Mutta ne tulee taas, barbaarit! Ja kymmenin tuhansittain, miljoonittain! Koska lukumäärä, sotakoneet ja väijytys ei enää pelaa, parempi lopettaa kuin Urho Kekkonen!
ellauri053.html on line 49: 2. kesäkuuta – Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti pääministeri Urho Kekkonen.
ellauri064.html on line 309: käytäväiset jalat. Onktää presidentti Eeli Sinistö jonkinlainen risteytys Urho Kekkosesta ja Sauli Niinistöstä? Niinpä näyttäs olevan. Olen panevinani merkille, että Jaakko kirjoittaa tällä samalla ammuvainaan nuotilla jota kutsuttaneen proosarytmixi, varsinkin noissa Kalmia-episodeissa.
ellauri107.html on line 388: Fiktiivisen saxalaisen tyttöystävän äiti oli komentanut: Lapset hiljaa siellä tehän metelöitte kuin junanvaunullinen juutalaisia! Selkeesti tää semitisti on ize suurin rasisti. Ja naistenmätkijäxikin se osoittauttu, varsinainen Urho Turhapuro siis. Haisee hieltä kirjoituxen tuoxinassa kuin Fred Karlsson lookalike. Se ja Maureen on siitä samixia että molemmilla on toisilleen kauna hampaankolossa, ne syyttävät toisiaan ja kolmansia tahoja aina ize tunaroituaan omat mahkunsa.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri142.html on line 586: Kuitenkin, oi Urho Ärjylä, mihin on sinulle tarpeellinen tämä monipuolinen tieto? Beats me. Tää luku oli kyllä täysin joutava.
ellauri153.html on line 47:
ellauri155.html on line 486: Urho Johansson sanoi ystävällisesti, että ylppäreitä ajatellen olisi parempi keskittyä asia-aineisiin.
ellauri155.html on line 495: Näin voi sanoa. Olen siitä Urholle kiitollinen vieläkin. Rauha hänen vaalenneille luilleen.
ellauri216.html on line 807: Ensin muskoviitit eivät olleet huolia takinkääntänyttä Haritonia. No problem, käännän palttoon uudestaan! Muskoviitit tulevat Papinniemeen mitä ihanimmassa syysilmassa. Teemme maakumarruxia, oomme Kremlin edessä rähmällään kuin Urho Kekkonen. Palaamme kaikki noudattamaan vanhaa lukua.
ellauri275.html on line 525: Brežnevin viimeisinä vuosina hänen ympärilleen alettiin rakentaa henkilökulttia, jonka huippu oli hänen 70. syntymäpäivänään joulukuussa 1976. Syntymäpäiväjuhliin ottivat osaa Erich Honecker, Fidel Castro ja Urho Kekkonen. Päinvastoin kuin Stalinin kulttiin, hänen kulttiinsa suhtauduttiin kyynisyydellä, koska Brežneviä kohtaan ei tunnettu pelkoa eikä juurikaan kunnioitusta.lähde? Poliittinen kritiikki oli kuitenkin hänen aikanaan mahdotonta Neuvostoliitossa. Toisinajattelijoita karkotettiin maasta tai suljettiin mielisairaaloihin.
ellauri275.html on line 604: 1950 oli tavalliset vaalit, jotka voitti Juho Kusti toinen käsi selän takana. Pälvikaljuuntunut Urho ei siitä masentunut, vaan jäi odottamaan vuoroa.
ellauri275.html on line 616: Vuonna 1981 Urho oli saanut tarpeexeen: älä viizi vaivata minua kriiseillä - en jaxa enää. Haluan äidin luoxe. 1982 tuli valituxi kuten muistetaan Mauno Koivisto, jota varsinkin nykyisen kokoomuspresidentin aikana (Kokoomuspresidentin piti "Lokan" mielestä olla mahdottomuus Suomen oloissa!) moitittiin liian hitaaxi itäliittouman purussa.
ellauri286.html on line 91:
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri309.html on line 778: Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 498: Urhoollinen "Ukko-Uolevi" antoi ukrainalaiselle yliloikkarille niskanapin. Muka karkasi. Pääesikunta vapautti verikostajan. Suomalainen upseeri on arvokkaampi laudalla kuin puskaryssä. Robotti piti miestä laatikkona ja pusersi tämän kuoliaaxi. Kuusen luokkakaverille Pauli Pylkkäselle oltiin tuomassa paikattavaxi siipeen ammuttua puskaryssää. Oli kiire perääntyä luotisateessa. Tuoja tuli tyhjin käsin suihkaten: säästyi vaiva, päästin siitä ilmat pihalle. Paulin olis pitänyt tehdä siitä ilmoitus, ei tehnyt. Se jäi painamaan.
ellauri325.html on line 536: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri325.html on line 667: Myös toisella suomalaisella urheiluvaikuttajalla eli presidentti Urho Kekkosella oli kyseenalainen rooli vapaussodassa.
ellauri325.html on line 680: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 684: Yrjö Vuorjoki (Wegelius) inhosi Urho Kekkosta ja Urho Yrjöä. Sevverran olivat yximielisiä. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius. Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.
ellauri327.html on line 251: Etela-Afrikka: Jees, mekin sodan julistamme' Urhoolliseksihan tiedämme Suomen. siispä ...
ellauri328.html on line 354: Urho Kekkonen eli Pekka Peizi huoahti. Sodan hiidenkirnussa moni asia muuttui. Yksi näistä asioista oli propaganda. Rauhan tultua huomattiin, että sana oli menettänyt maineensa.
ellauri340.html on line 335: Hakaristitunnusta käytettiin aikanaan myös kunniamerkeissä. Presidentti Urho Kekkosen valtiovierailulla Ranskassa 1963 syntyi kiusallinen tilanne, kun Kekkonen luovutti Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristin presidentti Charles de Gaullelle.
ellauri341.html on line 476:
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri349.html on line 270: Ei nytpä kerronkin miten löysin tien Pipsan punaisiin pikkuhousuihin. Lassi Nummen sielukasvaloinen rouva Pirkko hoiti Tamminiemessä dementoitunutta Urho Kekkosta. Mutta olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. Ekbergin puhelusta menisi viikkoja ennenkuin antautuisit minulle, saisin erektiivisenä rullata reisille nuo isot kaatiot. Asuntosi Albertinkadulla olisi pikku sammalmättäämme ja minä vihdoinkin sinun mikkihiiresi. Yhtyminen sinuun oli upeaa. Ette arvaakaan. Olin saunassa punatukkaisen viixekkään paarman kanssa.
ellauri374.html on line 700: Uutiset herättivät lännen tuomitsemista, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi näppärästi, että Putin on "sairas vallasta ja tekee kaikkensa hallitakseen ikuisesti". On se ollut vallassa jo pitempään kuin Stalin tai Urho Kekkonen. Ei täälläkään varastettu vaaleja.
ellauri382.html on line 748: Tutkimuksissa ei ole havaittu, että menestyvien urheilijoiden esimerkki kannustaisi ihmisiä merkittävästi liikkumaan. Presidentti Stubb on ehkä jopa lähempänä tavallista ihmistä, koska hän ei ole huippu-urheilija kuten Urho Kekkonen ja hän on siksi tässä yhteydessä samaistuttava esimerkki. Ruotsi voitti puolivälieräottelun 1–2, mikä päätti Suomen kotiturnauksen.
xxx/ellauri113.html on line 177: Näitä avaruusälyttömyyxiä on ollut pyykkikorikaupalla, yhtä naurettavilla nimillä: Project Dragonfly, Project Daedalus, Project Icarus, Project Longshot, Project Alpha Centauri, Project Starlight, Project Starwisp, Project Star Trek, Project Star Wars, Project Propellerhead in a Rollator, etc.etc. Tekniset haasteet ovat suunnattomia. Nämä ovat kuitenkin vain teknisiä ongelmia. Isot ongelmat on propellipäiden propellipäässä. Kiehtovia lentoja. Apinoiden paskat leviäisivät 1. kerran ympäröivään avaruuteen. Luuleeko nää että joku siellä kaipaa niitä? Saatanan tunarit, sanoisi Urho Kekkonen. Tapsa on jo razastanut tähtiin valonsäteellä. Toivottavasti karvanopat paloivat. Toivon parasta. Minun on pakko. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Vittu onpas, heitä toivosi. Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Se ei ole uhka, se on lupaus.
xxx/ellauri114.html on line 484: Olikohan Wilholla vielä punakapina tuoreessa muistissa? Se oli 12v sinä vuonna. Wilhosta ei ole juuri muuta tietoa kuin Panun mitäänsanomaton pakina Kalevassa 1956 Wilhon 50v-päivänä. Urho Kalevasta tuli elinikäinen presidentti Kekkoslovakiaan samana vuonna.
xxx/ellauri176.html on line 140:
xxx/ellauri237.html on line 363: Vuonna 1965 Urho Kekkonen nimitti oman suosikkinsa kenraalimajuri Yrjö Keinosen Puolustusvoimain komentajaksi täysin ohi useiden pätevämpien ja virkaiältään vanhempien kenraalien ohitse. Keinonen ylennettiin vasta nimityksen jälkeen ensin kenraaliluutnantiksi ja kohta sen jälkeen kenraaliksi. Keinonen sitten kunnostautuikin Kekkosen käsikassarana mm. puhuessaan Suomen Puolustusvoimista Neuvostoliiton armeijan jatkeena täysin YYA-sopimuksen hengessä.
xxx/ellauri252.html on line 129: Salaman vuonna 1964 julkaistu neljäs teos Juhannustanssit toi tekijälleen syytteen jumalanpilkasta. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tuomiosta valitettiin Korkeimpaan oikeuteen, joka päätti vuonna 1968 pitää tuomion ennallaan, mutta tasavallan presidentti Urho Kekkonen armahti hänet vuonna 1968. Kustannusyhtiö Otava joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa, joka oli pikkuraha verrattuna kirjan menekkiin.
xxx/ellauri253.html on line 516: Takakaarteeseen kääntyvä lähes sadan pyörätuoleissaan istuneen talvisodan invalidin raivokas loppukiri kyynelöitti katsojien silmät. Runsas vuosi myöhemmin Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen vetosi kirjeitse pääministeri J. W. Rangelliin, että huippu-urheilijat vapautettaisiin etulinjan taisteluista.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri273.html on line 383: Urho Kekkonen 1979
xxx/ellauri281.html on line 788: Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi viimeiseksi jääneessä uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle. Hän ilmaisi myös kaipuunsa äidin luo Kainuuseen.
xxx/ellauri281.html on line 801: Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa vatuloinnista ja vaati häntä eroamaan. Ei lähtenyt.
xxx/ellauri281.html on line 813: Teatterikorkeakoulu sai ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Urho Kekkonen nimitti Jouko Turkan näyttelijäntyön professoriksi kahden vuoden koeajalla. Vielä 1 kakanheitto niin olet pihalla.
xxx/ellauri281.html on line 825: Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
xxx/ellauri286.html on line 91:
xxx/ellauri298.html on line 479: – Diktaattori Urho Kekkonen seurasi tiettävästi aika tarkkaan, mitä minä tai muut sosiologit kirjoittivat. Myös pääministeri, ja myöhemmin presidentti, Mauno Koivisto oli kiinnostunut – varmaan siksi, että hän oli itsekin sosiologi, Eskola muistelee (muisteli).
49