Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan.
ellauri025.html on line 884: Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa. Isäparalla ei ollut sitä onnea.
ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
ellauri055.html on line 1177: Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770–1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen salaseura. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja illastettiin. Ei se silti ollut mikään pelkkä herttainen luku- ja keskustelupiiri kuten Eero Järnefelt on Helsingin yliopiston pommituksissa tuhoutuneessa maalauksessa kuvannut.
ellauri063.html on line 328: Ruskea talo (tom_of_homma 11.6.2016) on Turussa sijaitseva rakennus, jonka kerrotaan toimivan kansallisen liikkeen neohumanistisen siiven päämajana. Taloa hallinnoi kolmijäseninen Talkkarineuvosto, jonka jäsenet tunnetaan mystisillä koodinimillä "Rankaisija", "Häpäisijä" ja "Alistaja". Talon toimintaa ja sijaintia verhoaa salamyhkäisyys, mutta joidenkin tietolähteiden mukaan talon kellaritiloissa sijaitsee tyrmä, jonne kovan linjan miehet kokoontuvat harjoittamaan vaihtoehtoisia seksuaaliakteja.
ellauri063.html on line 334: Turun ruskea talo on nimensä mukaisesti ruskeansävyinen rakennus Turussa. Erityisen suuri merkitys Turun ruskealla talolla on Suomen kansallismyönteisille, maahanmuuttokriitikoille, roturealisteille, kansallissosialisteille kuin myös miedompien liikkeiden nationalisteille. Toisaalta Turun ruskea talo on myös näitä liikkeitä jakava, voimakkaita tunteita esille tuova symboli. Varsinaisesti ruskeaa taloa asuttaa määrittelemätön määrä plösöjä homonatseja, jotka harrastavat isänmaallisen toiminnan ohella monimuotoisia riettaita orgioita. Talon tarkka sijainti on eräs Suomen kansallismyönteisten piirien tarkimmin vartioituja salaisuuksia, anarkopunamädättäjäterroristien harmiksi. Se on kuitenkin paikannettu suht tarkasti Yli-Juonikkaan kirjassa Jatkosota-EXTRA, joka kannattaa muutenkin ostaa ja jopa lukea.
ellauri064.html on line 144: Turussa asuva Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on heti vapaa kirjailija. Hän on kirjoittanut eräitä nykykirjallisuutemme omaperäisimmistä teoksista, muiden muassa ylistämänsä Neuromaanin (Otava 2012). Yli-Juonikkaan proosa leikittelee vainoharhan, salatieteiden ja läpitunkemattoman byrokratian teemoilla ja käyttää hyväkseen nyrjähtäneitä vertauskuvia sekä karmeita ja koomisia leikkauksia. Eräs entinen ministeri on todennut, että Yli-Juonikkaan teksti on ”Kafkaa kännissä”. Nykyiset ministerit eivät ole kommentoineet asiaa.
ellauri066.html on line 47: Runokokoelma ja latinan pro olivat Keken ekan ja ainoan opiskeluvuoden saavutuxet Turussa. VA Koskenniemeen ehti sentään tutustua. Koskenniemi ehti tutustua aika moneen runoilijatyttöseen. Toimeliasta tafsausta. Koskenniemen nuiva arvostelu Keken esikoisesta aiheutti kyllä ärtymystä. Olihan Vaakulla ollut osuutta niiden julkaisemisessa. Vaakku peitti sillä jälkiään, potki päälle tarpeenteon pienen sievän santakeon. Helaakosken arvostelu Lassen kokoelmasta IL:ssä oli tyrmäävä. Teki Pojulle suorastaan raakaa vääryyttä. No raaaxihan Aaroa mainittiin. Elsa Enäjärvi (HS) jota P.Mustapää sittemmin petti rumasti, oli liian naismainen ja Rafu Koskimies (Uusi Normaali) liian setämäinen. Kaikki tässä rupeavatkin töhertämään lehtiin. Lasseakin Helaakosken arvostelu suututti. Se oli karkean tylsästi kirjoitettu. Filosofista runoutta ei ymmärretä.
ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
ellauri093.html on line 392: Epäilyt helluntaiystävien toiminnan hiipumisesta tyystin 90-luvulla vaikuttavat vahvasti ennenaikaisilta. Vuonna 1958 merkittävän kokoisia ryhmiä oli vielä Helsingin lisäksi ainakin Lahdessa, Turussa, Tampereella, Multialla ja Pusulassa. Mm. nämä paikkakunnat muistivat kollektiivisesti Wilho Pylkkästä tämän siunaustilaisuudessa.
ellauri097.html on line 226: Näin unta jossa olin ilkeä ja epis. Jostain syystä Seku ja mä oltiin Turussa puutalossa pidetyllä kirpparilla. Kuistilla oli syrjäytyneen näkösiä tyyppejä myymässä vanhoja öljypurkkeja ja lasiastioita yms. vanhaa roinaa. Täältä voisi löytyä peltinen shampoopullo. Siinä oli erilaisia öljyjä. Puristelasisessa maljakossa tai kannussa oli vanha etiketti Myrttiöljyä. Joku oli laittanut siihen hentoja niittykukkia. Öljy tuoxui hyvältä ja maljakko oli jollain lailla kaunis Sanoin lurjuxille että kysyn vaimolta. Ne eivät edes tienneet mikä myrtti on. Rupusakkia.
ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”
ellauri162.html on line 78: Se tuottaa bibliofiilille pahaa mieltä. Bibliofiilien seuran varapuheenjohtaja Anna Perälä ilahtuu siitäkin, miltä kirjat tuoksuvat ja tuntuvat. Perälän isoisän isoisän isä oli Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut kustantaja, kirjanpainaja ja kirjakauppias. Hän on perimmäinen syy nyt jo eläköityneen tutkijan ja keräilijän hiljalleen syttyneeseen bibliofiliaan. Esi-isän kirjat suorastaan jo haisevat. Tuntuu kuin kirjailijakin, jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten kuollut, olisi hetken täällä. Käytävää oli ihan pakko väljentää ja lisätä tuuletusaukkoja.
ellauri189.html on line 402: Suomen Turussa yritti israelilainen perhe jenkkivedätystä, johon kuului pyramidihuijaus ja kuolleen meren saasteiden myynti vanhuxille tunkemalla kynnyxeltä sisään väkipakolla plus verokavalluxet päälle. Toinen samanlainen karvahäntä koittaaa huijata saman firman reppuselässä netissä:
ellauri196.html on line 354: Edvard Westermarck: Tapojen historiaa: kuusi akadeemista esitelmää: pidetty Turussa syksyllä 1911. Otava 1911
ellauri206.html on line 139: Ketamiinitripistä jäi Rikulle päälle pyhyyden tunteita. NMDA-salpaajat ovat Alzheimer-lääkkeitä. Riku oli niin pyhyyden vallassa etteivät sitä inhottaneet edes lapsiperheet möhkälemäisine äiteineen. Tai pappatunturin viereen sammuneelle vanhuxelle kylmästi nikotellen nauravat vinosilmäiset japsituristit. Sellaista sattui kesällä 2003 Suomen Turussa Irakin demilitarisaation aikana.
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdys­valtalaisista teineistä heidän kesä­lomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri206.html on line 174: Hyvä että käytiin Turussa kesäkuussa hakemassa Seijalle passia, nyt muistan mikä on Hansakortteli. Rikun tyylin heikkous on periodittomuus. Virkkeet töxähtelevät hukkapätkinä kuin Ali Abbaxen kädentyngät. Sama vika kuin Ernesto Hemingwaulla. Mutta sentään jotakin Rikukin on tajunnut:
ellauri238.html on line 148: Turussa hän ampui hotellihuoneessa tyynyyn yrittäessään edelleenkin tyhjentää revolveria. Hotellin johto kutsui paikalle poliisin, mutta Armo Hormia oli poliisia vikkelämpi. Runoilija Hormia oli myös lääkäri, psykiatri, joten hän kirjoitti M3-määräyksen ja toimitti Pentin ja Leenan Kupittaan mielisairaalaan ennen kuin poliisit ehtivät paikalle.
ellauri238.html on line 161: Siitä muistinkin, että olimme Turussa, sen kaaoksen keskellä sopineet Pentin kanssa, että niin kauan kuin lapset olivat pieniä, niin kauan kuin Helena ja Juri kävivät koulua, minä pitäisin heistä huolta, he asuisivat minun kanssani. Sitten kun lapset olisivat isoja, me miettisimme Pentin kanssa, jatkaisimmeko yhdessä vai emme. Olimme myös sopineet, että ainakin yhden vuoden voisin olla nyt rauhassa kotona ja opiskella ranskaa. Muistin myös miten suuressa kiitollisuudenvelassa olin tästä vuodesta Otavan silloiselle kirjalliselle johtajalle, Heikki A. Reenpäälle. Hän järjesti Pentin rahaasiat niin, että Pentti sai Otavalta ja muilta rahastoilta tai säätiöiltä apurahoja tai palkintoja, ja useimmista niistä Pentti sai kunnian ja perhe sai rahat.
ellauri241.html on line 942: Että tällästä meillä täällä Suomen kulttuurin kehdossa Turussa.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri318.html on line 289: Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä. Vuoden 2022 lopussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”.
ellauri330.html on line 167: Porin seudulla joka toinen kunta on yhden hengen kunta, paizi Harjavalta jossa on se mielisairaala. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, yksin asuvia on jo yli puolet kaikista asuntokunnista. Satu Uusipaavalniemi on huolestunut väestön ikääntymisestä ja yksinasuvien lisääntymisestä.
ellauri335.html on line 327: Reijo Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointiviestien jakelutehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun kaduille ja baareihin.
ellauri340.html on line 430: Turussa 14 ja 15 vee teinitytöt raahasivat 13 vee tytön ulos hakkasivat mustasukkaisina tytön sinisexi ja punaisexi. Mixi himoizet mein serkkua? Päähän potkivat. Sylkivät ja räkivät. Tukka lähti, silmä sameni, poski halkesi. Koulukaverit kazoivat vierestä ja kuvasivat. Seur. päivänä koulussa toverit kiusasivat 13-vuotiasta ja kysyivät, mixi snittasit (= snitch) poliisille. Mitä vetoa että nää neitoset oli matuja? Klaanimeininkiä Suomen Turussa.
ellauri386.html on line 105: Tålpon vanhemmat olivat porvari Johan Eriksson Tolpo (k. 1681) ja tämän ensimmäinen puoliso Katarina Eskilsdotter Miltopaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1666. Tålpo valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1677, ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1690.
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
ellauri389.html on line 297: “Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey (etc.)” by William Wordsworth is told to his sister from the perspective of the writer and tells of the power of Nature to guide one’s life and morality. In the final stanza of the poem, it becomes clear that this entire time the poet was speaking to his sister, Dorothy. Eikös Wizard of Ozissa ollut Dorothy? Vanhanaikainen nimi, kuten Raija, joka tule Kreikan adjektiivista rhaidios 'helppo'. Sisko ei ole vielä yhtä panteistinen kuin William. Dorothya esitti Judy Garland vuonna 1939. Samaan aikaan toisaalla saman ikäinen Pirkko Hiekkala väänsi talvisodan propagandaa Turussa Mika Waltarin opastuxella.
ellauri393.html on line 367: Lund syntyi vuonna 1941 turkulaisen Irja Lehdon ja venäläissyntyisen Alexander Lundin perheeseen. Isä oli paennut lapsena perheineen vallankumousta Suomeen. Isoisä Hugo Lund toimi Turussa konditoriamestarina, ja Tamaran vanhemmatkin avasivat oman leipomokonditoriansa vuonna 1950. Hassua, melkoinen sattuma: Lehto on ruåzixi Lund. Talasniementiellä on (tai oli) Luntin mökki.
ellauri421.html on line 1061: Runoilija Yrjö Jylhä 1903–1956 oli talvisodan traaginen sankari, joka ei koskaan päässyt irti siitä, mitä tapahtui Taipaleenjoella joulukuussa 1939. Masentunut ja sairas runoilija päätti päivänsä Turussa 1956 ampumalla itseään päähän sotilaspistoolilla.
xxx/ellauri044.html on line 798: Wecksellin mukaan on nimetty Wecksellintie Helsingin Eirassa. Turussa on myös Wecksellin portaat, jotka ovat hänen lapsuudenkotinsa lähellä.
xxx/ellauri059.html on line 627: Turussa Timo sai psykasta arvonalennuxen filosofian assarixi kun ei ollut stallari. Timon pelkäsi stallareita ne oli ihan hirveitä. Paizi eihän niitä ollutkaan Turussa vaan anarkisteja. Pelkäsi se niitäkin.
xxx/ellauri075.html on line 234: Turussa, jossa hänen psykoanalyytikkoisänsä Matti Tuovinen työskenteli Kakolan
xxx/ellauri076.html on line 606: Kari "Kape" Aihisella on paljon mietittävää. Hän selittää ja pölöttää. Hän on 1 Suomen tunnetuimmista keittiömestareista. Hän on lukuisista reality-sarjoista tuttu tv-kokki, ruokakirjailija ja Helsingissä ja Turussa sijaizevia huippuravintoloita luozaava monialayrittäjä. Hän on menestynyt valtavan hyvin valizemallaan alalla. Hän ei silti koe izeään julkkixexi. Hän voi perseillä Ruisrockissa ihan samalla lailla kuin ennenkin. Hän on edelleen Kape Aihinen, pölöpää Turuusta. Jos ei kelpaa, niin hän voi lähtee menee.
xxx/ellauri128.html on line 474: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri129.html on line 235: Syyskuussa 2009 Korhonen avioitui kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kanssa. He erosivat vuonna 2020. - Voin vahvistaa, että ero on jo voimassa, kirjailijanäyttelijä Härkönen vahvistaa Iltalehdelle. Eron syitä hän ei halua tarkemmin avata. Arvatenkin yhteensopimattomuus. Ensimmäisenä erosta kertoi Ilta-Sanomat. Häiden jälkeen he ovat eläneet etäsuhteessa Härkösen asuessa Helsingissä ja Korhosen Turussa. Molemmat ovat narsistin näköisiä, muta pituusero on valtava. Ei tarvinnut Anna-Leenan polvistua häräntappoaseen edessä.
xxx/ellauri129.html on line 342: Esikoisteos määriteltiin episodiromaaniksi. Kirjassa puhuu kolmisenkymmentä eri-ikäistä hahmoa, ja näkökulmien vaihdokset kyllä kertovat, että tekijä on varttunut tv:n ja elokuvien äärellä. Teoksesta tehtiinkin tänä talvena dramatisointi Turun kaupunginteatteriin. Pian valmistuvassa toisessa romaanissa on samoja elementtejä kuin esikoisessa: päähenkilöt asuvat Turussa ja kertojan näkökulmat vaihtuvat.
xxx/ellauri129.html on line 382: Kirjailija Korhonen siemaisee oluttuoppinsa tyhjiksi. Hän ei haastattelun päätyttyä jää roikkumaan Koulu-ravintolaan. Romaanissa on viimeisteltävää vielä pari kuukautta ennen julkaisua. Riku Korhonen haluaa asua rakkaassa Turussaan, jossa on opettajantyökin ja josta voi käydä parisuhdetta toteuttamassa Helsingissä.
xxx/ellauri137.html on line 44: Nykyisin hän asuu Turussa. Biologi Rantalasta tuli Charles Darwin brittiläisen professorin Richard Dawkinsin ansiosta. Hän kertoo lukeneensa Izekkään geenin pariinkin kertaan matkalla armeijaan ja uravalinta oli selvä. Rantala opiskeli ensin biologiaa Jyväskylässä ja teki vuonna 2002 ensimmäisen väitöskirjansa, jonka otsikko oli Immunokompetenssi ja seksuaalivalinta hyönteisillä. Pian sen jälkeen hän siirtyi Turun yliopistoon jatkamaan hyönteistutkimuksiaan. Hänen ylivoimaisesti viitatuimmat artikkelinsa käsittelevät jauhopukin ja erään hentosudenkorentolajin immuunikompetenssia. Hän on se jauhopukki ja Katariina on se hentosudenkorento.
xxx/ellauri208.html on line 779: – Käytiinhän me Turussa Kirstin luona.

xxx/ellauri225.html on line 453: Anteexi, kansliapäällikön leski sanoi niistettyään törähtäen, saako olla lisää kahvia? Nyt olis tarjon myös räkämunkkeja. Myöhemmin käy selväxi että leskellä on jimbajambaa vainajan kolleegan kaa kahvila Stellassa, ja se kähmii jotain myös Turussa nähtyjen lodentakkisten sulkahattuisten sakemannien kanssa. Arvaan ovelasti että ne ovat jotain EU-konnia! Mutta mixi lentokoneet putoilevat Euroopassa? Mixi venäläisten kaasuputkissa on reikiä? Mystistä. Putinilla täytyy olla sormet sopassa.
xxx/ellauri237.html on line 235: Renqvist oli syntynyt talonpojan Henrik Kukkosen poikana Ilomantsissa. Köyhyyden vuoksi Heikki myöhästyi koulusta, ja sotaisat ajat ja uskonnolliset mietiskelyt tunnilla sitä vielä hidastivat. Ensin Kuopiossa hän sai vaikutuksia herätysliikkeistä ja taloudellista tukea kirjakauppias Pietari "Näkymätön" Väänäseltä, sitten Turussa herrnhutilaisuudelta. Uskonnollinen murros kehittyi niin rajuksi, että hän joutui mielenhäiriöön mutta toipui siitä (omasta mielestään), pääsi ylioppilaaksi 1816 ja seuraavana vuonna papiksi.
xxx/ellauri237.html on line 252: Wasenius aloitti Helsingissä suhteellisen pienellä rihkamakaupalla, mutta siirtyi pian laajempiin ympyröihin. Jo 1822 hän oli kaupunginvanhimpien esimies sekä Ruotsin ja Norjan varakonsuli. Wasenius loi alkuvarallisuutensa tuomalla viljaa Venäjältä ja Baltiasta, mutta jo 1820-luvulla hän alkoi etsiä viljakaupan rinnalle uusia liiketoimia. Hän matkusteli ulkomailla ja etsi tietoisesti "tulevaisuuden alaa", joka löytyi kirjakaupasta, kirjapainosta ja sanomalehden kustantamisesta. Kirjakaupan perustaminen 1823 oli eräänlainen uhkayritys, samoin 1826 perustamisoikeutensa saanut kirjapaino, sillä kaupunki oli pieni ja yliopisto edelleen Turussa. Yliopiston muutettua Helsinkiin 1828 asiakaskunta laajeni huomattavasti. Yliopiston kirjakauppiaan arvon Wasenius onnistui saamaan 1834, jolloin hänen kirjakauppansa oli jo koko maan suurin. Kirjapaino toimi Waseniuksen kauppiastalossa Etelärannassa ja kirjakauppa Senaatintorin varrella.
xxx/ellauri250.html on line 881: Aloitetaan vaikka tarinalla kuinka aloitin huumeiden käyttämisen. Oli vuosi 2008 (ikä 15v) ja muutin vanhempien luota serkkuni luo toiseen kaupunkiin Porin lähelle alun perin asuin Turussa. Minulla oli jo nuorena sairas kunnioitus rikollisia kohtaan halusin olla mahdollisimman ilkeä ja pelätty. Onnistuinkin siinä hyvin mutta tutustuin aina vaan vaarallisempiin yksilöihin jotka käyttivät amfetamiinia ja kokaiinia niinhän siinä kävi että rakastuin amfetamiiniin ja sen tuomaan elämään.
xxx/ellauri265.html on line 270: Täällä on kuuma kuin Afrikassa sanoin tutulle neekerille Vaasankadulla. Yleisö pyöristyi. Sama vizi oli juuri naurattanut Turussa keskustan Juha Sipilää. Toisen kerran kysyin naiselta joka ei nauranut mun vizeille oozä lesbo. Ketään ei jostain syystä naurattanut paizi minua. Ota näistä selvä.
xxx/ellauri286.html on line 462: Kehveli ja herranjumala eivät ole kirosanoja. KÄRJISTÄEN voi sanoa, että suomalaiset noituvat kolmesta tabuaiheesta: uskonnosta, eritteistä ja sukuelimistä. Voimakkaimpina pidettiin saatanaa ja vittua. Kun me oltiin pieniä jumalauta oli pahin. 1600-luvun Turussa on pöytäkirjojen mukaan käytetty muun muassa sellaisia haukkumasanoja kuin tulenruoka, skottirotta, pahapää ja ruotsalainen korkoperse.
xxx/ellauri289.html on line 51: Kerttu Juvan Pesulan Marita on kertomus valkoisesta orjakaupasta 50-luvun Turussa. Saaristosta työperäisesti maaltapaennut Marita paiskii töitä 24/7 pesutuvassa nollapalkalla muka maxaaxeen Aune-tädin pistouvaamat farmarit ja ison ruutupaidan. Ne saavat motarilla keulivan työväenluokkaisen Tapsan housunetumuxen pullistumaan, pian kuuluu sepaluxen napeista lähtölaukauxet. Tapsan ajolasit saa sen näyttämään Carlsonien silmälasipäisiltä koulupojilta vespan selässä.
xxx/ellauri307.html on line 438: Putin heitti Suomen konsulaatin Pietarista pihalle. Mikä oli pieni- mutta nukkanyrkkisen Niinistön nopea vastaveto? Niinistö tuo esille, miten Pietarin pääkonsulaatin vastine Suomessa on Venäjän pääkonsulaatti Turussa. Mutta löytyykö sieltä edes yhdexää venäläistä karkotettavaxi?
xxx/ellauri363.html on line 418: mielenterveysongelmat olivat Turussa muuta maata yleisempiä (ns. Turun tauti). Nimikin on sopiva, kakot Kakolaan. Vuonna 1904 huono-onninen keisari Nikolai II antoi käskykirjeen, jossa määrättiin vankien mielisairaalan rakentamisesta Turun Kakolanmäelle. Kuritushuoneen vangit aloittivat rakennustyöt seuraavana vuonna ja syksyllä 1908 rakennus oli valmis.
54