ellauri008.html on line 727: Kun tänään tuli puhe käännöstieteen pikkujouluissa Kouvolan instituutin lopettamisesta vuonna 2009, tulin vertailun vuoxi ohimennen maininneeksi Torquato Tasson Jerusalemin vapautuxen. En ole Torquatoa yhtään lukenut, kai sen vuorokin vielä tulee. Arvatenkin se on aivan vitun ikävystyttävä. Joku renessanssin Iliadi-jäljitelmä ristiretkistä. Hehkutellaan jotain alusmaiden ryöstöä. Näitä piisaa, tyyliin Vergiliuxen Aineias tai Camõesin Os Lusiadas.
ellauri008.html on line 729: Kuinka ollakaan, Tasso tuli esiin tänään toisen kerran taianomaisen intertextuaalisesti. Luin näät kahden säkeen sitaatin Goethen runoelmasta Torquato Tasso ihan sattumalta samana iltana, parin tunnin päästä edellisestä maininnasta. Se löytyi Konradin Lordi Jimistä.
ellauri008.html on line 731: Goethe on siis kirjoittanut runoelman Torquato Tassosta. Vaikken ole lukenut tavuakaan siitäkään, Wolfgangin tuntien arvaan, että se ajatteli ize olevansa jonkilainen Tasso. Runoilijat eivät ole kiinnostuneita mistään muusta kuin omasta navastaan. Puhun kokemuxesta.
ellauri008.html on line 753: Goethe-sitaatissa Torquato on vasta saanut Jerusalemin vapautuxen valmiixi ja ojentaa sen Alfonsille. (Ketähän sekin on? Täytynee selvittää tämäkin.) Konradin sakemannikaraktääri Steinin innoittaa siteeraamaan "the boetia" iso perhonen, jonka se on juuri lävistänyt neulaan. (Kaksi keskimmäistä säettä on Konradilla, muut on alkuteoxesta):
ellauri008.html on line 782: Torquato Tasso

ellauri014.html on line 376: Juliaa naurattaa Pröön hyväillessä kirjeessä sanallisesti sen rintoja Torquato Tasson selän takaa. Tuli hyvä mieli vaikka samalla suututti.
ellauri014.html on line 1607: Marino originated a new, "soft, graceful and attractive" style for a new public, distancing himself from Torquato Tasso and Renaissance Petrarchism as well as any kind of Aristotelian rule.
ellauri033.html on line 1075: Eleonora d´Este is best known as the beloved of Italian poet Torquato Tasso (1544-1595). In 1565, Tasso was 21 when he first met the beautiful 28-year-old Eleonora at the court of Alfonso, and he was quickly infatuated. An indiscreet remark made by one of the courtiers regarding the poet´s veneration of the princess caused Tasso to challenge the offender. The courtier, along with his three brothers, attacked Tasso, but others put an end to the duel. Alphonso, incensed by this outburst, sent Tasso away from the court, where he remained subject to the duke´s call.
ellauri047.html on line 99: Italian matkan jälkeen Goethen hallinnollista työtaakkaa kevennettiin, niin että hän saattoi entistä paremmin keskittyä kirjailijan työhön. Vaikka hän oli erittäin ahkera kirjoittaja, saattoi teosten valmistuminen kestää vuosikymmeniä, sillä hänellä oli tapana työstää monta teosta yhtäaikaisesti. Faust työllisti häntä jopa 60 vuoden ajan. Niinkuin Karl August, joka maxo viulut. Torquato Tassossa Goethe on sekä Antonio että Tasso. Ettei vaan Antoniossa ollut Augustiakin mukana, kärsimättömänä odotti valmista.
ellauri047.html on line 107: Kun Goethe tapas Napsun 1808, Napsu totes äimissään: "Vous êtes un homme!". Olikohan sille annettu muuta ymmärtää. Goethesta se oli hienoa, se muisteli Napsua aina hyvällä. No Goethen kuoltua sen lääkäri väitti että se oli kaunis vainaja. Napsu ize oli pyylevä hukkapätkä ja Schopenhauer koala. Matthew Arnold (Dover Beach) diggas Goethea. Goethe saxansi Dideroota eikä tykännyt matikasta enempää kuin se. Tesla osas Faustin ulkoa ja kekkas vaihtovirran kerran mumistessaan sitä. Mumiskohan Elon Musk Torquato Tassoa tehdessään Johnille Tesla-autoa? Vääntö niissä on kyllä hyvä. It takes all kinds to make a world.
ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.
11