ellauri002.html on line 1707: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri017.html on line 116: Vuonna '14 tavattiin Tukholmassa mun Göteborgin kokouksen jälkeen Seija, Helmi ja minä, ja yövyttiin ekan kerran Hornsgatanin pikku hotellissa.
ellauri055.html on line 924: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
ellauri062.html on line 989: Kerran Tukholmassa, iltakävelyllä Gärdetin niityillä, saivat ihanteellinen lämpötila ja ilmankosteus joidenkin muiden samaan suuntaan vaikuttaneiden tekijöiden ohella minut ikään kuin sulautumaan luontoon. Vieno kesäillan tuuli tuntui menevän lävitseni ja tunsin suurta myötätuntoa kaikkea elävää kohtaan.
ellauri066.html on line 866: – Ei, tätä ei voi kutsua toiseksi aalloksi. Se on liioiteltua. Se on merkki siitä, että virus lisääntyy. Toinen aalto merkitsee jotakin suurempaa, joka koskettaa koko maata, kuten Italiassa ja Espanjassa. Meillä on kasvua Tukholmassa. Pidämme sitä silmällä ja suhtaudumme siihen vakavasti, Tegnell sanoo Dagens Nyheterissä.
ellauri213.html on line 455: Koko maan osalta rikollisjengeihin poliisi on liittänyt jo yli 15 000 ihmistä. Ikä- ja sukupuolijakauma on samankaltainen kuin Tukholmassa. Suurin jäsenmäärä on moottoripyöräjengeissä.
ellauri242.html on line 245: Aleksandra Mihailovna Kollontai (ven. Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й, o.s. Domontovitš, ven. Домонто́вич; 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872 Pietari – 9. maaliskuuta 1952 Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti. Hänestä tuli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja vuonna 1923, kun hänet nimitettiin Neuvostoliiton edustajaksi Osloon. Kollontai oli Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja (vuodesta 1943 suurlähettiläs) Tukholmassa vuosina 1930–1945, missä asemassa hän toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhantunnusteluissa vuosina 1940 ja 1944.
ellauri242.html on line 263: Kollontai toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluissa keväällä vuonna 1940 ja 1944. Tammikuussa 1940 hän sai kosketuksen Suomen hallitukseen ja tapasi Hella Wuolijoen Ruotsissa. Neuvottelut aloitettiin Ruotsin välityksellä, mutta ne eivät vielä johtaneet tulokseen. Suomen hallitus taipui rauhaan vasta maaliskuussa. Kollontai tapasi Paasikiven Tukholmassa useita kertoja.
ellauri245.html on line 59: Ylva Anna Maria Lindh (19. kesäkuuta 1957 Tukholma – 11. syyskuuta 2003 Solna) oli ruotsalainen poliitikko, joka toimi Ruotsin ympäristöministerinä vuosina 1994–1998 ja ulkoministerinä vuodesta 1998 kuolemaansa saakka. Anna Lindh joutui puukotuksen uhriksi NK:n tavaratalossa ollessaan ystävättären kanssa ostelemassa vaatteita Tukholmassa 10. syyskuuta 2003. Hän kuoli saamiinsa kraftiga skador Karolinskan leikkauspöydällä seuraavana aamuna, toisin kuin E.Saarinen, jota tuikannut tärähtänyt puukkomies oli pelkkä amatööri. Eskillä oli sitäpaizi suojanaan maahan ulottuva nahkatakki.
ellauri246.html on line 44: Vuonna 1966 jakoi Ruozin ukkotemia dynypalkinnon kahden eloonjääneen juutalaisen kesken, toinen oli Tukholmassa kyyristellyt Nelly Sachs ja toinen Israelissa sadetta pitänyt Shmuel Agnon. Seuraavana vuonna alkoi 7 päivän sota. Ruåzalaiset ehättivät tunnustamaan länsivärejä vähän etuajassa.
ellauri246.html on line 639: Kerran Pohjois-Amerikan mantereella Brodsky alkoi matkustaa paljon. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tukholmassa, Venetsiassa, Rooman pitkään. Hän ei pitänyt matkailijoiden tarkoituksenmukaista tutustua nähtävyyksiin, mutta hänellä oli kyky mainita uusia kaupunkeja - tiesi piilotettuja arkkitehtuuria ja yksinkertaisesti viihtyisiä kulmia, ravintoloita kaukana sivukaduilla, joissa vain paikalliset julkiset kävelee, lukea Paikallinen lehdistö, innokkaasti keskusteltiin Urban Gossipista. Se tunnetaan erityisesti Brodsky rakastettu Venetsia. Tietenkin tämä rakkaus johtui siitä, että Venetsian tahattomasti muistutti häntä Petersburgin kotikaupungista. Brodsky oli hyvin apoded sillat, kanavat, vesi. Ensimmäistä kertaa hän saapui Venetsiaan, kun siellä oli talvella. Jäädytetty joki, valkoinen kansi ei jättänyt häntä välinpitämättömäksi, ja hän oli ikuisesti liittynyt tähän kaupunkiin. Täällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hän otti yhteyttä avioliittoon, ja haudattiin tänne.
ellauri258.html on line 583: Länkkärien ja auktoritaarisempien valtioiden välillä on ero selvä: länkkärit on sazanneet kapitalistiseen räjähtävään kasvuun, josta murusia on pudonnut enenevästi vähäosaisemmillekin apinoille niin että niillä on pysynyt toi Amerikan unelma voimassa tappioasemassakin. Kenties joskus vielä minäkin! Kun kaikilla on banaaneja yllin kyllin, on varaa olla suopea vähäosaisille, ja antaa niille banaanista pahentunut pää tai kuoret ainakin. Tää on toiminut niin hyvin että vallankumouxet on korvautuneet anglosaxeissa vaarattomammalla jalkapallohuliganismilla. Mutta entä nyt, kun maapallon vähävaraisemmat ressukat on taas kansainvaelluxella? Tukholmassa räjähtelee niin taajaan että Norrmalmin mummut eivät saa enää unen päästä kiinni.
ellauri301.html on line 403: Matkoillaan hän löytää eräältä karulta saarelta naisen, joka alkaa kiehtoa ja vetää puoleensa, vaikka hänellä on vaimo Tukholmassa.
ellauri301.html on line 423: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botoxsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
ellauri308.html on line 231: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
ellauri308.html on line 275: Sodan käännyttyä tappiolliseksi Kuusinen pakeni tuhansien muiden mukana neuvosto-Venäjälle ja kääntyi nopeasti bolševikiksi. Aluxi Otto hankki Suomeen uutta aseellista kapinaa. Salanimellä Otto Willebrand hän hipsi Suomeen 27. toukokuuta 1919. Tuloxeton kyyristely Pohjoisrannassa ja Ruåzissa sai Kuusisen muuttamaan mielipiteitään uuden vallankumouksen potentiaalista ja hän alkoi kritisoida SKP:n alkuaikojen taktiikkaa. Osan SKP:n johtajista saatua surmansa Pietarissa niin sanotun revolveriopposition järjestämässä verilöylyssä syytettiin Kuusista kähminnästä. Kuusinen oli Tukholmassa koko ajan suihkussa.
ellauri308.html on line 312: 1894 Hämeenkyrössä syntynyt Tuominen oli juuri Talvisodan alla paljon tekemisissä toisen tunnetun hämeenkyröläisen, F.E. Sillanpään kanssa heidän molempien asuessa eräänlaisessa ”maanpakolaisuudessa” Tukholmassa Talvisodan alla ja -aikana.
ellauri308.html on line 315: Tuominen 1938 Tukholmassa oli hyvin informoitu mies, ja siis varsin hyvin tietoinen siitä rankasta kadosta, joka etenkin terrorin jyrkimmässä vaiheessa 1938 oli käynyt suomalaistoverien harvenevassa halmeessa. Ja menihän siinä vielä enemmän neuvostotovereita. Kyllähän sellainen panee miettimään. Etenkin tuuliviirin sellaisen, kuin Tuominen. Hän oli nyt ”tuulensuojassa” Tukholmassa; miksi lähteä sieltä minnekään, ei Suomeen maanalaiseksi, eikä etenkään Moskovaan..
ellauri308.html on line 336: Tuominen oli nähnyt ja kokenut tarpeekseen siitä, mihin kommunismi johtaa. Sotien jälkeen Tuominen asui pitkän aikaa Tukholmassa, sillä Suomessa hänen henkensä olisi ollut vaarassa. Tuominen jatkoi kirjailijan uraansa sekä toimi samalla sanomalehtimiehenä. Suomen olojen tasaannuttua Tuominen muutti takaisin Suomeen ja toimi mm. ansiokkaasti Demarien sisäisten riitojen sovittelijana. Tuominen kuoli vuonna 1981 Tampereella, mutta kuollessaan hän oli ”puhdas sosiaalidemokraatti.” Vi är alla kommunister när vi dör. Epäilen, että Poika Tuominen pelasi kaksilla korteilla kuolemaansa saakka. Juu kyllä se pelasi koko aika kaksilla korteilla, vaikkei kovin kaksisilla. Hänen mainitaan murhanneen kaikki Neuvostoliiton suomalaiset kommunistit O.W.Kuusisen kanssa.
ellauri318.html on line 41: Lapidus vietti lapsuutensa Tukholman Gröndalin kaupunginosassa ja opiskeli juristiksi Tukholmassa ja Lontoossa. Hän on opiskellut lisäksi jonkin verran aatehistoriaa ja viestintätieteitä, kansantaloutta ja käytännöllistä filosofiaa, haha. Valmistututtuaan Lapidus aloitti liikejuristina, mutta on sittemmin siirtynyt kieroxi asianajajaksi ilman solmiota.
ellauri318.html on line 123: Kaikki vetää kamaa, kertoo Abdul iloisena. Svedut, mutiaiset, teinit. Tästä on tullut koko kansan juttu tyyliin Ikea tai Henkkamaukka. Kauppa käy kuin siimaa. JP ostaa kolarahoilla ällöjä merkkivaatteita. Hän ei pane mitään säästöön. Hän panee neitosia hampaankoloon. Sohvi oli lumoava kuin fixu tv-juontaja. Tosissaan iskeminen oli kinkkistä. JPlle tuli Pohjois-Euroopan tiukin stondis silkasta rahanhimosta. Väkivalta Tukholmassa on kasvanut ja asujainten suhde aseisiin on lämmennyt. Ruåzi etenee päättäväisesti jenkkiesikuviensa tietä. Nekin jotka eivät osallistu seuraavat kiihottuneina vierestä kumikauloina. Ostelevat Vapiduxen ja kumppaneiden sellukirjoja. Svedut on 50v jenkeistä jälessä mutta nopeita oppijoita. Niikö virolaiset poroista.
ellauri335.html on line 127: Wartiainen on ollut koko ammattiuransa radikaali kaupunkisuunnittelun toisinajattelija. Hän on arvostellut erityisesti Helsingin kaupunkisuunnittelua. Sitä hän on katsonut viimeiset 24 vuotta ruotsalaisesta perspektiivistä, sillä on työskennellyt ja asunut Tukholmassa vuodesta 1997, vaikka töitä on ollut myös Suomessa. Ruåzn kaupunkien turvallisuus on Wartiaisen suosittaman tiivistyneen slummirakentamisen ansiosta parantunut entisestäänkin, ja jännitys on tiivistynyt, lisäten seikkailun tuntua. Pääsenkö kadun yli vai tuleeko niskalaukaus.
ellauri370.html on line 506: Sittemmin goblini lähti diplomaattiuralle ja työskenteli Bernissä, Hannoverissa, Teheranissa, Rio de Janeirossa ja Tukholmassa. Kaikkia näitä paikkoja hän vihasi. Persia ja Kreikka olivat hänen ainoat asema­paikkansa, joihin hän oli mieltynyt, koska siellä oli nubiileja naisia.
ellauri390.html on line 138: Sauli osallistui Lontoon olympiakisoihin vuonna 1908. Hän sijoittui siellä keihäänheitossa ja kuulantyönnössä seitsemänneksi sekä vapaan tyylin keihäänheitossa kahdeksanneksi. Lisäksi hän osallistui kiekonheittoon sekä normaalityyliin että antiikkisen tyyliin ilman piexuja. Vuonna 1908 hän saavutti Tukholmassa maailmanennätyksen kuulantyönnössä molemmilla käsillä. Vuonna 1908 Sauli työnsi kuulansa uuteen Suomen-ennätykseen 14,06, joka paransi Elmer Niklanderin vanhaa ennätystä 32 senttimetriä. Elmer otti ennätyksen takaisin seuraavana vuonna.
ellauri390.html on line 155: Vizi nää pikkuroistot on typeriä, eivät tee alkeellisimpiakaan kotiläxyjä. Alkeellisia on niillä vizitkin. Hauskoja juttuja onnistuneista ja epäonnistuneista kusetuxista. Huooh. Tuurin jorina on iankaikkisen puisevaa. Onkohan sillä mitään tunteita? Rikas se voi olla mutta tunneköyhä. 2 viikkoa vaihtavat roistot Tukholmassa miljoonaa kurnuixi 8tmk erissä. Vitun tampiot. Vessasta tulivat seteleistä kankeina, ruozalainen homo kazoi kummasti. Rahaa niin ettei paskalle taivu. Kai tällekin olisi nyt tarkoitus naureskella. Verottajan tyhmyyttä ja väärämielisyyttä. 2 neekerinaista näytti meitä jonon päähän. Tuttua matukohtelua Amerikan tullissa. Samalla lailla muutetaan siellä paskaa leiväxi, lisäxi Amerikka on vapaa maa jonka johtotähtenä on tasa-arvoisuus.
xxx/ellauri027.html on line 897: Leevi oli tehtaantyöläisen poika ja baptisti, kunnes 1907 luki lehdestä että Barratt puhui kielillä ja kaatoi väkeä Norjassa. Leevi lähti heti Osloon. Sen miehekkäämpi vaimo Lydia oli norjalainen, 3v sitä vanhempi, kuolikin ensin. Baptistiseurakunta Filadelfia perustettiin Tukholmassa 1910, Leevistä tuli sinne pastori, mutta heitettiin pihalle 1913 helluntailaisuudesta. Sit kun kaikista tuli helluntaiystäviä, se otettiin takas ja sen seurakunta oli välillä maailman suurin helluntairyhmittymä, kolossaaliset 5887 jäsentä. 10x enemmän kuin Eskin luennolla. Se perusti paizi seurakunnan myös puolueen, lehden ja säästöpankin. Se kirjoitti menestyskirjan Jeesus tulee (ylläri), ja tuli ize valituxi Vaasaritaristoon. Leevi tulee ja tekee valmista.
xxx/ellauri086.html on line 556: Massamielenosoitus kansalaisten torilla. Sadat ihmiset osoittivat lauantaina mieltään Tukholmassa Ruotsin koronarajoituksia vastaan. Tapahtuma yltyi osin väkivaltaiseksi, ja kuusi poliisia loukkaantui. Niille tuli paha mieli. Ne murjottavat siitä vieläkin. Kazovat kenkiinsä ja pyörittävät venelakkeja. Visst lite dålig stämning där. Lopulta virkavalta joutui hajottamaan luvattoman mielenosoituksen. Päävastuussa oli kuitenkin kiistanalainen Frihet Sverige (”Ruotsin vapaus”) -ryhmittymä ja etenkin sen kolme johtohahmoa: Mikael Nordfors, Maneka Helleberg ja Filip Sjöström.
xxx/ellauri187.html on line 674: Tukholmassa vuonna 1942 syntynyt Ekland näytteli Bondin lisäksi useissa muissa elokuvissa.
xxx/ellauri201.html on line 235: Karhunpojan tytär Bergliot nai näytelmäseppo Ibsenin pojan josta tuli Norjan pääministeri Tukholmassa. Mitä vittua? Mixi Tukholmassa? Nyt alkaa vaikuttaa siltä että tääkin nimitys on ollut mitä suurimmassa määrin poliittinen. Eikä liene sattumaa, että tää pönttöpää on sanoittanut Norjan kansallishymnin jota soitellaan kun norjalaiset hiihtäjät tulee maaliin kärjessä koko autosaattueen.
xxx/ellauri225.html on line 593: Zarah Stina Leander (alk. Sara Stina Hedberg, vuodesta 1956 Hülphers; 15. maaliskuuta 1907 Karlstad, Ruotsi – 23. kesäkuuta 1981 Tukholma) oli ruotsalainen näyttelijä ja laulaja, joka oli toisen maailmansodan aikaan suuri filmitähti Saksassa. Leander palasi Ruotsiin vuonna 1943, mutta häneen suhtauduttiin kylmäkiskoisesti monen vuoden ajan, koska hän oli työskennellyt natsien palveluksessa. Hänen uransa jatkui Ruotsissa vasta 1950-luvun puolella kun kiskot olivat jo lämmenneet. Sittemmin Leander teki konttoritöitä Tukholmassa. Hän esiintyi useasti myös Suomessa ja järjesti jäähyväiskiertueensa vuonna 1973. Hän jäi eläkkeelle viihdemailmasta vuonna 1981. Samana vuonna hän kuoli Tukholmassa aivohalvaukseen.
xxx/ellauri227.html on line 283: Kolme vuotta myöhemmin Marklund teki paluun rikosromaanilla Helmifarmi (jossa ei kuitenkaan esiinny enää Annika Bengtzon). Marklund kertoi haastattelussa: "Vähensin julkisuudessa esiintymistä enkä esimerkiksi antanut enää ruotsalaisille lehdille haastatteluja." Toinen syy julkisuudesta vetäytymiselle oli hänen aviomiehensä vakava sairastuminen. Liza Marklund vaikeni kolmeksi vuodeksi - aviomiehellä syöpä. Marklund on naimisissa Mikael Aspeborgin kanssa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi Aspeborgin kanssa. Yhden isä on joku "Ankka". Hänen vanhin lapsensa Annika Marklund (kuinka ollakaan! arvatenkin juuri se jonka isä on "Ankka"? Juu: Marklund left home when she was just 16 years old when she moved to Piteå, Sweden and worked as a waitress and chambermaid. She had her first child, Annika at the age of 21. Marklund met Annika's father Michael Zev Spielman while in Israel on a kibbutz. Spielman, born in California, was five years older than Marklund.) - niin siis tämä Annika tytär on valokuvamalli ja näyttelijä ja kirjoittaa myös kolumneja. Marklund ize asuu Tukholmassa eipäs vaan Malmössä ja Marbellassa.
xxx/ellauri227.html on line 346: Miten tavattoman kaavamaista, Annika huomasi ajattelevansa jo Studio Sexin sivulla 21. Taas joku murhattu tyttö hautuumaalla jonka genitaalit näyttää vihreiltä ja haisee pahalta. Tukholmassa on tosi kuuma jo 1994. Esso tiesi ilmastokatastrofin laajuuden jo 1974, vaan eivät kertoneet. Eipä hätäillä, niin vielä ehtii 50v myydä ja poltella fossiileja. Tissit sojottavat ilmaan makuulta, niissä on keittosuolaa tai silikonia. Luomutissit sojottaisivas sivulle. Annika käyttää Libresse siteitä. Mahtaakohan olla pahimmoillaan maalarit talossa? Perkeleen helle!
xxx/ellauri227.html on line 539: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
xxx/ellauri250.html on line 778: Tinder on valtavirzaistettu versio seksuaali­vähemmistöjen Grindr-palvelusta, ja se on tuonut valtavirtaankin aiempaa kevyempää deittailua, sanoo sosiaalipsykologian ja tietotekniikan tutkija Airi Lampinen Tukholman yliopistosta. Tukholmassa ollaan suomalaisia valtavasti edellä.
xxx/ellauri255.html on line 193: Bakunin asettui Marxin tavoin Lontooseen ja kävi kirjeenvaihtoa muun muassa italialaisen kenraalin Giuseppe Garibaldin kanssa. Hänen oli myös tarkoitus matkustaa Italiaan, jossa Garibaldi suunnitteli maan hajanaisten ruhtinaskuntien yhdistämistä. Takaiskujen vuoksi Bakunin ei kuitenkaan päässyt Pariisia pidemmälle. Vuonna 1863 Tammikuun kansannousun alettua Puola-Liettuassa Bakunin matkusti laivalla Kööpenhaminaan, jossa hänen tarkoituksensa oli liittyä puolalaisiin joukkoihin ja purjehtia Itämeren yli Puolaan. Sekin yritys epäonnistui, jonka jälkeen Bakunin ennen Lontooseen palaamistaan onnistui sentään tapaamaan Venäjältä tulleen vaimonsa Tukholmassa. Bakulla olikin siihen mennessä jo pussit aika tunkeina. Valitettavasti vaimolla oli toisen anarkistin pullat uunissa.
36