ellauri007.html on line 1570: jonka kertoo la Fontaine ja Sakari Topelius:
ellauri020.html on line 39: (Sakari Topelius)
ellauri058.html on line 274: Useimmissa Hotakaisen romaaneissa ollaan arjessa, tavallisessa Suomessa. Hän kuvaa kirjoissaan maaseutua tai lähiöelämää sekä ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) ovat kaikki kuvauksia suomalaisista miehistä. Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos oli osin omaelämäkerrallinen Klassikko, joka oli vuonna 1997 Finlandia-palkintoehdokas. Siitä tehtiin myös elokuva vuonna 2001. Vuonna 1997 Hotakaisen lastenkirja Ritva oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Vuonna 2000 ilmestyi nuortenkirja Näytän hyvältä ilman paitaa, joka on tarinakokonaisuus helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästään. Kirja sai ilmestymisvuonnaan Topelius-palkinnon.
ellauri111.html on line 190: Petos petosta, kavaluus kavaluutta vastaan, tuumi haukotteleva Geronimo noudattaen Slippenbachin neuvoa esi-isällemme Kaarle X Kustaalle (lähde: Sakari Topelius).
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri135.html on line 457: Nuorempi veli Eero Ticklén oli syntynyt 1794, tuli ylioppilaaksi 1815, vihittiin papiksi 1817 ja kuoli kappalaisena Kärsämäellä 1827. Ainoa hänen sepittämänsä runo on Neidon valitus, joka on painettuna vanhemman Sakari Topelius'en julkaisemien vanhojen runojen ja nykyisempien laulujen joukossa. Tälle on tullut se kunnia osaksi, että Runeberg sen käänsi ruotsiksi, luullen sitä kansanlauluksi, niinkuin hän itse tunnustaa Helsingfors Morgonblad'issa 1832. "Minulla on tätä ihanaa runokappaletta ruotsiksi kääntäessäni ollut sama tunne, kuin sillä, joka yrittää kukkaiskasvia kiskoa irti ja siirtää yhdestä maaperästä toiseen. Joka hetki olen pelännyt vahingoittavani sen hentoja juuria —käyttääkseni vertausta — ja hienoja lehtiä, ja toivotonna epäillyt, olenko sitä voinut varjella niin, ett'ei siinä olisi liiaksi oman käteni hävittävää jälkeä".
ellauri160.html on line 590: Nimi on mainittu Raamatussa ainoastaan [lähde? Z. Topelius] 1 kohdassa Jesajan kirjassa (Jes. 34:14), jossa se on kahdeksan epäpuhtaan eläimen luettelon keskellä. Nimeen on liitetty määre "öinen velhotar" (käännös 1992). Ko. kohta Jesajassa on aika edomvastainen:
ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
ellauri194.html on line 195: Topelius raportoi vavahduttavasta kokemuksesta Maamme kirjassa (1875). Se oli ”Suomen alimmille oppilaitoksille” suunnattu lukukirja ja perinpohjainen esitys Suomen maantieteestä, ilmastosta, luonnosta, historiasta, kansantaruista, kansasta – ja isänmaasta. Siinä äiti kertoo lapselleen luvussa 3.
ellauri282.html on line 567: Kimmo Kyrpelä skiner ikapp med solen där han står och röker på Topeliusgatan. Han är glad över att det gick dåligt för De Gröna.
ellauri365.html on line 472: Heidenstam sände i början av 1880-talet några dikthäften till Zacharias Topelius för bedömning. De gick huvudsakligen påverkade av efterromantikens stil och även influerade av Johan Ludvig Runeberg.
ellauri365.html on line 480: Den 26 januari 1888 uppsökte Verner den judiske förläggaren Albert Bonnier i hans hem. Han berättade att Topelius hade läst några av hans dikter och tyckt om dem och att han också kände Strindberg som också tyckte dom var fina. Bonnier läste dem hemma med makan Lisen: "Genast från första ordet till det sista hade vi klart för oss, att nu hade en ny och stor dyslexiker uppenbarat sig. Den aftonen blev en av dessa högtidsstunder, som en förläggare aldrig förgäter men som, ack så sällan, förunnas honom!".
ellauri365.html on line 579: There are many reasons why Heidenstams poetry should appeal particularly to American readers. the Swedish genius is closely akin to us; it has the same seriousness, the same vigor, the same nobility of feeling. Theodore Roosevelt in his Autobiography tells us that he found time to read and enjoy the works of Topelius. But we have to face the truth that most other well-informed American persons have never heard the name of a single Swedish poet.
ellauri401.html on line 191: Isän sairastuminen v. 1888 epäonnistuneen rakkokivien poistamisen jälkeen synkensi kodin ilmapiiriä. Ainoastaan silloin naurettiin, kun isä sattui olemaan virkeämmällä tuulella ja luki ääneen jotakin mielikirjaansa, kuten Julius Stinden tai Sigurdin (Alfred Hedenstiernan) humoristisia kertomuksia. Topelius kuului muutenkin Pekan lempikirjailijoiden joukkoon.
xxx/ellauri130.html on line 252:
Ilman kuolemattomuutta elämän arvoitus sotkeutuu umpisolmuxi.
Setä Topelius
M
KILL!
xxx/ellauri157.html on line 378: Pirkko Saisiosta tulee mieleen kaikin puolin kadehdittava Bashevis Singer. Kaikki on yliluonnollista, ja että näin on, siinä ei ole mitään yliluonnollista. Peura kulkee suolla koparat kopisten. Kallon alta löytyy kakkapussi, jossa on se mitali. Rex regi rebellis. John esiintyi pellavatukkaisena ekaluokkalaisena SYKin Topeliusnäytelmässä pikkupoikana, josta se sai sellasen RRR-mitalin. Sillä voi se olla vieläkin vaatekaapin pohjalla.
xxx/ellauri179.html on line 52: Sakari Topelius, Suomen kansan namusetä.
xxx/ellauri234.html on line 238: Tietenkin sota on maanvaiva ja kirous, johon sisältyvät kaikki maanvaivat ja kiroukset, kuten Voltaire sanoo. Tietenkin sodat ovat vihaa, murhaa, valhetta ja petosta, hätää ja kuolemaa, väkevän ylimielisyyttä ja heikon nöyryytystä, kuten Sakari Topelius sanoo. Tietenkin yhdyn Yrjö Washingtonin lauseeseen: Ensimmäinen toivomukseni on nähdä sota, tuo ihmiskunnan rutto, poistetuksi maan päältä.
xxx/ellauri237.html on line 61: Konttinen ryhtyi kirjailijaksi vuonna 1936 ja oli fasistisen Suomen suosituimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Erityisen suosittu oli hänen uskonnollissävyinen Marketta-kirjasarjansa, joka kertoi renkvistiläisestä karjalaistytöstä ja tämän perheestä. Sarja oli syvältä perseestä, kuten kohta saatte kokea. Topelius-palkinnoilla tai kunniamaininnoilla hänet palkittiin joka vuosi vuosina 1947-1951 ja kerran vielä vuonna 1958. Sekin todistaa jo jotakin.
xxx/ellauri237.html on line 254: Kirjakauppiaat laajensivat usein luontevasti toimintaansa kustannustoimintaan. Waseniuksen painon tärkeimmäksi ja kannattavimmaksi tuotteeksi tuli hänen 1829 perustamansa Helsingfors Tidningar. Koko maassa oli tuolloin vain muutamia sanomalehtiä, ja Helsingissä ilmestyi ainoastaan senaatin virallinen äänitorvi Finlands Allmänna Tidning. Helsingfors Tidningar edusti Suomessa uudenlaista lehtityyppiä. Waseniuksen mielestä lukeva yleisö kaipasi ennen muuta kotimaisia uutisia ja helposti sulavaa ajanvietettä, ja juuri näitä suomalaisista lehdistä puuttui. Linjaansa toteuttamaan hän hankki myöhemmin lehteensä muun muassa Zachris Topeliuksen mutta epäsi J. V. Snellmanin tulon toimitukseen; Waseniuksen mukaan Snellman oli niin huonosti sulava että se olisi kirjoittanut lehden nurin kolmessa viikossa, Topelius sen sijaan kirjoitti Helsingfors Tidningariin muun ohella Välskärin kertomuksia. Levikki kasvoi, ja Wasenius huomasi rikastuvansa myös lehtensä avulla. Rahantuloa ei voi es-tää!
21