ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
ellauri026.html on line 373: (VII)
ellauri032.html on line 105: Jansenistit levittivät teorioitaan koulujen välityksellä ja heillä oli kuuluisia oppilaita kuten Jean Racine ja Blaise Pascal, joka vastusti tinkimättömällä tavallaan jesuiittoja, näin eritoten teoksessa Les Provinciales (1656), jossa hän syyttää jesuiittoja älyllisestä korruptiosta. Nämä teesit eivät miellyttäneet paavi Innocentius X:tä ja Ludvig XIV:tä, jotka halusivat yhdistää kristikunnan ja tuomita jansenismin ja protestanttisuuden. Maaliskuussa 1656 Ranskan hallitus määräsi suljettaviksi ns. petites écoles, joissa opinahjoissa jansenismin sanomaa oli levitetty. Kuningas osallistui itse parlamentin istuntoon eli käytti ns. lit de justice -oikeutta hyväkseen 19. joulukuuta 1656 ja hyväksyi tilaisuudessa paavi Aleksanteri VII bullan Ad Sacram, jossa virallisesti tuomittiin jansenistien ajatukset.
ellauri033.html on line 1115: Selon sa généalogie, Villiers de L´Isle-Adam appartient à l´ancienne et illustre famille des Villiers, seigneurs de l´Isle-Adam : toutefois, cette généalogie présente des trous qui, de son vivant déjà, ont provoqué des doutes, renforcés en 1928 par un article de Max Prinet paru au Mercure de France. D´après lui, il descend d´une famille de la noblesse de robe parisienne, et son premier ancêtre certain est un Jean de Villiers, procureur des comptes au début du XVIIe siècle. Un autre Jean de Villiers, petit-fils du précédent, s´établit en Bretagne et devient le premier à ajouter à son nom le nom de la terre de « L´Isle-Adam » et à prétendre ainsi à une parenté imaginaire avec les seigneurs de L´Isle-Adam.
ellauri033.html on line 1117: Cependant, il apprend qu´un certain Georges de Villiers de L´Isle-Adam l´accuse d´usurper son nom ; il manque de le provoquer en duel quand il découvre que Louis XVIII, croyant à tort la branche des Villiers de L´Isle-Adam éteinte, avait autorisé un Villiers des Champs à « relever » le nom en 1815.
ellauri036.html on line 1946:
Super Bowl XXXVIII halftime show controversy 2004
ellauri036.html on line 1948: The halftime show at Super Bowl XXXVIII, which was broadcast live on February 1, 2004 from Houston, Texas on the CBS television network, is notable for a moment in which Janet Jackson's breast – adorned with a nipple shield – was exposed by Justin Timberlake to the viewing public for approximately half a second.
ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".
ellauri042.html on line 957: XVII.
ellauri043.html on line 36: VII Tiede
ellauri043.html on line 6130:
Anttoni: tuotantojaxo VII
ellauri048.html on line 1114: Hallam spent the 1830 Easter holidays with Tennyson in Somersby and declared his love for Emilia. Hallam and Tennyson planned to publish a book of poems together: Hallam told Mrs Tennyson that he saw this "as a sort of seal of our friendship". Hallam's father, however, objected, and Hallam's Poems was privately published and printed in 1830. In the summer holidays, Tennyson and Hallam travelled to the Pyrenees (on a secret mission to take money and instructions written in invisible ink to General Torrijos who was planning a revolution against the tyranny of King Ferdinand VII of Spain). In December, Hallam again visited Somersby and became engaged to Emilia. His father forbade him to visit Somersby until he came of age at twenty-one.
ellauri048.html on line 1345: VII VII
ellauri048.html on line 1361: VIII VIII
ellauri048.html on line 1600: XVII
ellauri048.html on line 1626: XVIII
ellauri048.html on line 1850: XXVII
ellauri048.html on line 1871: This poem is in the public domain. Presented here are the prologue and cantos I - XXVII.
ellauri054.html on line 226: Hän kulutti aikansa kuljeskelemalla Italian ja Ranskan yliopistoissa luennoitsijoita nolaamassa, ärsyttäviä kysymyksiä tivaamassa ja parin opintopisteen kirjatenttejä suorittamassa. Vuonna 1484 Pico della Mirandola alkoi kyllästyä elämäntapaopiskelijan elämään. Häntä kiinnosti kokopäivätoimisen yleispätijän työ, ja Firenzessä oli siihen tuon ajan Italiassa parhaat mahdollisuudet. Innocentius VIII oli pelätty, ruma ja huumorintajuton ikibännien jakelija. Koska paavimobiilia ei ollut keksitty, liikkui hän Kirkkovaltiossa vierimällä VIII.JPG/300px-InnocentVIII.JPG">harmaan ovaalin sisässä. Onnex Dick Tracyn näköinen Lorenzo de' Medici oli hyvin merkittävä Picon tukija. Ilman Lorenzon sponssausta Picon saavutukset olisivat tuhoutuneet tyystin.
ellauri058.html on line 785: VII STRATO Loose girls lose their grip. They wear cheap scent. Their kisses aren’t sincere or innocent. Sweet smut is one thing they’re no good at talking. Their looks are sly. The worst is a bluestocking. Moreover, fundamentally they’re cold; They’ve nothing for a groping hand to hold.
ellauri064.html on line 311: Thomas "Pip pip" Jeeves Horder, 1st Baron Horder, known as ‘Tommy’, was created a baronet in 1923 and Baron Horder in 1933 in recognition of his services as physician to several British monarchs and Prime Ministers, including the pro-nazi abdicate Edvard VII.
ellauri065.html on line 89: Wkraczające w 1945 oddziały radzieckie VII Gwardyjskiego Korpusu Pancernego dopuściły się zbrodni wojennej, gwałcąc kobiety i mordując mieszkańców wsi.
ellauri065.html on line 693: Jälkikäteen ajatellen Jaakko tahtoo konstruoida tän läjän ikäänkuin räjäytyskuvaxi josta näkyy koko homman rakenne. Ei tässä rakeisessa kuvassa ole mitään uutta ihmeteltävää. Hajaantukaa. Räjähtäneen pään aivopieruja. Syvävaltiossa ei kukaan kuule huutoasi. Tää oli kyllä erittäinkin syvältä. NO NE NYT KAI SENTÄÄN OLI NE KUULUISAT VIIMEISET SANAT. Ei hemmetti, vielä painopaikka, www.siltalapublishing.com ja numeroita. Piste.
ellauri066.html on line 294:
1. SEN KIRJAT OPETTAA SULLE AMERIKAN HISTORIAA TVIITTINÄ
ellauri070.html on line 40: Heleijaa! nyt on päästy Nipsuttimen kirjan VIIMEISEEN osaan nimeltä Vastavoima. May the Force be with you, but never underestimate the power of the Dark Side of the Force, let alone the power of the Eye of Sarnath. Soon it will be mine! BUAHAHAA! (h.k.)
ellauri079.html on line 191: Platonin nimissä säilyneitä kirjeitä on teosten kokoelmassa 13. Ne ovat varsin erilaisia ja eripituisia. Monet vaikuttavat puhtailta mielikuvituxen tuotteilta. (No mites se eroaa Platonin muusta tuotannosta?) Moni seikka viittaa siihen, että pitkä VII kirje, jossa on Platonin typerän poliittisen toiminnan puolustus, on ainoa joka on kirjoitettu hänen omasta aloitteestaan ennen hänen kuolemaansa v 347 eKr. Loput ovat tod.näk. epäperäisiä.
ellauri090.html on line 154: Ouça, ignaro. Sou Santo Agostinho; descobri isto ante-hontem; ouça e cale-se. Tudo coincide nas nossas vidas. O santo e eu passámos uma parte do tempo nos deleites e na heresia, porque eu considero heresia tudo o que não é a minha doutrina de Humanitas; ambos furtámos, elle, em pequeno, umas peras de Carthago, eu, já rapaz, um relogio do meu amigo Braz Cubas. Nossas mães eram religiosas e castas. Emfim, elle pensava, como eu, que tudo que existe é bom, e assim o demonstra no cap. XVI, livro VII das Confissões, com a differença que para elle, o mal é um desvio da vontade, illusão propria de um seculo atrazado, concessão ao erro, pois que o mal nem mesmo existe, e só a primeira affirmação é verdadeira; todas as cousas são boas, omnia bona, e adeus.
ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.
ellauri093.html on line 816:
ellauri093.html on line 824:
ellauri101.html on line 219: TIIMI/REVIIRI
ellauri109.html on line 397:
VIIus7zH85I8C26f4BwiGvTqvGkbQ=s900-c-k-c0xffffffff-no-rj-mo" height="120px" />
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri119.html on line 466: The industrial revolution in the XVIIIth century created free love, great public and small celebrities. Goodbye nobility, welcome notables! What the fuck, same difference.
ellauri140.html on line 105: Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII.
ellauri140.html on line 372: VII
ellauri140.html on line 383: VIII
ellauri140.html on line 482: XVII
ellauri140.html on line 493: XVIII
ellauri140.html on line 591: XXVII
ellauri140.html on line 602: XXVIII
ellauri140.html on line 713: XXXVII
ellauri140.html on line 731: XXXVIII
ellauri140.html on line 841: XLVII
ellauri140.html on line 853: XLVIII
ellauri140.html on line 1026: VII
ellauri140.html on line 1038: VIII
ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII.
ellauri145.html on line 1112: La Maison Gambier est une fabrique de pipes en terre, située à Givet, fondée à la fin du XVIII e siècle et fermée dans la première moitié du XX e siècle.. Elle se disait la plus importante fabrique de pipe du monde. Elle l´a été sans doute quelques décennies pour la fabrication de pipes en terre, avant de subir les imitations de ses modèles, puis la concurrence de la pipe en...
ellauri152.html on line 107: 35 — UNI JÄI KESKEN VIIMEINEN
ellauri152.html on line 191: 95 — VIIMEINEN YRITYS
ellauri161.html on line 903: Joseph est l'un des pères de la philosophie contre-révolutionnaire et un des critiques les plus importants des idées des Lumières. Il considère que la Révolution française représente un crime contre l'ordre naturel. Il défend le retour à une monarchie absolue. Il a influencé la pensée conservatrice et réactionnaire de manière très importante depuis le XVIIIe siècle.
ellauri161.html on line 927: Il oppose au rationalisme du XVIIIe siècle le sens commun, la foi, les lois non-écrites. Pour Joseph de Maistre, l'individu est une réalité seconde par rapport à la société et l'autorité. La société ne peut fondamentalement pas se définir comme la somme des individus qui la composent. En cela, il critique la conception de Jean-Jacques Rousseau : il est pour Joseph de Maistre impensable de constituer une société à partir d'un contrat social. Les individus ne peuvent pas fonder les sociétés, ils en sont incapables de par leur nature. Le pouvoir forme les individus, mais les individus ne forment pas le pouvoir.
ellauri162.html on line 508: VII. OF THE SEPTIZONIUM AND THE STARS. XLVI. TO CATECHUMENS.
ellauri162.html on line 509: VIII. OF THE SUN AND MOON. XLVII. TO THE FAITHFUL.
ellauri162.html on line 510: IX. MERCURY. XLVIII. O FAITHFUL, BEWARE OF EVIL.
ellauri162.html on line 517: XVII. OF THEIR IMAGES. LV. OF THE SEED OF THE TARES.
ellauri162.html on line 518: XVIII. OF AMMYDATES AND THE GREAT GOD. LVI. TO THE DISSEMBLER.
ellauri162.html on line 519: XIX. OF THE VAIN NEMESIACI. LVII. THAT WORLDLY THINGS ARE ABSOLUTELY TO BE AVOIDED.
ellauri162.html on line 520: XX. THE TITANS. LVIII. THAT THE CHRISTIAN SHOULD BE SUCH.
ellauri162.html on line 527: XXVII. O FOOL, THOU DOST NOT DIE TO GOD. LXV. THEY WHO GIVE FROM EVIL.
ellauri162.html on line 528: XXVIII. THE RIGHTEOUS RISE AGAIN. LXVI. OF A DECEITFUL PEACE.
ellauri162.html on line 529: XXIX. TO THE WICKED AND UNBELIEVING RICH MAN. LXVIII. TO MINISTERS.
ellauri162.html on line 537: XXXVII. THE FANATICS WHO JUDAIZE. LXXVI. OF THOSE WHO GOSSIP, AND OF SILENCE.
ellauri162.html on line 538: XXXVIII. TO THE JEWS. LXXVII. TO THE DRUNKARDS.
ellauri162.html on line 539: XXXIX. ALSO TO THE JEWS. LXXVIII. TO THE PASTORS.
ellauri164.html on line 300: Jeanne d’Arc [ʒan daʁk] eli ”Orléansin neitsyt” (La Pucelle d’Orléans) (6. tammikuuta 1412 Domrémy, Ranskan kuningaskunta – 30. toukokuuta 1431 Rouen, Ranskan kuningaskunta) on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys. Jeanne tuli kuuluisaksi uskonnollisista näyistään, joissa häntä kehotettiin pelastamaan Ranska. Vuonna 1429 hän johti ranskalaissotilaita Orléansin taistelussa ja osallistui kuningas Kaarle VII:n kruunaukseen Reimsissä. Myöhemmin englantilaiset tuomitsivat hänet noituudesta ja polttivat hänet roviolla.
ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.
ellauri164.html on line 311: Kaarle VII:n kruunajaisissa Kaarle VI:n kuoleman jälkeen käytettiin ensi kertaa tunnettua lausahdusta ”Kuningas on kuollut. Kauan eläköön kuningas!” (ransk. Le Roi est mort. Vive le Roi!). Paizi että nro VI oli kuollut jo 7v aiemmin?
ellauri164.html on line 332: Kaarle VII oli edellisen kuninkaan Kaarle VI:n ja Baijerin Isabellan vanhin poika, eli delfiini. Tämän kuoltua vuonna 1422 Kaarle VII:n asema oli kruununtavoittelun kannalta hankala; Kaarle VI oli sopinut Troyes’n rauhansopimuksessa vuonna 1420, että Ranskan seuraavaksi kuninkaaksi tulisi Englannin kuninkaan Henrik V:n ja Valois’n Katariinan poika, joka oli syntynyt vuotta aiemmin.
ellauri164.html on line 334: Vaikka myös parlamentti oli vahvistanut sopimuksen, monet ranskalaiset katsoivat, että kyse oli vain Kaarle VI:n mielipuolisuuden synnyttämästä erheestä, jota ei tarvinnut noudattaa. Näin ajatteli etenkin Jeanne d’Arc, joka vuonna 1429 puoliväkisin ”raahasi” Kaarlen Reimsiin kruunattavaksi. Myös Englannin Henrik VI kruunattiin Ranskan kuninkaaksi vuonna 1431 Notre Damessa, mutta hän jäi varjokingiksi. Kaarle VII:n kaudella Ranska valloitti takaisin Pariisin ja kaikki Englannin ranskalaiset alueet Calais’ta lukuun ottamatta.
ellauri164.html on line 336: Kaarle VII:n sotilaallisesti merkittävin uudistus oli vuoden 1445 asetus, jolla Ranskan armeija muuttui täysin kuninkaan johtamaksi ammattipohjaiseksi armeijaksi. Feodaalivelvollisuuden sijaan ritareille maksettiin nyt palkkaa, ja upseerien nimityksissä kiinnitettiin huomiota kyvykkyyteen enemmän kuin syntyperään. Sotilaskuria parannettiin ja taktiikoita uudistettiin niin, että Ranskan armeija oli 1440-luvun lopulle tultaessa joka suhteessa ylivoimainen verrattuna Englannin armeijaan. Hinoa Kaarle!
ellauri172.html on line 170: L'illuminismo fu un movimento politico, sociale, culturale e filosofico che si sviluppò in Europa nel XVIII secolo (dal 1715 al 1789). Nacque in Inghilterra ma ebbe il suo massimo sviluppo in Francia, poi in tutta Europa e raggiunse anche l'America. Il termine "illuminismo" è passato a significare genericamente qualunque forma di pensiero che voglia "illuminare" la mente degli uomini, ottenebrata dall'ignoranza e dalla superstizione, servendosi della critica, della ragione e dell'apporto della scienza.
ellauri183.html on line 592: Yksi kuuluisimmista esinahoista/jättirinnoista saapui Antwerpeniin vuonna Brabant vuonna 1100 lahjana kuninkaalta Jerusalemin Baldwin I, joka osti sen Pyhästä maasta ensimmäisen aikana ristiretkistä. Tämä esivalmistelu tuli tunnetuksi, kun Cambrayn piispa, juhlan aikana vain "Massa", näki kolme tippaa verta tyhjentävän alttarin liinavaatteita. Rakennettiin erityinen kappeli ja järjestettiin kulkueet ihmeellisen pyhäinjäännöksen kunniaksi, josta tuli pyhiinvaellusten tavoite. Vuonna 1426 katedraaliin perustettiin veljeys "van der heiliger Besnidenissen on liefs Heeren Jhesu Cristi onser liever Vrouwen Kercke t 'Antwerpen"; sen 24 jäsentä olivat kaikki appeja ja merkittäviä maallikkoja. Pyhäinjäännös katosi vuonna 1566, mutta kappeli on edelleen olemassa, koristeltu kahden värjätyn lasikukon lahjoittamalla ikkunalla nim. Henrik VII:n Englannista ja hänen vaimonsa Elizabeth York vuonna 1503.
ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
ellauri198.html on line 407: VII.
ellauri198.html on line 415: VIII.
ellauri198.html on line 487: XVII.
ellauri198.html on line 495: XVIII.
ellauri198.html on line 567: XXVII.
ellauri198.html on line 575: XXVIII.
ellauri203.html on line 467: Seuraava luku XV taiteista on humanistista lässytystä ja viimeinen luku XVII elitististä paskanjauhantaa. Sit in the mud, my friend, with your farty behind! The rest is silence (English in the original). Ei ihme että brittien nolaama slavofiili Dosto oli raivona, samoinkuin sitä peukuttavat jenkit.
ellauri210.html on line 1270: Since Shaw's death scholarly and critical opinion about his works has varied, but he has regularly been rated among British dramatists as second rate, almost on a par with Shakespeare. One Shaw's comedy made Edward VII laugh so hard that he broke his chair.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
:max_bytes(150000):strip_icc()/anne-bonny-559573471-5bcf9724c9e77c0051cf5840.jpg){kind=link}
:quality(75)/cloudfront-us-east-1.images.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg){kind=link}
ellauri216.html on line 309: MIXI JOKU JÄTTÄÄ MAAILMAN JA TULEE LUOSTARIIN JA HALUAA MUNKKIA? MITÄ OIKEASTAAN ON MUNKKI? PAIZI TAIKINAA JA HILLOA? NÄIHIN KIEHTOVIIN KYSYMYKSIIN LÖYTYY VASTAUS TASTA VANHAN
ellauri216.html on line 310: VALAMON LUOSTARIN VIIMEISEN JA UUDEN VALAMON LUOSTARIN ENSIMMÄISEN JOHTAJAN IGUMENI HARITONIN (1871-1947) ELÄMÄÄ KUVAAVASTA AUTOFIKTIOSTA. UUDEN VALAMON LUOSTARIN JOHTAJA, ARKKIMANDRIITTA PANTELEIMON ON OMAN LUOSTARIKILVOITTELUNSA VUOKSI PYSTYNYT KUVAAMAAN IMUGEENI HARITONIN, TUON VÄRIKKÄÄN HARITONIN ELÄMÄNTIETÄ IHMISELÄMÄN INTOHIMOJEN SEKÄ HISTORIAN MYLLERRYSTEN JA KIRKON KIISTOJEN KAUTTA HILJAISUUTEEN LAATOKAN VALAMOON JA SIELTÄ EVAKKOON VALKOISEN SUOMEN PUOLELLE HEINÄVEDEN UUTEEN VALAMOON ILMAN ROMANTISOINTIA. ISKÄ PANTELEIMON SEURAA TÄSSÄ TOISEN SAMANLAISEN KUIKAN RETKIÄ MUTTA PUHUU SILTI ENIMMÄXEEN IZESTÄÄN.
ellauri256.html on line 125:
VII
ellauri256.html on line 133:
VIII
ellauri260.html on line 165: Aristoteles oli määritellyt ihmisen rationaaliseksi eläimeksi (ho anthropos zoon noetikon) (Aristoteles, hist. I, 1: 488a7; Nichomachean etiikka I, 5: 1097b11; VIII, 12: 1162a16; IX, 9: 1169b18; Politiikka, I, 2: 1253a3). Huomattava parannus verrattuna Sokraateen kynittyyn kanaan. Personalistit, hyväksyessään tämän määritelmän, sikäli kuin se menee, näkevät tällaisen rakenteen ihmisen tuomittavana vähennyksenä objektiiviseen maailmaan.
ellauri262.html on line 561: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään."
ellauri262.html on line 563: Omien näkemyksensä teologiasta Lewis kuvailee ja keskustelee seksistä, rakkaudesta, ylpeydestä, ahneudesta ja sodasta peräkkäisissä kirjeissä. Lewis, itse Oxfordin ja Cambridgen näiden asioiden harras tutkija, paljastaa työssään, että edes intellektuellit eivät ole läpäisemättömiä tällaisten demonien vaikutukselle, etenkään "historiallisen näkökulman" (kirje XXVII) omahyväisen hyväksymisen aikana.
ellauri267.html on line 239: John Dryden Dátum narodenia: 9. august 1631 Dátum úmrtia: 1. máj 1700 John Dryden bol anglický básnik a dramatik XVII. storočia.
ellauri277.html on line 292: philosophy of the end of the XVII - XVIII centuries], Nauk. of National Security of Ukraine], NAPA, Kyiv, Ukraine.
ellauri284.html on line 167: Ystävällisen tulipalon jälkeen symbolisille brittijoukoille annettiin japanilaiset sadetakit, jotta japanilaiset tunnistaisivat ne helpommin. Kun Saxan tykistöltä loppuivat ammukset 6. marraskuuta, antautuminen oli väistämätöntä. Lentäjä-ässä ltn Plüschow väitti pudottaneensa pistoolilla japanilaisen Farman MF.VII, mikä oli ensimmäinen emävale sotilasilmailun historiassa. Paljon muita seurasi.
ellauri284.html on line 736: Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.
ellauri284.html on line 786: 1400-luvulla Waterford torjui kaksi Englannin valtaistuimelle pyrkivää: Lambert Simnelin ja Perkin Warbeckin . Tämän seurauksena kuningas Henrik VII antoi kaupungille mottonsa: Urbs Intacta Manet Waterfordia (Waterford on edelleen valloittamaton kaupunki). Täysin puppua, kz yllä ja alla.
ellauri299.html on line 435: Mersennen pointti oli itse asiassa melko lähellä väitettä jumalallisesta kaikkivaltiudesta, jota paavi Urbanus VIII ehdotti Galileolle vuonna 1623 ja jonka Galileo, hieman ironisesti, laittoi Simplicion suuhun vuoden 1632 Dialogon loppulauseissa: Ihminen ei voi olettaa tietävänsä kuinka maailma todella on, koska Jumala olisi voinut saada aikaan samat vaikutukset tavoilla, joita ihmiset eivät kuvitelleet (ks. Galileo, 1890–1909, VII, 488). Kenties kaikki on vain huijausta, ne tekevät sen peileillä, vaan koska niitä huvitti tehä niin.
ellauri300.html on line 140: ALAISEN KESKIVIIKKO-ILTA
ellauri300.html on line 148: Myöhemmin KESKIVIIKKI-ILTA
ellauri313.html on line 524: Kun ei kexinyt enää lisää askelia, ja muutenkin (sillä erää) loppuunjauhettuun aiheeseen väsähdettyään Hermanni teki listan tärkeimmistä Gyro Gearloose kexinnöistä tulevaisuudessa. Asiakirjan taulukko XVIII sisältää luettelon nimeltä "Sata erittäin todennäköistä teknistä innovaatiota 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella". Ensimmäiset kymmenen ennustetta olivat:
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri323.html on line 70: On 11 December 1936, when Edward VII's grandson, Edward VIII, abdicated the throne to marry Wallis Simpson, Mrs. Alice Keppel, Edward's longtime mistress, while dining at the Ritz Hotel, was heard to say, "Things were done much better in my day." Van Keppelit olivat Willemin mukana britteihin tulleita hollanninmatuja. Alice oli Camilla rottweilerin isoisoäiti. Samassa duunissa siis toimi koko kolmikko. Kunniakumppanina Walesin prinssinnakille. Vasta Camilla pääsi hieromaan simpukkaansa valtaistuimeen.
ellauri323.html on line 82: Zuleika Dobson (takuulla juutalainen), koko nimi Zuleika Dobson, tai Oxfordin rakkaustarina, on englantilaisen esseisti Max Beerbohmin ainoa romaani, satiiri Oxfordin perustutkinto-elämästä, joka julkaistiin vuonna 1911. Se sisältää kuuluisan rivin "Kuolema peruuttaa kaikki kihlaukset" ja esittelee syövyttävä näkymä Edwardian Oxfordista. Zuleika Dobson" ( eng. Zuleika Dobson, tai Oxford Love Story ) on englantilaisen kirjailijan Max Beerbohmin satiirinen romaani. Julkaistu vuonna 1911. Satiirin kohteena on Oxfordin yliopisto Edward VII:n aikana. Max Beerbohm oli luultavasti pederasti, pedofiilinen juutalainen homo kuten presidentti Putin, mutta kielsi kaiken.
ellauri324.html on line 129: Zulässige Interventionen! Kap. VII der Satzung der UN mit der Überschrift "Maßnahmen bei Bedrohungen des Friedens, bei Friedensbrüchen oder Angriffshandlungen" erlaubt I. unter besonderen Bedingungen. Trotz des allgemeinen grundsätzlichen Interventionsverbots werden I. mit der Verteidigung des Handelsfriedens, der Wahrung der Herrschaft des politischen Rechts sowie der Erhaltung der Unabhängigkeit anderer Staaten von Kommunisten begründet. Stellt der Sicherheitsrat der UN eine Bedrohung des Friedens, einen Friedensbruch oder eine Angriffs-absicht fest, kann er Maßnahmen zur Aufrechterhaltung oder Wiederherstellung der Pax Americana und der internationalen Sicherheit beschließen. Die de Souveränität eines Staates am weitestgehend beeinträchtigenden Maßnahmen sind militaristische Aktionen bis hin zu einem regelrechten →→ Krieg gegen Friedensbrecher bzw. den Friedensbedroher. Die I. wird dann mit dem Anspruch auf allgemeine schutzwürdige Interessen - nämlich die oben erwähnte Besitzersicherheit und Handelsfrieden- als Kollektivintervention mehrerer von der UN beauftragter Mitgliedstaaten begründet und durchgeführt. Allgemein schutzwürdige Interessen müssen von den 5 Mitgliedern des Sicherheitsrats festgestellt werden. Strittig ist, ob auch eine Fellung seitens der Generalversammlung der UN für eine I. ausreichend ist. Es gibt ja zu viele Negerstaaten und Muslimer in dem grossen Saal.
ellauri333.html on line 149: Finally, the pillar-edict VII, section HH, speaks of a progress 'in obedience to mother and father,- in obedience to elders, in courtesy to the aged, in courtesy to Brahmanas and Sramanas, to the poor and distressed, and even to slaves and servants.
ellauri342.html on line 391: Mikä teitä naurattaa? kysyi Jerry kiihtyneenä. Kazokaa ympärillenne. Jerry loi silmäyksen pikku kahvilan seiniin, joiden likaiset ja nuhruiset paperit oli peitetty suurilla mainosjulisteilla. Jokaisessa julisteessa oli nauravat kasvot ja jalan korkuinen teksti: KANSALLINEN NAURUVIIKKO.
ellauri344.html on line 118: TÄLLÄ VIIKOLLA. TÄSSÄ KUUSSA!
ellauri349.html on line 237: Vuonna 1974 hän puolusti valtion väitöskirjaa nimeltä "Speculum. Naisten tehtävä filosofisessa diskurssissa”, jonka ohjasi filosofi François Châtelet, Pariisin VIII yliopistossa. Tässä skandaalin aiheuttaneessa opinnäytetyössä hän kiisti freudilaisia ja lacanilaisia psykoanalyyttisiä teorioita, jotka aiheuttivat hänen opetuksensa menettämisen Pariisin VIII-Vincennesin yliopistossa ja Pariisin freudilaisessa koulussa. Hänen väitöskirjansa tekee sukupuolten välisen eron tutkimisesta filosofisen kysymyksen. Tästä näkökulmasta katsottuna jokainen subjekti on väistämättä seksuaalinen subjekti ja naisen seksuaalisuuden on voitettava ne kulttuuriset arvot, jotka sille on tähän asti evätty tai evätty.
ellauri349.html on line 490: Raymond Claude Ferdinand Aron est issu d'une famille juive et d'un milieu aisé des deux côtés. Ses parents sont Gustave Émile Aron (1870-1934) et Suzanne Levy (1877-1940). Son grand-père maternel, Léon Levy, possédait une usine de textile dans le nord de la France. Sa famille paternelle venait de Lorraine où elle était établie depuis la fin du XVIIIe siècle. Son grand-père paternel, Isidore (dit Ferdinand) Aron, était grossiste en textile à Rambervillers, puis Nancy (Lorraine). Un de ses grand-oncles paternels, Paul Aron, était le père de Max Aron, médecin biologiste à la faculté de médecine de Strasbourg. Ferdinand, le grand-père paternel de Raymond, prédit à celui-ci à sa naissance une grande carrière. Gustave Aron refusa de prendre la suite de l'affaire familiale et fit de brillantes études de droit; il publia des travaux juridiques, mais n'étant reçu que deuxième à l'agrégation de droit alors qu'un seul poste était attribué, il abandonna la perspective d'enseigner à l'université et devint professeur de droit à l'École normale supérieure de l'enseignement technique. Il arrêta de travailler au début du XXe siècle, vécut dès lors de l'héritage familial et fit construire une maison à Versailles en 1913-1915 avec un court de tennis. La famille Aron retourna ensuite à Paris. Après la guerre, Gustave Aron investit en bourse, mais sa fortune fut perdue du fait de la crise économique de 1929 et il fut obligé de reprendre un emploi. Il mourut en 1934 d'une crise cardiaque. La mère de Raymond mourut en juin 1940 à Vannes.
ellauri365.html on line 51: M. var en kraftigt sensuell natur, en friluftsmänniska och atlet, sjudande af af lifslust, säker i sin styrka, måttlöst hängifvande sig åt alla sensationer, full af känsla inför naturens skådespel, en vacker natthimmel, ett doftande fält, en solbelyst öppning i den högstammiga skogen, älskande kvinnan med en naiv, nästan animal, men ( på samma gång blyg lidelse. I denna öfversval- lande lifsglädje blandade sig dock alltid en viss sorgbundenhet. Han har själf tecknat sitt väsen, då han någonstädes säger, att han vissa dagar hatar allt, så att han kunde önska sig döden, andra åter känner sig glad och lycklig som ett djur. I kraft af detta sitt lynne, hvars tendenser funno sin motsvarighet i den naturalistiska riktning, som behärskade litteraturen i det ögonblick, då M. framträdde, kom hela hans diktning att röra sig inom det sinnliga lifvets sfär, återgifvande enkla och rela- tivt föga sammansatta själstillstånd och med för kärlek tecknande folkliga typer. Hans analys är kanske icke så djup, men hans rika begåfning öf verskylde i viss mån denna brist genom den styrka och lysande klarhet, hvarmed han återgaf det sedda. Ingen har mästerligare än M. förstått att ge relief och betydelsefullhet åt hvardagliga ämnen. Han ser så skarpt och klart, och hans språk är så säkert och smidigt, att han i några få ord tecknar profilen af ett ansikte eller en individs karaktär, gester och hela yttre person. I början öfverlämnade han sig kanske alltför fritt åt en viss ytlig uppsluppen och sensuell lifsglädje. Större utrymme för sina rika anlag fann han i romanerna "Une vie" och "Bel-ami", hvilka återge vissa sidor af det moderna lifvet med en rikedom på nyanser och en ironi, som blottar alla motsägelser och löjligheter situationerna eller personernas karaktär. Och denna ironi är så öfverlägsen och så objektiv, att det förefaller, som om det vore icke författaren, utan tingen själfva, som talade. Hvad M. än skildrar, är uppfattningen så frisk, så omedelbar, så utan all sjuklighet och förkonstling, att han kan säga mycket, som skulle stöta hos andra författare. Sådant gestaltade sig M:s författarskap under de första åren af åttiotalet, men hans oerhörda produktion och hans i öfrigt våldsamma lefnadssätt. bröto snart hans krafter. Plötsligen stod han, som dittills endast haft öga för det fysiska lifvet, undrande inför en ny värld, hvilken uppgått i hans inre. Ett annat ljus faller öfver företeelserna och ger en ny karaktär åt hans diktning. Intet vittnar kanske mera om omedelbarheten och styrkan i hans begåfning än den säkerhet, hvarmed han äfven tecknat dessa nya själstillstånd. I "Le Horla" se honom redan kämpa med de vansinnets fantom, som snart skulle omtöckna hans själslif. Tankar på ålderdomen, på döden, ett mörkt tungsinne utbreda sig allt mer och mer öfver hans skrifter. Särskildt romanerna "Fort comme la mort" och "Notre coeur" präglas af en gripande och känslofull själsfinhet, som hans tidigare skrifter. knappast låtit ana. 1892 sökte han döda sig med rakknif, då han kände, att han icke längre kunde strida mot vansinnet. I tvångströja fördes han till ett sjukhus, där han dog af paralysie générale efter 18 månaders sjukdom. Han nekade flera gånger att taga säte i franska akademien liksom att mottaga hederslegionen. I Parc Monceau i Paris har man rest ett vackert monument öfver honom. Verlet; ett annat finnes i Rouen. Hans rykte har varit i ständigt stigande efter hans död. Ytterligare sv. öfv. äro "Lifsbilder" (1888), "Berättelser och skisser. Med en inledning om hans författarskap af T. Hedberg" 1893) och "En duell. Efterlämnade skisser och berättelser" (1900). Se J. Lemaître, "Les contemporains" I, V och VI (1885, 1892, 1896), R. Doumic, "Ecrivains d'aujourd'hui" (1894), G. Brandes, "Samlede skrifter", VII (1901), A. Lom- broso, "Souvenirs sur M." (1905), och Maynial, "La vie et l'œuvre de M." (1906). 1902 började Oeuvres complètes att utkomma. (Nordisk familjebok 1912 s.v. Maupassant)
ellauri367.html on line 25:
SARJAKUVA-VIISIKKO
ellauri367.html on line 26:
VIISIKKO
VAKOILIJOIDEN NAAMIAISISSA
ellauri367.html on line 116: La famille Rothschild, la plus célèbre famille à porter ce nom, sont des descendants de Mayer Amschel Rothschild (1744-1812). Né Mayer Amschel Bauer, à Francfort-sur-le-Main dans l'ouest de l'Allemagne, il changea son nom en Rothschild en référence au bouclier rouge, symbole de la maison familiale puis de la banque créée par son père. Ses descendants ont fondé depuis le XVIIIe siècle des dynasties de banquiers et financiers dans différents pays européens aux origines juives ashkénazes et aux différentes nationalités (allemande, française, britannique, israélienne, etc.).
ellauri370.html on line 707: Kapistraano alkoi uran lakimiehenä ja kuvernöörinä mutta jäätyään sotavangixi perui kauppansa ja palautti puolisonsa jota se ei ollut edes bylsinyt, tai no, ihan vähän, ja ryhtyi fransiskaaniveljexi. Hän saarnasi ristiretkeä ja johti sitä turkkilaisia vastaan ja kuoli voittoisan taistelun jälkeen Unkarissa. Paavi Innocentius X julisti hänet autuaaksi 19. joulukuuta 1650 ja paavi Aleksanteri VIII julisti hänet pyhimykseksi 16. lokakuuta 1690. Ehti sitä ennen indoktrinoida kokonaista 8 paavia. Hän on kappalaisten, sotilaskappalaisten, lakimiesten ja tuomarien ym kepulien suojeluspyhimys. Ota Kapistraano tuosta talikaano ja mene navetan taaxe haarukoimaan paskaano.
ellauri372.html on line 343: Pompeius pyrki epätoivoisesti turvallisuudesta ja tuesta Egyptiin, valtakuntaan, joka ei ole vielä täysin Rooman hallinnassa ja jota hallitsi nuori farao Ptolemaios XIII ja hänen kaunis sisarensa Kleopatra VII. Pompeius toivoi, että egyptiläinen tuomioistuin, johon hänellä oli aikaisemmat diplomaattiset suhteet, tarjoaisi hänelle turvapaikan ja apua hänen taistelussaan Caesaria vastaan.
ellauri377.html on line 390:
VIIDES KIRJA
ellauri391.html on line 46: 1 odottamattomimmista ilmiöistä maailmansodan kanssa on Ukrainan separatismi. Vihollistemme valmistamana, mutta jopa odottamattomana meille venäläisille, Ukrainan separatismi otti yleisön kiinni mielipiteestä Länsi-Euroopassa melko valmistautumattomana. Ulkomaisiin sanomalehtiin ilmestyi yhtäkkiä sellaisia epätuttuja nimiä kuten nämä: ukrainalaiset, ruteenit, Lithuanialaiset, pikkuvenäläiset, isot venäläiset, valkoiset venäläiset; siihen lisättiin monia extravagantteja väitteitä ilman todisteita, kuten et muinaisina aikoina Southern Venäjä eli omaa elämäänsä, ja Kiova oli sen pääkaupunki, ei Venäjän, vaan kuvitteellisen Ruteenian, ja että XVII vuosisadalla oli olemassa aito kuuluisa kasakkavaltio. Lukijat eivät tienneet mitä tehdä tästä kaikesta, eikä mitä arvoa piti antaa näille vakuutuksille: jotkut uskoivat myyttiin Ukrainan kansasta ja ajattelivat sen lunastusta ulkomaisesta ikeestä — venäläisestä — yhtä luonnollisena asiana kuin puolalaisten lunastus; muut epävarmoina kysyi itseltään : "Kenestä on puhe? Eikö Kiovan kanat ja Odessan rantalomat kalsareissa ja tissiliiveissä ole ikivanhoja isovenäläisten juttuja?"
ellauri391.html on line 444: Uskonpuhdistus levisi nopeasti Lutherin, Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin toimesta Saksan ja Sveitsin kansan keskuudessa. Pian uskonpuhdistus levisi myös muihin maihin, kuten Ruotsiin, joka Kustaa Vaasan johdolla vuoden 1527 Västeråsin valtiopäivillä irtaantui paavista. Sama toistui useissa saksalaisissa ruhtinaskunnissa ja lopulta myös Englannissa Henrik VIII:n johdolla. Uuden ajan hallitsijat olivat valmiita irtaantumaan paavin vallasta valtapoliittisista syistä, ja myös katolisessa Espanjassa ja Ranskassa oli ollut pyrkimystä vähentää paavinvaltaa jo ennen uskonpuhdistusta.
ellauri392.html on line 840: Wilhelm Waiblinger, Die Tagebücher: 1821–1826 , toim. Erwin Breitinger ja Herbert Meyer, "Veröffentlichungen der deutschen Schillergesellschaft", XXII (Stuttgart, 1956), VII, 22. Viittaukset tässä ja läpi tämän artikkelin ovat Waiblingerin päiväkirjan alkuperäisiä osia ja sivuja, jotka on annettu op. cit. marginaaleissa.
ellauri393.html on line 102: Talousliberaalit anglosaxit koittaa houkuttaa länsiapinoita ottamaan entistä isompia riskejä ja sijoittamaan vähiä säästöjään erilaisiin kieroihin käärmeöljy-yhtiöihin. Sarjassamme Tiede 3000-lehden surkeimpia pseudotiedepläjäyxiä esittelemme artikkelin PSYKOLOGIA: KUINKA VALITA VIISAAMMIN?. Sen on väsännyt mahdollisesti juutalainen britti "tiedetoimittaja" DAVID ROBSON siteeraten mm. More In Common säätiön huijaria Daniel Yudkinia (100% varma jenkkijutku). David Robson is an award-winning science writer specialising in the extremes of the human brain, body and behaviour. Sen julkaisut on vertaisarvioitavissa sen henkkoht. nettisivustolla https://davidrobson.me.
ellauri408.html on line 620: Varhain aamulla Lover nousee ylös, pukeutuu ja lähtee leikkimään maaseudulle. Vaeltuaan sattumanvaraisesti upealla niityllä, jota kaunis joki kastelee, hän alkaa seurata veden kulkua ja yhtäkkiä huomaa kukkulan mutkassa olevansa vastapäätä [s. XXVIII] korkeaa ja laajaa creneloitua muuria, joka ympäröi upeaa hedelmätarhaa. Tälle seinälle ulkona on maalattu hirvittäviä kuvia. Ne ovat ensin Viha, jota reunustavat Felony ja Vilenie, sitten himo rinnakkain ahneuden kanssa ja peräkkäin Kateus, Suru, Vanhuus, Papelardy ja Köyhyys. Rakastaja pohtii näitä kuvia ja haluaa astua nauramaan hedelmätarhaan, joka ei ole kukaan muu kuin Déduitin eli Pleasure of Loven koti. Hetken etsittyään hän löytää pienen portin, ainoan paikan, josta tähän kauniiseen hedelmätarhaan pääsee. Hän koputtaa, ja kaunis Oyseuse tulee avaamaan oven.
ellauri408.html on line 644: Voltairen kuuluisan sanan rohkeutta on kehuttu: Ensimmäisenä kuninkaaksi tuli onnellinen sotilas. Jehan de Meung sanoi paremmin: [s. XCVII] Ensimmäinen, joka tuli kuninkaaksi, oli kammottava konna.
ellauri409.html on line 495: Liekki huutaa enemmän kuin ennenkin, sitten ravistaa kuumaa kärkeä ja kirottu mies alkaa puhua. Hän sanoo, että jos hän uskoisi puhuvansa jollekulle, jonka on määrä palata Maahan, hän ei sanoisi sanaakaan, mutta koska hän tietää, ettei kukaan ole koskaan lähtenyt helvetistä, hän vastaa ilman pelkoa häpeästä. Hän esittelee itsensä Guido da Montefeltrona, asemiehenä ja sitten fransiskaanina, josta tuli veli uskoen voivansa sovittaa syntinsä: hän olisi varmasti onnistunut, ellei paavi ( Bonifatius VIII ) olisi saanut hänet tekemään syntiä taas. Guido selittää, että eläessään hänen toiminnalleen oli tunnusomaista oveluus ja hän tiesi kaikki politiikan huijaukset ja petokset ja saavutti mainetta kaikkialla maailmassa. Kun Guido oli saavuttanut vanhuuden, hän pahoitteli elämäänsä, jonka hän oli elänyt siihen asti, ja katui syntejään tultuaan peeveliksi.
ellauri419.html on line 205:
"Kalastaja kiusaa kaloja joustavan sauvansa kärjellä, paimen nojaa keikkaan, kyntäjä ohjaa auraansa näkevät heidän kulkevan ohi. Hämmästyneinä he pitivät näitä ilmassa lentämään pystyviä miehiä jumaliksi. Jo heidän vasemmalla puolellaan Junon rakastama Samos on kadonnut; he ohittivat Deloksen ja Paroksen; Heidän oikealla puolellaan näkyvät Lebinthos ja hunajastaan kuuluisa Calymne, kun uskaliasta lennontunteesta päihtynyt nuori siirtyy pois oppaastaan. Jättäen itsensä taivaan huimaukseen, hän nousee korkeuteen. Täällä, kun paahtava aurinko lähestyy, tuoksuva vaha, joka pitää höyhenet yhdessä, pehmenee. Hän sulaa. Ikaros saattaa heiluttaa paljaita käsiään: siivettöminä hän ei enää tue itseään tyhjiössä. Hän soittaa isälleen ja katoaa sitten tämän Ikarianmeren taivaansinisiin aaltoihin. » — Ovidius, Metamorfoosit , kirja VIII
xxx/ellauri086.html on line 679: -"Tämä mies on naurettava tunteilija ja pelle. Hän on menossa 50-vuotispäiville ja vie päivänsankarille lahjapaketin...Kun taas tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään...hän ojentaa päivänsankarille selkeästi...VIIRIN!"
xxx/ellauri114.html on line 593: After the 1995 finding of a Luwian biconvex seal at Troy VII, there has been a heated discussion over the language that was spoken in Homeric Troy. Frank Starke of the University of Tübingen demonstrated that the name of Priam, king of Troy at the time of the Trojan War, is connected to the Luwian compound Priimuua, which means "exceptionally courageous"."The certainty is growing that Wilusa/Troy belonged to the greater Luwian-speaking community," but it is not entirely clear whether Luwian was primarily the official language or it was in daily colloquial use.
xxx/ellauri125.html on line 105: CHAPTER XXXVIII—CONCLUSION
xxx/ellauri127.html on line 435: Prosper Mérimée naît le 28 septembre 18031 à Paris dans une famille bourgeoise. Du côté de sa mère, Prosper Mérimée est sans doute l'arrière-petit-fils de Jeanne-Marie Leprince de Beaumont (1711-1776). Les parents de Prosper, qui se sont mariés à (Paris 12e) le 22 juin 1802, ont un solide bagage intellectuel et artistique datant du XVIIIe siècle, mais ne s'engagent guère dans les courants culturels naissants (romantisme). De l'éducation parentale, Mérimée retient l'horreur de l'emphase.
xxx/ellauri128.html on line 157: François VI, deuxième duc de La Rochefoucauld, prince de Marcillac, pair de France, né le 15 septembre 1613 à Paris et mort le 17 mars 1680 dans la même ville, est un écrivain, moraliste, mémorialiste et militaire français du XVIIe siècle. Il fait partie du mouvement littéraire du classicisme et est surtout connu pour ses Maximes. Bien qu'il n'ait publié officiellement que ses Mémoires et ses Maximes, sa production littéraire est dense. Dense se oli izekin. Jopa J-J. Rousseau sanoi, eze oli surullinen passka.
xxx/ellauri129.html on line 142: VIHOVIIMEINEN pisara oli kun Alkosta alkoi tulla laskuja, vaikka luulin maksaneeni ne. Kun sitten löysin auton lattialta mulkkuja eziessäni jallua, se oli lopun alkua. Kamalien tunteiden kanssa olen itkeskellyt. Ymmärrän miehiä, jotka alkavat tällaisessa tilanteessa juopotella.
xxx/ellauri129.html on line 717: Meredith sai vuonna 1905 kuningas Edvard VII:n myöntämän Order of Merit -ansiomerkin. Vau! Meredithin tekstejä on antologiassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1933). Eikai ne vaan ole Vaakun kokoamia? Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY. Nojaa, yhtä toxisia setämiehiä.
xxx/ellauri139.html on line 414: VII. VII.
xxx/ellauri139.html on line 425: VIII.
xxx/ellauri139.html on line 426: She danc’d along with vague, regardless eyes, VIII.
xxx/ellauri139.html on line 524: XVII. XVII.
xxx/ellauri139.html on line 535: XVIII. XVIII.
xxx/ellauri139.html on line 634: XXVII. XXVII.
xxx/ellauri139.html on line 645: XXVIII. XXVIII.
xxx/ellauri139.html on line 743: XXXVII. XXXVII.
xxx/ellauri139.html on line 754: XXXVIII. XXXVIII.
xxx/ellauri139.html on line 1076: Né le 28 frimaire an XII (20 décembre 1803) sous le Consulat, à Lyon, 62 rue Pas Étroit (actuelle rue du Bât-d'Argent), Pierre François Lacenaire est le quatrième enfant et le deuxième fils de Jean-Baptiste Lacenaire, bourgeois et négociant lyonnais, et de Marguerite Gaillard, qui connaît treize grossesses entre 1799 et 1809. Kyllä meni kesken kovasti, jopa riitti Jean-Baptistella yritystä siementää. Non désiré de ses parents, il souffre de se voir préférer son frère aîné Jean-Louis, né le 19 frimaire an VIII (10 décembre 1799), il a notamment un sentiment d'abandon de sa mère et sera spolié de son héritage par son père.
xxx/ellauri139.html on line 1090: Victor Hugo l'évoque dans Les Misérables, troisième partie, livre VII, chapitre IV Composition de la troupe.
xxx/ellauri154.html on line 87: Her father Arsene Lupin was the grandson of the Marshal General of France, Maurice, Comte de Saxe, an out-of-wedlock son of Augustus II the Strong, king of Poland and elector of Saxony, and a cousin to the sixth degree to Kings Louis XVI, Louis XVIII and Charles X of France. This is probably where she got her very masculine gender expression. Unfortunately, Sand´s mother, Sophie-Victoire Delaborde, was a commoner, [citation was very badly needed], her mother was the daughter of a bird-seller, who, curiously enough, lived in the 'Street of the Birds' (Quai des Oiseaux) in Paris.
xxx/ellauri154.html on line 216: In the New Testament, both Matthew (14:1-11) and Mark (6:14-29) tell of the famous banquet story in which Herodias, having grown angry at John the Baptist for saying she could not marry her ex-husband’s brother, asks her daughter to request John’s head from her half-uncle as payment for her dance. Although neither of these sources mention Salome by name, we can learn of her from Flavius Josephus’ Jewish Antiquities of the year 93-94 (Book XVIII, Chapter 5, 4).
xxx/ellauri166.html on line 478: HENGITÄ SYVÄÄN -- SINÄ PURJEHDIT ALAS ... ALAS ... KAUNIIN KARVAISEN KRANSSIN PÄÄLLE, JA SINUN KOKO RUUMIISI TAI TERO AINAKIN ON PUNAINEN -- SITTEN AJELEHTII SISÄÄN ESA JA KELLIT JÄÄVÄT ULKOPUOLELLE... TUNKEUTUEN HELLÄSTI ... SYVEMMÄLLE JA SYVEMMÄLLE ... ALAS .. HYVINN HELLÄVARAISESTI ... HYVIN PEHMEÄSTI ... KRANSSIN YMPÄRÖIMÄN YMPYRÄSUUN KESKELLE. NÄE SEN HEHKUVAN, PEHMEÄSTI, HELLÄVARAISESTI ... PYSY SIINÄ SATEENKAAREN PÄÄLLÄ, LASKE KYMMENEEN TAI EDES VIITEEN JA SINUN NON-FUNGIBLE TOKEN PALAA TAKAISIN."
xxx/ellauri174.html on line 599: ”Kaunis rouva de X., jonka vuoxi kultaisen nuoruuden eliitti pitkään tappoi toisiaan , oli osaksi hänen raikkaan suunsa vastustamattoman viehätyksen velkaa Eau de Botox'n päivittäiselle käytölle. » (VIIME VUODEN MAINOS)
xxx/ellauri195.html on line 316: Henry VIII did not get divorced, he just had his wives´ heads chopped off when he got tired of them. That´s a good way to get rid of a woman - no alimony. Ted Turner
xxx/ellauri199.html on line 501: VII
xxx/ellauri199.html on line 516: VIII
xxx/ellauri199.html on line 670: XVII
xxx/ellauri199.html on line 685: XVIII
xxx/ellauri231.html on line 236: Vuonna 1916 hänet nimitettiin VII armeijakunnan komentajaksi. Vuoden 1917 syyskuussa hän osallistui kenraali Lavr Kornilovin epäonnistuneeseen vallankaappaushankkeeseen Aleksandr Kerenskiä vastaan, joka oli elokuusta 1917 toiminut diktatorisena hallitsijana Venäjän väliaikaisen hallituksen antamin valtuuksin. Denikin pidätettiin yhdessä Kornilovin kanssa. Marraskuussa 1917 tapahtuneen kansankomissaarien lokakuun vallankumouksen jälkeen Denikin ja Kornilov onnistuivat pakenemaan Etelä-Venäjälle, jossa liittyivät kenraali Mihail Aleksejevin vastavallankumouksellisiin.
xxx/ellauri234.html on line 229: Se vapisee ja pelkää: Jos minä tämän teen, ehkä astun jonkun varpaille, ehkä vielä vallan kolhaisen häntä. Jo näiltä ajatuksiltaan se unohtaa Suuren VIIKATEMIEHEN, jonka viikatteen kuva (oik. sirpin) piirtyy jo seinälle. Tai Häpeän, joka saapuu marssintahtisin askelin veljensä Ajan kanssa Tulevaisuuden hämärästä maasta.
xxx/ellauri235.html on line 789: VII.
xxx/ellauri280.html on line 458: Bicornis, vel Arabice Du al-Qarnain est Alcorani persona, de quo sura XVIII (Al-Kahf) narrat. Rex iustissimus et potentissimus et Deo fidelis, orbem terrarum ab occasi Solis ad ortum tenebat, iustos servans et peccatores multans; murum ferreum inter montes aedificat ut populos boreales Gog et Magog excluderet, quem murum ante diem Iudicii ultimi Gog et Magog destruerent. Iskandar (Alexander) Du al-Qarnain ab interpretibus interdum nominatur.
xxx/ellauri292.html on line 451: Kirja VIII kertoo Apollonioksen oikeudenkäynnistä, vapauttavasta tuomiosta ja tämän ihmeellisestä poistumisesta paikalta. Tätä seuraa sen puheen koko teksti, jonka Apollonios kirjoitti puolustuksekseen, vaikka puhetta ei koskaan pidettykään.
xxx/ellauri293.html on line 586:KOKOLOGIA; VIIDEN ELÄIMEN PRIORITEETTITESTI
xxx/ellauri307.html on line 408:ALAVIITTEET
xxx/ellauri356.html on line 110: Vuonna 1968 ranskalaisten opiskelijoiden mellakoiden jälkeen Cixous sai syytteen Pariisin VIII yliopiston perustamisesta, "joka luotiin vaihtoehdoksi perinteiselle ranskalaiselle akateemiselle ympäristölle". Hän julkaisi Voiles (Hunnut) Jacques Derridan kanssa ja hänen töitään pidetään usein epäkonstruktiivisina.
xxx/ellauri366.html on line 335: V-VII-kokousten Karjalan keskustoimikunnan jäsen. Valittiin Neuvostoliiton keskuskomitean jäseneksi (1925). Edustaja XII ja XIII koko Venäjän neuvostokongressissa (1925, 1927), III ja IV koko unionin neuvostokongressissa (1925, 1927). Hän oli Petroskoin kaupunginvaltuuston varajäsen.
xxx/ellauri376.html on line 274: Mauprat est un roman historique publié en 1837. L'histoire se déroule pour la majeure partie dans le Berry à l'aube de la Révolution française au XVIIIe siècle. Il relate l'histoire d'un jeune garçon issu d'une famille de seigneurs cruels, les Mauprat, qui échappe peu à peu à son lourd héritage familial grâce à l'amour qu'il éprouve pour sa cousine Edmée, nettement plus civilisée que lui. L'œuvre recèle plusieurs aspects: si Mauprat est avant tout un roman d'amour et une histoire de famille, c'est aussi un roman politique, une fable philosophique et un manifeste féminin.
xxx/ellauri387.html on line 168: Paavi Aleksanteri III julisti Bernardin pyhimykseksi vain 21 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1830 paavi Pius VIII julisti hänet kirkon tohtoriksi. Miehet ovat kyllä huonompia tohtoreita kuin naiset, kertovat länkkärien tilastot. Bernie oli sieltä surkeimmasta päästä.
xxx/ellauri387.html on line 174: Aluksi ristiretkeä kohtaan ei ollut käytännöllisesti katsoen suurta innostusta, kuten se oli ollut vuonna 1095. Bernard piti tarkoituksenmukaisena pohtia ristin ottamista tehokkaana keinona saada syntien anteeksiantamus ja saavuttaa armo. 31. maaliskuuta Ranskan kuninkaan Ludvig VII: n läsnä ollessa hän saarnasi valtavalle ihmisjoukolle Vézelayn pellolla pitäen "elämänsä puheen". Koko tekstiä ei ole säilynyt, mutta nykyisessä kertomuksessa sanotaan, että "hänen äänensä soi niityllä kuin taivaan elimet".
xxx/ellauri387.html on line 181: Toisin kuin ensimmäinen ristiretki, uusi hanke houkutteli kuninkaallisia, kuten Eleanor of Aquitaine, Ranskan kuningatar; Thierry Alsace, Flanderin kreivi; Henry, tuleva samppanjan kreivi; Louisin veli Robert I Dreuxista; Alphonse I Toulouse; William II of Nevers; William de Warenne, Surreyn kolmas jaarli; Hugh VII Lusignanista, Yves II, Saucissonsin kreivi; ja monet muut aateliset ja piispat. Mutta tavallisilta ihmisiltä tuli vielä suurempi tuen osoitus. Bernard kirjoitti paaville muutama päivä myöhemmin: "Kaupungit ja linnat ovat nyt tyhjiä. Ei ole enää yhtä miestä seitsemään naiseen, ja kaikkialla on leskiä vielä eläville miehille."
xxx/ellauri394.html on line 287: "Liliuokalani's Claim". The Pacific Commercial Advertiser. Vol. XXXVII, no. 6399. Honolulu. February 10, 1903. Image 4, col. 1. Archived from the original on November 25, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri400.html on line 254: In den frühen 1220er Jahren verschlechterten sich die Erfolgsaussichten für den Albigenserkreuzzug rapide. Es mangelte an Kreuzrittern, Eroberungen gingen verloren und die Katharer wagten sich wieder an die Öffentlichkeit. Nach dem Tod Graf Raimunds VI. von Toulouse im Jahr 1222 übernahm dessen Sohn Raimund VII. die Führung des Widerstandes. Die ungünstige Situation veranlasste Amalrich von Montfort schließlich, Okzitanien 1224 zu verlassen. Seine Besitzungen in den eroberten Gebieten verkaufte er dem nunmehrigen König von Frankreich, Ludwig VIII.
xxx/ellauri400.html on line 256: 1226 führte der französische König einen neuerlichen Angriff in Südfrankreich. Offiziell stand dieser Krieg immer noch im Rahmen des vom Papst ausgerufenen Kreuzzuges, wobei die Interessen des Königs jedoch vorrangig in der Einverleibung der südfranzösischen Provinzen lagen. Zwar starb Ludwig noch im selben Jahr, der Krieg wurde jedoch von seinem Sohn Ludwig IX. auch 1227 unvermindert fortgesetzt. 1228 gab Graf Raimund VII. von Toulouse nach einem zermürbenden und zerstörerischen Krieg von fast 20 Jahren den Widerstand auf. Am 12. April 1229 schloss er den Vertrag von Paris mit der französischen Krone. Darin wurde die Eingliederung Okzitaniens in den französischen Staat besiegelt, Raimund VII. musste große Gebietsverluste hinnehmen. Ebenfalls 1229 fand in Toulouse eine kirchliche Synode statt, die sich mit dem weiteren Vorgehen gegen die Katharer befasste. Damit war der Albigenserkreuzzug offiziell beendet. Die Inquisition und weitere militärische Feldzüge vernichteten schließlich die Katharer bis zum Ende des 13. Jahrhunderts.
xxx/ellauri404.html on line 355: VII. Kirkkoa pidettiin köyhien yhdistyksenä. Diakonaatin laitos. Diakonissat ja lesket
xxx/ellauri404.html on line 357: VIII. Ensimmäinen vaino. Stephenin kuolema. Jerusalemin ensimmäisen kirkon tuho
xxx/ellauri404.html on line 375: XVII. Maailman tila noin ensimmäisen vuosisadan puolivälissä
xxx/ellauri404.html on line 377: XVIII. Tämän ajan uskonnollinen lainsäädäntö
xxx/ellauri410.html on line 643: VII.
xxx/ellauri410.html on line 654: VIII.
xxx/ellauri410.html on line 897: Úbedan veljet protestoivat ja 15. syyskuuta 1596 paavi Klemens VIII julkaisi lyhyen Expositum Nobis -kirjeen, jossa määrättiin jäännösten palauttamisesta Úbedaan. Myöhemmin paavin ohjeeseen tehtiin muutos, joka antoi kalkkikarmeliittien esimiehen määrätä palauttaa Úbedaan vain toinen jalka ja yksi käsivarsi, jotka saapuivat sinne 7. syyskuuta 1607.
197