ellauri020.html on line 389: Akun politiikka on tavanomaista jenkkiulostetta. Free enterprise seppoilua: köyhyys on oma häpeä, kärsikööt tyhmät ja laiskat ansionsa mukaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa. Sellaista sosiaalidarwinismia edusti sen ikätoveri Fred Karlssonkin, kunnes sai tyttärexi geneettisen epäluoman, kääpiön. Siihen loppui sen uhoilu. Muistan kuinka se nieleskeli, kun se kertoi takaiskusta tutkimusyxikössä, lupasi tuoda vammasen lapsen usein työpaikalle. Ei muuten tuonut, ei kertaakaan. Toinen särö sen julmaan maailmankuvaan tuli kun se putosi kuistin katolta ja siitä tuli klenkka loppuiäxi. Entisestä Åbo IFK:n kiekkoatleetista tuli nilkku nilkki. LOL. Katkeruuttaanko vaiko vaan laskelmoivana kylmiönä koitti sitten potkia mut ja Kimmon virasta. Sekin failasi. Nyt se on kuulemma palannut Turkuun ja hautautunut mökille Nauvon saarelle. Terve menoa.
ellauri024.html on line 215: Turkulaisse tuleva enne noit juutalaissi.

ellauri047.html on line 129: Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri054.html on line 189: At his jubilee seminar, Riikonen's Turku-based colleague, Jukka Sihvonen, characterised him as a bibliophile and a manic hoarder of books. Riikonen says that he has never counted the exact number of books in his home, but he estimates that his is one of Helsinki's most extensive private libraries.
ellauri063.html on line 322: Nimim. Tiukkaa penalii oli turkulaisen uuden aallon rockyhtye Pasi & Mysiinin debyyttialbumi vuodelta 1980. Pasi & Mysiini oli turkulainen uuden aallon rockyhtye. Eksentrisen solistinsa Pasi Raappanan (24. tammikuuta 1953 Utajärvi – 29. heinäkuuta 2000 Turku) kappaleita esittänyt yhtye levytti 1980-luvun alussa kaksi albumia.
ellauri067.html on line 79: Turmiolan Tommi. Tommi Nieminen. 15 June 1973. Also known as; English: Tommi Kinnunen. Finnish teacher and writer. place of birth: Kuusamo. Educated at: University of Turku. Award received: Thanks for the book award. Twitter followers: 15,701. Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Luostarivuoren lukiossa ja koulussa.
ellauri067.html on line 125: matkustivat Vainion liikenteen bussilla Turkuun ja kakkaamalla kakkasivat housuihinsa
ellauri074.html on line 635: William Hector · Turku

ellauri074.html on line 691: Turkulainen kasvatustieteellinen miesoletettu dekaani kiinnittää Hoblan lukijoiden huomiota siihen, että tytöt voivat pahoin koulussa noin 3x enemmän kuin pojat. Voiskohan vika olla niiden väärässä tavassa käyttää nettiä? Ne vaan kazoo kissavideoita eikä pelaa pelejä. Niin ja seuraa influenssereita ja tuntee izensä tyhmemmix & rumemmix kuin ne. Pojat sensijaan seuraa izeäänkin rumempia ja tyhmempiä pelureita ja huligaaneja, ja sopeutuvat siihen seuraan hyvin. Mutta onhan pojillakin vaikeaa (varsinkin kouluaineissa), keskeyttää haastattelija. Eikä siitä sitten paljon enempää. Muistakaa nyt vain olla kilttejä tuntemillenne koulutytöille, muistuttaa dekaani. Siitähän se lähtee, tasa-arvo, pienillä parannuxilla. Mene ja tee parannus. Ota vuoteesi ja käy. Sinun uskosi on parantanut tyttäresi.
ellauri088.html on line 359: Armeijan ja opiskeluiden jälkeenkin Arvonen on maltillisesti kasvattanut asuntosalkkuaan, mutta toteaa, että sijoitusasuntoja on vielä ”aivan liian vähän”. Selkeän sijoitusstrategian itselleen laatinut Arvonen sijoittaa Turkuun keskeisille alueille. ”Olen asunut Turussa melkein koko ikäni, joten tunnen kaupungin jokaista kulmaa myöten. Sen lisäksi, että pitää ymmärtää asuntosijoittamista aiheena, on tietenkin ymmärrettävä ja tunnettava se alue syvällisesti – on oltava vahva näkemys. Ilman näkemystä hukka perii.” Päätös sijoittaa vain alueelle, jonka hän tuntee perin pohjin, on varmasti auttanut Arvosta välttämään useita virheitä.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri096.html on line 570: Gendervapaa Jaska on junantuoma jostain Loimaalta Turkuun joka on pikkukaupunki. Suomessa ei ole yhtään urbaania stadia, onnexi. Eikä yhtään urbaania turbaania, vaan tollasia pienipäisiä urpoja. Mixhän landelaisuus on jäänyt Jaskaa vaivaamaan.
ellauri096.html on line 601: Että tommosta törähtävää tuubaa. Vulgääriä paskanheittoa kuin Turkan oppilailta Oulussa. Turkulaiset esikouluikäiset muovaa koranpökäleitä päiväkodin takana. Isojen poikien leikkiä johon ripulilla ei ole asiaa. Ripuli menee kotiin ruotimaan heppakirjoja.
ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina.
ellauri135.html on line 465: Pyhäjärvellä, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1815, vihittiin papiksi 1817
ellauri141.html on line 650: Näytelmä Mörön asemalla, iloinen romaani. Aura, Turku 1944
ellauri141.html on line 652: Suuri unelma, historiallinen romaani. Kirjokansi, Turku 1946
ellauri141.html on line 654: Harmaa vaeltaja, historiallinen kertomus 1300-luvulta. Aura, Turku 1947
ellauri141.html on line 665: Artikkelissani tarkastelen keskiaikaista Turkua. Aineistonani ovat kansakoulunopettaja, sittemmin opetusneuvos Hilda Huntuvuoren (1887-1968, vuoteen 1906 Hollmen). Hän kirjoitti 1920-1930-luvuilla nää historialliset romaanit. Ne käsittelevät
ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus.
ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti
ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”
ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin
ellauri141.html on line 719: Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri150.html on line 221: – Jos tämä nyt on sitä maailmaa paremmaksi tekevää ”woke”-kulttuuria, johon kuuluva on alati ”hereillä”, tietoinen yhteiskunnallisesta alistamisesta ja muista epäkohdista, laskekaa minut tästä lähtien pysyvästi unikekojen porukkaan. Minä lähden nyt tästä Naantaliin, tai siis Turkusse.
ellauri238.html on line 140: Tähän se ei loppunut. Karuselli vain kiihtyi ja sekasortoinen epätodellisuus siirtyi Turkuun. Nyt Pentillä oli ladattu ase, Leenan isän sotamuisto-revolveri, kun he lähtivät Turkuun, psykiatri Armo Hormian järjestämään runoseminaariin bussilla, joka vei sinne kirjallista väkeä Helsingistä. Maila oli mukana tällä runoseminaarimatkalla, ja hän soitti minulle kauhistuneena Turusta. Hän sanoi tulevansa ensimmäisellä junalla takaisin ja minun pitäisi valmistautua heti lähtemään.
ellauri238.html on line 150: Molemmat olivat nyt mielisairaalan suljetulla osastolla. Vieläkö se kuului minulle? Näitä ihastumisia ja lyhytaikaisia suhteita Pentillä oli ollut aina, ne olivat jokin vähän epätavallinen osa meidän kahden välistä ystävyyssuhdetta. Alkoholin tultua tilanteiden herraksi se oli alkanut olla hyvin rasittava osa. Olimme kuitenkin edelleen naimisissa, erosta ei ollut koskaan puhetta. Pentin seikkailut olivat vain outo osa meidänkin, minun ja lasten, elämää. Lähdin siis Turkuun.
ellauri256.html on line 492: Lasse Kurkilahti, 74, marisee kun 60K/kk eläkkeestä jää vaan vajaat 30K kuukaudessa käteen. Turkulainen tietysti. Möi Kemiran norjalaisille, siinä sen vuorineuvosansio. Ihan sama vaikka muuttais Timbuktuun, vanha kuoleva kurppa. Kehtaakin vielä valittaa...
ellauri258.html on line 208: Metro Turkuun: POISSA
ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.
ellauri311.html on line 528:

Bo Pettersson oli 1/375 nilkin humanistista. 1957 Turku. Anglolitterätyyrin
ellauri328.html on line 44: Lisää Hoblan uutisozikoita perjantaina viikkoa ennen 71. syntymäpäivää: Strejklagar går vidare "efter djup oenighet". Risto E.J. Penttilä (ser ut som en riktig archi-skurk): En enskild incident skadar inte Finlandsbilden. Den mycket skurkaktiga skyddspolisen i äcklig övervikt: Ryssland behandlar Finland som en fientligt sinnad stat. Jättestor överraskning! Finland har ju varit fientligt sinnat mot ryssarna genom seklerna. Turkulainen venäläinen koulu lopetetaan, etteivät lapset opi lukemaan röllipeikkoja. Nio riskerade drunkna vid Nylands brigad. Mycket flere än nio riskerar drunkna när den stora fajten börjar. Regeringen vill slopa rätten till skattefri första bostad. Istället betala alla som köper bostäder mindre skatt. Än en inkomstöverföring från de som inget har till dom som har det bra. Nya PVC-chefen om läget i finskt näringsliv: Tyvärr ganska dystert. Haha. Åland bygger mer vindkraft för att skrämma bort resten av fåglarna och fiskarna från skärena. Dumpningen av smutsig snö i havet fortsätter.
ellauri330.html on line 541: Tuoppi olutta ja kakſi korttelia wiinaa lipparikſi on kohtuullinen mitta ja määrä wäsyneen miehen kurkkuum ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa lasketteliwat ja muorin tyttäret nauraa rikosteliwat. Mutta läkſinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua täymään. Lauluni remahti, akkunat ſäpäleiksi sälähti, ja ſiitäpä liikkeille Tampereen poroporwarit kaikki. Mutta minä, aina lystipoika, minä wiitenä wilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin wasten kuonoa ſoraa ja ſantaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja wedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin wiifi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: anna sen pojan olla alallansa! hän ei ole mitään rakkari eikä mikään pikiprakkari. Mutta kolmas kysyi: mikä sitä poikaa waiwaa? ja neljäs sanoi: häntä pitäis auttaa ajallansa. No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta wiides tuuppasi wihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: mene Helsinkiin! Menin minä Helsinkiin, pantiin syömään kruunun wellinkii, ja sitten poikaa tutkittiin ja huikeasti selkään hutkittiin: mene nyt tiehes, finä wasaran-poika! Läksin taasen tietä käymään, minä weitikka, aina iloinen, minä, jonka sydän on kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Kuljeskelin, laulelin ja tallustelin pitkin tölmällistä tietä; tulin Hämeeseen, astuin ylös Kuninkalan ſaarnastuoliin; ja sitten oli ammen plottis!
ellauri335.html on line 330: Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. Kuin Aku Ankka ei Vares vanhene ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein Turun saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin länsilounaan kuvasto ja saaristointiaanit eli romanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta. Morgan Kane on norjalaisen kirjailijan Louis Mastersonin (oik. Kjell Hallbing) luoma kuvitteellinen western-kirjallisuuden antisankarihahmo. Kaiken kaikkiaan 83 Morgan Kane -teosta julkaistiin vuosien 1966 ja 1985 välisenä aikana. Kirjoissa Morgan Kane itse on entinen palkkionmetsästäjä ja lainsuojaton, josta myöhemmin tulee Texas Ranger, ja sen jälkeen liittovaltion šeriffi.
ellauri335.html on line 335: Sekä kirjoissa että elokuvasovituksissa Vareksen työskentely on usein kännistä haahuilua. Mäen omien teosten lisäksi Vareksen maailmaa kuvataan kirjoissa Vareksen Turku ja Vareksen vaeltava viisaus. Ne on kirjoittanut Martti Haavio. Tässä edustava näyte:
ellauri345.html on line 109: Active Clubin suomenkielisen verkoston tiedetään levinneen muutaman kuukauden aikana ainakin Uudellemaalle, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Järjestö on levinnyt yhtä nopeasti muissakin Pohjoismaissa.
ellauri351.html on line 529:
A.S., Turku
ellauri386.html on line 99: Martin (Mårten) Miltopaeus (8. marraskuuta 1631 Turku – 6. kesäkuuta 1679 Turku) oli kaunopuheisuuden professori, joka toimi myös Turun akatemian rehtorina.
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri391.html on line 121: Juuri yliopistoteologit olivat osaltaan syynä luterilaisuuden syntyyn. Uskonpuhdistuksen myötä papeilta alettiin vaatia yliopistokoulutusta. Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin vuonna 1640 Turkuun, ja sen arvostetuimpia virkoja olivat kolme teologian professorin virkaa.
ellauri393.html on line 369: Saksassa hän asui ja työskenteli väliin masentuneena vuosikymmeniä. Suomeen 1990 –luvulla palattuaan Tamara järjesti kahtena vuotena Operettijuhlat Turkuun. Juhlat olivat tappiolliset. Tamaran unelma Turusta Suomen Operettipääkaupunkina ei ottanut tulta. Nach ihrer Rückkehr nach Finnland im Jahr 2000 wurde Tamara Lund in den Stadtrat von Turku gewählt. Durch Steuerhinterziehungen und ungeklärte Schwarzgelder verloren Lund und ihr damaliger Ehemann damals fast die Hälfte ihres Vermögens, was Lund in ihrer Biographie deutlich dem damaligen Stadtratsvorsitzenden von Turku zur Last legt. Operettigaala tuotti pelkkää persnettoa. Takkiin tuli reilusti Tamara Lundille ja hänen miehelleenkin.
ellauri426.html on line 459: Maailmantalous alkaa olla sekaisin kuin Trumpin pözi. Presidentti Trumpilla on valttikortti, jolla hän voisi pakottaa presidentti Putinin jopa lopettamaan sodan Ukrainassa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto. Turkulainen läski löllerö. Se on ehdottoman kova kortti. Sen jälkeen Venäjälle tulee aika nopeasti tiukka paikka. Presidentti Trumpille tulee kova kakka kun se syö liikaa pehmoisia hampurilaisia.
xxx/ellauri027.html on line 1305: ”Muistan yhä tarkalleen, miten istuin postibussin perällä Vaasa-Turku valtatiellä ja jossakin noin Porin tienoilla koin uudelleen syntymisen tilan. Olin kuin Paavali Damaskoxen tiellä. Oivalsin, että nyt olen matkalla juuri minulle tarkoitettuun tulevaisuuteen”, hän kuvaa avainkokemustaan. Vaikutusta saattoi olla matkaeväixi nautituilla 6 pussikaljalla.
xxx/ellauri044.html on line 793: Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki lähde?) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
xxx/ellauri075.html on line 237: Tukholmaan, milloin Vaasaan tai Turkuun. Isä oli loistava puhuja ja taitava
xxx/ellauri086.html on line 112: Jukka Tapani Gustafsson (s. 2. tammikuuta 1947 Turku) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1987 asti. Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen opetusministeriksi. Hän jatkoi opetusministerinä toukokuuhun 2013 asti, jolloin hänen seuraajakseen valittiin aiemmin saman hallituksen asunto- ja viestintäministerinä toiminut Krista Kiuru.
xxx/ellauri087.html on line 905: – En kysynyt muilta lupaa, hän jatkoi myhäillen. Välitin niistä viis. Turkulainen emeritusprofessori joka pitää palstaa Tiede-lehdessä (Sanomat-konserni) ei älyä tai ei kehtaa sanoa että viis meinaa tässä vittuja. Sellaista katumusta siis.
xxx/ellauri128.html on line 472: Uuno Saarnio (sukunimi vuoteen 1919 Bredström; 5. tammikuuta 1896 Turku – 14. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kirjastonjohtaja ja filosofi.
xxx/ellauri129.html on line 229: Riku Korhonen (s. 3. helmikuuta 1972 Turku) on suomalainen kirjailija.
xxx/ellauri129.html on line 368: Turkulaisessa Koulu-ravintolassa tuopin ääressä Korhonen kyllä sanoo suoraan, ettei pidä suuresta osasta suomalaista kaunokirjallisuutta.
xxx/ellauri137.html on line 90: Lääkäri oli suositellut hänelle neljää eri psyykenlääkettä ja terapiaa, mutta Souri ei suostunut aloittamaan lääkitystä – eikä terapeutti sen vuoksi ottanut häntä asiakkaakseen. Sitten hän törmäsi naistenlehdessä Rantalan haastatteluun. Kerrankin joku tiesi, mistä puhui, Souri ajatteli. Hän oli jo googletellut ahkerasti psyykenlääkkeisiin liittyviä asioita. Hän lähetti Rantalalle sähköpostia ja sai vastaukseksi kutsun tulla Turkuun. Rantala piti hänelle luennon, joka avasi Sourille ”uudenlaisen näkökulman ihmisyyteen”. Souri puolestaan avasi Turun Darwinille uuden näkökulman kehollisuuteen.
xxx/ellauri178.html on line 254: Suuri joulukirja. Toimittanut K. S. Laurila; kuvituksen järjestänyt Teodor Schalin. Aura, Turku 1947
xxx/ellauri187.html on line 559: Oliskohan kyse misogyyni Valtaojan tyhjentämästä oppituolista, jota Turku koitti vaihteexi täyttää ulkomaisella setämiehellä. Syxy kolleegoineen vihelsi pilliin ja saa nyt tuta hopeaselkäin koston.
xxx/ellauri187.html on line 563: Astrophysicist Christian Ott resigned from Caltech last August. He'll start as a senior researcher at the University of Turku in Finland on March 1.
xxx/ellauri187.html on line 568: Ott was supposed to begin a two-year research position at the University of Turku's Tuorla Observatory on March 1. But on Feb. 1, scientists and professors from Finnish astronomy departments began circulating an open letter strongly condemning harassment. It has so far been signed by more than 240 people.
xxx/ellauri187.html on line 574: Esko Valtaoja, emeritus professor of astronomy at the University of Turku, told BuzzFeed News:
xxx/ellauri237.html on line 207: Ensimmäinen kirja Totisesta christillisydestä; Joka sisällänsä pitää: Kuinga Oikiasa Christitysä pitä Adamin joka päiwä kuoleman, mutta sen siaan Christuxen elämän; ja Kuinga hänen joka päiwä pitä Jumalan Kuwaxi uudistuman ja Uudesa syndymisesä elämän ---. Suom. Henrik Renqvist1. Porvoo, Chr. Ludv. Hjelt 1832. Myöhempiä painoksia Turku 1834, Helsinki 1837, Hämeenlinna 1849, Helsinki 1887 (yhd. 2. kirjan kanssa; kielell. korjattu), Suolahti 1976
xxx/ellauri237.html on line 211: Kolmas kirja Totisesta christillisyydestä. Sisällisestä ihmisestä. Kuinka Jumala on pannut korkeimman tawaran, waltakuntansa, ihmisen sydämeen, niinkuin kätketyn tawaran peltoon, ja niinkuin jumaluuden walon sieluun. Ja kuinka se on herätettäwä ja etsittäwä meissä. Suom. Henrik Renqvist. Kuopio, J. Karsten, 1843. Myöhempiä painoksia Turku 1863 ja 1883, Suolahti 1976[11].
xxx/ellauri239.html on line 769: Hyvä tietysti, että tästä syystä hän jäi heti kiinni. Jonkun pohtima nokkakärry olisi voinut toimia paremmin. Juha Louhihan onnistui logistiikassaan paljon paremmin, kun sulloi kidnappaamansa miljonäärisuvun naisen puulaatikkoon ja jonkinlaiseksi kuljetusammattilaiseksi pukeutuneena kuskasi tämän nokkakärryllä pakuun ja edelleen säilytykseen Turkuun. Talo lienee ollut samantapainen kuin tässä ja kaappajan harmiksi laatikko oli hikuan liian iso mahtuakseen veräjähissiin ja hänen piti käyttää portaita.
xxx/ellauri253.html on line 257: Pääkallokiitäjä (Acherontia atropos) on kiitäjien heimoon kuuluva perhoslaji. Se on Euroopan suurin kiitäjä ja kookkain Suomessa tavattu perhoslaji. Pääkallokiitäjän tunnistaa helpoimmin suuresta koostaan ja selässä olevasta, jonkin verran ihmisen pääkalloa muistuttavasta kuviosta. Riku Korhosen Turku-trillerissä haisteltu pahanhajuinen puuntuhooja (Haju Pisilä) ja isohangokas (Cerura vinula) muistuttavat lajia jossain määrin, mutta pääkallokiitäjässä on kuitenkin aina keltaista väriä kuten Haju Pisilän pisinappulassa.
xxx/ellauri265.html on line 301: Aalto-Setälän isä oli upseeri ja äiti terveydenhoitaja. Perhe muutti usein isän töiden mukana, kunnes he asettuivat pysyvästi Turkuun pojan ollessa kolmannella luokalla.
xxx/ellauri296.html on line 379: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri363.html on line 317: Suomessa toimi keskiajalla kaksi pyhänhengenhuonetta (Turku ja Viipuri), joissa hoidettiin myös mielisairaita. Näiden varhaisten sairaanhoitolaitosten
xxx/ellauri379.html on line 170: Eli Neljä ratsastajaa 5: Teppo joutuu lahtiin. Julkaistu ilman ISBN-numeroa. Grano, Turku: omakustanne, 2022. Taitaa Juanikas virtaheponen olla kirjailijana entinen. Jaakko istuu kotona ja maistelee sanoja kuin Monty Pythonin yläkerran asukit: woody and tinny words. Jaakko ei ole psyykkisesti aivan terve.
xxx/ellauri415.html on line 872:

Turkulaista pohdintaa


xxx/ellauri427.html on line 286: Huoneistomme kuzumaton vieras Tero Myllyvirta pönkesi sisään ensimmäisenä kuin laillistettu kiinteistönvälittäjä ja näytti kädellä kuinka matalalla katto oli. Vitun noustelainen Kuhankuono. Maskuun liitetty Lemu, Mynämäkeen liitetty Mietoinen, Turkuun liitetty Paattinen. Nousiainen on saanut nimensä siitä, että alueelta tulee erityisen paljon nousukkaita. Kz. "Kape" albumissa 76. Varsinkin kylistä Aatuila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Sontamala, Suikkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola, Räystäsmäki. Alueella on evankeelisia. Siellä elää kuitenkin myös erämaisia, Varsinais-Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia eläinlajeja, kuten liito-orava, rosopehkiäinen ja luumittari.
xxx/ellauri440.html on line 114: Kääk mitä vittua on tapahtunut ystävämme Jeesus Kristuxen pelastusimagolle 1950-luvulta 21.vuosisadan alkupuolelle? Mikä on muuttunut eniten, pelastaja ize vaiko pelastettavat? Vera Johanna Paldán, kirjailijanimi Vera Olli (1. joulukuuta 1889 Turku – 28. huhtikuuta 1971 Nousiainen) oli suomalainen kirjailija. Eipä siitä sen enempää, tuumii Wikipedia. Ollin kirjasta Harmaa talo ei löydy muuta tietoa kuin "kunto tyydyttävä." Sehän on kuin Pernajantie 12 C. Takakannesta käy ilmi kuitenkin, että kyseessä on evankelinen pelastusromaani. Kustantaja on SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS, vuosi 1951. Nuorempi Vera Paldan myös Turusta on kirjoittanut AMK-opinnäytetyön Säästämisen ja sijoittamisen tietoisuuden lisääminen nuorille yhteistyössä Someron Säästöpankin kanssa. Varmaan sukulaisia.
69