Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtava humoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.

Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.

25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)

Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri078.html on line 223: Terveisin Tauno Väinölä
ellauri078.html on line 225: Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
ellauri092.html on line 568: kristittyjen Väinö
ellauri093.html on line 410: Helluntaiystävien Lahden Lähetysyhdistys ry ja Multian Lähetysyhdistys ry kannattavat ystävien lähetystyötä. Nykyisin Halosen jatkana on Väinö Viikilä.
ellauri110.html on line 163: Piret Saluri on kääntänyt useita lastenkirjojani. Piret on älykäs, viehättävä ja paljon lukenut. Anaalinen Antti kehii köydet kehille siististi. Loppiaisaattona 2022 löytyi Handen v1997 pikkupoikakirja pikkupekasta ja jättipekasta Väinölänkadun kirjaston poistohyllystä. Se on aika imelä. Se on kai poistettu koska pikkupekan käyttämä viihdeteknologia on täysin vanhentunutta. On kuin kazoisi vanhoja Montalbanoja.
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri153.html on line 54: Väinö Linna, josta ainakin on artikkeli
ellauri153.html on line 55: Sontimaton tutilas, Väinö Linnan romaani vuodelta 1954; useita sovituksia:
ellauri196.html on line 432: Jules Verne: Pohjoista kohti, seikkailuromaani. Karisto 1935 (yhdessä Väinö Hämeen-Anttilan kanssa)
ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä.
ellauri238.html on line 94: En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinö ja kaverit. Hänellä saattaa olla useampi sen niminen runo, mutta ezimäni runo on Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs isiensä. Siitä on kaksi versiota: Ei sittemmin oo kuitenkaan tuo kannel soinut millin vertaa, Ja vanhempi: Ei sittemmin oo kumminkaan ... koskonkaan. Meillä oli toi Väinölä-kirja Wilhon kirjahyllyssä. Sielun veljien johtohemmo Ismo ei sietänyt Kalevala-mittaa millin vertaa. Onnexi Kaarlo käytti ballaadimittaa, jambista tetrametriä.
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri249.html on line 451: Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.
ellauri297.html on line 514: Vuosien 1946-48 pääministeri Mauno Pekkala (1890-1952), joka myös edusti SKDL:ää, pakeni paineita viinan juontiin. Kekkonen joi kuin sieni ja Paasikivi vielä enemmän. Se sujuvoitti ryssän kanssa kommunikointia. Kaikki eivät venäläisten kelkassa pysyneet, esimerkiksi sisäministeri Yrjö Leino, pääministeri Mauno Pekkala ja ulkoministeri Väinö Leskinen . Surullisin esimerkki oli Ahti Karjalainen , joka katoili, sulkeutui ulkomaanmatkoilla hotelliin juomaan ja esiintyi julkisesti usein tukevassa humalassa. Pekkalan epäsäännölliset juontitavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, ja siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.
ellauri299.html on line 470: Patti oli sukupuolielämän Honkajoki. Aarne Honkajoki on hahmo Väinö Linnan kirjassa Tuntematon sotilas. Hän on sotamies, joka on ottanut itselleen humoristin roolin ja laukoo satiirisia kommentteja näennäisesti vakavaa ja totista esittäen. Honkajoki pilkkaa Suomen armeijaa ja sodankäyntiä, mutta on silti tunnollinen sotilas. Hahmo muistetaan parhaiten jousipyssyn mukana kantamisesta sodan keskellä.
ellauri301.html on line 191: Hämeenkoski (alk. Hämeen Koski) on nyt osa Hollolaa. Muita tunnettuja Hämeenkosken poikia ovat JK Paasikivi, Ruben Lagus, Sirkka Selja, voimamies Väinö Kustaa Siltala ja Jemina Sillanpää, a versatile artist from Helsinki, Finland.
ellauri301.html on line 197: Väinö oli 220cm pitkä ja painoi painavimmillaan 160 kiloa. Käden alla taidevoimistelija V. Bergström, joka ei ole Koskelta. Hämeenkoskella Siltalaa pidetään tunnettuna. Vuoden 2009 kuntaidentiteettiselvityksessä Siltala listattiin yhdeksi historian tärkeimmistä henkilöistä.
ellauri308.html on line 212: Punakapinan päätyttyä Poika oli mielipiteiltään maltillinen sosiaalidemokraatti. Vasemmistolaisessa politiikassa tie alkoi olla tuohon aikaan tukossa. Keskiössä, minne Tuominen halusi, olivat Väinö Tanner ja Hannes Ryömijä. Heistä vasemmalle oli tyhjää, sillä henkiinjääneet oli paenneet Venäjälle ja perustaneet siellä Suomen kommunistisen puolueen. Laitavasemmalla ei näin ollen ollut kotimaassa ketään, ja juuri sinne päätti kunnianhimoinen vaikka lyhkönen nuorimies suunnata.
ellauri308.html on line 222: Väinö Tanner heitti nurkanvaltausta yrittäneen hukkapätkä Tuomisen Koiton talolla niska peffa otteella kulisseihin. Kesällä 1921 Tuominen vieraili ensimmäistä kertaa Neuvostoliitossa, missä tapasi Kullervo Mannerin ja Eino Rähjän. Manner teki Tuomiseen hyvän vaikutuksen. Rähjät olivat Tuomisen mielestä epämiellyttäviä aina ulkoista olemustaan myöten. Matkallaan Tuominen pani huolestuneena merkille, että yläluokan entiset huvilat olivat kovin kuluneita ja likaisen kansan käytössä.
ellauri313.html on line 816: Prikaatinkenraali tuomittiin raiskauksesta ehdottomaan vankeuteen. Väinö Linnan romaaneista tuttu Vilho Koskela sai yhden vuoden ja 11 kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Sotaoloissa vihollisen elävään voimaan kohdistettuna tämä olisi ollut ansiokas operaatio.
ellauri325.html on line 440: Puoluepoliitikko – Väinö Leskinen
ellauri325.html on line 661: Granfelt menetti otteensa Raittiuden Ystävistä 1900-luvun alussa, jolloin työväenliikkeen vaikutus raittiusliikkeessä kasvoi. Poliittisesti konservatiivista ja yläluokkaista ”granfeltilaisuutta” alettiin pitää liian vanhoillisena. Niinpä Granfelt luopui Raittiuden Ystävien esimiehen tehtävistä 1902 ja valtakunnallisen kattojärjestön sihteerintoimesta 1906. Granfeltin aseman peri puoluepoliittisesti sitoutunut Väinö Voionmaa. Tyhmänoloinen Voiski vaikutti Norssin luokkajuhlassa elämäänsä tyytyväiseltä.
ellauri325.html on line 746: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 750: Vuvves 1941 Väinö Kaukozen mučoikse tuli rahvahantutkii Toini-Inkeri Kaukonen.
ellauri325.html on line 751: Vuozinnu 1942-1943 Kaukonen kävyi Karjalah, kus kirjutti rahvahaspäi äijän karjalastu runuo da keräi muudugi fol’klourumaterjualua. Karjalazis kylis Kaukonen luadi äijän fotokuvua, niilöis voibi nähtä rahvahan pruazniekkoigi. Kaukonen yhtyi Nevvostoliiton da Suomen yhtehizen Sampo-fil’man käzikirjutuksen valmistamizeh. Fil’mua kuvattih vuvvennu 1959. Vuvvennu 1974 Väinö Kaukonen rodih Petroskoin valdivonyliopiston kunnivoitetukse tiedodouhturikse.
ellauri343.html on line 303: Tilaisuus alkoi Ylioppilaskunnan Laulajien kuoron laulamalla virrellä Mä kuljen kohti kuolemaa. Pastori Väinö Forsman piti puheen, jossa käsitteli Sivénin ihanteille ja aatteille omistettua elämää sekä siunasi lopulta viimeiseen lepoon tienristeyxeen siunatun maan ulkopuolelle. Omaisten hautaseppeleen jälkeen arkun viereen Sivénin aatetoveri ja vanha ystävä Toivo Kaukoranta laski Karjalan Liiton kukat. Kaukoranta piti puheen, jossa muisteli ystävänsä olleen jo kouluaikoina poliittisesti aktiivinen ja määrätietoinen. Kaukoranta kertoi Sivénin merkityksen Karjalan asian ajamisessa ja myös siitä, miten Sivénin teko tuli tulkita ja missä valossa se oli nähtävä sekä mihin se velvoitti. Hän muistutti, että aina oli aatteiden ja ihanteiden puolesta kuolemaan asti taistelevia nuoria miehiä, jotka eivät valtiovallan horjuvasta politiikasta välitä. Kaukorannan puheen päätteeksi mieskuoro esitti Emil Genetzin veljensä Arvid Genetzin runoon tekemän sävellyksen Karjala loppuosan säkeestä "Kun oikeuttas', uskoas" lähtien.
ellauri362.html on line 296: Isä kersantti Väinö Meri osallistui 1919 Aunuksen retkikuntaan, mistä hän on kertonut pojalleen.
ellauri362.html on line 297: Pariskunnan esikoinen syntyi 31.12.1928 ja sai nimekseen Veijo Väinö Valvo Meri. Veijo ja hänen pikkuveljensä Pertti kasvoivat Valkjärven kasarmimiljöössä, Väinön tukikohdasta pelastui talvisodan 1. päivänä vain kaksi jääkäriä ja Väinö Meri. Valkjärvi menetettiin ryssille.
ellauri390.html on line 134: Saulilla oli sivupääosa elokuvassa Muurmannin pakolaiset, joka on ensimmäisen maailmansodan vuosiin sijoittuva seikkailutarina. Saulin roolihahmo oli Väinö Taipale -niminen opas ja hänet tunnistaa kuvista paljon muita miesnäyttelijöitä pidempänä (193,5 cm). "Piexunkin" pituus oli puoli kyynärää!
ellauri390.html on line 522: Samaan aikaan toisaalla Jack the Beanstalk varastaa jättiläiseltä kultamunia munivan hanhen ja hän sekä hänen äitinsä elävät mukavasti elämänsä loppuun asti. Eine Erzählung über den Sinn des Lebens. Loppukäänne on tässäkin aika lössähdys: "Wenn ich Sie richtig verstehe, dann gibt es kein Patentrezept, das bei jedem funktioniert. Man muss nur sich konzentrieren, kreuz und quer touristieren, und es kann bestenfalls funkzionieren." Ei tällä kuuhun mennä, mutta Jaakolle tää oli varsinainen kultamuna. Jättiläisen ovelta Jack pystyy noutamaan jättiläiseltä monia tavaroita, mukaan lukien kultapussin, lumotun hanhen, joka munii kultamunia, ja taikakultaisen harpun, joka soittaa ja laulaa itsekseen. Sitten Jack pakenee pilkkomalla pavunvarren. Häntä jahtaava jättiläinen kaatuu kuolemaansa kuin Väinö Kuzmin, ja Jack ja hänen perheensä menestyvät.
ellauri401.html on line 379: Vuonna 1901 Kurikka auttoi perustamaan yhteistyöperiaatteisiin pohjautuvan Sointulan, utopistisen saarisiirtokunnan Malcolm Islandille, Brittiläiseen Kolumbiaan. Sointula hajosi utopistisenta siirtomaanta vuonna 1905 Kurikan ahkeran ristiinsuihkinnan, taloudellisten vaikeuksien ja tuhoisan tulipalon vuoksi, mutta jatkoi riitaisana kalastus- ja hakkuuyhteisönä. Kurikka oli yrittänyt perustaa utopistisia yhteisöjä Queenslandin Chillagoeen Australiaan ja toisaalle Kanadaan ennen Sointulaa. Väinö Voionmaan mielestä Kurikka oli säälittävä häviäjä, kolmen maanosan tunari.
ellauri401.html on line 428: Mietiskelyn jälkeen oli Ervastin luentokurssi Teosofisia muistel- mia. Joinakin päivänä luennot kestivät lähes kaksi tuntia. Ervast kertoi niissä omasta elämästään, ja samalla kurssilaiset saivat tutustua Suomen teosofisen liikkeen historiaan aina suurlakon jännittäviin tapahtumiin asti. Iltapäivällä klo 14 oli kuulustelukokous, jossa kurssilaiset olivat oppilaina ja vastasivat vuorollaan Ervastin tekemiin kysymyksiin. Kello viideltä oli Väinö Valvanteen astrologinen luento tai kysy- myskokous, jossa Ervast vastasi kurssilaisten tekemiin kysymyksiin. 145 Ervast tuli tästä siihen johtopäätökseen, että mitä enemmän alakoulun tapaan teosofinen kasvatustyö saadaan järjestetyksi, sitä suurempia tuloksia siitä on. Luentojen pohjalta Ervast laati myöhemmin huomattavan kirjan Jeesuksen salakoulu.
ellauri401.html on line 469: Ennen Ruusu-Ristin perustamista Ervasti kieron tamperelaisen Heikki Peltolan avulla taktikoizi Tietäjä Oy:n osakekannan izelleen. Prinssieversti ei pitänyt kansanvallasta. Ervast kirjoitti vuonna 1918 T. S:n jäsenlehdessä ajatuksiaan ylisihteeriydestä sanoen mm. seuraavaa: Tahtoisin olla kuin hallitsija, joka ympäröi itseään ministereillä osaksi heiltä neuvoa kysyäkseen, osaksi luovuttaakseen heille toimeenpanovallan ja juoksevien asioiden hoidon. Tahtoisin olla kuin hallitsija, jonka veto painaa yhtä paljon vaa’assa kuin kokonaisen vuosikokouksen päätös ja joka ylhäisyydessään on vapautettu kaikesta käytännöllisestä hommasta paitsi asiapapereiden allekirjoittamisesta. Tahtoisin hallitsijan tapaan korkeimman päätösvallan myöskin aineellisten varojen käyttämisestä. Pekkadiktatuurin kannalla olivat mm. Hilda ja Aapo Pihlajamäki, Kyllikki Ignatius, Erkki Melartin, Oskar Merikanto, Viktor Heikel, Aino Kajanus-Mangström, Dagmar Parmas-Saarnio ja Eino Leino. ma edellyttää.5 Väinö Valvanne ei osallistunut keskusteluun. Hän menehtyi keuhkotautiin 8.3.1919 vain 31 vuoden ikäisenä.
ellauri401.html on line 570: Ruusu-Risti nousi joulukuun puolivälissä epäiltyjen listalle, kun Tattarisuon jutun tiedemieskomission puheenjohtaja professori Väinö Lassila ilmoitti juttua tutkivalle nimismies A. Lindholmille, että Helsingissä joku Ruusu-Ristin jäsen oli käynyt hänen luonaan pyytämässä lainaan ihmisen pääkalloa, jota hän tarvitsi opetusvälineeksi, mutta myöhemmin oli selittänyt sitä tarvittavan vapaamuurarien juhlamenoissa. Tämä johti useita kuukausia kestäneisiin laajoihin kuulusteluihin. Ajojahdin takana oli lapuanliike ja sitä lähellä olevat piirit. Poliisi teki jostakin syystä kaikkensa saadakseen vapaamuurarit syylliseksi.
ellauri418.html on line 225: Kustannusala on naisvaltainen ja tämä näkyy kustannuspäätöksissä, sanoo Tontti. Olemmekin kadottamassa lukijakunnasta miehet ja pojat. Missä ovat uudet Väinö Linnat, kysyy Tontti. Mieluummin hyvää viihdettä kuin paskaa taidetta. Mieluiten kumminkin paskaa viihdettä.
xxx/ellauri057.html on line 229: Vuonna 1905 Hilja kihlautui samanikäisen mezänhoitaja-taidemaalarin ja kartanon pojan Väinö Strengin (1882-1919) kanssa. Väiski oli norssi ja sen isä yliopettaja. Mulla on Strengin latinan sanakirja hyllyssä. Äiti oli Schildt varmaan Sysmästä. Ne tapasivat yliopiston osakuntatoiminnassa, ja he menivät naimisiin saman vuoden lokakuussa. Nuoripari muutti Räisälään, Karjalan kannakselle Strengien sukukartanoon. Nyt Strengejäkin asuu Sysmässä. Paholaisen reki kaatui sinne. Hilja kaipasi kuitenkin uudessa kodissaan lapsuudenkotiinsa ja ikävöi kovasti isäänsä, jonka luona hän vieraili useasti avioliiton alkuaikoina. Myöhemmin aviopari muutti takaisin Helsinkiin. Hiljaa ja Väinöä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja hankki tuloja toimimalla viransijaisena opettajana ja avaamalla miehensä kanssa Lahteen elokuvateatterin. Teatteri ei menestynyt, ja Hilja joutui pyytämään rahaa kuluihinsa isältään. Keväällä 1908 Väinö ja Hilja muuttivat erilleen, mutta kirjoittivat kuitenkin yhä toisilleen. Myöhemmin pari erosi lopullisesti. Miten Väinö Volmarille kävi ei kerrota. Kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena, 37v, vuosi kansalaiskärhämästä.
xxx/ellauri057.html on line 233: