ellauri073.html on line 382: Uskovien kaste ymmärretään kolmiosaisena: kaste hengen kautta (sydämen sisäinen muutos), kaste veden kautta (julkinen osoitus todistajille), ja kaste veren kautta (marttyyrius ja asketismi tai tiukan itsensäkieltämisen harjoittaminen osoituksena henkilökohtaisesta ja erityisesti hengellisestä kurinalaisuudesta).

ellauri115.html on line 474: Jos filosofit pystyisivät ilmoittamaan totuuden, kuka niistä välittäisi tehdä niin? Jokainen tietää että sen oma järjestelmä on yhtä hutera kuin loppujen, mutta pitää kiinni siitä koska se on sen. Ei ole yhtäkään joka, jos se sattuisi hokaamaan totuuden ja vääryyden eron, pitäisi mieluummin kiinni omasta valheestaan kuin toisen löytämästä totuudesta. Missä on filosofi joka ei pettäisi koko maailmaa oman kunniansa nimissä? Jos se pystyy pääsemään kukoxi tunkiolle, jos se pystyy päihittämään kilpailijat, mitä muuta se voi toivoa? Uskovien joukossa se ois ateisti, ateistioen joukossa uskovainen.
ellauri277.html on line 336: Bahai-uskon voimakkaana piirteenä on pyrkimys ihmiskunnan yhdistämiseen ja maailmanrauhaan. Uskonnolla ei ole pappeja. Bahait opettavat, että kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymiä ovat olleet muun muassa Abraham, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammad. All male panel! Uskovien velvollisuuksia ovat muun muassa päivittäiset rukoukset, paastoamiset, bahai-kalenteri (joulukalenterin korvike) ja puoluepolitiikan välttäminen. Uskonto sisältää vähän rituaaliperinteitä, tai ylipäänsä mitää perinteitä, kun se on kekattu niin hiljan.
ellauri377.html on line 117: Uskovien rakkaus Kristusta kohtaan tekee heistä Hänen partnereitaan (Oodi 8)
xxx/ellauri114.html on line 650: Joopa joo. Uskovien paimennus on kokopäivätyötä. Ne singahtelee kuin karizat tai kilit joka ajatuxenpätkän perään. Khrysostomos ja Jerome saivat olla koko ajan sauva ojossa. Niinkuin esim nää athinganoi eli koskemattomat, jotka oli nekin jonkinlaisia melkisedekiittejä ennen kuin niistä tuli mustalaisia.
xxx/ellauri307.html on line 479: Merkittäviä eroja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ovat kaste- ja ehtoolliskäsitykset. Vapaakirkossa kastetaan vain uskonsa tunnustavia, henkilökohtaisen uskonratkaisun tehneitä. Uskovien lapset ovat mukana vain perheenjäseninä. Luterilaisesta kirkosta poiketen Vapaakirkko ei käytä lapsikastetta. Vain uskovia kastetaan (veteen tai kynttilänjalkaan upottamalla), eikä kasteen katsota pelkkänä suorituksena pelastavan. Kastetta pidetään merkityksettömänä ihmiselle, jolla ei ole henkilökohtaista uskoa. Kastekysymys ei kuitenkaan ollut luterilaisesta kirkosta irtaantumisen syy, sillä Vapaakirkossa kastettiin lapsia. Se oli teoriassa mahdollinen käytäntö vuoteen 1974 saakka.
6