ellauri004.html on line 1565: pitkä Vaasan tytär, katsanto komea.

ellauri004.html on line 1574: on Kustaa Vaasa, Kustin ukin isä.

ellauri004.html on line 1592: Vaasain kiusa, kuulu sanonnasta:
ellauri008.html on line 36: ... en rikastu, mut pidän hauskaa ainakin / Tullu tää maa tutuks, oon ollu joka paikas Lappeenrannast Lappiin ja Vaasan kaut takas / Pantsu kuskaa, koirat haukkuu, karavaani kulkee / Joka ilta koko ilta kunnes baari sulkee ...
ellauri008.html on line 1121: Toinen apuletukka Veri Vaasalainen

  • ellauri009.html on line 939: Pietari Suuri, hattunsa polki, Vaasan linnassa.

    ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
    ellauri017.html on line 102: Seuraava merkittävä perheen kesämatka tehtiin Walesiin, se oli vuonna '99, se on helppo muistaa koska juuri silloin näkyi Briteissä täydellinen auringonpimennys. Oltiin Oxfordissa kun se tapahtui, kazottiin auringon sirppiä noetun lasin läpi, linnut olivat säikähdyxissään vaienneet, mulla on virttynyt T-paita siitä muistona. Sieltä saatiin Helmille pieni koulupuku, joka sillä on päällä kuvissa koulun alkaessa seuraavana syxynä. Tällä matkalla oli John vielä mukana. Sitten se kirjoitti ja alkoi opiskella ensin Otaniemessä, sitten Oulussa ja lopulta Vaasassa. Seuraavan kerran se tuli mukaan vasta '07 synnyinmaahansa Amerikkaan.
    ellauri018.html on line 681: Ja me, Vaasa-suvun sini-kuraveriset bastardit, pienixi pienenneinä kuin pyyt
    ellauri023.html on line 224: Vielä samana iltana Orpo Olli soitti veli Sutelalle Vaasaan, voisikkonää kastaa meidät,

    ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
    ellauri040.html on line 290: Entinen Suomen armeijan komentaja siirtyy neuvomaan jenkkejä Suomen hävittäjäkaupoissa. Ei muuta kunniaa, pätäkkä on mun isänmaa. Reilua pohjalaista meininkiä. Vaasan veri ei vapise. Siellä valkoinen hallituskin kyyristeli kun Hesa oli punaisissa käsissä.
    ellauri043.html on line 80: "Kello oli klocka, ku mä lährin Vaasasta ja nysse o nuan."
    ellauri047.html on line 920: Me käytiin Charlotten kanssa Potsdamissa Sanssoucissa kun se oli 2-vuotias. Kaarle XII fanin Fredrikin linnasa kävi pieni Vaasan kruununperijätär. Iso-Retukin tykkäs juoksennella siellä nurmikolla ja syödä eväitä. Siellä Voltairekin virnuili harppisakulle 1743. Niillä kyllä ei ollut pientä hattua ja hellemekkoa eikä sateenvarjorattaita. Pieni herkkuisan siro palazi, surutoin, iloisissa väreissä.
    ellauri047.html on line 978: Nyt näyttää vanha Fritz olevan vaihteexi myötätuulessa. Outi Merisalo Suomen Ateenasta hehkutti 2015 Saxan Ateenaa. Preussit on kuiteskin henkisest enempi spartalaisia, niinkun Seinäjoelta tai Vaasasta.
    ellauri064.html on line 264: Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon parooni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa – 23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
    ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
    ellauri092.html on line 393: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
    ellauri110.html on line 480: Loiren rannalla Hande loukkaantuu kun "elämäntoveri" huomauttaa sen tökeröstä käytöxestä. Hande säntää suutuxissaan kesken linnakierrosta hortoilemaan kylille. Mistä kylästynyt "elämäntoveri" sen sitten poimii kyytiin uudestaan. Hande on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Matkasta jäi paljosta konjakista huolimatta hapan maku suuhun. Handelle. Se on sotamies rannalla Vaasan linnassa.
    ellauri264.html on line 47: Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit.
    ellauri284.html on line 329: Kellertäviä vääriä dollareita on tavattu Suomen lisäksi Virossa. Eräiden tietojen mukaan rahat olisi painettu Puolassa, ja ne olisi tarkoitettu Viron markkinoille. Kateissa ollut Erkkilä palaa salaa metsien läpi Venäjältä ja ilmoittautuu tammikuussa 1993 itse keskusrikospoliisin Vaasan aluetoimistossa.
    ellauri284.html on line 373: Toukokuussa 2012 Kankaalle luettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa syyte törkeästä kiristyksestä. Syyttäjän mukaan Kangas ja viisi muuta olivat perineet olemattomia velkoja yhteensä yli 270 000 euroa Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Näyttö perustui suurelta osin poliisin salaa nauhoittamiin puhelinkeskusteluihin, joissa käytettiin syytteen mukaan peitekieltä.15. kesäkuuta 2012 Kangas tuomittiin vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Samassa jutussa tuomittiin törkeästä kiristyksestä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hells Angels MC:n jäsen Harri Juhani Nääppä, sekä Mika Leivonen törkeästä kiristyksestä puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
    ellauri285.html on line 812: University of Vaasa Vauraus
    ellauri286.html on line 509: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
    ellauri301.html on line 298: Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.
    ellauri325.html on line 330: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
    ellauri325.html on line 332: Toinen oikis pakinoizija joka väsäs sotapropagandaa oli rimpulampi Uuden Suomen Olli Nuorteva. Hän hassuttelee Mainilan ja Mänzälän välisestä pugilistiyhteenotosta. Jossa Vaasan Jaakkoo yli 100 kilogr. elopainollaan olisi paininut raskaassa sarjassa. Mutta kansanhuollon petkuttamisexi karjavaaka näytti väärin ja teki Jaakkoosta kärpäshöyhensarjalaisen. Naurua kolmannella!
    ellauri348.html on line 260: Suomessa rauhan asiasta muistuttavat Helsingin Töölönlahden puistossa sijaitseva Suomen Peace-Blossoms-Nations-muistolaatta (1998), rauhanmaileiksi nimetyt juoksureitit Helsingissä (1986) ja Vaasassa (1988), Pellon rauhansilta (1992) ja Tornion ja Haaparannan Green Zone -golfkenttä (1992). Vuonna 1992 Pellon rauhansiltaa olivat vihkimässä Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Tällä haavaa presidenttitarjokas Paavo Väyrynen kerää uutterasti kannattajakortteja. Green Zone -golfkentän vihki Tornion kaupunginjohtaja Hannes Manninen. Vuonna 1998 Töölönlahden puistossa sijaitsevan muistolaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kyllikki Saari sekä Chinmoy.
    ellauri360.html on line 395: Vaasassa tuolloin istunut Svinhufvudin hallitus hyväksyi sopimuksen vain nikotellen ja vasta jälkikäteen, vaikka Svinhufvudille valinta olikin selkeä: hän uskoi vakaasti Saksan voittoon ensimmäisessä maailmansodassa ja halusi turvata Suomen aseman Saksan avulla. Hän halusi myös järjestää puolustusvoimat Saksan mallin mukaisesti ja saada maahan saksalaisen monarkin.
    ellauri374.html on line 243: Vaasa_Finland.jpg/500px-Huutoniemi_church_Vaasa_Finland.jpg" />
    ellauri374.html on line 244:
    Betonibrutalismia Vaasan Huutoniemessä

    ellauri391.html on line 444: Uskonpuhdistus levisi nopeasti Lutherin, Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin toimesta Saksan ja Sveitsin kansan keskuudessa. Pian uskonpuhdistus levisi myös muihin maihin, kuten Ruotsiin, joka Kustaa Vaasan johdolla vuoden 1527 Västeråsin valtiopäivillä irtaantui paavista. Sama toistui useissa saksalaisissa ruhtinaskunnissa ja lopulta myös Englannissa Henrik VIII:n johdolla. Uuden ajan hallitsijat olivat valmiita irtaantumaan paavin vallasta valtapoliittisista syistä, ja myös katolisessa Espanjassa ja Ranskassa oli ollut pyrkimystä vähentää paavinvaltaa jo ennen uskonpuhdistusta.
    xxx/ellauri027.html on line 897: Leevi oli tehtaantyöläisen poika ja baptisti, kunnes 1907 luki lehdestä että Barratt puhui kielillä ja kaatoi väkeä Norjassa. Leevi lähti heti Osloon. Sen miehekkäämpi vaimo Lydia oli norjalainen, 3v sitä vanhempi, kuolikin ensin. Baptistiseurakunta Filadelfia perustettiin Tukholmassa 1910, Leevistä tuli sinne pastori, mutta heitettiin pihalle 1913 helluntailaisuudesta. Sit kun kaikista tuli helluntaiystäviä, se otettiin takas ja sen seurakunta oli välillä maailman suurin helluntairyhmittymä, kolossaaliset 5887 jäsentä. 10x enemmän kuin Eskin luennolla. Se perusti paizi seurakunnan myös puolueen, lehden ja säästöpankin. Se kirjoitti menestyskirjan Jeesus tulee (ylläri), ja tuli ize valituxi Vaasaritaristoon. Leevi tulee ja tekee valmista.
    xxx/ellauri027.html on line 1282: Timo tervehtii meitä Vaasasta. Sieltä tulee myös Matti Tuhti.

    xxx/ellauri027.html on line 1296: Vaasalaiselle teinille kaupungin kuviot tuntuivat pikkuruisilta ja ahdistavilta. Niin Timollekkin. Vielä 1960-luvullakin Vaasaa halkoi selkeä kieliraja, ja Airaxisten viisihenkinen perhe eli rajan suomenkielisellä puolella. Turveloita oltiin tsuhnia.
    xxx/ellauri027.html on line 1300: ”Vaasan paras paikka oli kalaranta, josta pääsin veneellä merelle kalaan. Sitten oli kirjaston puisto ja pari keskustakorttelia, joissa kävin kavereiden kanssa pussikaljalla”, Airaxinen toteaa. Nyttemmin juon vaan hyvää punaviiniä.
    xxx/ellauri027.html on line 1305: ”Muistan yhä tarkalleen, miten istuin postibussin perällä Vaasa-Turku valtatiellä ja jossakin noin Porin tienoilla koin uudelleen syntymisen tilan. Olin kuin Paavali Damaskoxen tiellä. Oivalsin, että nyt olen matkalla juuri minulle tarkoitettuun tulevaisuuteen”, hän kuvaa avainkokemustaan. Vaikutusta saattoi olla matkaeväixi nautituilla 6 pussikaljalla.
    xxx/ellauri027.html on line 1319: Oikea filosofia on erittäin lahjakkuusherkkää aluetta, ja Timosta kyllä havaitsee sen varsin pian. Kenellä tahansa on edellytyksiä päästä pidemmälle, hän puntaroi yli 40 opetusvuoden ja parinkymmenen väitösohjauksen kokemuksella. Niistä ei ole sen koommin järin kuulunut. Ovat varmaan purukumitehtaan piirimyyjinä jossain lännessä. Ehkä Porissa tai Vaasassa. Sinnehän se Oscar Carlsonkin päätyi lopulta P. Rettigin piirimyyjäxi. Tai Kouvolassa, Danten 9. piirissä.
    xxx/ellauri056.html on line 668: Mitenkä nyt näin pääsi käymään? No osoittautuu että Osmo oli izekin aika railakas. 19-vuotiaana se vietti ensimmäisiä häitänsä. Olikohan Jarkko poika tulossa? Avioliitto oli minulle pelastus. Tulimme silloisen vaimon kanssa uskoon 1968. Sen jälkeen elimme malliperheen elämää. Lapset olivat mukana hengellisissä kokouxissa eikä avoimia riitoja sallittu eikä tunnettu. Tunsin olevani jumalan lellilapsi. Osmo kertoo. Osmo oli Vaasan helluntaiseurakunnan nuoriso- teetupa- ja ympäristötyöntekijä. Lapsiraukat.
    xxx/ellauri056.html on line 672: Keskustelun lomassa Osmo vilkaisee Eevua ja kysyy oisitko lähtenyt föliin jos oisit tiennyt mitä oli tulossa. Eevu vaihtaa puheenaihetta. Myös hänellä on takanaan rikkoutunut avioliitto, josta jäi 4-vuotias tyttö. Eevun harrastuxet ovat parapsykologia ja okkultismi. Avioeron jälkeen myös kapakoissa luuhaus. Mutta kun helluntailaiset soittivat, tupakka lensi tuhkakuppiin ja Eevu pyysi jumalalta syntejä anteexi. Vaasan helluntaiseurakunnassa hän on osallistunut ympäristö-, radio- ja tv-työhön sekä manauxeen. Eevulla on tapana kävellä Palosaaren siltaa ja kuunnella sisimmässään pyhän hengen puhetta. Palosaaren sillalla on hyvä kuuluvuus. Henki sanoi että odota viisi vuotta, sitten Osmo vapautuu. Eevu johti ylistysryhmää ja odotti. Saadaxeen Osmosta selkoa hän asetti Osmosta jumalalle kolme merkkiä. Kaxi niistä toteutui heti ja kolmas vasta häiden jälkeen, mutta sitä tanakampana. Osmon oli ihan pakko työntää juurensa syvälle jumalaan.
    xxx/ellauri059.html on line 220: Kun Kustaa Vaasan aikoina Savon erämaita asutettiin, siirtyi tänne joko uutisasukkaina tai saalistusretkiä tehden väestöä Hämeestä ja osaksi myös Karjalasta. Hämeestä tulleiden joukossa oli eräs mies, joka asettui asumaan nykyiseen Airaxelan kylään Karttulassa. Kerran hän oli tapansa mukaan tekemässä kaskiviljelystensä ympärille entisellä kotiseudullaan tottumaansa tapaan aitaa. Tällöin oli paikalle tullut maanmittariherroja ja veronkantajia ja havaitessaan miehen hommat olivat kysyneet:
    xxx/ellauri059.html on line 228: Airaxinen olikin Vaasan seurulta,
    xxx/ellauri059.html on line 233: kotikonnuille Vaasaan, jossa
    xxx/ellauri059.html on line 242: "Minulla on typerä haave, että ostan vielä asunnon Vaasasta."
    xxx/ellauri059.html on line 311: Airaksinen tietää mistä puhuu. Se on erittäinkin isomahainen. Se on syntyisin Vaasasta, Pohjanmaalta, jossa vaatimattomuus ei liene hyveistä suurin. Vaatimattomasta oloista? No ehkä ize jostain fotoshopista, mutta on sillä rikkaitakin sukulaisia.
    xxx/ellauri059.html on line 573: Paxu dallaspulla on hämmästyttävän samaa maata kuin Kari Hotakainen: puolisivistynyt persu. Kari on Porista ja Rautalammilta, Timo T.A. tervehtii meitä Vaasasta ja Kuopiosta. Länsi- ja Itä-Suomea on vaarallista sekoittaa, sekoitus on tappava.
    xxx/ellauri059.html on line 626: Ennen kuolemaa ja hautajaisia ei olla onnellisia. Säkinnäköinen Timon oli puoli kesää Vaasan myllyllä heittämässä säkkejä. Toista kertaa eivät huolineet.
    xxx/ellauri075.html on line 233: avainasiakkaita takavuosina. Kortelainen asui lapsena ensin Vaasassa ja sitten
    xxx/ellauri075.html on line 237: Tukholmaan, milloin Vaasaan tai Turkuun. Isä oli loistava puhuja ja taitava
    xxx/ellauri084.html on line 86: 28.3.2017.Ampuma-asedirektiivin uudistamisesta 1-5 (loputonta vekutusta pumppuhaulikoista) 11.3.2015.Vielä ö-luokan ehdokkaista (mamuvaaliehdokkaat ovat sekundaa) 3.3.2015. Hirveä työvoimapula (mamut on työllistämiskelvottomia ja/tai laiskiaisia) 9.2.2015. Muutama sana Pariisista (Islaminvastaista veistelyä Charlie Hebdosta) 8.1.2015. Ihmisoikeudet uhattuna länsinaapurissa (Pakolaiset ovat röyhkeitä ja nirsoja), 3.1.2015. 6.11.2014. Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta (En tiedä, minkä lakipykälän mukaan rasismi olisi rikos), 11.9.2014. Rikkautta, jolla on arvoa (Olen kade somaleille), 23.8.2014.Uskonto uskontojen joukossa (Ellet rukoile, olet pahempi kuin kafferi), 19.5.2014.Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä, 24.4.2014.Kommentti kehysriiheen ja Ylen toimintaan, 26.3.2014.Unionin tulevasta ampuma-asepolitiikasta, 10.3.2014. [Päivitys 17.3.!]Kirjallinen kysymys äärisaarnaajista Suomessa, 7.3.2014.Kirjallinen kysymys Ukrainan tapahtumiin liittyen, 4.3.2014.Lieksalainen ikiliikkuja, 18.2.2014.Lieksa käsirysyn partaalla, 10.2.2014. [Lisäys 12.2.2014!]EU, maahanmuutto, taakanjako, 16.1.2014.Toimeentuloperäistä maahanmuuttoa, 9.12.2013.Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta, 28.11.2013.Puheenvuoro asevelvollisuudesta, 15.11.2013.Kiihottamisesta ja kansainvälisistä sitoumuksista, 25.10.2013.Kirjallinen kysymys epäterveistä vetovoimatekijäistä, 7.10.2013.Pakolaiskiintiän kasvattaminen revisited, 30.9.2013.Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiän kasvattamisesta, 20.9.2013.Luottamus Kataiseen ja Himaseen, 19.9.2013.Kaksi lakialoitetta sananvapauden edistämiseksi, 10.9.2013.Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi, 15.8.2013.Kirkko, kaupunki ja moskeija, 13.8.2013.Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Corolla!, 8.8.2013.Majoituspalveluja kerjäläisille, 5.6.2013.Husbyn herättämiä ajatuksia, 23.5.2013.Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä, 7.5.2013.Sosialidemokratiasta ja islamismista, 3.5.2013.Puheenvuoro Kyproksen pelastuspakettiin 17.4. 2013, 18.4.2013.Kirjallinen kysymys opettajien toimintaedellytyksistä, 8.4.2013.Muutamia ilmoituksia, 5.4.2013.Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2, 12.3.2013.Suomen Sisun suurkäräjät 10.3.2013, 11.3.2013.Aseaiheisia lakialoitteita, 15.2.2013.Jyväskylästä, 6.2.2013.Connecticut, Yhdysvallat, aseet, 18.12.2012.Sisäministeriön linjaukset aselain uudistamiseksi, 5.12.2012.Kysymys uskontojen halventamisesta, 30.11.2012.Milloin kotoutus on onnistunut?, 1.11.2012.Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, 22.10.2012.Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia", 28.9.2012.Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta, 22.8.2012.Etninen syrjintä rekrytoinnissa, 21.8.2012.Avoimia vastauksia Meri Valkamalle, 4.6.2012.Hyvinkäästä, 30.5.2012.Kreikkalaisia näkymiä, 10.5.2012.Maahanmuuttajien työllistymisestä, 1.4.2012.Miksi pahis palkitaan?, 26.3.2012.Homoseksuaalisuus suojeluperusteena, 25.2.2012.Matka Addis Abebaan, 17.1.2012.On rotumme synkkä ja siksi jää, 13.1.2012.Mitä tehdä rattijuopoille?, 11.1.2012.Hyvää uutta vuotta 2012!, 8.12.2011.Tilastoista ja etnopositiivisuudesta, 26.10.2011.Rasismin kitkentää Vaasassa, 3.10.2011.Muutama ajatus kunniaväkivallasta, 30.9.2011.Ottawan sopimuksesta, 6.9.2011.Loikka, 13.8.2011.Viharikoksista ja mediasta,
    xxx/ellauri121.html on line 190: Heikka hukkui purjehduksella Vaasan saaristossa kesällä 1921, vain muutama päivä ennen kuin häntä oli määrä syyttää oikeudessa Kuulan surmaamisesta. Ennen kuolemaansa Heikka oli ylennyt kapteeniksi, mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta. Nuori leski jäi yksin pienten poikien kanssa. Pojista vanhempi oli Juhani Heikan isä.
    xxx/ellauri121.html on line 228: On myös väitetty, että isoisälle olisi järjestetty pakomatka Tanskaan tai peräti Australiaan. Sitäkin Juhani Heikka epäilee. Hän on nähnyt tutkinta-aineistossa Vaasan poliisilaitoksen lausunnon, jossa kerrotaan ruumiin löytymisestä. Lisäksi isoäidillä oli tallella vihkisormus, jonka hän oli ottanut ruumiin tunnistamisen yhteydessä.
    xxx/ellauri128.html on line 568: Risto Olavi Rasa (s. 29. huhtikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen runoilija, ammatiltaan kirjastonhoitaja. Hän kirjoittaa lyhyitä, naivistisen avoimia ja arkisen lämpimiä runoja luonnosta, kodin piiristä ja rakkaudesta. Rasa tunnetaan erityisesti luontolyyrikkona. Jo esikoisteoksellaan Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971) Rasa saavutti suurta suosiota. Sen julkaistessaan hän oli vain 17-vuotias ja kävi koulua Vaasassa. Hänen runojaan alkoivat lukea sellaisetkin, jotka eivät ennen olleet välittäneet runoista. Wiffin vaimon nimi oli Rasa. Muttei Risto. Risto Alapuro on julkaissut jonkun neuvostovastaisen muistelman vaihtarivuodelta 1990-1991.
    xxx/ellauri128.html on line 570: Risto Rasan vanhemmat ovat diplomi-insinööri Raimo Rasa ja yo-merkonomi Liisa o.s. Marjanen. Rasa on syntynyt Helsingissä mutta viettänyt pääosan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri paikkakunnilla, muun muassa Varkaudessa ja vuodesta 1989 Somerolla. Hän valmistui kirjastonhoitajaksi Tampereelta 1987. Rasa on ollut naimisissa vuodesta 1974. Sotilasarvoltaan Rasa on korpraali. Vuonna 2019 Rasalle myönnettiin siitä hyvästä taiteilijaeläke.
    xxx/ellauri157.html on line 497: Anders Johan Nygren (19. maaliskuuta 1869 Vassor, Koivulahti – 15. toukokuuta 1902 Vaasa) oli suomenruotsalainen kirjailija.
    xxx/ellauri234.html on line 134: Myöhään illalla tiistaina 17. kesäkuuta 1941 heräsin siihen. että asuntoni oveen Vaasassa hakattiin kovaäänisesti. Ulkopuolella seisoi kolme poliisia. Kaksi heistä oli pukeutunut univormuun, yksi oli siviilivaatteissa. He kehottivat minua, ei kovinkaan ystävälliseen sävyyn, tulemaan mukaansa. Kysymykseeni, mitä asia koski, en saanut vastausta. Kun olimme saapuneet poliisiasemalle, sain ensimmäisen »kohteliaan» tervetulotoivotuksen. Päivystävä konstaapeli kysyi saattajiltani, miksi minut oli tuotu asemalle. Yksi saattajistani vastasi seuraavalla tavalla: »Ammuttavaksi!»
    xxx/ellauri234.html on line 138: SEURAAVANA PÄIVÄNÄ alkoivat kuulustelut. Tällä kertaa ne jaivät lyhyiksi. Valtiollinen poliisi oli ylityöllistetty urakassaan pidättää antifasisteja ja rauhanpuolustajia. Minulle tarjottiin mahdollisuutta täydelliseen syntien tunnustamiseen sodanvastaista toimintaa koskien. Samalla kaikki tekoni luvattiin jalosti antaa anteeksi, kunhan todistaisin tämän mielentilan muutoksen kertomalla kaiken tietämäni »salaisesta ja rikollisesta juonittelusta». Koska toimintani työväenliikkeessä ei koskaan ollut rikollista ja koska olin parhaan kykyni mukaan pyrkinyt palvelemaan työväestön ja rauhan asiaa, en luonnollisestikaan voinut vaadittua »tunnustusta» antaa. Tämän perusteella minut katsottiin parantumattomaksi. Kovilla »kostotoimenpiteillä» uhaten minut siirrettiin Vaasan lääninvankilaan tutkintavankeuteen määräämättömäksi ajaksi ilman laillista tutkintaa tuomioistuimessa. Ainoa »rikos», joka painolastikseni voitiin sysätä, oli se, että olin kolmen kuukauden ajan ollut Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran jäsen ennen sen lakkauttamista. Tänä aikana seura oli siis toiminut lain kirjaimen mukaan.
    xxx/ellauri234.html on line 140: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
    xxx/ellauri234.html on line 144: Matka sinne oli kaikkea muuta kuin mukava. Juhannusaattona ja juhannuspäivänä vuonna 1941 ilma oli tukahduttavan kuuma. Junassa meidät työnnettiin ahtaisiin vankikarsinoihin. »Raitista» ilmaa tuli ainoastaan haisevan käymäläputken kautta. Hyvä ystäväni ja kohtalotoverini Birger Dahl Vaasasta oli erittäin kunnossa siirron aikana. Hän menetti tajuntansa useamman kerran 29 tuntia kestäneellä matkalla. Oma vointini
    xxx/ellauri255.html on line 521: Viina ja jynkytys, siinä Harjunpään aihelmat. Leviää karzalle kuin Mantan maxa. Siunataan kentälle jääneenä, hyperventilaation uhrina. Oletko saanut vierasta, kysyi Rotta Rydman. En ole, ne ovat kaikki vitun tuttuja. Olisinpa minäkin vain tavallinen typerys, kansakoulunopettaja tai kansanedustaja, mutta kun en ole, olen vielä typerämpi typerys, ex-sakilainen Vaasasta, alkoholisti ja kehno nyrkkeilijä.
    xxx/ellauri255.html on line 523: Ensimmäiset A-klinikat aloittivat toimintansa nykyisen Alkoholitutkimussäätiön kokeiluna Helsingissä ja Vaasassa vuodenvaihteessa 1953–54. Nyze on jonkun kusipään yxityinen firma joka sentään näyttää tappiotiliä. On se vittua voimattomana seurata miten Suomi menee hyvinvointivaltiona taaxepäin kuin rapu, yxityistää apinan raivolla seuraten muiden länkkärien esimerkkiä. Cameron purki briteiltä julkisen sairaanhoidon 10-luvulla, nyziellä jonotetaan lasarettiin kuten jenkeissä. Norminpurkua. Normit suojasivat köyhiä kökkäreiden mielivallalta. Kohta ollaan takaisin 19. vuosisadalla. Työväen saavutuxet syöty ja köyhät entisessä kyykyssä.
    xxx/ellauri265.html on line 270: Täällä on kuuma kuin Afrikassa sanoin tutulle neekerille Vaasankadulla. Yleisö pyöristyi. Sama vizi oli juuri naurattanut Turussa keskustan Juha Sipilää. Toisen kerran kysyin naiselta joka ei nauranut mun vizeille oozä lesbo. Ketään ei jostain syystä naurattanut paizi minua. Ota näistä selvä.
    xxx/ellauri286.html on line 510: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
    xxx/ellauri307.html on line 475: Vuonna 1878 Orisbergin kartanon isäntä Edvard Björkenheim liittyi raittiusseuraan ja hänen pitämänsä raittiuspuheet Vaasassa ja Orismalassa keräsivät runsaasti yleisöä. Björkenheimistä tuli Vapaan Lähetyksen yksi merkittävimmistä työntekijöistä toiminnan alkuvaiheessa. Syksyllä 1883 Wilhon syntymävuonna Björkenheimilla oli mahdollisuus kuunnella puolen vuoden ajan Boardmania, Moodya ja Sankeyta sekä anglo-amerikkalaisen pyhityksen johtajia kuten Hudson Tayloria, Grattan Guinesia ja Reginald Radcliffea.
    xxx/ellauri307.html on line 477: Muodollinen siirtymä baptistikirkosta vapaaseurakunnalisuuteen tapahtui Vaasassa vuonna 1883, kun kymmenen vapaampaa ehtoolliskäytäntöä suosinutta saarnaaja A. W. Backmanin johdolla erosi seurakunnasta.
    65