ellauri016.html on line 220: Apina mietti, hmm. Tästä kalliolta pitää raivata nää turhat puut pois tähtäyslinjan edestä. Tähän sopis muutamia kasematteja, betonibunkkereita ja niihin tykkejä. Tuolta idästä tulis ryssän lentokoneita. Pam! pam! Räisk! Mahtavaa.
ellauri043.html on line 398: Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri107.html on line 129: Amerikkalainen yleisö on kirjailijoittensa mittainen. Eli alamittainen. Peppu ja sen jutkuporukat on tosi julmia ja tunteettomia sen saxalaiselle protestanttivaimolle. Tuolta varmaan tuntui laupiaasta samarialaisesta ja päähän potkituista filistealaisista Jehovan luvattua matuille niiden maat.
ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.
ellauri117.html on line 612: Essayn kuvaama keskustelu inhimillisen maxan mausta ja luonteesta sijoittui Shaftesburyn kotiin vuonna 1671. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi teoksen luonnostelmaa. Tuohon aikaan Locke toimi myös ministerinä kauppa- ja viljelysministeriössä (Secretary of the Board of Trade and Plantations) sekä sortoministerinä siirtomaa-asioissa (Secretary to the Lords and Proprietors of the Carolinas), mikä auttoi häntä muotoilemaan ajatuksiaan kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta.
ellauri151.html on line 335: Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti.
xxx/ellauri388.html on line 52: Tuolta tuli ryssän poika suu leveässä hymyssä, hampaat välkkyen ruskeissa kasvoissa, haastoi murteellista suomea molottaen kanssaan leikkimään kuin olisi tuntenut vieraan koko ikänsä, varasteli kapineita, suuttui ja väänsi itkua, jos häneltä otti takaisin jotakin, taas nauraen teki sovintoa ja oli valmis heti sen jälkeen paiskaamaan viuhuvan kiven nurkan takaa, jos saattoi olla varma siitä, että ehtisi livistää pakoon. Ryssien kanssa tuli kuitenkin toimeen, jos osasi alinomaa olla varuillaan ja estää heidän kavaluutensa. Lähettää heti koko laivaston eli Suomen Jouzenen ja tykkiveneen tutkija Charly Salonius-Pasternakin johdolla turvaamaan uhattua Jähin luotoa. Eihän niitä viitsinyt aina piestäkään, ellei ollut varmaa syytä, sillä ne olivat aina valmiit itkemään ja volisemaan eikä Toivon ja Samuelin luonto kestänyt katsella sellaista.
8