ellauri092.html on line 389: Ison tietosanakirjan täydennysosien toimituskunta. Vasemmalta Hjalmar Brotherus, Reino Oittinen, Niilo J. Toivonen, Rafael Koskimies, L. Arvi P. Poijärvi, Heikki Waris, Matti Koskenniemi, Jaakko Wuolijoki ja Ilmari Havu.
ellauri196.html on line 111: Esko Toivonen oli esiintynyt sivuosassa elokuvassa Yks' tavallinen Virtanen (1959), ja siitä tuottaja T. J. Särkän mielenkiinto heräsi niin paljon, että Toivonen sai pääosan ja suosion osoittauduttua suureksi, vielä kahdessa muussakin elokuvassa samana vuonna. Elokuvassa on mukana myös Huono Enne, joka vuonna 1960 oli mukana vielä kolmessa muussakin yhtiön elokuvassa ja levytti ensimmäisen singlensä.
ellauri196.html on line 114: Arviossa todetaan, että komedia on ohjattu olemattomista aineksista. Se aloitti sarjan, jossa Eemeli eli koomikko Esko Toivonen heittää suupielestään tolkuttomia huulenpoikasia.
ellauri421.html on line 68: 1955-1988 tapaamme jälleen monia kirjailijan ystäviä ja aikalaisia. Siellä tulevat vastaan esim. Toini Havu, Erkki Kilpinen, arkkipiispa Paavali, Essi Renvall, Hilja Riipinen, Elvi Sinervo, Aari Surakka, Antti Timonen, Ester Toivonen, Elli Tompuri, Tyyni Tuulio, Elina Vaara, Armas Äikiä ja muistoina Olavi Paavolainen ja muutkin kanankakan kantajat. "Valev Uibopuu on kaxoisolentoni", Helvi kirjoitti. Miss Eurooppa Ester Toivonen-Siirala oli Helvin serkku. Helvin pojanpojan Pekka Mordekai Haapmanin väkertämiä miniatyyriesineitä on Eero Hyvösen väsäämässä MuseoSuomi semanttisessa vepissä. Tuomas "persnettoa-tulee-mutta-tulkoon" Haapman on helsinkiläinen valokuvaaja, tapahtumaorganisaattori, liikemies ja supermies. Hän onnistuu kaikessa, mitä lähtee tekemään. Haapmanin neronleimauksia ovat olleet ainakin pyrkimys muuttaa oma syntymäpäivänsä liputuspäiväksi, silikonimissikisat, maksuttoman kuvapankin käyttö muotikerraston designpohjana ja tissin mainostilaksi myyminen. Tapsa ja Typy Tapiovaara oli Helvin naapurit Tapiolassa.
xxx/ellauri057.html on line 1169: ­Kuva: Aino Havukainen ja Sami Toivonen
xxx/ellauri057.html on line 1180: Kehitystä on tapahtunut myös sukupuoliroolien suhteen. Tatusta ja Patusta tuli alun perin poikia, koska kirjailijat halusivat varoa määrittelemästä hahmoja liian tarkasti. ”Kuvittelimme, että tyttöys olisi määritellyt niitä enemmän”, Toivonen tunnustaa.
xxx/ellauri057.html on line 1182: ”Se pohjautuu tietysti vääristyneeseen kulttuuriperintöön, jonka mukaan pojat ovat jotenkin neutraaleja toimijoita.” Kahden tyttären vanhemmat Havukainen ja Toivonen sanovat, että sukupuolta ei välttämättä olisi tarvinnut kertoa lainkaan. Outolasta Suomeen saapuvat Tatu ja Patu ovat pikemminkin ”käveleviä uteliaisuuksia” kuin maskuliinisia tai feminiinisiä ihmisiä. Liekö niillä edes sukuelintä. Uteliaisuudesta vaan kysyn.
xxx/ellauri057.html on line 1184: Yksi selkeän maskuliininen piirre heillä tosin on. Parta. Se näkyy joissakin kirjoissa. Tatu ja Patu kuitenkin aina ajavat partansa pois. ”Mutta kääpiömytologiassa naisilla kasvaa parta”, huomauttaa Toivonen. ”Niin, ehkä Tatu ja Patu ovatkin parrakkaita naisia!” Havukainen keksii.
xxx/ellauri057.html on line 1186: Tatun ja Patun parhaan kaverin Veeran hahmossakin oli korjaamisen varaa. Veera oli aluksi stereotyyppinen tyttö, joka tiesi, ohjasi ja neuvoi, piti huolta pöhköistä pojista. ”Se alkoi olla vähän toisteista”, Toivonen kertoo. ”On ärsyttävä klisee, että pojat ovat hauskoja ja tytöt pitävät heitä aisoissa.” ”Yritimme paikkailla leffalla ja joulukirjalla”, Havukainen sanoo.
xxx/ellauri057.html on line 1188: Kahden tyttären vanhemmat Havukainen ja Toivonen ovat seuranneet viime vuosien tasa-arvoliikettä tyytyväisinä. He ovat ilahtuneet esimerkiksi Tähtien sodassa taistelevista naissankareista. ”Populaarikulttuurissa on tehty mahtavia juttuja”, Toivonen sanoo.
xxx/ellauri167.html on line 389: Tämä amerikkalaisperäinen antisemiittinen mietelmä löytyy suomalaisilta hörhösivuilta osoitteesta http://www.heinola.org/~patato/cef.html. Siellä on kotisivujen ylläpitäjän eli Ollin vanhoja kirjeitä (+Pasin ja muiden kirjoituksia), jotka Pasi Toivonen CEF-sivustollaan julkaisi vuosina 2002-2009. Valitettavasti Pasi luopui oikeasta uskosta ja samalla vihapäissään poisti nämä kirjeet sivuiltaan. Pasi kääntyi paavin palvelijaxi tosi ärhäkästi. Onneksi ehdin kuitenkin tallentaa kaikki vanhat kirjeet mht-muodossa (joitakin doc- ja htm-tiedostoja), joita nyt julkaisen tässä. Niissä on jotain Raamatun profetioihin liittyvää ja hiukan profeetallista opetusta ajankohtaisten tapahtumien valossa.
xxx/ellauri167.html on line 393: Leo Melleri, Olli pakinoizija, Pasi Toivonen, mitä hemmoja nää oikein on? Superhörhöjä. CE tässä on varmaan cutting edge. Jepu jee: https://www.cuttingedge.org/.
xxx/ellauri168.html on line 191: Käänt. Pasi "potato" Toivonen
xxx/ellauri168.html on line 473: Tämänkin terapeuttikaxikon prujauxen on Pasi "potato" Toivonen googlekääntänyt eräänlaisexi suomexi.
xxx/ellauri255.html on line 543: Ester Toivonen-Siirala: Rikas on elämä. WSOY 1966. Esteri ei mieltänyt izeään näyttelijättärexi. Enintään keskinkertainen hän olikin. Ruma suu ja pitkä nenä riittivät silti Miss Suomeksi. Bo Egov, Yrkkä Winqvist on ilmeisesti taas se savolainen pukinparta Turtiainen ja Elli sen vaimo Brita Elinor joka ezi laihan Si-Sinkkosen mu-munaa farkkuhousuista.
xxx/ellauri280.html on line 171: Seuraavaxi tarkkasilmäisin oli Ester Toivonen.
xxx/ellauri280.html on line 179: Monet ovat kirjoittaneet Israelista ja sen historiasta, kuten Pasi Turunen ”Israel Jumalan silmäterä, maailman silmätikku” (Kuva ja Sana 2017), Rony Smolar ”Täällä Rony Smolar, Jerusalem” (Aikamedia 2017). Ester Toivonen-Siirala on kirjoittanut Israelin matkaoppaan ”Israelissa tapahtui” (Kuva ja Sana 1970), josta tämä lainaus: ”Joskus kuulee vielä sanottavan, että kibutsi on jäljitelmä kolhoosista. Se on kyllä erehdys, sillä kibutsi on täysin vapaaehtoinen ja itsenäinen yhteistalous. Se ei ole valtion synnyttämä ja ylläpitämä kuten kolhoosi.” Ester Toivonen-Siiralan tunnemme siitä, koska hän voitti ylähampaisesti Miss Suomi -kilpailun 1933 ja oli tönkkö elokuvanäyttelijä. Esteristä lisää tuonnempana.
xxx/ellauri280.html on line 471: Zaarin alamaisena syntynyt Ester Toivonen (1914-1979) kruunattiin ensimmäisenä suomalaisena kaunottarena Miss Euroopaksi 1934. Hänen voittonsa oli erityisen tärkeä suomalaisille, koska se tuli rotuoppien vuosikymmeninä. Hänen klassinen (joskin joxeenkin ylähampainen) saxalainen kauneutensa nosti esiin mongoliväitteitä ja muita käsityksiä suomalaisten alemmuudesta. Ester Toivosen serkun Helvi Hämäläisen mukaan tulevan Miss Euroopan syntyperä ei kuitenkaan ollut mutkaton, sillä äiti Lempi Helle, aikaisempi Mikkelsson, synnytti esikoisensa, kun lapsen isä, zaarin armeijan saksalaissyntyinen soitto-oppilas Auf Wiedersehn oli jo jättänyt hänet. Kastetilaisuudessa pappi kieltäytyi ensin kastamasta lasta, koska tämän äiti kieltäytyi paljastamasta syntyperäänsä. Vaikka Lempi Helle toimi saunottajana Ahtolan paremmalla puolella. Oli nimi ainakin sattuva! Ester olikin siis puoliarjalainen, 1-0 erätappio mongoleille.
xxx/ellauri280.html on line 475: Ester Toivosen työperä ainakin oli kunnossa. Esterin perhe asui teatterin rekvisiitassa. Esterin musikaalinen isäpuoli lauloi kuorossa. Äiti piti lehmää saadaxeen maitoa. Lapset saivat kunnollisen ja perinteisen hyvän kotikasvatuksen, jossa korostettiin rehellisyyttä, vanhempien ihmisten kunnioittamista ja hyvää käytöstä. Ei kerjätty eikä varasteltu energiajuomia. Helsingissä Ester Toivonen alkoi vasta viihtyä. "Säteilevän kaunis ja terve, reipas nuori nainen", kuten rumempi Helvi Hämäläinen kuvasi kotiinsa muuttanutta serkkuaan, oli toimessa Elannon lihakaupassa. Korjaan: Ester Toivonen oli 19-vuotias Elannon leipäpuodissa työskentelevä kauppa-apulainen. Colf-Casinon johtaja pyysi Toivosta osallistumaan miss Suomi kisoihin seurattuaan tämän pienoisgolfia Casinolla.
19