ellauri093.html on line 163: Kommunistinen hallinto pidätti ja vangitsi Watchman Neen maaliskuussa 1952, ja hänet tuomittiin viideksitoista tai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen 1956 vakoilusta syytettynä. Nee menehtyi vankilassa 30. toukokuuta 1972. (Ilmeisesti 20v kakku siis. ) Hänen vankeusaikanaan vain hänen vaimonsa sallittiin vierailla hänen luonaan. Vankilan sensuuri ei sallinut hänen lähestyä Jumalaa kirjeissä ja hän kuoli inhimillisesti katsoen kurjuudessa ja nöyryytettynä, syöden Maon pyllynreikiä. Taivaassa tilipussi kasvoi sitä paremmin. Hänen kuolemastaan ei tiedotettu heti omaisille ja hänelle ei pidetty kristillisiä hautajaisia, vaan hänen ruumiinsa poltettiin krematoriossa 1. kesäkuuta 1972 ihan kuin minkä tahansa tavallisen vinkuintiaanipakanan.
ellauri164.html on line 65: Risti alttarilla alemmassa kappelissa on ylösalaisin, koska perinteen mukaan Pyhä Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin. Muttei siihen sattunut siltikään yhtäpaljon kuin Jee-suxeen, koska Pekka oli syntinen. Vankilan seiniltä löytyvät myös Adiatorixin ja Aladobixin graffitit. "Kinkkuviipaleita pitäisi..."
xxx/ellauri167.html on line 278: Kuljimme pitkään puhumatta. Olimme tulleet Nalewki-kadulle ja kulkeneet Dluga-kadun vankilan ohi, Arsenaalin, kuten sitä kutsuttiin. Vankilan edessä rangaistustaan suorittavat puhdistivat katuojia ja aseistetut vartijat valvoivat heitä. Vankien iho oli keltainen, heidän pukunsa oli kellanharmaa ja vankilan seinissäkin toistui sama likaisen tympeä väri. Eräs vanki nojasi harjaansa ja katseli isää ja minua puolittain huvittuneena omia aikojaan, silmät kahtena hymyilevänä viiruna. Ajattelin että tuo ei ollut elävä ihminen vaan ruumis joka oli hautaamisen sijasta heitetty vankilaan ja nauroi nyt tätä elävien tekemää erehdystä.
xxx/ellauri167.html on line 696: Vankilan jälkeen Leary kirjoitti kirjoja ja luennoi. Hän suuntasi mielenkiintonsa huumeista avaruusmatkailuun.
xxx/ellauri234.html on line 139: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
5