ellauri004.html on line 1568: pitkä Vaasan tytär, katsanto komea.

ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri009.html on line 942: Pietari Suuri, hattunsa polki, Vaasan linnassa.

ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri040.html on line 290: Entinen Suomen armeijan komentaja siirtyy neuvomaan jenkkejä Suomen hävittäjäkaupoissa. Ei muuta kunniaa, pätäkkä on mun isänmaa. Reilua pohjalaista meininkiä. Vaasan veri ei vapise. Siellä valkoinen hallituskin kyyristeli kun Hesa oli punaisissa käsissä.
ellauri047.html on line 920: Me käytiin Charlotten kanssa Potsdamissa Sanssoucissa kun se oli 2-vuotias. Kaarle XII fanin Fredrikin linnasa kävi pieni Vaasan kruununperijätär. Iso-Retukin tykkäs juoksennella siellä nurmikolla ja syödä eväitä. Siellä Voltairekin virnuili harppisakulle 1743. Niillä kyllä ei ollut pientä hattua ja hellemekkoa eikä sateenvarjorattaita. Pieni herkkuisan siro palazi, surutoin, iloisissa väreissä.
ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
ellauri110.html on line 480: Loiren rannalla Hande loukkaantuu kun "elämäntoveri" huomauttaa sen tökeröstä käytöxestä. Hande säntää suutuxissaan kesken linnakierrosta hortoilemaan kylille. Mistä kylästynyt "elämäntoveri" sen sitten poimii kyytiin uudestaan. Hande on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Matkasta jäi paljosta konjakista huolimatta hapan maku suuhun. Handelle. Se on sotamies rannalla Vaasan linnassa.
ellauri284.html on line 329: Kellertäviä vääriä dollareita on tavattu Suomen lisäksi Virossa. Eräiden tietojen mukaan rahat olisi painettu Puolassa, ja ne olisi tarkoitettu Viron markkinoille. Kateissa ollut Erkkilä palaa salaa metsien läpi Venäjältä ja ilmoittautuu tammikuussa 1993 itse keskusrikospoliisin Vaasan aluetoimistossa.
ellauri325.html on line 331: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
ellauri325.html on line 333: Toinen oikis pakinoizija joka väsäs sotapropagandaa oli rimpulampi Uuden Suomen Olli Nuorteva. Hän hassuttelee Mainilan ja Mänzälän välisestä pugilistiyhteenotosta. Jossa Vaasan Jaakkoo yli 100 kilogr. elopainollaan olisi paininut raskaassa sarjassa. Mutta kansanhuollon petkuttamisexi karjavaaka näytti väärin ja teki Jaakkoosta kärpäshöyhensarjalaisen. Naurua kolmannella!
ellauri374.html on line 244:
ellauri391.html on line 444: Uskonpuhdistus levisi nopeasti Lutherin, Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin toimesta Saksan ja Sveitsin kansan keskuudessa. Pian uskonpuhdistus levisi myös muihin maihin, kuten Ruotsiin, joka Kustaa Vaasan johdolla vuoden 1527 Västeråsin valtiopäivillä irtaantui paavista. Sama toistui useissa saksalaisissa ruhtinaskunnissa ja lopulta myös Englannissa Henrik VIII:n johdolla. Uuden ajan hallitsijat olivat valmiita irtaantumaan paavin vallasta valtapoliittisista syistä, ja myös katolisessa Espanjassa ja Ranskassa oli ollut pyrkimystä vähentää paavinvaltaa jo ennen uskonpuhdistusta.
ellauri393.html on line 546: Kaarle X Kustaa (8. marraskuuta 1622 – 13. helmikuuta 1660) oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660. Hän kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio. Kaarle X Kustaa oli ensimmäinen hallitsija niin sanotusta pfalzilaisesta suvusta, joka nostettiin Ruotsin valtaistuimelle Vaasan hallitsijasuvun sammuttua.
ellauri403.html on line 43: Nyt alkaa tapahtua! Ennätysbudjetti. Naton ennusteen mukaan 23 jäsenmaata 32:sta täyttää tänä vuonna puolustusmenotavoitteensa. Koko liiton puolustusmenojen odotetaan olevan 1,2 biljardin dollarin luokkaa. Vaasan kirkko ei anna enää pitää sateenkaarimessuja. ”Olen linjannut, että työntekijät voivat olla edelleen mukana ruotsalaisen seurakunnan sateenkaarimessussa huolehtien kuitenkin siitä, että heidän työmääränsä pysyy kohtuullisena. Kirkkoherrana vastaan seurakunnan jumalanpalveluselämästä. Pysyttäydyn samassa linjassa edeltäjäni kanssa myös siinä, että messuissa tulee noudattaa kirkkovuoden mukaisia liturgisia värejä”, Peltola toteaa. Ovet sulkeutuvat läiskähtäen, pyssyt sojottavat kurkistusaukoista. Nyt on tosi kyseessä, piru merrassa. Nää on meidän maita. Minä sen oravan myrkytin.
ellauri428.html on line 65: Huveihin ei juuri aikaa riittänyt, Ukin osalta yhteen tai kahteen elokuvissa käyntiin. Meitä "lapsia" hivenen verran vanhemmalla Paulalla oli omat tiensä, hän löysi Vaasan pimeydessä tulevan miehensä Veikko Antilan.
xxx/ellauri027.html on line 1300: ”Vaasan paras paikka oli kalaranta, josta pääsin veneellä merelle kalaan. Sitten oli kirjaston puisto ja pari keskustakorttelia, joissa kävin kavereiden kanssa pussikaljalla”, Airaxinen toteaa. Nyttemmin juon vaan hyvää punaviiniä.
xxx/ellauri056.html on line 667: Mitenkä nyt näin pääsi käymään? No osoittautuu että Osmo oli izekin aika railakas. 19-vuotiaana se vietti ensimmäisiä häitänsä. Olikohan Jarkko poika tulossa? Avioliitto oli minulle pelastus. Tulimme silloisen vaimon kanssa uskoon 1968. Sen jälkeen elimme malliperheen elämää. Lapset olivat mukana hengellisissä kokouxissa eikä avoimia riitoja sallittu eikä tunnettu. Tunsin olevani jumalan lellilapsi. Osmo kertoo. Osmo oli Vaasan helluntaiseurakunnan nuoriso- teetupa- ja ympäristötyöntekijä. Lapsiraukat.
xxx/ellauri056.html on line 671: Keskustelun lomassa Osmo vilkaisee Eevua ja kysyy oisitko lähtenyt föliin jos oisit tiennyt mitä oli tulossa. Eevu vaihtaa puheenaihetta. Myös hänellä on takanaan rikkoutunut avioliitto, josta jäi 4-vuotias tyttö. Eevun harrastuxet ovat parapsykologia ja okkultismi. Avioeron jälkeen myös kapakoissa luuhaus. Mutta kun helluntailaiset soittivat, tupakka lensi tuhkakuppiin ja Eevu pyysi jumalalta syntejä anteexi. Vaasan helluntaiseurakunnassa hän on osallistunut ympäristö-, radio- ja tv-työhön sekä manauxeen. Eevulla on tapana kävellä Palosaaren siltaa ja kuunnella sisimmässään pyhän hengen puhetta. Palosaaren sillalla on hyvä kuuluvuus. Henki sanoi että odota viisi vuotta, sitten Osmo vapautuu. Eevu johti ylistysryhmää ja odotti. Saadaxeen Osmosta selkoa hän asetti Osmosta jumalalle kolme merkkiä. Kaxi niistä toteutui heti ja kolmas vasta häiden jälkeen, mutta sitä tanakampana. Osmon oli ihan pakko työntää juurensa syvälle jumalaan.
xxx/ellauri059.html on line 220: Kun Kustaa Vaasan aikoina Savon erämaita asutettiin, siirtyi tänne joko uutisasukkaina tai saalistusretkiä tehden väestöä Hämeestä ja osaksi myös Karjalasta. Hämeestä tulleiden joukossa oli eräs mies, joka asettui asumaan nykyiseen Airaxelan kylään Karttulassa. Kerran hän oli tapansa mukaan tekemässä kaskiviljelystensä ympärille entisellä kotiseudullaan tottumaansa tapaan aitaa. Tällöin oli paikalle tullut maanmittariherroja ja veronkantajia ja havaitessaan miehen hommat olivat kysyneet:
xxx/ellauri059.html on line 228: Airaxinen olikin Vaasan seurulta,
xxx/ellauri059.html on line 626: Ennen kuolemaa ja hautajaisia ei olla onnellisia. Säkinnäköinen Timon oli puoli kesää Vaasan myllyllä heittämässä säkkejä. Toista kertaa eivät huolineet.
xxx/ellauri121.html on line 190: Heikka hukkui purjehduksella Vaasan saaristossa kesällä 1921, vain muutama päivä ennen kuin häntä oli määrä syyttää oikeudessa Kuulan surmaamisesta. Ennen kuolemaansa Heikka oli ylennyt kapteeniksi, mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta. Nuori leski jäi yksin pienten poikien kanssa. Pojista vanhempi oli Juhani Heikan isä.
xxx/ellauri121.html on line 228: On myös väitetty, että isoisälle olisi järjestetty pakomatka Tanskaan tai peräti Australiaan. Sitäkin Juhani Heikka epäilee. Hän on nähnyt tutkinta-aineistossa Vaasan poliisilaitoksen lausunnon, jossa kerrotaan ruumiin löytymisestä. Lisäksi isoäidillä oli tallella vihkisormus, jonka hän oli ottanut ruumiin tunnistamisen yhteydessä.
xxx/ellauri234.html on line 137: SEURAAVANA PÄIVÄNÄ alkoivat kuulustelut. Tällä kertaa ne jaivät lyhyiksi. Valtiollinen poliisi oli ylityöllistetty urakassaan pidättää antifasisteja ja rauhanpuolustajia. Minulle tarjottiin mahdollisuutta täydelliseen syntien tunnustamiseen sodanvastaista toimintaa koskien. Samalla kaikki tekoni luvattiin jalosti antaa anteeksi, kunhan todistaisin tämän mielentilan muutoksen kertomalla kaiken tietämäni »salaisesta ja rikollisesta juonittelusta». Koska toimintani työväenliikkeessä ei koskaan ollut rikollista ja koska olin parhaan kykyni mukaan pyrkinyt palvelemaan työväestön ja rauhan asiaa, en luonnollisestikaan voinut vaadittua »tunnustusta» antaa. Tämän perusteella minut katsottiin parantumattomaksi. Kovilla »kostotoimenpiteillä» uhaten minut siirrettiin Vaasan lääninvankilaan tutkintavankeuteen määräämättömäksi ajaksi ilman laillista tutkintaa tuomioistuimessa. Ainoa »rikos», joka painolastikseni voitiin sysätä, oli se, että olin kolmen kuukauden ajan ollut Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran jäsen ennen sen lakkauttamista. Tänä aikana seura oli siis toiminut lain kirjaimen mukaan.
xxx/ellauri234.html on line 139: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
xxx/ellauri265.html on line 270: Täällä on kuuma kuin Afrikassa sanoin tutulle neekerille Vaasankadulla. Yleisö pyöristyi. Sama vizi oli juuri naurattanut Turussa keskustan Juha Sipilää. Toisen kerran kysyin naiselta joka ei nauranut mun vizeille oozä lesbo. Ketään ei jostain syystä naurattanut paizi minua. Ota näistä selvä.
xxx/ellauri286.html on line 512: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
xxx/ellauri438.html on line 92: Hannu-Pertti Nieminen syntyi Vaasassa 29.6.1929 Martta Maria ja Aarne Emil Niemisen perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1948 ja valmistui kansakoulun opettajaksi vuonna 1951. Hän aloitti samana vuonna Kaukasten koulun opettajana opettajavaimonsa Nellin kanssa. Kaukasten koulu yhdistettiin Myllykylän kouluun vuotta myöhemmin, ja Niemiset siirtyivät Myllykylään. Pertti jäi eläkkeelle vuonna 1989 ja Nelli hiukan myöhemmin. Niemisen perhe asui koulun piharakennuksessa. Pariskunnan lapset ovat Kai, Hannu, Tuuli ja Maunu. Näistä Kai Nieminen (1950-) on menestynyt runoilija ja arvostettu japanilaisen runouden kääntäjä.
29