ellauri015.html on line 1176: Lauri Levola (s. 1981 Pori) on turkulainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjailija Kari Levolan poika. Kari Levola (s. 1957 Pori) voitti pari nuorisopalkintoa ja on sittemmin ollut mm Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilija. Mutta riittäköön tämä Karista, sehän on asian vierestä. Lauri Levola aloitti säännöllisen kirjoittamisen jo ala-asteella voitettuaan kuudennen luokan runokilpailun. Nuori runotyttö. Yläasteella panopiste siirtyi novelleihin. Lukioikäisenä hän kävi kaksi kesää Kokemäen kirjoittajalukiota, jossa hänen isänsä oli rehtorina. Ei vähän nepotismia. Levola opiskelee viestintää, ja on tukenut myös sanataidetta Turun avoimessa yliopistossa ja draamakäsikirjoitusta Taideakatemiassa.
ellauri015.html on line 1178: Työkseen Levola on lopettanut kirjoittamista ja toiminut freelancetoimittajana Lukufiilis- ja Satakunnan työ -lehtiin. Hän kuuluu turkulaisen runokustantamo Savukeitaan hallitukseen. Ennen ensimmäistä omaa novellikokoelmaansa hänen kirjoituksiaan on julkaistu Nuoressa Voimassa sekä antologioissa Reviiri 98, Ryhmä 99 ja Arpi. Levola työskenteli toimittajana Turun Sanomien Treffi-liitteessä syksyyn 2009 asti. Levola harrastaa kirjallisuuden lisäksi kuvataiteita ja pinnoitteita.
ellauri024.html on line 198: Turun synagooga töhrittiin, Sale huolestui.

ellauri024.html on line 202: onhan se kotoisin ihan Turun naapurista.

ellauri026.html on line 611: olivat perunannostossa A. Turunen ja hänen vaimonsa

ellauri029.html on line 650: Westö näyttää ymmärtävän ihmistä, hänen pahuuttaan ja vallanhimoaan, rakkauttaan ja tuskaansa, sanoo Turun Sanomat takakannessa. Mix apinat tykkää mieluummin lukea jänniä kirjoja kuin tylsiä? Mieluummin pahixista kuin kilteistä? Mitä se on se jännä?
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri043.html on line 621:

Mä oon siis kirottu! Voi ei! Mä on SYYYLLINEN! Mä meen jokaiseen halpaan! Ei ole imbesillimpää eikä huonompaa kuin mä. Mä haluisin lyödä izeäni, tai paremminkin potkaista selkärankani hatun läpi! Olen pidättänyt liian kauan! Mun tarvii kostaa, lyödä, tappaa! Tuntuu kuin mulla olis sielussa parvi villipetoja. Tekis mieli mennä huitomaan väkijoukkoon kirveellä! Ai saatana! Tai puukolla niiku se yx mamu Turun torilla!


ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri049.html on line 231: Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Sarkia menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923 Tyrvään yhteiskoulusta. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Turussa opiskellessaan hän tutustui vastaperustetun yliopiston (selvennä) kirjallisuuden professoriin V. A. Koskenniemeen, jonka kirjalliseen piiriin hän liittyi. Tällöin muodostuneet henkilösuhteet olivat myöhemmälle runoilijankutsumukselle hyvin tärkeitä. Rakastukohan se opeen? Sellaista on sattunut, mä tiedän. lähde?). Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
ellauri051.html on line 315: Markku Soikkeli (kirjailijanimi M. G. Soikkeli, s. 1963) on suomalainen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija. Koulutukseltaan Soikkeli on filosofian tohtori ja hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuuden assistenttina ja lehtorina. Lisäksi Soikkeli on toiminut Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden lehtorina ja myös vastaavana professorina. Soikkeli toimii myös kriitikkona ja arvostelee elokuvia sekä kirjallisuutta. Soikkeli oli mukana Yle TV1:n ohjelmassa Kirja A & Ö vuoteen 2000 asti.
ellauri054.html on line 76: Comeniuksen aatteita hyödynsi eniten Suomessa Gezelius. Hänen toimintansa takia Comeniuksella on merkittävä sija suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historiassa. Comeniuksella oli Suomessa myös kriitikkonsa. Turun akatemian kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius pilkkaisi Gezeliuksen comeniuslaista opinto-ohjelmaa vuosikaudet, eikä sietänyt pakanallisten kirjailijoiden syrjintää, joka tuli esille Comeniuksen teoksissa ja jota Gezeliuskin toteutti hiippakunnassaan.
ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
ellauri055.html on line 861: Hämeenkyrö siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1. tammikuuta 1993.
ellauri055.html on line 1247: Kokoomuxesta demarixi takinkääntänyt poliitikko Mikko Erich haukkui niteen Turun sanomissa pornokirjaxi. No samainen pöljä Mikko aiheutti sittemmin Mänzälän kapinan. Tutkintoja sillä oli vaikka muille jakaa. Pöljä mikä pöljä.
ellauri060.html on line 199: Jos pastori olisi asunut muuallakin kuin syrjäisellä Viluvaaralla Itä-Suomessa, esimerkiksi Turun keskustassa, pastori olisi todennäköisesti löytänyt itsensä Kakolasta vaimonsa surmanneena, jos hänellä olisi ollut ase käytössään.
ellauri062.html on line 456: Loimaalla syntynyt Yli-Juonikas valmistui kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistossa. Gradun aihe oli julkisuutta kaihtava postmoderni amerikkalaiskirjailija Thomas Pynchon.
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri063.html on line 332: Paikka lienee tullut Jakelle tutuxi jo opiskeluaikana. Talosta on laaja kuvaus Turun_ruskea_talo&sa=U&ved=2ahUKEwiw3b267MDtAhUqxosKHcVWBioQFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0faaJbA5QYY4WOrsQDqEmQ">Hikipediassa ettei vaan ihan Jaken omasta kynästä:
ellauri063.html on line 334: Turun ruskea talo on nimensä mukaisesti ruskeansävyinen rakennus Turussa. Erityisen suuri merkitys Turun ruskealla talolla on Suomen kansallismyönteisille, maahanmuuttokriitikoille, roturealisteille, kansallissosialisteille kuin myös miedompien liikkeiden nationalisteille. Toisaalta Turun ruskea talo on myös näitä liikkeitä jakava, voimakkaita tunteita esille tuova symboli. Varsinaisesti ruskeaa taloa asuttaa määrittelemätön määrä plösöjä homonatseja, jotka harrastavat isänmaallisen toiminnan ohella monimuotoisia riettaita orgioita. Talon tarkka sijainti on eräs Suomen kansallismyönteisten piirien tarkimmin vartioituja salaisuuksia, anarkopunamädättäjäterroristien harmiksi. Se on kuitenkin paikannettu suht tarkasti Yli-Juonikkaan kirjassa Jatkosota-EXTRA, joka kannattaa muutenkin ostaa ja jopa lukea.
ellauri063.html on line 336: Turun ruskean talon innoittajaksi on epäilty Münchenin ruskeaa taloa, joka oli vuodesta eteenpäin Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen päämaja - sillä erotuksella, ettei todisteita sen roolista kansallissosialistimiehimysten kutupaikkana ole säilynyt yhtä laajassa määrin. Ruskean talon jäsenet tunnistaa siitä, että näillä on SA:n tavoin päällään ruskea paita - tai toinen ruskean talon asukki. Nyös kaikenlainen fetissirekvisiitta kelpaa sotilaspuvun kuorrutukseksi melkein yhtä hyvin kuin oikea kakka.
ellauri064.html on line 304: edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin suurkokouksissa on paikalla kaksi edustajaa kaikista turkulaisista alakouluista ja se on kanava lasten ja nuorten mielipiteiden, ehdotusten ja palautteen välittämisessä valmisteluun ja päätöksentekoon kaupungin toimialoille, luottamushenkilöille ja päättäjille. Aloitteiden tarkoitus on yhdessätekemisen ilo. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan vaaleilla yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on työstää alakoulujen oppilaskunnilta saatuja aloitteita, viedä niitä eteenpäin sekä valmistella Turun Lasten Parlamentin tulevia suurkokouksia. Turun Lasten Parlamentin toimintaa ohjaavat lasten osallisuuden koordinaattorit Markku Eskelinen ja Jaakko Yli-Juonikas.
ellauri064.html on line 425: Tämän jutun seurauksena åkerblomilaisten seurakunta Kokkolassa hajosi keväällä 1923 ja Marian palatsina tunnettu liikkeen jäsenten asuintalo myytiin. Liikkeen johtajat ja noin 220 jäsentä muutti samassa yhteydessä Kokkolasta Helsinkiin, jossa liike hankki ns. Toivolan huvilan Meilahdesta. Maria Åkerblom jäi joulukuussa 1923 kiinni kangasvarkauksista ja päätyi lopulta lääninvankilasta mielentilatutkimuksiin Kammion sairaalaan. Heinäkuussa 1924 Åkerblomin liikkeen jäsenet yrittivät ampua Kokkolassa Suntin suulla veneellä kaupunkiin tulossa olleen nimismies E. Weneliuksen, joka haavoittui vakavasti murhayrityksessä. Wenelius oli toiminut syyttäjänä Åkerblomin liikettä koskeneessa väärävala-jutussa. Tekijät saatiin kiinni Jyväskylässä, ja selvisi, että he olivat saaneet Maria Åkerblomilta ohjeen raivata Wenelius pois tieltä. Åkerblom karkasi helmikuussa 1925 Kammion sairaalasta mutta palasi julkisuuteen toukokuussa sen jälkeen, kun Turun hovioikeus oli hylännyt häntä vastaan nostetun syytteen varkauksista. Korkein oikeus tuomitsi kuitenkin Åkerblomin tässä jutussa kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, jolloin Åkerblom katosi uudestaan helmikuussa 1926, kunnes hänet vangittiin heinäkuussa 1926 Toivolan huvilassa.
ellauri065.html on line 72: Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta (tää ei ilmeisesti ollut kovin suuri merkkipäivä) muistuttaa, että Jaltassa alkanut etupiiripolitiikka oli itse asiassa jatkumo aiemmin vuonna 1940 sovitulle etupiiripolitiikalle. Tosin tuolloin Euroopan jakajina olivat natsi-Saksan Adolf Hitler ja Stalin.
ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
ellauri065.html on line 500: ruputustuoli: Turun Ruskeassa Talossa sijaitseva kidutus- ja seksiväline, jossa miesvankia persraiskataan joko rankaisijan siittimellä tai tuoliin liitetyllä moottorisoidulla keinopeniksellä.
ellauri067.html on line 220: Pynchonilla on hyvin tiivis fanittajayhteisö, johon kuuluvat ovat kiinnostuneita Pynchonista monenlaisista näkökulmista: joku kerää Pynchonia koskevia detaljeja, joku kuvittaa, säveltää tai kirjoittaa romaaneja. Pynchon on myös opinnäytteiden tutkimuksen kestoaihe. Tutkija Tiina Käkelä-Puumalan mukaan ne jotka eivät tunne Pynchonia, pitävät heitä helposti friikkeinä. (No kyllä nekin jotka tuntevat, erittäinkin ne.) Jaakko Yli-Juonikas teki Pynchonista gradun, tosin Turun yliopistoon. Mr. Pynchon´s company.
ellauri082.html on line 562: LIIKUNTA ON PARASTA HUUMETTA - VIEROITUSOIREIDEN LIEVITTYMINEN LIIKUNNAN AVULLA A-klinikkasäätiöön kuuluva Turun katkaisuhoito- ja selviämisasema on antanut toimeksiannon kehittää yhdessä huumehoito-ohjelma Preikin ohjaajien kanssa liikunnallisen ryhmäkokonaisuuden huumevieroituksessa oleville asiakkaille.
ellauri088.html on line 361: Turun tautia. Vittu näitä torakoita sikiää siellä kuin - no, torakoita.
ellauri088.html on line 415: Arvonen innostui aikaisin heräämisestä vuoden 2016 lopussa opiskellessaan Turun Kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti tuolloin pro gradu -tutkielmaansa.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri092.html on line 469: Onnex Motti 61vee tuli panemaan oman annoxensa Turun päiville. Kun se mylvähti kuin hirvieläin, kukaan ei saattanut jäädä koskemattomaxi. (No Hiljahan ei enää ollutkaan.) Kuningas Jeesuksen käskevällä höökällä, unohtamatta kuitenkaan hyvä poliisi tyyppistä rakkaasti houkuttelevaa iänensävyä.
ellauri092.html on line 536: Hänen isänsä Sven Krohn toimi Turun yliopiston filosofian professorina. Krohnilla on neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan Leena A. Krohnin (o.s. Salo) kanssa, joista tunnetuimpia ovat Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn, helsinkiläinen kunnallispoliitikko Minerva Krohn ja teatteriohjaaja-näytelmäkirjailija Katja Krohn. Kai Krohnin serkkuja ovat muiden muassa kirjailijat Aarni Krohn, Leena Krohn ja Tiina Krohn, näyttelijä Heidi Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.
ellauri099.html on line 161: Jakkoh-Hintikka, Suoooomen Akatemia, vastasi Jaakko puhelimeen viereisessä huoneessa. Mun ensimmäinen ja paras työnantaja oli Suomen Akatemia, siitä eteenpäin on ollut pelkkää alamäkeä. Suomen Akatemia sai nimensä Turun Akatemiasta, joka monen mutkan kautta on saanut nimensä Platonin koulusta, joka sai nimensä Akademian puistosta, joka oli saanut nimensä tarunomaisesta Akademoxesta. Βρισκόταν σε ένα άλσος της Ακαδήμειας, προαστίου των Αθηνών αφιερωμένου στον Αθηναίο ήρωα Ακάδημο, από το όνομα του οποίου και προήλθε η ονομασία της.
ellauri100.html on line 69: Mustasappiset ovat synkkiä ja harhaisia melankolikkoja. Niiltä sai ennen luulot pois pakkopaidoin ja väkivalloin. Myös kylmävesiamme ja moninkertaiset morfiiniannokset tulivat tarpeeseen. Tämä porukka oli Saatanan riivaamaa ja päätyi lopulta hullujen saarelle Seiliin Turun saaristoon. Seili tarkoittaa purjetta mutta myös alkoholiongelmaa.
ellauri106.html on line 215: se surkuteltava Turun terroristi
ellauri135.html on line 455: Saman-aikuisia lyyrillisiä runoilijoita mainittakoon vielä veljekset Ticklén, Pyhäjoen Pyhäjärven kappalaisen pojat. Vanhempi veljeksistä, Pietari Ticklén, oli syntynyt 1792, tuli Turun yliopistoon 1811, vihittiin papiksi 1815 ja seppelöittiin maisteriksi 1823, oli enimmän ajan opettajana Oulussa, kunnes v. 1829 pääsi Teuvan pitäjän kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1838. Hänen lyyrillisiä runoelmiansa löytyy Oulun Viikkosanomien parissa ensimmäisessä vuosikerrassa.
ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
ellauri141.html on line 674: Käyttämistäni romaaneista Suomen Apostolin ja Kokemäenmaan kuninkaan kappaleet ovat ennen Turun yliopiston humanistisen kirjaston laina-ajan päättymistä kuuluneet Rauman Seminaarin kirjastoon, mikä käy ilmi kirjojen kansiin kiinnitetyistä kirjastoluokituksista.^ Kirjojen takakansiin liimatut eräpäiväliuskat paljastavat lainausten määriä. Suomen Apostoli ei näytä olleen kovin luettu, sillä vuosina 19 28-19 34 teosta on lainattu yhteensä vain viisi kertaa, niistä 4 nimellä Saima Hämäläinen.
ellauri141.html on line 680: Tätä artikkelia viimeistellessä Huntuvuori ja hänen kirjallisuutensa nousivat hieman yllättäen ajankohtaisiksi. Laitilan Kulttuuriseura Walo julkaisi keväällä 2012 Huntuvuoren julkaisematta jääneen käsikirjoituksen pohjalta romaanin Nuori Mauno Koivisto Tavast juhlistamaan Laitilassa syntyneen Huntuvuoren syntymän 125-vuotisjuhlaa ja piispa Maunu Olavinpoika Tavastin virkaanastumisen 600. juhlavuotta. Turun kahvipöytäkeskusteluissa tai vaikka Keskiaikaisilla markkinoilla esiin pulpahtavat puheenvuorot ovat vastakkaisia tutkimuksen nykytulkinnoille, ’’Turun on pakko olla vanhempi kuin nykyiset kaivaukset osoittavat”. "Kaivakaa syvempää."
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri150.html on line 74: Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja aktivisti Hai Nguyen sanoo, että ohjelman isoin ongelma oli se, miten rasismia siinä käsitettiin.
ellauri150.html on line 201: Valtaoja syntyi Kemissä vuonna 1951. Hän valmistui ylioppilaaksi Sodankylän lukiosta vuonna 1969. Korkeakouluopintonsa Valtaoja suoritti Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1975 ja tohtoriksi vuonna 1985.
ellauri150.html on line 202: Valtaoja työskenteli Turun yliopiston fysiikan laitoksella vuosina
ellauri194.html on line 684:
Rypistynyt Niina Banerjee puhui suu kiinni mikissä Turun kirjailijapäivillä 2009 kätöset intialaisittain mytyssä.

ellauri203.html on line 421: Älä tapa. Teksti: Mari Turunen. Kenen elämä on elämisen arvoista? Kuka sen saa määrittää? Millainen kärsimys on sietämätöntä? Eutanasia-keskustelu paljastaa kuolemaan liittyviä pelkoja ja yhteiskunnan arvoja. "Tahdon kuolla ylpeästi, kun ei ole enää mahdollista elää ylpeästi." (Friedrich Nietzsche) Jumala on kuollut (Nietzsche). Nietzsche on kuollut, tapoin sen kuin hyttysen, seinään liiskasin, tuli ruma tahra tapettiin (Jumala).
ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
ellauri217.html on line 424: Laskettiin vesille Oy Wärtsilä Ab:n Pernon telakalla, josta hinattiin Turun vanhalle telakalle, Aurajoen suulle, varusteltavaksi.
ellauri217.html on line 439: Saapui Oy Wärtsilän Ab:n Pernon telakalle, jossa alukseen rakennettiin uusi vesirajasta hoikempi keula. Pernon telakalta alus siirtyi Turun telakalle, jossa uudistettiin ravintolatiloja.
ellauri217.html on line 442: Luovutettiin telakalta uudistettuna. Alus ajoi telakalta Silja Linen Turun satamaan, josta ajettiin yksi vuoro Tukholmaan. Tukholmasta alus jatkoi seuraavana päivänä Helsinkiin.
ellauri236.html on line 550: Vähän tollasia flaidixia oli Satu Illallakin psykologiheilojensa kanssa. Ne oli koko porukka tosi sekoja. Heikki hakkas Satua ehkä vielä enemmän kuin Esa Sariola. Heikin paras julkaisu Turun ja Bergenin (!) yliopistoista taisi olla tämä:
ellauri238.html on line 566:
Turun kirjallisuusmatinean esiintyjiä vuonna 1962: punkkitohtori Armo Hormia (vas.), kynäilijä Paavo Rintala, kynäilijä Antti Hyry (tasku pullottaa taskubiljardista kai), runoilija Selvä Pyy, tyhjäntoimittaja Pekka Tarkka ja kynäilijä Kaarlo Isotalo. Pekka Tarkan selfiekokoelmat.

ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
ellauri240.html on line 157: Joskus alakulossa on kyse anhedoniasta eli mielihyvän puutteesta. Se on olotila, jota lähes jokainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä. Silloin mikään ei tunnu enää hyvältä. ”Anhedoniassa oleellista on se, jos aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat eivät enää sitä tuota. Jos alakuloinen olo johtuu maailmantilanteesta, mutta apina edelleen kokee mielihyvää omassa elämässään esim ruuasta, panosta, paskantamisesta tai roskaviihteestä, ja sille yhä maistuu paasaus ja murhasarjan sarjamurhst, tällöin ei ole kyse anhedoniasta”, lohduttaa integratiivisen kielitieteen ja psykiatrian professori Fred Karlsson Turun yliopistosta
ellauri241.html on line 922: Runsas 200 vuotta sitten John Keats kirjoitti pitkän romanttisen runoelman Endymion. Endymion on nuori paimenkuningas, joka rakastuu kuun jumalattareen, Cynthiaan. Hänet tuomitaan elämään nukkuen ikuisesti nuorena pysyen luolassa kuun jumalattaren rakastajana. Ei mitenkään paha tuomio, verrattuna Turun Kakolaan!
ellauri245.html on line 317: Koti-Suomessa ei ole nähty kuin Turun puukotus. Izenäisyyspäivän viihteexi täytyy tyytyä kazomaan Qatarin potkupallohuligaaneja ja Ukrainan tuhotulvia. Plus kättelyä ja pukuloistoa, parhaassa tapauxessa häiriköintiä takaovella.
ellauri267.html on line 218: Tämän vuoksi Jyrki Järvilehdon syytteet hylättiin - lue hovioikeuden koko perustelu. Turun hovioikeus on vapauttanut entisen formulakuljettajan Jyrki Järvilehdon kaikista syytteistä veneturmassa. IS julkaisee perustelut kokonaisuudessaan.
ellauri284.html on line 367: Tammikuussa 2000 Kangas tuomittiin Tampereen käräjäoikeudessa 9 vuodeksi vankeuteen niin sanotusta Ruoveden huumejutusta. Tapauksessa ammattimainen liiga toi hasista Suomeen Espanjasta ja Hollannista lähes 160 kiloa, jota kaupattiin ympäri Suomea Seinäjoen ja Janakkalan jakelupisteistä. Hasiksen lisäksi heillä oli kaupan pieniä eriä amfetamiinia. Turun hovioikeus tuomitsi Kankaan tapauksen johdosta 10 vuodeksi vankeuteen. Kyseisessä tapauksessa takavarikoitiin Suomen siihen mennessä suurin yksittäinen huume-erä, 94 kiloa.
ellauri286.html on line 91:
Sofi Oksasen kirjoitus infosodasta – Tätä on kirjoittaa Venäjästä. Kivaa! Tilaa Turun Sanomat niin saat lisää tällästä länsipropagandaa kotiin kannettuna! Mixhän Sofilla on Urho Kekkosen pinssi rinnassa?

ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
ellauri286.html on line 402:
Elefantti ui [lähde: Turun kaluste]

ellauri308.html on line 229: Arvo Tuominen tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi Tammisaaressa sijaitsevaan pakkotyölaitokseen vuosiksi 1922–1926 ja Turun Lääninvankilaan 1928–1933. Kommunistiartisti Armas Äikiä kertoi Tuomisen olleen ”heikkoluontoinen raukka”, joka yritti miellyttää vankilan viranomaisia ja sai siksi lempeämpää kohtelua.
ellauri318.html on line 285: Vaan entäpä pieni Suomi? 20 vuotta tullaan jäljessä, mutta kohta ollaan samassa. Suomen katujengit ovat alkaneet muodostua poliisin mukaan 2020-luvun alussa. Katujengejä on syntynyt Helsingin ja Turun seuduille. Suomessa oli vuonna 2022 poliisin arvion mukaan 11 katujengiä. Niissä oli noin 200 jäsentä. Heistä valtaosa on maahanmuuttajataustaisia nuoria.
ellauri325.html on line 452: Toiset pidot Tornissa halveksi lättähattukulttuuria, ilmoittaa Turun Sanomat.
ellauri325.html on line 484: Sodan jälkeen Kivimies toimi Suomalainen Suomi -lehden toimittajana 1946–1948. Hän sai Turun yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon 1960. Tuhnu Veikko Ennalakin oli parempi, niin hyvä että sitä sensuroitiin.
ellauri325.html on line 680: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 734: Oiva Ketonen, juukalainen Keijo Turunen ja Masa ovat Joen kaupungissa mittailemassa University of East Finlandille tonttia. Keijo Turusen mökki oli liian kaukana ja lantaläjä korkea. Tärkeintä on kuitenkin että homma etenee. Ja että Masan henxelit voivat jälkikäteen paukkua.
ellauri325.html on line 770: Masa oli norssissa koulukiusattu. Ylläri. Kehno voimistelija, opejen lellikki. Kaarlo af Heurlin oli ainoa vassari. Sosiaalisia suhteita Turun satamassa Assi Koiviston seurassa. Masa istuu Tapani Raittilan alastonmallina. Seuraava kuvattava on Sapeli-Simonen. Olen rutiinimalli kuolevan Sapeli-Simosen rinnalla. Kaikki 3 jalkaa ovat tallella, reunimmaiset 2 toimivat.
ellauri327.html on line 451: 39-vuotiasta Hirviniemeä syytettiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, jotka olivat syytteen mukaan tapahtuneet 30. kesäkuuta 2018 Hämeenlinnassa. Hirviniemi oli kutsunut kotiinsa kaksi 17-vuotiasta tyttöä ja kosketellut heitä muun muassa paidan alta alaselästä sekä etu- ja takapuolesta. Toinen tytöistä soitti hätäpuhelun, jolloin paikalle saapui poliisipartio. Asian oikeuskäsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 17. toukokuuta 2019. Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi Hirviniemeä koskeneet syytteet 7. kesäkuuta. Ratkaisun mukaan teot eivät olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä täyttäneet seksuaalisen ahdistelun kriteerejä. Hirviniemen kyrpä ei ollut ennättänyt luukulle, poliisien häriköinnin takia. Käräjäoikeuden mukaan oli ilmeistä, että tytöt ainakin jossain määrin reagoivat Hirviniemen käytökseen keskimääräistä herkemmin ja voimakkaammin. Kumpikaan tyttö ei ollut vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai itselleen korvauksia. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Turun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen 4. joulukuuta 2020 ja katsoi Hirviniemen syylliseksi tekoihin muttei tuominnut rangaistusta pikkupillujen vähäarvoisuuden takia.
ellauri335.html on line 327: Reijo Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointiviestien jakelutehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun kaduille ja baareihin.
ellauri335.html on line 330: Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. Kuin Aku Ankka ei Vares vanhene ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein Turun saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin länsilounaan kuvasto ja saaristointiaanit eli romanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta. Morgan Kane on norjalaisen kirjailijan Louis Mastersonin (oik. Kjell Hallbing) luoma kuvitteellinen western-kirjallisuuden antisankarihahmo. Kaiken kaikkiaan 83 Morgan Kane -teosta julkaistiin vuosien 1966 ja 1985 välisenä aikana. Kirjoissa Morgan Kane itse on entinen palkkionmetsästäjä ja lainsuojaton, josta myöhemmin tulee Texas Ranger, ja sen jälkeen liittovaltion šeriffi.
ellauri349.html on line 519: Joseph Almog (s. 1958 Jerusalem, Israel) on israelilaissyntyinen filosofi, joka asuu nykyisin Suomessa. Hän on ollut vuodesta 2014 lähtien Turun yliopiston filosofian professori. Tätä ennen hän asui 30 vuotta Yhdysvalloissa. Joseph kuuluu luokkaan (n.h.).
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri349.html on line 535: Kateuden tilalla vilpitöntä uskoa elämän tahattomaan riemuhuumoriin ja nosteylevyyteen. Eläköön Turun yliopisto, vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle! Alas keisarillinen Alexanterin räkäverstas! Tässä muuten näkyy Eskin kuittailutekniikka: Hinoa John! Se varoo suoraan haukkumasta kilpaveikkoja ja vihamiehiä, parempi pelitapa on ylistämällä alistaa ja kehaista joitakuita toisia. Hienoista vittuilua HY: n proffille hist.kieli. osaston kuoleman kurvissa, josta se 29-vuotiaana bongasi izensä lisäxi vain 2 julkkista, Yrjö Blomstedtin ja Matti Klingen.
ellauri362.html on line 305: - En varsinaisesti. Mutta Joensuussa ollessani Hannes Sihvo pyysi että pyytäisin isää lähettämään kuvan osuuskauppa Yrityksestä poikien kirjaa varten Veijo Merestä. Lähetti, eivät kiittäneet. En muista haukuinko, mutta haudassa on Hanneskin, kusipää. Toinen tekijä Risto Turunen on ihan kiva.
ellauri362.html on line 307: Professori Hannes Sihvo ja filosofian lisensiaatti Risto Turunen selvittävät tässä kirjassa, mikä on mies meren takana, millainen kirjoittaja irvien välissä. Kirja on Meren itsensäkin jo luovuttamaan materiaaliin perustuva elämäkerta ja johdanto Meren tuotantoon, sen tuntumaan, sen vastaanottoon. Peruskirja. SKS.
ellauri370.html on line 265: Suomen tunnetuin leprasiirtola oli Seilin saari Turun saaristossa, Rymättylän ja Nauvon välillä. Siirtola perustettiin sinne 1600-luvulla. Potilaat joutuivat tuomaan saarelle mukanaan ruumisarkun tai puulaatikon, eikä sieltä ollut paluuta. Leprasairaala suljettiin vuonna 1785, kun viimeinen potilas kuoli. Tästäkin on jo paasaus.
ellauri374.html on line 483: Tasavaltamme väestöstä ylivoimainen enemmistö, 70 prosenttia, on tshuvasseja. Venäläisiä on vain 26 prosenttia, tataareja kolme ja mordvalaisia yksi. Presidenttimme on kansallisuudeltaan tshuvassi. Fomin, 34, oli 2005 ensimmäinen Turun yliopistossa opiskeleva ja työskentelevä tshuvassi. Volgan mutkassa elävää puolitoistamiljoonaista kansaa tunnetaan länsimaissa erittäin vähän. Tshuvassi on ainoana jäljellä turkkilaiskielten bulgaarilaisesta haarasta; varsinkin äänteellisesti se poikkeaa paljon muista turkkilaiskielistä. Tshuvassien nykyinen uskonnollinen traditio on kristillinen, toisin kuin turkkilaisten.
ellauri374.html on line 487: Turun yliopiston Volgan alueen puolikuolleiden kielten tutkimusyksikössä oli 2005 käynnissä hanke, joka tähtää tshuvassinkielisen elektronisen aineiston eli tekstikorpuksen luomiseen. Tähän tutkimusaineistoon Fomin toi tullessaan lisäyksiä peräti miljoona sanaa. Hankkeisiin kuuluu tshuvassin kieliopin ja sanakirjan julkaiseminen.
ellauri381.html on line 692: Venäjä aikoo murskata Harkovan ja tehdä siitä harmaan, tuhotun vyöhykkeen, jossa ei asu mitään ukrainalaista torakkaa isompaa eikä ole yhtään ehjää polkupyörää. Venäjä tuhoaa sen mieluummin kuin valloittaa, liuhtoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto. Venäjä aikoo pyyhkiä Ukrainalla persettään, varoittaa sotatalousprofessori Liuhto. Ukraina tarvitsee lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä, lisää patrioottinen Ohra-aho. Viron baskeripää pellepukuinen päämiliisi ehdottaa että Itämeren suurvallat Viro, Latvia, Suomi, Ruozi ja Puola saartaisivat Venäjän satamat miinanraivaajilla ja tykkiveneillä. Jos Venäjä hyökkäisi Viroon, maan 40 kilomiehen armeija olisi varma voittaja. Venäjän ylämäki kasvaa ja vihreiden alamäki syvenee. Kaikki aikovat kumminkin kuolla saappaat jalassa. Se trendaa nyt.
ellauri386.html on line 93:
Turun Tolpot

ellauri386.html on line 94: Martin Miltopaeus, professori, haudattu 12.10.1679 Turun tuomiokirkkoon kirkon hautaan, Hauta no 61.
ellauri386.html on line 99: Martin (Mårten) Miltopaeus (8. marraskuuta 1631 Turku – 6. kesäkuuta 1679 Turku) oli kaunopuheisuuden professori, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina.
ellauri386.html on line 100: Miltopaeuksen isä oli porvari Eskil Ruskiapää, jonka vastikenimi Miltopaeus on, ja äiti Elin Jakobintytär. Hän valmistui maisteriksi Turun akatemiasta 1653 ja toimi akatemian sihteerinä sekä filosofisen tiedekunnan apulaisena vuodesta 1658 ja sitten kaunopuheisuuden professorina vuodesta 1660. Akatemian rehtori hän oli 1671–1672.
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri386.html on line 105: Tålpon vanhemmat olivat porvari Johan Eriksson Tolpo (k. 1681) ja tämän ensimmäinen puoliso Katarina Eskilsdotter Miltopaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1666. Tålpo valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi 1677, ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1690.
ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
ellauri391.html on line 119: Keskiajalla teologia oli yliopiston tärkein tieteenala ja hallitsi ihmisten maailmankuvaa. Keskiajan teologia pyrki selittämään koko maailmankaikkeuden luonnontiedon ja Raamatun avulla. Suomalaisten tärkeimpiä opiskelupaikkoja ennen Turun yliopistoa olivat Pariisin ja Wittenbergin yliopistot.
xxx/ellauri027.html on line 1303: Airaxinen ajautui joka tapauksessa Turun yliopistoon.
xxx/ellauri044.html on line 794: Wecksellin vanhemmat olivat hattutehtailija Johan Wecksell ja Sofia Ulrika Björklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Turun lukiosta ja opiskeli sitten estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Ilmeisesti hattutehtailija antoi tämän tapahtua, eikä vaatinut, että Joose alkaisi lukea lakia. Oisko tosiaan noin? Ei ehkä ois kannattanut, kun poika pimahti liiasta runoilusta.
xxx/ellauri056.html on line 543: Imi ihaili aina pietististä äiskyä. Äisky kuoli kun Imi oli 13. Opena Imi oli henkevä ja humoristinen. Cunt ei tahtonut lähteä Kaliningradista ja jäi sixi pitkään ilman virkaa kuin Turun Darwin Markus J. Rantala.
xxx/ellauri057.html on line 1041: Kerttu Kirsti Saarenheimo (o.s. Tanner; 20. joulukuuta 1922 Laitila – 14. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori. Hän tutki erityisesti suomenkielistä runoutta.
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri057.html on line 1363: Martti Haavio, Elsa Enäjärvi-Haavio, Yrjö Jylhä, Iiro Kaikko (?), Arvi Kivimaa, Unto Koskela (?), Olli Nuorto, Armas J. Pulla, Unto Seppänen, Martti Turunen (?) Lauri Viljanen, Mika Waltari.
xxx/ellauri059.html on line 285: Airaksinen opiskeli alun perin Turun yliopistossa psykologiaa.
xxx/ellauri076.html on line 652: Pääsy Turun Jääpalloseuran A-junioreihin nosti pikkukylän pojan izetunnon huippulukemiin. Hän kuvitteli nousevansa Jali Kullin, Saku Kyrvän ja Hannu Jortikan perävanassa taalajäille. Mutta "Kape" pudotettiin joukkueesta. Se kaivelee "Kapen" mieltä edelleen. Surun ja häpeän tunteet pulpahtavat pintaan. Katkeruutta ja izesyytöxiä on vaikeata välttää. Mixen lämässyt vaan veivasin vaan pukkia? Keppi katkesi. Jos saisin lätkävalmentajana nää 200 tonttua/v, niin heittäisin kokkitakin nurkkaan ja sanoisin kansainvälisesti sille byebye. Sillä lätkäpoika mä pohjimmaltani olen. Niin vitun tyhmä.
xxx/ellauri103.html on line 389: Rowlingin MS-tautia (ja ilmeisesti Turun tautia) sairastanut äiti kuoli joulukuussa 1990. Pian sen jälkeen Rowling lähti Portugaliin opettamaan englantia. Maisemanvaihdos antoi mahdollisuuden uuteen elämään. Rowling asui sattuvasti Portossa.
xxx/ellauri114.html on line 69: ”Olen kehitysuskoinen ihminen ja ensimmäisen kirjan (Ettekö te tiedä kuka minä olen: Ylimielisyyden historiaa, Atena 2010) jälkeen pelkäsin, että egoismi olisi ollut laskeva trendi, mutta sittemmin olen iloxeni huomannut olleeni väärässä”, sanoo Seppo Turunen, jonka mökin vessa Nurmexessa oli niin täynnä kakkaa että keko hipoi pyllyä. Mä sain siellä tyrän kantaessani juomavettä autosta maitotonkissa.
xxx/ellauri123.html on line 243: Turun päivälautan peräkannella pieni ryhmä nelikymppistä Seija Laine -kaliiberin rupusakkia puhuu äänekkäästi rumia mm. takaapäin panosta, suihinotosta sekä pillun nuolennasta. Tyylilaji on ilmeisesti normikamaa Tinderissä ja muissa vonkauspaikoissa. Laahus kuulostaa aina samalta ja sanoo samat asiat joka kerta prikulleen samalla tavalla. Niin tekevät toisaalta myös hyvin menestyneet oman elämänsä sepot. Viestejä miehiltä. Naiset vastaavat ymmärrettävästi naamat norsun vitulla. Apinat.
xxx/ellauri124.html on line 764: keskustelua Suomen valtakunnan medioissa ja esimerkiksi Turun
xxx/ellauri128.html on line 470: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri129.html on line 232: Korhonen on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Hän opiskeli pääaineenaan yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teosofiaa, saamen kieltä, luovaa kirjoittamista ja pedagogisia opintoja. Korhonen on työskennellyt äidinkielen opettajana Yläjoen aurakoulussa, kustannustoimittajana, suunnittelijana ja luovan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa sekä Helsingin Sanomien kolumnistina.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 316: Tapio Korhonen (s. 1944) on avaruusoptiikkaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee optiikan alalla Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa ja johtamassaan Opteon-yrityksessä Piikkiössä. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.
xxx/ellauri129.html on line 338: Hyvin taitavasti oman, suomalaisen lähiölapsuutensa. Se elettiin Turun Ilpoisissa. Perheeseen kuuluvat tähtitieteilijä-isä, englannin opettaja -äiti ja Rikua kaksi vuotta nuorempi sisko, jota Riku kiusasi lapsena armottomasti. Teini-iässä sisko sai siitä kerran tarpeekseen ja löi Rikun tajuttomaksi paksulla, painavalla kynttilällä. Kiusaaminen loppui siihen ja sisaruksista tuli siitä lähin hyvin läheiset.
xxx/ellauri129.html on line 342: Esikoisteos määriteltiin episodiromaaniksi. Kirjassa puhuu kolmisenkymmentä eri-ikäistä hahmoa, ja näkökulmien vaihdokset kyllä kertovat, että tekijä on varttunut tv:n ja elokuvien äärellä. Teoksesta tehtiinkin tänä talvena dramatisointi Turun kaupunginteatteriin. Pian valmistuvassa toisessa romaanissa on samoja elementtejä kuin esikoisessa: päähenkilöt asuvat Turussa ja kertojan näkökulmat vaihtuvat.
xxx/ellauri137.html on line 31:

Turun Darwin


xxx/ellauri137.html on line 42: Turun Darwin on 45-vuotias, syntynyt vuonna 1976 ja kasvanut Mäntässä uskonnollisessa perheessä. Hän harrastaa taekwondoa ja vaeltamista. Hän on aika vitun perseen näköinen luipero. Facebookiin hän postaa jatkuvasti kuvia kansallispuvussa eri puolilta Suomea. Hän on Katariina Sourin (ent. Kärkkäinen s. 1968) suojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Vuonna 2017 hän oli Katariinaa ennakoiden vihreiden kuntavaaliehdokas, mutta ei tullut valituksi. Katariinan kammarissa valavottiin noita suviöitä ihaaniia vasta 2 vuotta myöhemmin.
xxx/ellauri137.html on line 44: Nykyisin hän asuu Turussa. Biologi Rantalasta tuli Charles Darwin brittiläisen professorin Richard Dawkinsin ansiosta. Hän kertoo lukeneensa Izekkään geenin pariinkin kertaan matkalla armeijaan ja uravalinta oli selvä. Rantala opiskeli ensin biologiaa Jyväskylässä ja teki vuonna 2002 ensimmäisen väitöskirjansa, jonka otsikko oli Immunokompetenssi ja seksuaalivalinta hyönteisillä. Pian sen jälkeen hän siirtyi Turun yliopistoon jatkamaan hyönteistutkimuksiaan. Hänen ylivoimaisesti viitatuimmat artikkelinsa käsittelevät jauhopukin ja erään hentosudenkorentolajin immuunikompetenssia. Hän on se jauhopukki ja Katariina on se hentosudenkorento.
xxx/ellauri137.html on line 50: Opiskeluaikoinaan Rantala innostui Turun yliopiston kirjastosta löytämistään yhdysvaltalaisen tutkijan Taavi Pussin teoksista, ja alkoi jo fuksi-vuonna soveltaa tämän evoluutiopsykologistisia ajatuksia koulubileissä.
xxx/ellauri137.html on line 51: Evoluutiopsykologia on hyvin pieni tieteenala, jolla on raskas historiallinen painolasti: geenipuheella on perusteltu ”rotujen” ja sukupuolien välisiä eroja esimerkiksi älykkyydessä (Tatu Vanhanen), mistä on seurannut jopa kansanmurhia. Evoluutiopsykologia-termin kehitti yhdysvaltalainen tutkijakotilo Michael Ghiselin vuonna 1973 Science-tiedelehdessä julkaisemassaan artikkelissa, jossa hän ennakoi Turun Darwinin ajatuksia.
xxx/ellauri137.html on line 59: Psykologian alan tutkimuksen Physical Attractiveness as a Signal of Biological Quality keskeinen havainto oli se, että fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön laatua pariutumiskumppanina. Se pätee ainakin Turun Darwinista izestään. Vaimo jätti sen. Naiset ovat muuttuneet miesmäisixi, jauhopukki valitti. Varmaan ex-rva Rantala miettii vieläkin miten se saattoi erehtyä niin pahasti.
xxx/ellauri137.html on line 90: Lääkäri oli suositellut hänelle neljää eri psyykenlääkettä ja terapiaa, mutta Souri ei suostunut aloittamaan lääkitystä – eikä terapeutti sen vuoksi ottanut häntä asiakkaakseen. Sitten hän törmäsi naistenlehdessä Rantalan haastatteluun. Kerrankin joku tiesi, mistä puhui, Souri ajatteli. Hän oli jo googletellut ahkerasti psyykenlääkkeisiin liittyviä asioita. Hän lähetti Rantalalle sähköpostia ja sai vastaukseksi kutsun tulla Turkuun. Rantala piti hänelle luennon, joka avasi Sourille ”uudenlaisen näkökulman ihmisyyteen”. Souri puolestaan avasi Turun Darwinille uuden näkökulman kehollisuuteen.
xxx/ellauri137.html on line 106: Mutta nyt näyttää siltä, että Nuuksion hoitokokeilu onnistuu sittenkin – tosin ei enää tutkimuksena vaan ”kokonaisvaltaisena hyvinvointivalmennuksena”. Internetissä oli vielä syyskuun alkuun asti ilmoitus Turun yliopiston tutkimuksesta, joka ei siis toteutunut. Nyt markkinoinnissa käytetään termiä Science Based Therapies. Lokakuun alussa järjestetään ”Masennusviikonloppu”, johon sisältyy ”ohjelman tieteellisen johtajan” Rantalan luentoja, gluteenitonta ja maidotonta ruokaa sekä joogaa, saunaa, rentoutusta ja sään salliessa kylmäaltistusta. ”Tämä on mun tietääkseni ensimmäinen evoluutiopsykologiaan perustuva retriitti maailmassa, joten tästä alkaa masennuksen hoidon uusi aikakausi”, Rantala sanoo puhelimessa. Kahden päivän kurssi ruokineen maksaa 275 euroa, majoitus satasen päälle. Rantala korostaa, ettei hän itse tienaa luennoilla penniäkään, vaan käyttää rahat tutkimuksen tekemiseen ja julkaisemiseen. Masennusviikonlopun lisäksi Rantala on järjestämässä kaksiviikkoista ”Ahdistus- ja masennusretriittiä”. Liput sinne maksavat 4 900 euroa, suunnilleen saman verran kuin vuosi Kela-tuettua psykoterapiaa kahdesti viikossa.
xxx/ellauri137.html on line 128: Ette ehkä tiedäkään, olen intohimoinen ympäristön lähihoitaja. Helppoa kuin heinänteko, teen risusavottaa ja kerään kumisuojaimia maastosta. Siinä hommassa mulla on päällä yhden Danin puolivillainen musta vyö. Se unohtui Turun viileään kadetraaliin yhdellä meidän yhteisellä keikalla.
xxx/ellauri137.html on line 133: Eläkkeelle jääminen tai sulkeutuminen kaveripiirin ulkopuolelle voi laukaista apinoilla tämmösen hierarkiakonfliktiin perustuvan masennuksen. Ei mustakaan muuta tullut kuin Turun lehtori huolimatta Koppiasmäkimäisestä hattuläjästä.
xxx/ellauri137.html on line 135: Masennus on Rantalan mukaan yleistä niillä, jotka tavoittelevat jotain, mitä eivät voi saavuttaa ja käteen jää vaan ientulehdus. Tää on izekoettua, mutta sama yllättävä tulos ilmeni Markun laajassa pitkittäismeta-analyysissä, johon se printtasi kuin Anssi Yli-Jyrä tuhansia aanelosia Turun yliopiston kustannuxella. Kyl siihen tarvittiin myös kuvissa komeilevaa valkotakkia, multipipettiä ja elektronimikroskooppia. Jotkut papereista oli ihan perhanan pientä pränttiä. Turun täytetyltä apinalta piti käydä kysymässä neuvoa.
xxx/ellauri167.html on line 672: Monet diskordianistit toimivat täysin yhdistyksistä riippumattomina ja diskordianismin yhtenä kulmakivenä on pidetty ajatusta, jonka mukaan "diskordianistien tulee pysyä erixeen" ("Discordians must stick apart"). Viime aikoina diskordianistilahkot ympäri maailmaa ovat kuitenkin ryhtyneet järjestäytymään ja muun muassa keräämään historiikkeja liikkeen toiminnasta. Suomessa diskordianismia edustavia ryhmittymiä ovat muun muassa Pakanaverkko ry, Turun Eristinen Seura ry ja Suomen Äärimmäisen Vapaa Eristinen Liike. Pakanaverkko määrittelee diskordianismin yhdeksi edustamistaan pakanauskonnoista. Turun Eristisen Seuran diskordianismi edustaa niin aatteellista, filosofista kuin uskonnollistakin suuntausta, "joka juontaa juurensa Principia Discordia -nimisen kirjoituskokoelman luomisesta alkaneeseen liikehdintään". Suomen Äärimmäisen Vapaa Eristinen Liike on koettanut rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, mutta Patentti ja Rekisterihallitus hylkäsi hakemuksen vuonna 2015 ja Helsingin Hallinto-oikeus hylkäsi yhdyskunnan valituksen vuonna 2016. Perusteluna oli että uskonto ei saa olla naurettava. Se on vakava asia.
xxx/ellauri187.html on line 552:

Turun tautia
xxx/ellauri187.html on line 564: Kansainvälisesti häpäisty astrofyysikko Christian Ott istuu Turun Linnankadulla Pontus Lindbergin asianajotoimistossa Turun Sanomien haastattelussa vodkapaukku kädessään. Valitettavasti yhtään kähärää opiskelijatuheroa ei ole käden ulottuvilla täällä. Syxyn kuontaloon on tyytyminen.
xxx/ellauri200.html on line 529: Lannistumaton poikamainen kyky innostua kuvitelmista. Haaveet ovat toden tärkeimpiä osia, vaihtoehtoisia totuuxia. Vittu mitä Turun amerikkalaisia. Kummallakin retkulla on avio-ongelmia. Helkutin keskiluokkasta. Eero tykkää viuhahtelusta, Lari ei, se on säveä. Yhteenkuuluvuutta puolialasti. Eero mestaroi Ainon kasvatusta. Vittu mikä ääliö. Noin varmaan teki iso-Masa Lauran kaa ja mikä oli tulos. Molemmat on paskoja mutta Eero paskempi. Vitun värikuula-ampumakojun pitäjä. Ihme kaveerausta 6-vuotiaiden lasten kanssa.
xxx/ellauri208.html on line 548: Mun lapsuudessa Inna oli pojan nimi. Kristina muisti eze oli mun leikkikaverin A-rapun Anitan isoveli. Niillä oli Ifa. Ifan mä muistan mutten Anitaa. Enkä kyllä Innaakaan. Rikun Inna on varmaan tosipohjainen, iät mäzäävät, ja kotipaikka voisi olla Turun eteläinen Takamaa ja Ispoinen, ellei se sitten ollut lähempänä Varissuota.
xxx/ellauri208.html on line 595: Soundgarden on aika rämisevää metallirokkia. Suomen viimeisin täydellinen auringonpimennys tapahtui 22. heinäkuuta 1990. Rikulla ja innalla oli Ursasta tilatut auringonpimennyslakit. Ei ne kyllä Turun korkeudella nähneet siitä mitään. Sonic Youthin Goo oli eri tylsää runkutusta.
xxx/ellauri215.html on line 415: Amina was born in the middle of the sixteenth century CE to King Nikatau, the 22nd ruler of Zazzau, and Queen Bakwa Turunku (r. 1536–c. 1566). She had a younger sister named Zaria for whom the modern city of Zaria (Kaduna State) was renamed by the British in the early twentieth century. According to oral legends collected by anthropologist David E. Jones, Amina grew up in her grandfather's court and was favored by him. He carried her around court and instructed her carefully in political and military matters.
xxx/ellauri218.html on line 94: Turun paljonpuhutut kukkaniityt puskee amerikkalaisia kesäkukkia. Kotimaiset pörriäiset ovat ihmeissään, monet jäävät nuolemaan pikku näppejään. Mutta mixi pörriäisiä pitäisi ylipäätään ajatella? Eikös turkkulaisse ole senttäs etusijalla? Ihmiset on tosi paljon tykänneet. Ne on maljakossa nättejä.
xxx/ellauri225.html on line 462: Edesmennyt Emil Keinänen oli varsinainen paskavarvas, valvoi tenukeppejä vaxeja kuin piha-Antero. Rauha Koivuniemi asuu Vallilassa Päijänteentiellä. Istuu valmiina lumipälvessä odottamassa Burren Turun kyytiä maxamattomalla Bemarilla.
xxx/ellauri230.html on line 46: Vuonna 1920 ruåzalaiset koitti kusettaa japsuja Anhevanmaan kysymyksessä äänestämään Ruozin puolesta näyttämällä niille karttoja joista oli Turun saaristo kumitettu pois. Vittu mitä ketkuja! Täysin siihen kazomatta nyt että Suomen alaisexi joutuminen oli oolantilaisille varmasti aika pettymys, ja tähän maailmanaikaan varmasti taas entistä enemmän.
xxx/ellauri230.html on line 146: Juosten Kustu junior tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1892. Hän aikoi ensin papiksi ja opiskeli sen vuoksi Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta pian hän kiinnostui pyllykielitieteestä ja urasuunnitelma muuttui. Ramstedt suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1895 ja maisterin tutkinnon 1898. Hän meni naimisiin 1897 Ida Olivia Aleksandra Josefssonin kanssa. Idasta ei näytä kuuluvan sen enempää. Jaa tämä: "Kun kotona oli useita koulua käyviä lapsia, ei vaimoni voinut lähteä matkaani. Mutta sensijaan Elma-tyttäremme, joka juuri keväällä v. 1919 oli tullut ylioppilaaxi, suostui mielellään seuraamaan isäänsä aupairina."
xxx/ellauri230.html on line 721: Mutta ero japanilaisten ja meikäläisten välillä on sentään suuri. Kotiin palattuani istuin kerran ravintolavaunussa paukuilla Turun ja Helsingin välillä ja satuin läheisestä pöydästä kuulemaan seuraavaa: Eihän sitä perkele! Ei saatana vieköön. Ja toisesta pöydästä: Jessussiunakkooon! ja ruozixi kolmannesta: Herregud! Jösses! jne. loppumattomiin. Helsinkiin saavuttuani iskin juhlapäivällisillä sivistyneistöön kuuluneen helsinkiläisen rouvan joka lopuxi huudahti! Mutta herra jumala! Ette kai väitä että japsut ovat sivistyneitä! Hiän ei puhutellut sillä jumalaa vaan minua. Voi vittu, en paremmin sano!
xxx/ellauri237.html on line 250: G. O. Wasenius polveutui jo 1700-luvun alkupuolella Hämeenlinnassa vaikuttaneesta Waseniusten porvarissuvusta. Hänen isänsä kuoli 1797, mutta äiti jatkoi perheen kauppaliikettä ilmeisesti menestyen, sillä kaikki kolme aikuiseksi elänyttä poikaa lähetettiin 1800-luvun alussa harjoittamaan opintoja Turun akatemiaan. Gustaf Otto Wasenius ei kuitenkaan opiskellut pitkään vaan ryhtyi lukuisten merimatkojen jälkeen hoitamaan äitinsä kauppaliikettä. Hänen vanhemmista veljistään sen sijaan kasvoi monipuolisesti sivistyneitä virkamiehiä. Heistä Adolf Johan Waseniuksella oli osuutensa kauppiasveljen siirtymisessä uuteen pääkaupunkiin; hän toimi esittelijäsihteerinä senaatissa, ja G. O. Waseniuksen muuttaessa 1817 Helsinkiin oli myös senaatin muutto uuteen pääkaupunkiin jo tiedossa. G. O. Waseniuksen päiväkirjamerkinnöistä selviää, että hän solmi veljen välityksellä innokkaasti tuttavuuksia senaatin virkamiehiin ja haki myöhemmin kirjakauppiaana aktiivisesti yhteyksiä yliopistomaailmaan. Yhteydenpidosta ja liikesuhteista näihin kaupungin keskeisiin instituutioihin tulikin Waseniuksen menestyksen avain. Ennen pitkää hänestä tuli tavarantoimittaja senaattiin, yliopiston kirjakauppias ja monen yliopistonopettajan kustantaja. Näpit syvällä yhteisessä laarissa.
xxx/ellauri239.html on line 64: Turun Ammattiopistosäätiö (TAO)
xxx/ellauri239.html on line 786: Nyt media joutui paljastamaan, että oli se tämä sama mies, joka ajoi tila-auton mereen vuosi sitten, jossa kyydissä oli 3 alaikäistä lasta sekä koira ja tämä nainen, jonka se nyt surmasi. Tulee mieleen kanssa se yksi äijä Erkki Huttunen, joka 80-luvulla ajoi junaraiteille auton ja yritti tappaa itsensä sekä kyydissä olijat Turun lähellä.
xxx/ellauri265.html on line 299: Hän on toiminut Turun yliopiston työelämäprofessorina kauppakorkeakoulussa ja humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2017–2019 ja uudestaan vuosina 2021–2022. Hän juontaa radion Pyöreä pöytä -keskusteluohjelmaa.
xxx/ellauri265.html on line 302: Aalto-Setälä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985. Hän opiskeli kasvatustieteitä Turun yliopistossa vuosina 1987–1990 ja elokuvataidetta Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1997–2000 suorittamatta tutkintoa.
xxx/ellauri280.html on line 179: Monet ovat kirjoittaneet Israelista ja sen historiasta, kuten Pasi Turunen ”Israel Jumalan silmäterä, maailman silmätikku” (Kuva ja Sana 2017), Rony Smolar ”Täällä Rony Smolar, Jerusalem” (Aikamedia 2017). Ester Toivonen-Siirala on kirjoittanut Israelin matkaoppaan ”Israelissa tapahtui” (Kuva ja Sana 1970), josta tämä lainaus: ”Joskus kuulee vielä sanottavan, että kibutsi on jäljitelmä kolhoosista. Se on kyllä erehdys, sillä kibutsi on täysin vapaaehtoinen ja itsenäinen yhteistalous. Se ei ole valtion synnyttämä ja ylläpitämä kuten kolhoosi.” Ester Toivonen-Siiralan tunnemme siitä, koska hän voitti ylähampaisesti Miss Suomi -kilpailun 1933 ja oli tönkkö elokuvanäyttelijä. Esteristä lilsää tuonnempana.
xxx/ellauri286.html on line 91:
Sofi Oksasen kirjoitus infosodasta – Tätä on kirjoittaa Venäjästä. Kivaa! Tilaa Turun Sanomat niin saat lisää tällästä länsipropagandaa kotiin kannettuna! Mixhän Sofilla on Urho Kekkosen pinssi rinnassa?

xxx/ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
xxx/ellauri286.html on line 402:
Elefantti ui [lähde: Turun kaluste]

xxx/ellauri295.html on line 262: Savonlinnalaisen pienpanimon Nato-olut maistuu käsidesiltä. Kaikenlainen marssiminen on syvältä Hitlerin ja Stalinin perseestä. Parempi kun kävellään kukin omaan suuntaan ja ilman tahtia kuin huojuvalla sillalla. Sopulit marssii mereen jonossa edeltäjän perässä ja muurahaiset massana korren päähän joka taipuu jorpakkoon niiden yhteenlasketusta painosta. Helskuttiin totalitarismi, tulee se oikealta tai vasemmalta kädeltä. Kädelliset on eläimistä kädettömimpiä. Asikkalalle, VAPAUS JA RAUHA. Mikä rauha, hiljaistahan siellä on kuin hautuumaalla. Vihollisen elävä voima tarkoittaa tykinruokaa. Patti asui lapsena Nurmexessa, missä Keijo Turunen päästi paskahuussin niin täydexi että läjä pyyhki pakaroita. Pöljä Patti törmää miekkarissa karvakolmioon. Tää on teille merkixi. Merkkimies. Panen merkille: tarjotaan apurahaa. Verkkokauppa tarjoo köyhille kynäilijöille korotonta maxuaikaa. Taas inhottavaa "kansa" magiaa. En pelännyt lasteni puolesta, ne eivät ole minun lapsiani. Ein Volk, ein Reich, ein Führer. Jätä vanhempasi ja soiraa minua. Mitä vittua.
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri363.html on line 173: Tutkin pro gradu -työssäni Turun Kakolanmäellä vuosina 1911 – 2007 toimineen Psykiatrisen
xxx/ellauri363.html on line 177:
Kakolanmäellä mellastaa Turun tauti. Sitä on liikkeellä myös Lapinlahdessa.

xxx/ellauri363.html on line 284: yhteiskunnalliseen kahtiajakoon. Muun muassa Turun kuritushuoneen tirehtööri Vihtori
xxx/ellauri363.html on line 347: Asyylikäytännössä mielisairaalapotilaalle osoitettiin paikka yhteiskunnan ”model alienina”. Hänestä tuli sopimuksen äänetön osapuoli, jonka kohtalo kirjoitettiin holhousta, hoitamista ja sen lopettamista koskevien päätösten avulla. Turun kaupunginlääkäri Haartman suositteli eurooppalaisissa mielisairaaloissa kehiteltyjen hoitomuotojen, kuten pimeä huone -hoidon ja kylmien suihkukylpyjen, ottamista osaksi Seilin hospitaalin toimintaa. Läkärinpaikkakin pitäisi ehkä täyttää.
xxx/ellauri363.html on line 418: mielenterveysongelmat olivat Turussa muuta maata yleisempiä (ns. Turun tauti). Nimikin on sopiva, kakot Kakolaan. Vuonna 1904 huono-onninen keisari Nikolai II antoi käskykirjeen, jossa määrättiin vankien mielisairaalan rakentamisesta Turun Kakolanmäelle. Kuritushuoneen vangit aloittivat rakennustyöt seuraavana vuonna ja syksyllä 1908 rakennus oli valmis.
148