ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri028.html on line 83: Matkakirjeitä Maasta (engl. Letters from the Earth) on Mark Twainin postuumisti julkaistu kirja ja sen nimikertomus. Vuonna 1962 julkaistun teoksen toimitti Bernard DeVoto. Valikoima teoksesta ilmestyi suomeksi Kristiina Kivivuoren suomennoksena 1963 Gummeruksen kustantamana. Tää paasaus koskee vaan sitä turinaa.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri030.html on line 756: Huumorissa purkautuu joku tunne jota ei tarvizekaan tuntea, kuten vaikka pelästys tai sääli. Freudia nauratti se kun Mark Twainin kaskussa joku lensi ilmaan dynamiittipaukussa ja sitä laskutettiin alas tullessa poissaolosta työpaikalta. Tää on sama kuin tossa säästetyn postimerkin tapauxessa. Ei tarvizekaan sääliä, kun tää ei ole tosista. No ei toikaan vizi nyt ihan ollut Nobel tasoa, hehe, niinkun Eski sanoisi, dynamiittia.
ellauri055.html on line 1327: 70v myöhemmin Suomen Mark Twainin Jammun Yrjö innostui eestin sanasta rätsepp. No sit varmaan pappi olis höpösepp. Ja putkimies pasksepp. Lääkäri olis kropsepp. Ja naistenlääkäri sit vitsepp. Mutta silloin heidän opettajansa, nimeltä Linkmees, ripotteli tuhkaa päähänsä. Ja huusi surkealla äänellä: Tulis kuula ja tappas!
ellauri097.html on line 85: Mutta takas Menckeniin. 9-vuotiaana se luki Mark Twainin Huckleberry Finn, mikä oli "the most stupendous event in my life." No taisi olla tylsä elämä. Kylse varmaan luki Twainilta niitä ateistijuttujakin. For Mencken, Huck Finn epitomizes the hilarious dark side of America, where democracy, as defined by Mencken, is "the worship of jackals by jackasses." Siinä se on oikeassa kyllä mutta demokratia on silti paras kexintö. Ilman sitä samat kusipäät ja niiden sakaalit hallizis ilman aaseja. Demokratiassa sentään vaihdetaan aasit ja sakaalit määräaikoina.
ellauri141.html on line 474: Kotimatkalla hän tapasi maitojunassa New Yorkin Elmirassa kirjailija Mark Twainin, joka teki häneen syvän vaikutuksen.
ellauri270.html on line 494: She & Mark Twain were playing dice; Mark Twainin kanssa pelas noppaa;
ellauri299.html on line 432: Taas tää valinnan vapaus, joka on oikislaisille ihan jumalan sanaa. Tähän pitäisi ehkä ottaa nyt toi Heinolasta löytynyt Mark Twainin Mitä on ihmisapina, onko se kone vai vallan tekoäly?
ellauri299.html on line 592: Valinta on joko selitettävissä tai se on rändömi. Koneet voivat tehdä molempia siinä missä apinakin. Hassunkurisinta Twainin kirjassa on se, että jonkun mielestä Markin aikoina tässä oli jotain argumentoitavaa.
ellauri299.html on line 594: "What Is Man?" on amerikkalaisen kirjailijan Mark Twainin vuonna 1906 julkaisema dialogi. Se on nuoren miehen ja vanhan miehen välinen dialogi ihmisen luonteesta. Otsikko viittaa psalmiin 8:4, joka alkaa "mikä on ihminen, että muistat hänet...". Kyllä siinä psalmissakin on aikalailla apinoiden rehvastelua.
ellauri299.html on line 616: Mark Twainin dialogi on vanhan miehen - hyvin todennäköisesti Twainin itsensä, tuolloin yli 70-vuotiaan - ja nuoren miehen välillä, jonka toiveikas henki saattaa ehdottaa nuorekkaampaa Twainia. Siinä hän vaeltelee kaikkien aikansa filosofisten, poliittisten, moraalisten ja uskonnollisten kysymysten yli ja antaa meille tarkan mutta synkän kuvan ihmisen tilasta.
ellauri348.html on line 972: huumoria ja leikkisyyttä (esim. Mark Twainin henkilöitymä)
ellauri386.html on line 414: Kirjassa Connecticutista kotoisin oleva jenkki insinööri Hank Morgan saa vakavan iskun päähän ja kuljetetaan jotenkin ajassa ja tilassa Englantiin kuningas Arthurin vallan aikana. Alkuperäisen hämmennyksen ja yhden Arthurin ritarin vangitsemisen jälkeen Hank tajuaa olevansa itse asiassa menneisyydessä, ja hän käyttää tietojaan saadakseen ihmiset uskomaan, että hän on voimakas taikuri. Hänestä tulee Merlinin kilpailija, joka näyttää olevan vain huijari, ja hän saa kuningas Arthurin luottamuksen. Hank yrittää modernisoida menneisyyttä parantaakseen ihmisten elämää. Hank inhoaa sitä, kuinka Barons kohtelee tavallisia, ja yrittää toteuttaa demokraattisia uudistuksia, mutta lopulta hän ei pysty estämään Arthurin kuolemaa. Hank julistaa Englannin tasavallaksi, mutta hänen valtaansa pelkäävä katolinen kirkko antaa hänelle elinikäisen porttikiellon. Kirjailija ja kriitikko William Dean Howells kutsui sitä Twainin parhaaksi teokseksi ja "demokratian esineopetukseksi". Teos kohtasi jonkin verran närkästystä Isossa-Britanniassa, jossa sitä pidettiin "suorana hyökkäyksenä perinnöllisiä ja aristokraattisia instituutioita vastaan".
xxx/ellauri127.html on line 346: Viisi hahmoa kehittyy melko ankarasti : Katharine Cumstick, Margaret Sinton, Philip Ammon, Edith Carr ja Elorna itse. Elorna kasvaa tottelevaisesta, joskin heikosti kauhistuvasta, teini-ikäisestä lukion tytöstä vahvaksi naiseksi, joka luottaa omiin kykyihinsä. Hän vaarantaa toivotun sitoutumisensa Philip Ammoniin antaakseen Edith Carrille kaikki mahdollisuudet mennä naimisiin hänen kanssaan. Katharine Cumstick on aina halveksinut ja laiminlyönyt tyttärensä Elornaa. Aluksi hän näyttää olevan paha äiti, mutta pian osoittautuu osoittavan hyvää huumorintajua ja rakkautta lukemiseen, etenkin Mark Twainin teoksia. Hän alkaa muuttua, kun Elorna muuttuu, yksinkertaisesti kypsymällä.
xxx/ellauri385.html on line 411: Kirjassa Connecticutista kotoisin oleva jenkki insinööri Hank Morgan saa vakavan iskun päähän ja kuljetetaan jotenkin ajassa ja tilassa Englantiin kuningas Arthurin vallan aikana. Alkuperäisen hämmennyksen ja yhden Arthurin ritarin vangitsemisen jälkeen Hank tajuaa olevansa itse asiassa menneisyydessä, ja hän käyttää tietojaan saadakseen ihmiset uskomaan, että hän on voimakas taikuri. Hänestä tulee Merlinin kilpailija, joka näyttää olevan vain huijari, ja hän saa kuningas Arthurin luottamuksen. Hank yrittää modernisoida menneisyyttä parantaakseen ihmisten elämää. Hank inhoaa sitä, kuinka Barons kohtelee tavallisia, ja yrittää toteuttaa demokraattisia uudistuksia, mutta lopulta hän ei pysty estämään Arthurin kuolemaa. Hank julistaa Englannin tasavallaksi, mutta hänen valtaansa pelkäävä katolinen kirkko antaa hänelle elinikäisen porttikiellon. Kirjailija ja kriitikko William Dean Howells kutsui sitä Twainin parhaaksi teokseksi ja "demokratian esineopetukseksi". Teos kohtasi jonkin verran närkästystä Isossa-Britanniassa, jossa sitä pidettiin "suorana hyökkäyksenä perinnöllisiä ja aristokraattisia instituutioita vastaan".
16