ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri147.html on line 677: (Martin on primäärinarsismille hyvin hyvin vihainen.) Säuglingtutkimuxissa ei näy siitä mitään merkkiä. Ei imeväiset ole ameeboita vaikka imevätkin tissiä, niillä on vahva kazekontakti primääriobjektiin, joka ei ole siis vaan tissi, vaan äidin pärstävärkki. Ameebaläppä on tarmokkaasti torjuttava. Se on infektiöösi. Perinteiset kallonkutistajat puolustautuvat samalla keinolla kuin saarnaajat: ei se ole tässä tärkeää mikä on totta, vaan miltä tuntuu, ja mikä tehoaa. Analyytikkojen turinat tiettävästi toimivat, samantekevää ovatko ne jossain hämärässä mielessä "totta" vai ei. Potilaat tykkää niistä. Lasten ja äitien vuorovaikutuxen tutkiminen on un-psychoanalytisch, se kuuluu jonnekin sosiopsykologian reservaattiin. Näin siis 70-luvulla, jolloin Martin opiskeli Bambergissa. Tällänen kaxoisstandardi, Revue des Deux Mondes (jota luki Tolstoin Lekan sankari teoxessa Ylösnousemus) ei käy ollenkaan päinsä enää, Martin terottaa, eläköön siis Winnicot!
ellauri147.html on line 845: Mutta kuinka objektiivisesta subjektiivisesta, ulkosisuskosta, miten aineellisesta sielusta syntyy - nämä ovat ratkaisemattomia kysymyksiä, joita apinatieteet kysyvät itseltään. Over to you, Tolstoin Lexa! Tässä on nyt ylösnousemuxen paikka!
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri185.html on line 371: Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät.
ellauri185.html on line 459: Tolstoin puolustusnihilismi tuntui ryssän vallan aikana ihan kivalta, kun sillä saattoi puolustella kieltäytymistä ryssän aseista. Nyt kun meillä on omat pyssyt, on tilanne aivan toinen. Mutta paavilaisten 2-naismoraalille me syljemme!
ellauri185.html on line 462: Punakapinan jälkeen oli suuri tarve lahtareista, poliiseista ja muista kyyläreistä, ja Tolstoin ajatuxet häirizivät paljon rekrytointia. Voi helvetin perse noita "rauhanapostoleita", en paremmin sano!
ellauri185.html on line 468: Tämä esitys Tolstoin teologiasta ilmestyi ensixi saxankielisenä nimellä Leo Tolstois politische Ansichten v. 1923. Vasta 30-luvulla oivalsin, luettuani Antti J. Pietilän nyhverömmän teoxen Jeesuxen siveysoppi ja nykyaika (1935), että pystyisin myös teologisesti parempaan. Joten tässä se nyt on! Parempi myöhään ei kuin milloinkaan.
ellauri185.html on line 470: Tolstoin maailmankazomus ainakin loppupeleissä oli joka suuntaan ankarasti uskontokeskeinen. Vain uskonto antaa vastauxet kysymyxiin 31-43 yllä, osoittaa apinan paikan maailmankaikkeudessa ja järjestää sen elämän. Ei, ei filosofia eikä tiede pysty tätä tekemään, koska ne koittaa pysyä asiassa ja arkitotuudessa. Uskonto osoittaa mitä apinan on tehtävä ensin ja mitä sitten. Ensin Tero, sitten Esa, kassit jäävät ulkopuolelle.
ellauri185.html on line 474: Tolstoin sieltä löytämät kultajyvät ovat jumalanlapseus ja keskinäinen rakkaus. Eli kaikki apinat ikään ja sukupuoleen kazomatta ovat jumalan perillisiä, joiden pitää olla kunnolla eikä kinastella takapenkillä. Muuten äiti ojentaa käden penkin välistä ja nipistää kipeästi. Tolstoi uuttaa tästä 5 käskyä, vähemmän kuin Calvin Cohn, jonka kehotuxia oli 6. Ehkä sietää vähän verrata näitä listoja.
ellauri185.html on line 477: N:oTolstoin käskytN:oCohnin kehotuxet
ellauri185.html on line 487: Tolstoin säännössä 1 ei tappamista kielletä, jos se tapahtuu hyvässä sovussa. Sääntö 2 on aika tyly vaimoille, vai mitä? Kohdat 3-5 ovat isänmaallisuuden kannalta ne pahimmat. Toisheimolaiset ovat määritelmän mukaan pahoja, niitäkö nyt pitäisi rakastaa? Sotilasvala on hyvin tärkeä, sen nojallahan saa karkureita kysymättä ampua.
ellauri185.html on line 489: Yllättävän huonosti nää säännöstöt mäzäävät. Selvin ero Tolstoin ja Cohnin säännöissä on FUCK! EAT! KILL! divisioonien, eli nainnin, tulontasauxen ja väkivallan suhteellinen huomio. Tolstoi pitää nainnista muttei varsinkaan rakenteellisesta väkivallasta, eriarvoisuutta vastaan sillä ei ole sinänsä mitään. Cohnilta ei jää paljon yli rakkauteen, mutta sitä enemmän se panostaa yhteisvastuuseen. Vanhan työehtosopimuxen ehdoista sillä on jäljellä tappopykälä, ja se suosittaa vielä muistelemaan jumalaa, vaikkei välttämättä enää pyhäpäivänä. Sananvapautta rajoittava turpa kiinni-pykälä 4 on Cohnin omatekemä. Hinoa Cohn!
ellauri185.html on line 497: Tolstoin mielestä isänmaallisuus koskettavine runoineen, sankarihautoineen ja siniristilippuineen on siveellisesti ala-arvoista. Kerronko mikä on siveellisesti ala-arvoista? Se on että panee sisäkköä astiavälikössä ja on surevinaan sitä sitten jälkeenpäin sen kuoltua lapsivuoteeseen? Se ei ole vaan atavismia, se on suoranaista panslavismia!
ellauri185.html on line 499: Ei kyllä tässä Lexa lipsahtaa pahasti marxisti-leninistien linjoille, niin aatelismies kuin onkin. Nehän koittivat houkutella köige maade proletaarlase yhinöimään siskonpetissä. Vaan pieleen meni, hahaa! Kapitaalilla yhdistyminen sensijaan on mennyt mainiosti: pääoma purjehtii sujuvasti liputtomilla laivoilla, eikä rahalla ole passin tarvetta. Isänmaita puretaan uutterasti vapaakauppasopimuxilla, ja kohta kaikki solkkaavat huonoa englantia. End of history, Fukuyama, Pinker ja Harari lyövät kättä Tolstoin ja Leninin luiden yli.
ellauri185.html on line 517: Tässä oli siis kysymys vasta Tolstoin mielipiteiden selostuxesta eikä niiden arvostelusta. (Odotahan vaan Lexa, lopussa tulee todella kylmää kyytiä!)
ellauri185.html on line 538: Jos nim. mennään kaikkien sosiaalisten epäkohtien: köyhyyden, kurjuuden, räikeän eriarvoisuuden, orjuuden, vääryyden, luokkavastakohtien y m. viimeisiin pohjiin saakka, niin havaitaan - se oli Tolstoin usko - että kaikki nämä onnettomuudet loppujen lopuksi johtuvat valtion ja sen laitosten pakko- ja väkivaltaluonteesta.
ellauri185.html on line 540: Mistä johtuu esim. köyhyys ja kurjuus, jotka ovat kaikkien muitten epäkohtien pohjasyynä? Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ennusti Jeesus Kristus hyväntuoxuvat jalat Magdalenan sylissä. - Ilmeisesti siitä, että muutamat omistavat tämän maailman hyvyyttä enemmän, toiset vähemmän, kolmannet ei ehkä juuri mitään. Mitenkä tämä on mahdollista? Se johtuu niin sanotusta omistusoikeudesta. Mutta tämä luuloteltu oikeus ei Tolstoin mielestä ole mikään oikeus, vaan se perustuu ilmeiseen väkivaltaan, jota ei mitenkään voida puolustaa (Auf ruf an die Menschheit. S. 21). Whats the diff? Oikeus on aina vahvemman oikeus, joten mikä tässä maxaa?
ellauri185.html on line 548: Tätä oikeuden vastaista kaiken omaisuuden jakautumista pitää valtio väkivaltaisin keinoin voimassa. Että niin on laita, ilmenee Tolstoin mielestä aivan havainnollisesti, niin pian kun joku noista riistetyistä koettaa saattaa voimaan työhön perustuvaa omistusoikeuttaan (mikä Tolstoin mukaan muuten on ainoa oikeutettu omaisuuden perusta).
ellauri185.html on line 563: Mutta jos lait on poistettava, niin silloin täytyy myöskin poistaa lakien käyttö, s.o. koko oikeuslaitos tuomioistuimineen ja tuomiovaltoineen. Tämä on todella Tolstoin ajatus. Tämänkin johtopäätöksen hän lausuu aivan avoimesti ja perustelee sitä vielä seikkaperäisesti:
ellauri185.html on line 575: Kuten näkyy, merkitsee Tolstoin ohjelman toteuttaminen valtion ja kaiken valtiollisen järjestyksen täydellistä tuhoamista. Tämä nihilistinen tulos saavutetaan johdonmukaisesti noudattamalla ehdotonta ahimsaa, väkivallan käyttökieltoa. Jos vain Tolstoin pahan vastustamiskieltoa käytännössä johdonmukaisesti noudatetaan, silloin ehdottomasti tuhotaan valtio ja kaikki valtiollinen järjestys ja jäädään vaille kana tikka masalaa.
ellauri185.html on line 577: Tolstoi on tästä täysin selvillä ja senvuoksi onkin hänelle pahan vastustaminen niin vaikeaa. Tolstoi tykkäsi kainalonhajuisesta kanasta. Se on korkea, leveä, pyhä ja syvä oppi „Tämä oppi- niin on Tolstoin vakaumuksen mukaan Kristuskin sen tarkoittanut-on oleva ihmisten yhteiselämän perustana ja se on vapauttava ihmiskunnan siitä pahasta, mitä se itse itselleen valmistaa" (Mein Glaube. S. 61)
ellauri185.html on line 579: Kristus on Tolstoin mukaan tällä opilla tahtonut sanoa: Te luulette, että teidän lakinne parantavat sen, mikä elossanne ja olossanne on pahaa ja väärää. Ne päinvastoin tekevät vain pahan entistä pahemmaksi. Pahan poistamiseen on vain yksi tie- se on tämä paha on palkittava hyvällä, kaikille ilman eroitusta. Te olette vuosituhansia koettaneet elää tuon oman lakinne mukaan, koettakaapa nyt vaihteeksi noudattaa minun päinvastaista lakiani" (E.m.t. S. 61, 62).
ellauri185.html on line 583: Pitää noudattaa yhtä kirjaimellisen tarkoin pahan vastustamiskiellon periaatetta. Tolstoin mukaan ei siis kukaan yksityinenkään saa väkivoimaan turvautuen puolustaa itseään, perhettään, omaisiaan tai muita lähimmäisiään raainta ja räikeintäkään väkivaltaa vastaan. Jos siis joku ihmispeto ryntää luoksemme, ryöstää ja raastaa rauhallisen kotimme, kurittaa viattomat lapsemme tai raiskaa (ei niin viattoman) vaimomme, sisaremme tai tyttäremme (huom. tämä koskee vain meitä miehiä), niin ei meillä Tolstoin mukaan ole lupaa kohottaa kynnetöntä sormeakaan estääksemme häntä siitä (osanotosta puhumattakaan), sillä tinkimätön käsky kuuluu: Älkää vastustako pahaal"
ellauri185.html on line 593: Tolstoin ehkä lähin henkinen sukulainen ja aatetoveri tässä kaiken väkivallan käytön kieltämisessä oli kenties Assisin Pyhä Fransiskus. Fransiskuskin piti oravista, ja linnuista. Gandhia ei maxa vaivaa tässä yhteydessä mainita kun se oli neekeri ja sääli kärpäsiäkin. Jotain rajaa.
ellauri185.html on line 595: On sääli nähdä miten Tolstoin mittainen totuusfanaatikko puolustaessaan itsessään mahdotonta oppia tulee pakotetuksi turvautumaan aivan väkinäisiin ja ala-arvoisiin viisasteluihin ja asianajotemppuihin, joitten pitäisi olla kokonaan hänen kreivin arvonsa alapuolella.
ellauri185.html on line 599: Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä.
ellauri185.html on line 603: Ne ihmiset, jotka muodostavat nykyiset valtiot, ja erityisesti n.s. hallitsevat, s.o. virkamiehet, upseerit, sivistyneet, yleensä yläluokkalaiset ja määräävät ovat pohjiaan myöten turmeltuneita, täynnänsä kaikkea kataluutta ja ilkeyttä. Mutta tarvitsee vain antaa näille ja yleensä kaikille lurjuksille täysi toimintavapaus, antaa heidän esteettä ryöstää, murhata, hävittää ja riehua mielensä mukaan mitenkään puolustamatta itseään tai muita heidän väkivaltaisuuksiaan vastaan, niin silloin tulevat, se on nähtävästi Tolstoin ajatus, nämä siihen saakka rikolliset ja pahat ihmiset yhtäkkiä muuttumaan puhtaiksi enkeleiksi. Silloin heillä ei ole enää mitään pahoja pyyteitä. Muutenhan sanotaan: "Tilaisuus tekee varkaan." Jos ei ole omaisuutta ei ole varkaita, koska omaisuus on varkautta.
ellauri185.html on line 605: Tolstoi näyttää tahtovan kääntää tämän lauseen päinvastaiseksi. Tilaisuus varkauteen tai muuhun rikokseen tekee Tolstoin mielestä varkaasta ja pahantekijästä enkelin. Tolstoin laskelman mukaan häneltä silloin tyystin häviää halu kaikkeen pahuuteen, kun siihen on täysin esteetön tilaisuus. Eihän se sitten enää ole kivaa eikä jännää, ei haaste eikä mikään. Ei graffitistinuijatkaan tykkää maalata johkin vartavasten niille varattuihin telineisiin.
ellauri185.html on line 623: Viimeksi sanottu ei tahdo tosin oikein sopia yhteen ennemmin sanotun ja pahan vastustamiskiellon periaatteen kanssa yleensä. Sillä jos kerran kaikkien pakkokeinojen poistaminen aiheuttaa Tolstoin toivoman ihmeen, ettei kukaan enää tunne halua väkivallan tekoon eikä muihin pahoihin töihin, niin ketä ja mitä varten sitten enää tarvittaisiin lakeja, tuomioistuimia ja poliisisäännöksiä? Oravia ja supikoiriako?
ellauri185.html on line 627: Jos taasen Tolstoin uuden yhteiskunnan tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset ryhtyvät jollakin tavalla estämään rikollisia ja pahantekijöitä tai perästäpäin heitä teoistaan rankaisemaan, niin silloinhan ne ovat täydelleen luopuneet juhlallisesti julistetusta, ainoasta autuaaksitekevästä väkivallan käyttökiellon periaatteesta ja ovat surkeasti vaipuneet takaisin Tolstoin kiroaman vanhan väkivaltavaltion kannalle. (Voi että Kaali jäisi näitä kaipaamaan. Se tykkää retribuutiosta ja aseiden paukkinasta. Se on miehekästä.)
ellauri185.html on line 629: Tolstoin meille hahmoittelema tulevaisuuden kuva uudesta kaikkea väkivaltaa vierovasta yhteiskuntajärjestyksestä on siis jo itsessään ristiriitainen. (Ei tosin sisäisesti, mutta riistiriidassa meidän parempaan ihmistuntemuxeen perustuvan vastakkaisen näkemyxen kanssa.) Mutta silti on selvää, mitä Tolstoi tarkoittaa. Eli ihan paskaahan se puhuu, läpiä päähänsä vastoin parempaa tietoaan.
ellauri185.html on line 631: Kaikkien valtion pakkokeinojen ja väkivallan käytön poistaminen ei tule - se on Tolstoin luulo - hävittämään oikeutta, rauhaa, yhteiskuntajärjestystä eikä tekemään ihmisten onnellista yhteiselämää mahdottomaksi, vaan päinvastoin turvaamaan kaiken sen paljon paremmin kuin se nykyisessä väkivaltavaltiossa on turvattu. Tämä on Tolstoin ajatus ja usko. Kaikki elämän arvot, niitten mukana oikeutettu omaisuuskin (nimittäin silmälasit ja hammasharja), tulevat väkivallan poistamisenkin jälkeen olemaan "tavan, yleisen mielipiteen, oikeudentunteen ja keskinäisen sovinnollisuuden suojaamia eivätkä tarvitse enää mitään väkivallan antamaa suojaa" (Moderne Sklaven. S. 89). —
ellauri185.html on line 633: Tähän on vain lisättävä, ettei järkiharkinta eikä ihmiskunnan monituhatvuotinen kokemus anna minkäänlaista oikeutusta tähän Tolstoin optimistiseen uskoon. Se perustuu pelkästään vain hänen omiin haaveellisiin todellisuudenvastaisiin kuvitteluihinsa. Ihmiset ovat peruspahoja! Siis ryssänuskoiset ja pomiloivat ovat.
ellauri185.html on line 637: Olemme nähneet, miten Leo Tolstoi ymmärtää ja tulkitsee vuorisaarnan ja mitä johtopäätöksiä hän siitä tekee. Nyt tahdomme asettaa nämä Tolstoin vuorisaarnasta johtelemat mielipiteet arvostelevan tarkastelun alaisiksi. Ankara vittuilu matkan varrella ei ollut vielä mitään.
ellauri185.html on line 639: Tuomarin julistama tuomio, samoin kuin koko oikeudenkäynti, on vain pelkkää ilveilyä, jollei käräjäsalin oven vieressä seiso poliisi, joka lujin käsin tarttuu tuomittuun ja vie hänet tarpeen tullen väkisin vankilaan tai ammuttavaxi ja siten panee täytäntöön oikeuden julistaman tuomion. Poliisin ansiosta oikeudenkäynti ei ole pelkkää ilveilyä. Tolstoin ansiota on että valtion väkivaltaolemus on käynyt selväxi, sitä on siittä kiittäminen.
ellauri185.html on line 649: Luteerus on muuten täysin samaa mieltä Tolstoin kanssa paizi että se tietää että suuri valtaosa apinoista on pahoja kuin Fazerin sekalaisten loppujämät. Muutama lakta kiskis kristitty ei siinä paljon paina.
ellauri185.html on line 683: Jo näistä lausunnoista, joita eri suuntiin täydennetään ja laajennetaan m.m. kirjoituksessa "Voivatko sotilaatkin tulla autuaiksi" (kyllä hyvinkin!), missä esitetään sotaan nähden sama myönteinen kanta, edelleen lähestyskirjeessä kristilliselle aatelille (jota nuori Saul Bellow luki Einhornin tuhopoltossa kärzänneestä Harvard Classics niteestä) ynnä muissa kirjoituksissa, selvinnee Lutherin periaatteellinen kanta väkivallan käyttöön ja siihen nojautuvaan valtiojärjestykseen. Lutherin asenne meitä askarruttavaan kysymykseen on, kuten näkyy, jyrkästi Tolstoin asenteen vastainen. Lutherin mielestä ei vuorisaarna, niin kuin kristinoppi yleensäkään, kiellä meitä suojelemasta tarpeen tullen väkivoimin ihmiselämän pyhimpiä arvoja. Päinvastoin: kristittykin on sellaiseen suojelupalvelukseen velvoitettu.
ellauri185.html on line 701: Tämän terveen, tasapainoisen katsomustavan edustajana, missä aito, vetistämätön ihanteellisuus onnellisesti yhtyy terävään todellisuustajuun, on Luther syvästi ilahduttavana vastakohtana Tolstoin sairaalloisesti pingoitetulle, haaveelliselle ja yksipuoliselle ideologialle. Nämä molemmat suuret miehet rinnakkain asetettuina ovat muuten valtava näky. Ne ovat kuin Tweedledum ja Tweedledoo. Molemmat he olivat totisia, suurmittaisia, korkeimman arvoasteen Jumalanetsijöitä. Molemmilla heillä oli tuo metafyysinen totuuden jano, joka kaikkialla kohdistuu suuriin pääasioihin ja tunkeutuu ongelmien syvimpään pohjaan saakka eikä koskaan tyydy puolinaisuuksiin. Molemmat ovatkin ankarasti taistelleet ihmiselämän suurimpien alkuongelmien kanssa. Taistelleet todellista Jaakopin taistelua sen kukistamattoman Jumalan etsijäinnon elähyttäminä, jonka tunnussana on: "en päästä sinua, ennenkuin siunaat minut"! Molemmat olivat myöskin yhtä pelottomia totuuden julistajia kuin rehellisiä ja vakavia totuudenetsijöitä. Vain sillä erolla että Tolstoi löysi pelkkiä paskoja mutta Luther osui reiän keskelle.
ellauri185.html on line 714: Niinpä onkin, kun Tolstoin poliittisesta yhteiskunta filosofisesta ajatusmaailmasta siirrytään Lutherin maailmaan, vaikutelma sellainen, kuin olisi tultu lasaretista jumalattoman vapaaseen luontoon, missä aurinko paistaa, niityt mezät ja raiskiot laihduttavat väriloistollaan silmää ja sydäntä, missä raikkaat keväiset tuulet puhaltavat, luodit viuhuvat ja missä senvuoxi tuntee mielensä vapaaxi, keventyneexi ja iloisexi kuin päästettyään nipun pieruja.
ellauri203.html on line 415: Sanoi saripukuisiin jainaporukoihin ilmeisesti hurahtanut adventisti Suomi 24 palstalla. Vaikka hyvästä kirjasta kyllä pintapuolisellakin lukemisella selviää että tappamiseen on paljon lieventäviä asiakkaan haaroja, onpa se usein suorastaan johtoportaan käskyn mukaista, kuten Lutherin ja Tolstoin taannoisesta debatista ilmeni.
ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta.
ellauri285.html on line 283: Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).
ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
ellauri326.html on line 287: Tolstoi kiistää kaikki länsimaisen sivilisaation saavutukset ja sanoo, että totuus on venäläisessä talonpojassa, joka ei lue mitään, ei tiedä mitään, ei ajattele sitä. Nyt näemme tämän totuuden. Mutta ei tietenkään voida sanoa, että Butch tapahtui Tolstoin takia. Meidän on edelleen rakastettava klassikoihimme, mutta luettava niitä eri tavalla, avoimin silmin. Aamen.
ellauri327.html on line 494: Kianto hyödynsi kieliopintojaan suomentamalla venäläistä kaunokirjallisuutta, kuten Leo Tolstoin Kuoleman ja I. A. Gontšarovin Herra Oblomovin. Hän ryhtyi tolstoilaisuuden kannattajaksi ja kävi kirjeenvaihtoa itsensä ja Tolstoin kanssa. Kianto kuului myös Suomen tunnetuimman tolstoilaisen, kirjailija Arvid Järnefeltin ystäväpiiriin.
ellauri351.html on line 674: Vuonna 1901, vuosikymmen ennen Leo Tolstoin kuolemaa, amerikkalainen matkaluennoitsija Burton Holmes vieraili Yasnaya Polyanassa Beveridgen kanssa. Kun nämä 2 suurmiestä keskustelivat, Holmes kuvasi Tolstoita 60 mm:n kamerallaan. Myöhemmin Beveridgen neuvonantajat onnistuivat tuhoamaan elokuvan, koska he pelkäsivät, että todisteet hänen tapaamisestaan radikaalin venäläisen kirjailijan kanssa saattavat heikentää hänen mahdollisuuksiaan asettua presidentiksi.
ellauri386.html on line 522: Hänen kirjaansa The Meaning of Love [ ru ] voidaan kuitenkin pitää yhtenä Leo Tolstoin Kreutzer - sonaatin (1889) filosofisista lähteistä. Se oli myös työ, jossa hän esitteli käsitteen "syzygy", joka tarkoittaa "tiivistä yhdyntää".
xxx/ellauri137.html on line 158: Tolstoin neuvo jälkipolville: parasta mitä mies sexihaluilleen voi tehdä on (1) kokonaan ne tumpata, tai (2) elää naisen kanssa joka on siveyssipuli ja jakaa äijän uskon ja bylsiä vain istuttaaxeen toukkia; tai (3) mennä bordelliin kun panettaa; tai (4) vaihtaa naista kuin mustalainen hevosta, eikä jäädä kenenkään kaa olemaan; tai (5) rotkauttaa jotain alaikästä ja häipyä; tai (6) naida jonkun toisen puolisoa; tai (7) pahinta kaikista, elää jonkun uskottoman ja moraalittoman Sonjan parina.
xxx/ellauri139.html on line 305: Eli "Tämä on nerokkaasti ajateltu asia; siinä on kuohuttavia kohtia, mutta vielä enemmän huonosti ilmaistuja ja herra tietää kuinka karkeita". Myshkin, L.N. Tolstoin arvion mukaan, on "briljantti, joka maksaa sellaiselle joka rakastaa briljantteja, useita tuhansia." (Mitähän sekin tahtoi sanoa? Ilmeisesti Lexa ei ollut valmis kaivamaan kuvetta, vaikka lompakko oli niin paxu ettei paskalle taipunut.)
xxx/ellauri178.html on line 211: Professori Laurilan ajankohtainen kirja pohtii kysymystä, onko kansalla oikeus puolustautua vai ei ja missä määrin puolustussota on sopusoinnussa Kristuksen opin kanssa. Lähtökohdaksi hän ottaa Kristuksen vuorisaarnan, jonka sanoihin »Älkää tehkö pahalle vastarintaa» Tolstoi perustaa koko kuuluisan oppinsa. Vaikka se oli luultavasti Jeesuxelta jonkinlainen lipsahdus, saarnan tuoxinassa heitetty hyperbola. Tolstoin oppi oli nihilismiä, hän ei hyväksynyt sotaa eikä sotaväkeä missään muodossa ja piti ihanteena kummallista olotilaa ilman hallituksia, poliisivoimia ja valtiolaitoksia. Selvitettyään Tolstoin opin tekijä siirtyy Lutheriin, jonka käsityksen mukaan puolustussota on oikeutettua, sekä poliisit ja hallizijat hieno asia.
xxx/ellauri178.html on line 230: Miten Leo Tolstoin elämäntyötä on arvosteltava? WSOY 1910
xxx/ellauri187.html on line 400: Teoksessaan Ethik Bonhoeffer sanoo, että kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa kuuliaisuus evankeliumille ja Jeesuksen sanoille pakottaa hänet tekemään syntiä. Rakkaus ja totuuden seuraaminen voi johtaa hänet tilanteeseen, jossa hänen on pakko rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, varastaa, pettää, valehdella ja jopa murhata. Tolstoin ja Lutherin kiistassa se oli selkeästi pierumiehen leirissä.
xxx/ellauri231.html on line 412: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ​​ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
xxx/ellauri361.html on line 189: Tolstoin ystävä Anatoli Koni kertoi Tolstoille tarinan miehestä, joka oli tullut hänen luokseen hakemaan oikeusapua. Tämä mies oli nuorena vietellyt 16-vuotiaan kauniin orpotytön, joka oli viety nuoren miehen sukulaisen kotiin tämän vanhempien kuollessa. Vedellyt sitä tarmokkaasti suurella sukunuijalla edestä ja takaa. Kun hänen hyväntekijänsä huomasi tytön raskaana olevan tilan, hän ajoi hänet pois. Viettelijänsä hylkäämästä tytöstä tuli prostituoitu toivottomien yritysten ansaita rehellistä toimeentuloa jälkeen. Tyttö, joka havaittiin varastaneen rahaa yhdeltä humalaiselta "vieraalta" bordellissa, pidätettiin (ei sentään ammuttu kuten Texasissa 2014). Asiaa käsitelleeseen tuomaristoon kohtalo asetti hänen viettelijänsä. Hänen omatuntonsa heräsi hänen käytöksensä epäoikeudenmukaisuuteen, ja hän päätti mennä naimisiin tytön kanssa, joka tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Koni päätti tarinansa kertomalla, että pari todella meni naimisiin, mutta pian hänen tuomionsa umpeutumisen jälkeen tyttö kuoli lavantautiin. Phew huokasi kaveri. Saved by the gong.
xxx/ellauri361.html on line 193: Vähän ennen kuolemaansa Lexa kertoi elämäkerran kirjoittajalleen kahdesta viettelystä elämässään, joita hän ei voinut koskaan unohtaa: "Toinen oli rikos, jonka tein palvelijan Mashan kanssa tätini talossa. Hän oli neitsyt. Viettelin hänet, ja hänet erotettiin ja menehtyi. Toinen taisi olla Gasha." (vaikka itse asiassa, kuten P. Basinsky sanoo, hiän työskenteli myöhemmin Tolstoin sisaren talossa).
xxx/ellauri361.html on line 195: Nehljudov astuu asepalvelukseen, mikä Tolstoin maailmankatsomuksen mukaan " turmelee ihmisiä". Mentyään kaupunkiin ja turmelluttuaan juomisen ja uhkapelaamisen seurauksena hän kuitenkin palaa kaksi vuotta myöhemmin tätiensä tilalle ja hyökkää sisään Katyushaan seksuaalisesti ja jättää tämän raskaaksi. Ja niin, jo sellainen mies, matkalla rykmenttiin, hän pysähtyy kylään tapaamaan tätejään, missä hän viettelee häneen rakastuneen Katyushan, ja viimeisenä päivänä ennen lähtöä tönäisee satasen ruplasetelin häneen, lohduttaen itseään sillä, että "kaikki tekevät näin". Poistuttuaan armeijasta varttiluutnanttina, Nehljudov asettuu Moskovaan, missä hän viettää tylsän esteetin, hienostuneen egoistin toimettomana elämää, joka rakastaa vain omaa nautintoa (mutta pelkää naisia).
xxx/ellauri361.html on line 197: On yleisesti hyväksyttyä, että Nehljudovin kuva on suurelta osin omaelämäkerrallinen, mikä heijastaa muutosta itse Tolstoin näkemyksissä 1980-luvulla, että halu mennä naimisiin Maslovan kanssa on "yksinkertaistamisteorian" hetki. Ja evankeliumin johdanto romaanin lopussa on tyypillistä "tolstoilaisuutta". Kirjan 1. suomentaja olikin Arvid Järnefelt.
xxx/ellauri361.html on line 208: Sieltä hän peukalovärssyinä löytää itselleen vastaukset kaikkiin kiusallisiin kysymyksiin. Tolstoin evankelisen käsityksen mukaan "ylösnousemus", это "rakkauden työkalun nousu ruumiin haudasta". Ylösnousemuksen julkaiseminen johti siihen, että Pyhä synodi erotti Tolstoin Venäjän ortodoksisesta kirkosta vuonna 1901. Asialla oli takuulla kaikkein pyhimmän synodin Ober-syyttäjä Konstantin Pobedonostsev, jonka karikatyyrinä seikkailee yksi kirjan hahmoista, Toporov (Kirves).
xxx/ellauri361.html on line 216: Anton Tšehov puhui teoksesta myönteisesti. Hän kutsui kyllä Nehljudovin ja Katjushan suhdetta "melko epäselväksi ja keinotekoiseksi". Maksim Gorki näki romaanin Tolstoin vihonviimeiseksi teokseksi. Leninin mukaan tää oli ihan parhautta. Ilman "ylösnousemusta" ei olisi ollut Gorkin "äitiä" ja kenties koko sosialistista realismia, yritystä mukauttaa todellisuus ideologiaan, minkä Neuvostoliiton sanamestarit tuskallisesti mutta uskonnollisesti tekivät.
xxx/ellauri361.html on line 218: William Jamesin mielestä tää ja Doston Karamazovit oli "lapsellisia". Neuvostokriitikot näki siinä "pirstoutumista ja päättelyn puutetta." Brian Aldiss kuzui sitä suurimmaksi Tolstoin romaaniksi. Pötyä, Sota ja Rauha on paljon paxumpi. Kenji Mizoguchi sanoi: "Kaikki melodraama perustuu Tolstoin ylösnousemukseen." Mitä tollanen japsu filminikkari nyt ylipäänsä ymmärtää. Hänen elokuviensa toistuva teema oli naisten sortaminen historiallisessa ja nykypäivän Japanissa.
xxx/ellauri361.html on line 233: Hirmuisen oikeistokonservatiivi G.K. Chesterton marisee Tolstoin "yxinkertaistuxesta" kynäilemässään esseessä. Irvikissasta on vaikea sovittaa Tolstoi, suuri taiteilija, ja Tolstoi, melkein myrkyllinen uudistaja. Kristillinen sosialismi on sekin sosialismia, niin yxinkertaista se on. Pasifismi on perseestä, eikä Kristuskaan suinkaan tykännyt kaikista. Puhuminen samasta rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan on vain hämmentävää hölynpölyä. Meidän olisi vaatimattomampaa tyytyä monimutkaisuuteen. Todellisin sukulaisuus ihmiskunnan kanssa olisi toimia kuten ihmiskunta on aina tehnyt, ottamalla urheilijamaisella mielenkiinnolla vastaan ​​tila, johon meidät on kutsuttu, onnellisuutemme tähti ja syntymämaan omaisuudet. Sanalla sanoen, isänmaallisuus ja seppoilu.
xxx/ellauri376.html on line 228:
xxx/ellauri376.html on line 256: Tämä tarinan kirjoitti Druzhin 25-vuotiaana vuonna 1847 ennen kaikkia I. Turgenevin, L. Tolstoin, F. Dostojevskin suuria romaaneja ja oli erittäin suosittu lukijoiden keskuudessa. Tarina rakkauskolmiosta, jossa on epätavallinen esitys hahmojen välisistä suhteista ja uskomaton lopputulos 1800-luvulle. Opimme kaikista tapahtumista hahmojen kirjeenvaihdosta. Päähenkilön K. Sachsin sotilastoverista ja ystävästä Zaleshinista tulee kirjeenvaihtaja ja hänen vaimonsa Polinka kirjoittaa ystävällensä Annette Krasinskajalle, Galezkyn siskolle.
xxx/ellauri388.html on line 105: Konrad sanoi, että juuri tuon sielua kuolettavan koneellistumisen vastapainoksi ihmisen olisi siirryttävä maalle ja elettävä yksinkertaista elämää ansaiten leipänsä kättensä työllä. Silloin herra Robert Örn sanoi lämpimästi toivovansa, että hänen poikansa osaisi Strindberginsä yhtä perusteellisesti kuin Tolstoinsa, sillä slaavilainen ja eurooppalainen sielu eivät koskaan voineet yhtyä saamatta jo syntymässä paskahalvausta. Mutta rouva Örn uhkasi vilpittömästi kauhistuen miestään - 'oj, den förfärliga Strindberg' ja alkoi kohta kertoa Strindbergin ensimmäisen puolison murheellisesta kohtalosta, hänhän asui parhaillaan Helsingissä, hän oli von Esseneitä omaa sukuaan, ja elätti itseään antamalla soittotunteja!
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
69