ellauri020.html on line 389: Akun politiikka on tavanomaista jenkkiulostetta. Free enterprise seppoilua: köyhyys on oma häpeä, kärsikööt tyhmät ja laiskat ansionsa mukaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa. Sellaista sosiaalidarwinismia edusti sen ikätoveri Fred Karlssonkin, kunnes sai tyttärexi geneettisen epäluoman, kääpiön. Siihen loppui sen uhoilu. Muistan kuinka se nieleskeli, kun se kertoi takaiskusta tutkimusyxikössä, lupasi tuoda vammasen lapsen usein työpaikalle. Ei muuten tuonut, ei kertaakaan. Toinen särö sen julmaan maailmankuvaan tuli kun se putosi kuistin katolta ja siitä tuli klenkka loppuiäxi. Entisestä Åbo IFK:n kiekkoatleetista tuli nilkku nilkki. LOL. Katkeruuttaanko vaiko vaan laskelmoivana kylmiönä koitti sitten potkia mut ja Kimmon virasta. Sekin failasi. Nyt se on kuulemma palannut Turkuun ja hautautunut mökille Nauvon saarelle. Terve menoa.
ellauri047.html on line 129: Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!
ellauri067.html on line 125: matkustivat Vainion liikenteen bussilla Turkuun ja kakkaamalla kakkasivat housuihinsa
ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
ellauri096.html on line 570: Gendervapaa Jaska on junantuoma jostain Loimaalta Turkuun joka on pikkukaupunki. Suomessa ei ole yhtään urbaania stadia, onnexi. Eikä yhtään urbaania turbaania, vaan tollasia pienipäisiä urpoja. Mixhän landelaisuus on jäänyt Jaskaa vaivaamaan.
ellauri135.html on line 465: Pyhäjärvellä, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1815, vihittiin papiksi 1817
ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus.
ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin
ellauri238.html on line 140: Tähän se ei loppunut. Karuselli vain kiihtyi ja sekasortoinen epätodellisuus siirtyi Turkuun. Nyt Pentillä oli ladattu ase, Leenan isän sotamuisto-revolveri, kun he lähtivät Turkuun, psykiatri Armo Hormian järjestämään runoseminaariin bussilla, joka vei sinne kirjallista väkeä Helsingistä. Maila oli mukana tällä runoseminaarimatkalla, ja hän soitti minulle kauhistuneena Turusta. Hän sanoi tulevansa ensimmäisellä junalla takaisin ja minun pitäisi valmistautua heti lähtemään.
ellauri238.html on line 150: Molemmat olivat nyt mielisairaalan suljetulla osastolla. Vieläkö se kuului minulle? Näitä ihastumisia ja lyhytaikaisia suhteita Pentillä oli ollut aina, ne olivat jokin vähän epätavallinen osa meidän kahden välistä ystävyyssuhdetta. Alkoholin tultua tilanteiden herraksi se oli alkanut olla hyvin rasittava osa. Olimme kuitenkin edelleen naimisissa, erosta ei ollut koskaan puhetta. Pentin seikkailut olivat vain outo osa meidänkin, minun ja lasten, elämää. Lähdin siis Turkuun.
ellauri258.html on line 208: Metro Turkuun: POISSA
ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.
ellauri330.html on line 541: Tuoppi olutta ja kakſi korttelia wiinaa lipparikſi on kohtuullinen mitta ja määrä wäsyneen miehen kurkkuum ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa lasketteliwat ja muorin tyttäret nauraa rikosteliwat. Mutta läkſinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua täymään. Lauluni remahti, akkunat ſäpäleiksi sälähti, ja ſiitäpä liikkeille Tampereen poroporwarit kaikki. Mutta minä, aina lystipoika, minä wiitenä wilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin wasten kuonoa ſoraa ja ſantaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja wedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin wiifi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: anna sen pojan olla alallansa! hän ei ole mitään rakkari eikä mikään pikiprakkari. Mutta kolmas kysyi: mikä sitä poikaa waiwaa? ja neljäs sanoi: häntä pitäis auttaa ajallansa. No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta wiides tuuppasi wihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: mene Helsinkiin! Menin minä Helsinkiin, pantiin syömään kruunun wellinkii, ja sitten poikaa tutkittiin ja huikeasti selkään hutkittiin: mene nyt tiehes, finä wasaran-poika! Läksin taasen tietä käymään, minä weitikka, aina iloinen, minä, jonka sydän on kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Kuljeskelin, laulelin ja tallustelin pitkin tölmällistä tietä; tulin Hämeeseen, astuin ylös Kuninkalan ſaarnastuoliin; ja sitten oli ammen plottis!
ellauri345.html on line 109: Active Clubin suomenkielisen verkoston tiedetään levinneen muutaman kuukauden aikana ainakin Uudellemaalle, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Järjestö on levinnyt yhtä nopeasti muissakin Pohjoismaissa.
ellauri391.html on line 121: Juuri yliopistoteologit olivat osaltaan syynä luterilaisuuden syntyyn. Uskonpuhdistuksen myötä papeilta alettiin vaatia yliopistokoulutusta. Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin vuonna 1640 Turkuun, ja sen arvostetuimpia virkoja olivat kolme teologian professorin virkaa.
ellauri393.html on line 369: Saksassa hän asui ja työskenteli väliin masentuneena vuosikymmeniä. Suomeen 1990 –luvulla palattuaan Tamara järjesti kahtena vuotena Operettijuhlat Turkuun. Juhlat olivat tappiolliset. Tamaran unelma Turusta Suomen Operettipääkaupunkina ei ottanut tulta. Nach ihrer Rückkehr nach Finnland im Jahr 2000 wurde Tamara Lund in den Stadtrat von Turku gewählt. Durch Steuerhinterziehungen und ungeklärte Schwarzgelder verloren Lund und ihr damaliger Ehemann damals fast die Hälfte ihres Vermögens, was Lund in ihrer Biographie deutlich dem damaligen Stadtratsvorsitzenden von Turku zur Last legt. Operettigaala tuotti pelkkää persnettoa. Takkiin tuli reilusti Tamara Lundille ja hänen miehelleenkin.
xxx/ellauri075.html on line 237: Tukholmaan, milloin Vaasaan tai Turkuun. Isä oli loistava puhuja ja taitava
xxx/ellauri137.html on line 90: Lääkäri oli suositellut hänelle neljää eri psyykenlääkettä ja terapiaa, mutta Souri ei suostunut aloittamaan lääkitystä – eikä terapeutti sen vuoksi ottanut häntä asiakkaakseen. Sitten hän törmäsi naistenlehdessä Rantalan haastatteluun. Kerrankin joku tiesi, mistä puhui, Souri ajatteli. Hän oli jo googletellut ahkerasti psyykenlääkkeisiin liittyviä asioita. Hän lähetti Rantalalle sähköpostia ja sai vastaukseksi kutsun tulla Turkuun. Rantala piti hänelle luennon, joka avasi Sourille ”uudenlaisen näkökulman ihmisyyteen”. Souri puolestaan avasi Turun Darwinille uuden näkökulman kehollisuuteen.
xxx/ellauri239.html on line 769: Hyvä tietysti, että tästä syystä hän jäi heti kiinni. Jonkun pohtima nokkakärry olisi voinut toimia paremmin. Juha Louhihan onnistui logistiikassaan paljon paremmin, kun sulloi kidnappaamansa miljonäärisuvun naisen puulaatikkoon ja jonkinlaiseksi kuljetusammattilaiseksi pukeutuneena kuskasi tämän nokkakärryllä pakuun ja edelleen säilytykseen Turkuun. Talo lienee ollut samantapainen kuin tässä ja kaappajan harmiksi laatikko oli hikuan liian iso mahtuakseen veräjähissiin ja hänen piti käyttää portaita.
xxx/ellauri265.html on line 301: Aalto-Setälän isä oli upseeri ja äiti terveydenhoitaja. Perhe muutti usein isän töiden mukana, kunnes he asettuivat pysyvästi Turkuun pojan ollessa kolmannella luokalla.
xxx/ellauri296.html on line 379: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri427.html on line 286: Huoneistomme kuzumaton vieras Tero Myllyvirta pönkesi sisään ensimmäisenä kuin laillistettu kiinteistönvälittäjä ja näytti kädellä kuinka matalalla katto oli. Vitun noustelainen Kuhankuono. Maskuun liitetty Lemu, Mynämäkeen liitetty Mietoinen, Turkuun liitetty Paattinen. Nousiainen on saanut nimensä siitä, että alueelta tulee erityisen paljon nousukkaita. Kz. "Kape" albumissa 76. Varsinkin kylistä Aatuila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Sontamala, Suikkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola, Räystäsmäki. Alueella on evankeelisia. Siellä elää kuitenkin myös erämaisia, Varsinais-Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia eläinlajeja, kuten liito-orava, rosopehkiäinen ja luumittari.
22