ellauri049.html on line 631: Mallarmé toimi päätoimisesti englannin opettajana ja toimittajana. Hän järjesti kotonaan kirjallisia salonkeja, joihin osallistuivat muun muassa Marcel Proust, W. B. Yeats, Rainer Maria Rilke, Paul Valéry ja Paul Verlaine. He tapasivat kokoontua tiistai-iltaisin, josta syystä ryhmää kutsutaan nimellä les Mardistes. Charles Baudelairen Pahan kukat -runokokoelma (1861) vaikutti suuresti Mallarmén varhaistuotantoon. Hän ihaili myös Edgar Allan Poen runoja, joita hän käänsi ranskaksi.
ellauri049.html on line 637: Paul Valéry välitti luennoissaan Mallarmén ajatuksia Kirjasta, josta Maurice Blanchot sai ajatuksia teoksiinsa Kirjallinen avaruus (1955) ja Le livre à venir (1959, Tulevaisuuden kirja). Mallarmén ja Lautréamont’n runokielen uudistus on aiheena myös Julia Kristevan väitöskirjassa La révolution du language poétique (Runokielen vallankumous, 1969). Jean-Paul Sartren postuumisti ilmestyneessä teoksessa Mallarmé. La lucidité et sa face d’ombre (Mallarmé. Älyn kirkkaus ja sen varjopuoli, 1986) Sartre korottaa Mallarmén runoilijaksi ylitse muiden. Mallarmé on suuresti vaikuttanut myös muihin ranskalaisiin ajattelijoihin, kuten Roland Barthesiin, Jacques Derridaan, Michel Foucault'hon ja Jacques Lacaniin.
ellauri049.html on line 759: Paul Valéry (30. lokakuuta 1871 Sète Ranska − 20. heinäkuuta 1945 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, runoilija, filosofi ja Ranskan akatemian jäsen. Valéry nuolaisi sen tusinan kertaa Nobelin hunajapisaraa, muttei tipahtanut. No näitä piisaa, esim. E.M.Foster, Philip Roth, Meg Atwood, med mera.
ellauri049.html on line 761: Valéryn isä oli alkuperältään korsikalainen ja äiti yhdistyneen Italian Genovasta. Perusopetuksensa Paul Valéry sai dominikaanien veljien opetuksessa Sètessä ja kävi lyseon Montpellier’ssa. Siellä hän myös aloitti oikeustieteen opintonsa vuonna 1889. Samoihin aikoihin hän julkaisi ensimmäiset runonsa Revue maritime de Marseille -lehdessä. Nuo ensimmäiset kirjalliset saavutukset voidaan luokitella symbolistiseen kirjallisuuden suuntaukseen. Hizi että näitä oikislaisia on runoilijoissa kuin Vilkkilässä kissoja! Jönsinkin piti jatkaa Pojun saappaissa, mutta perse ei kestänyt istumista lakikirjan ääressä.
ellauri049.html on line 764: Pariisiin muutettuaan Valéry toimi sotaministeriön virkamiehenä ja uutistoimisto Havasin johtajan Lebeyn sihteerinä. Vuonna 1900 Paul Valéry avioitui Jeannie Gobillardin kanssa, ja heillä oli avioliitostaan kolme lasta. Patulla oli viisikymppisenä 8v afääri jonkun runoilijattaren kanssa nimeltä Pozzi, jonka Patu dumppasi kuiviin puristettuna, ja toinen liiketoimi vielä yhden Jeanne Voillierin (oik. Loviton) kaa.
ellauri049.html on line 770:

Je suis fou de toi (Mallarmé-Valéry, Valéry-Voillier)

ellauri049.html on line 775: Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja runotuotannon alettua uudelleen Valérysta tuli eräänlainen valtakunnan virallinen runoilija. Hän oli erittäin tunnettu, ja hänelle annettiin runsaasti erilaisia kunnianosoituksia. Valéry näyttää olleen Ranskan VA Koskenniemi. Valéry oli Mallarmé-fani, pysyi sille uskollisena loppuun saakka kuin Vexi Goethelle.
ellauri049.html on line 779: Saksalaismiehityksen aikana Valéry kieltäytyi järjestelmällisesti yhteistyöstä miehittäjän kanssa. Siksi hän menetti Nizzan yliopiston kanslerin viran, mutta säilytti akateemikon arvon ja aseman. Esseistinä Valéryn kirjoitukset kertovat siitä huolesta, mitä hän tunsi länsimaisen sivilisaation ja oikeudenmukaisuuden hengen säilymisestä sekä kirjallisuuden roolista kasvatuksessa, ihmisyksilön taantuvassa kehityksessä. Selvä pyy! Koskenniemi-Mustajoki kaliiperin nilkki!
ellauri049.html on line 781: Valéry kuoli vain muutama viikko toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Hänelle järjestettiin kenraali Charles de Gaullen pyynnöstä valtiolliset hautajaiset. Hänet haudattiin syntymäkaupunkiinsa Sèteen, sen merelliselle hautausmaalle, josta hän oli kirjoittanut juuri tunnetuimman runonsa.
ellauri049.html on line 783: Kuten tästä on jo toistamiseen selvinnyt, Paul Valéryn kuuluisin runo koskee möljänrakentajien hautuumaata, jonne se on kuopattu. Alla se on suomennettuna, vaikka se on pitkä ja ruma kuin Helsingin paikallisjuna. No ei ruma, onhan siinä puolesa, kuten Sirkka täti ruukas sanoa. Jotain morbidia siinä ehkä on, että äijän kuuluisin runo on sen ize kirjoittama epigrammi izelleen.
ellauri049.html on line 802: Paul Valéry
ellauri053.html on line 330: Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.
ellauri275.html on line 642:

Gordon Brown

180

John Major

180

Georges Pompidou

181

France

George W. Bush

182

USA

Richard Nixon

182

USA

Muammar Gaddafi

183

Libya

Tony Blair

183

Edward Heath

183

John F Kennedy

183

USA

Gerald Ford

183

USA

Bill Clinton

184

USA

David Cameron

185

Nick Clegg

185

Sir Alec Douglas-Home

185

James Callaghan

185

Barack Obama

185

USA

Ronald Reagan

185

USA

Boris Yeltsin

187

Russia

George Washington

187

USA

Stephen Harper

188

Canada

Saddam Hussein

188

Iraq

George H.W Bush

188

USA

Jacques Chirac

189

France

Valéry Giscard d’Estaing

189

France

Fidel Castro

190

Cuba

Helmut Kohl

193

Germany

Robert Gascoyne-Cecil

193

Abraham Lincoln

193

USA

Charles de Gaulle

196

France

ellauri285.html on line 698: Ranskan viidennen tasavallan aikana Mitterrand oli ehdokkaana presidentinvaaleissa Charles de Gaullea vastaan 1965, mutta hävisi. Hän oli jälleen ehdolla presidentiksi 1974 Valéry Giscard d’Estaingia vastaan, mutta hävisi jälleen, tosin varsin niukasti. Lopulta 1981 Mitterrandista tuli ensimmäinen viidennen tasavallan sosialistipresidentti, kun hän voitti selvästi kilpailijansa Giscard d’Estaingin.
ellauri349.html on line 230: Hiän syntyi Belgiassa 3. toukokuuta 1930 ja aloitti yliopistokoulutuksensa Louvainin katolisessa yliopistossa. Siellä hiän vuonna 1955 puolusti Paul Valérya stilistisen väitöskirjan avulla.
xxx/ellauri128.html on line 96: Kaik on makiaa miehen ja naisen suhteessa.Paul ValéryMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 385: Liian tuttua on ihan mahdotonta "rakastaa".Paul ValéryMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 386: Rakkaus on hassuttelua siinä yhdessä paikassa.Paul ValéryMFUCK!
xxx/ellauri128.html on line 487: Noailles´n isä oli romanialainen emigrantti, ruhtinas Grégoire Bassaraba de Brancovan ja äiti kreikkalaissyntyinen ruhtinatar Rachel Musurus. Kuulostaa huijareiden feikkinimiltä. Anna de Noailles oli naimisissa ranskalaisen kreivin kanssa. Hän liikkui Pariisissa taidepíireissä, joihin kuuluivat häntä ihailleet Marcel Proust, André Gide, Paul Valéry ja Jean Cocteau. Nippu homopettereitä. Suomessa häntä ihaili jo nuoresta pitäen Olavi Paavolainen, joka valitsi hänet taiteelliseksi tunnuskuvakseen. Ja Sarkia. Toinen Noailles´n ihailija oli Anna-Maria Tallgren, joka kirjoitti hänestä artikkelin esseekokoelmaansa Pikapiirtoja nykyajan kirjailijoista (1917). Yleisemminkin hän oli Nuoren Voiman Liiton runoilijoiden innoittaja, muun muassa Paavolaisen kotona Kivennavalla 1925 pidetyn telttajuhlan tuloksena syntyi hänen innoittamanaan runoja, jotka ilmestyivät tulenkantajien runokokoelmassa Hurmioituneet kasvot (1925).
xxx/ellauri130.html on line 525: Kuolema ois käsittääxeni kiva ylläri.Paul ValéryMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 526: Kuolemaa ei ole nähty kuin elävien silmillä.Paul ValéryMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 527: Kuolemaa puhuu römeästi muttei sano mitään.Paul ValéryMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 528: Jos tahdot elää tahdot kuolla, tai sit et tajua yhtään mitään.Paul ValéryMKILL!
xxx/ellauri173.html on line 416: It is Mallarmé's best-known work and a hallmark in the history of symbolism in French literature. Paul Valéry considered it to be the greatest poem in French literature. But who is Paul Valéry to say? He probably meant best after his own cemetery bit.
24