ellauri001.html on line 1101: Tietysti se meininki
ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri022.html on line 259: Herra Pshaw tekee vararikon ja Tom saa potkut yliopistosta. Se on voi. Sentään Tomin tukka on nyt ruskea, kiharainen ja pehmeä. Jotain hyvääkin. Punaiset tukat on naurettavia. Shawn porukat ottaa vararikon aika tyynesti. Herrastytöt näkee siinä valoisia puolia. Saa siivota ja kokata ja laskea pennejä. Aika Austen meininkiä kirjasta Järki ja tunteet. Naisen osakkeet nousee kun meemit vähenee. Tietysti koska meemit on miesten handussa. Niin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Tulispa niitä vielä kolmas.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri031.html on line 125: Mä keräsin siellä ollessani 1979-80 Drakan slangisanaston, jonka lainasin Fred Karlssonille päivitettäväxi. Taaxepäin siis, se oli sisäänottoerää 64-5. Tietysti tykistössä, mä jouduin mosatrampparix. En päässyt teit isäin astumaan, vaikka anoin. No sithä musta tulikin latva-B, pääsin kryckaxi. Första jägarkompaniet, typerä laulu. Muistan kuinka noloa oli kun sitä veisattiin.
ellauri032.html on line 536: Tää on niin nähty, se keuhkoaa. Tietysti se on nähty. so what?
ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri042.html on line 401: tottelee vaan yhtä miestä noin silmittömästi? Tietysti jos mennään ihan
ellauri046.html on line 297: Sörkki ei sietänyt tanskalaisten marsipaaniporsaiden valoisaa pietismiä, pölsynsyöntiä ja kaljanjuontia. Ollakko vai eikö olla? Tietystikkään ei! huutaa Söören.
ellauri052.html on line 39: Vapaus ja tottelu on vastakohtia. Jos mun vapaa tahto oisi puikoissa järki kulkisi sen taluttimessa. Näin järkeili Dostojevski, joka oli kyllä hullu kuin pullosta tullut. Mitä höpöä. Ei hulluus ole kuin enintään älyvapautta. Tietysti mä en oo vapaa muuta kuin lomalla ja sit eläkkeellä.
ellauri055.html on line 549: Johannes särki vahingossa yhden äidin 17 kauneudenhoitopurkista. Hopeatohvelit läpsyen äiti kiiruhti toteamaan vahingon.Tietysti Bio Miracle -kaulavoide joka oli kallein kaikista! Möykky Johannexen kurkussa suli haikeaan itkuun.
ellauri066.html on line 320: Tietysti, näissä sanaleikeissä on tavallisesti jotain syvällistä eikä vaan älytöntä kohkausta. Tyrone Slothrop esim. Painovoiman sateenkaaressa sisältää sanan sloth, joka on avain sen luonteeseen, ja lisäxi vielä anagrammin hienosta sanasta entropia, joka on avain Slothropin epätavalliseen kohtaloon. Kun Tompan kirjoissa on yleensä satoja tälläsiä pellejä, niistä on koottu kokonaisia sanakirjoja, kuten Pynchon Character Names: A Dictionary by Patrick Hurley, ja lukemattomia lukijan oppaita, wikejä, väitöskirjoja ja fanisivustoja joissa jokainen vizi seikkaperäisesti selitetään, plus mikä niissä oli olevinaan hupaisaa.
ellauri092.html on line 507: Leilan mukautumiskyky oli ilmiömäinen. Esimerkkinä Leilan mukautumiskyvystä mainizen 24 vuorokautta kestäneen matkan Durbanista etelä-Afrikasta Buenos-Aireslin. Laiva oli pienehkö ja puutteellisesti varustettu. Niinpä ei ollut lääkäriäkään mukana. Leila rouva hankki kaiken varalta runsaat säilyke-eväät. Tuli sitten niin ankaria myrskyjä, että suorastaan hengenvaara oli kysymyksessä. Mottin täytyi tilata laivan puusepältä erityinen suojus, jotta Leila ei putoaisi vuoteesta. Itse hän asettui lattialle makaamaan. Reippaalla mielellä he silti pysyivät, ja hytissä Leila hoiteli eväs-emännyyttänsä, milloin syöminen kävi päinsä ja palveluskuntakin oli avuton. Toisen kerran heidän oli pakko Japanin merellä matkustaa hytittömässä laivassa ja kaiken yötä maata pitkällään, pidellen kiinni kanteen ruuvatun pöydän jalasta, jotta eivät sinkoaisi yli laidan. Olipa Mottilla uskollisia ja sieviä palkallisia sihteereitäkin. Eräs, jota ei merikipu vaivannut, kiinnitti kirjoituskoneensa laivapöytään ja izensä samoin sängynpäätyyn, voidaksensa hoitaa välttämättömiä tehtäviä. Tietysti heillä oli ihaniakin matkoja, jolloin koko seurue nautti meri-ilmasta ja näköaloista, jopa kansipeleilläkin hankki terveellistä
ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
ellauri097.html on line 119: "Supermen" in Mencken´s view, were those wrongly oppressed and disdained by their own communities, but nevertheless distinguished by their will and personal achievement, not by race or birth. Selvää Nietsche-höpötystä. Tietysti se ize oli teris ja mursuwiixi toinen. Supermiesajattelu ei ole koskaan oikein puhutellut mua. En kyllä kexi mixi.
ellauri097.html on line 489: Ferranten Gianní: Sinä päivänä valhe ja rukous astuivat elämääni, ja sain niistä paljon apua. Justiinsa niin, ne ovat tavallaan sama asia. Fuskaamista kielipelissä. Sanotaan kissa kun tarkotetaan talo, sanotaan tiili ja toivotaan että joku tuntematon lahjoittaa tiilitalon. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Mitä puppua. Mixi rukoilla sellasta, tapahtuuhan se ilmankin. Tulee tiili päähän ikkunasta. Siinä lappu: valizin sinut.
Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
ellauri111.html on line 829: Eli onko pääpalkinto varattu vain harvoille ja valituille? Tietysti eihän se muuten mikään pslkinto enää oliskaan! Onni on differentiaali sanoo Darwin sinunkin jumalasi. Täytyy päästä joholle.
ellauri111.html on line 872: "Malta, malta", keskeytti Ivan, hymyillen. "Älä noin kiihdy. Sanot: mielikuvitusta, olkoonpa menneeksi. Tietysti se on mielikuvitusta. Mutta pysähdyppä hetkinen. Luuletko todella, että koko tuo katolinen liike viimeisinä vuosisatoina ei ole ollut muuta kuin halua päästä valtaan pelkkien 'alhaisten nautintojen' vuoksi? Sitäkö isä Paissij sinulle opetti?"
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri115.html on line 663: Tietystikään mä en ole vapaa olla haluumatta mun omaa menestystä, mä en ole vapaa haluumaan izelleni pipejä; mut mun vapaus on just tätä, etä mä voin tahtoa mikä on mulle parasta, tai mikä musta näyttää siltä, ilman että kukaan pakottaa. Seuraako siitä etten mä ole oma herrani kun mä en voi olla muu kuin mä olen? [Älä nyt ala japittaa et Terska koko ajan nalkuttaa ja jumalakin pakottaa tekemään noin mieluummin kuin näin; eimun ole pakko niitä noudattaa, mullon lupa tehdä tyhmästi, ja niinhän mä olen tehnytkin, herraties.]
ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:
ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa!
ellauri171.html on line 166: Homer Simpson palasi Jumalan luo, mutta hänen kuolemansa oli traaginen. Tarina Simsonista ja Delilasta kertoo kuinka itsehillinnän puute voi johtaa ihmisen romahtamiseen. Kumpaa ristiriitaisista tarinoista meidän pitäisi uskoa? Tietysti kaikki! Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Jatka lukemista alta.
ellauri183.html on line 380: Esau jatkoi miltei miellyttävästi: Tietysti jos käytettävissä olisi hiukan seksiä eikä vain sitä hevonpaskan sublimaatiota, millä sinä yrität narrata meitä, meillä olisi jotakin jota ajatella, mutta asiat on nyt sillä kannalla että vain meidän juutalaisella opettajalla on seksiä aina kun hän sattuu sitä kaipaamaan, ja sellaisen naaraan kanssa joka on lähempää sukua meille, ja meillä muilla ei ole muuta kuin kikkelimme kiskottavana.
ellauri185.html on line 493: Tolstoi ymmärsi todennäköisesti Jeesuxen pointin ihan oikein toisen posken kääntämisestä: ei sodat lopu ellei lakata puolustautumasta. Si vis pacem bara bellum on paska ajatus. "Puolustusvoimat" on pelkkää kusetusta, puhumattakaan japsujen "Itsepuolustusvoimista", se on jo puhdasta käteenvetoa. Tietysti ne toiset paskiaiset sitten voittavat, mutta who cares, sanoisi Jeesus: kuha päästään viimeiselle tuomiolle, nähdään kuka nauraa parhaiten. Jostain kumman syystä tää lohdutus ei vakuuta, vaikka järvät kuinka vakuuttaisivat olevansa hyviä uskovaisia. Jokainen haluaa päästä joholle vielä tällä puolella kiveä. Parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla.
ellauri205.html on line 79: Euroopan tarinalla ei ole todellista loppua, koska se yksinkertaisesti häipyy maisemasta, ja hänen poikiensa ja erityisesti Miinan ja Manun tarinat ottavat skenen haltuunsa. Tietysti oletettavasti Euroopan Unioni kuolevaisena kuolee, mutta sen nimi elää varmasti edelleen, kerta Euroopan manner on nimetty Putinin rakastajan mukaan.
ellauri219.html on line 676: Tällainen katsomus merkitsee tietysti hengellisen kastin eristymistä, joka tietysti tapahtuu luonnon pakosta, mutta kun se näin systematisoidaan, se merkitsee samaa kuin sybikaalisten harjoitusten puolella esmes koripalloilun tai poliisina toimimisen kieltäminen kaikilta alle 195 cm pituisilta. Tietysti lajin piiriin etsiytyy luonnostaan pitkiä, mutta ei sitä kieltää voida hukkapätkiltäkään! Kuten esim. Kimmo Koskenniemeltä, jonka sääntökirjan tuntemus hyvin korvaa mitä siltä uupuu korinalustyöskentelyssä.
ellauri221.html on line 206: - Tietysti on. - Miksi niin? Olemmeko me sitten teidän mielestänne pahoja?
ellauri221.html on line 209: - Olkaa hyvä ja sanokaa, miksi pojat ovat parempia? - Tietysti ovat parempia. Meillä on Kannel. Tiedättekö millainen muusikko hän on? Te ette ole edes kuulleet miten hän soittaa huilua! - Kyllä olemme. Mutta meilläpä monet tytöt soittavat. - Mutta meillä on vielä Väriputki. Kunpa näkisitte mitä muotokuvia hän maalaa!
ellauri221.html on line 404: Pyhä on pelottavaa, on Anti-Nyöleen oivaltavinaan. Tietysti se on sitä, kun reviirinvartijat seisoo pyhän rajalla irvihampaina. Nyöleenin peukuttamaa läskiä oikeistopossua JK Chestertonia on haukuskeltu paasauxissa riittämiin, se on yhtä etova kuin isä Brownia teeveessä esittävä hanhinaama.
ellauri238.html on line 314: Saarikoski oli naisten mies merkityxessä mammanpoika. Miehiä se ihaili, vihaili tai pelkäsi. Yllättävää sikäli että sitä peukuttavat kriitikot on järkiään olleet miehiä. Ehkä ne on kaikki mammanpoikia. Miehiin, ystäviinsäkin hän suhtautui kylmästi ja varautuneesti, takanapäin ylikriittisesti ja pilkallisesti. Tietysti hänkin kilpaili ja halusi päteä. Hänen piti olla Suomen paras runoilija, sitten Euroopan, sitten maailman ja koko avaruuden. Eikä sekään riittäisi. Sori vaan Pena, ei noilla sepustuxilla vielä kuuhun mennä. Pentti Pentti, työnnä vielä sentti.
ellauri238.html on line 712: Muutama onnen kesä jaetussa mummon mökissä Palojoella Puovo Huovikon premissien lähellä. Tietysti siellä meni valkoviiniä, Pentti joi työputken aikana pullon päivässä. En minä sitä ryyppäämisexi kuzuisi, pikemminkin tissutteluxi. Vasta viimeisenä kesänä Pena rupesi ryyppäämään. Pentti oli mökkitöissä mitätön ja Lasse aivan mitääntekemätön. Kirveenvarsi katkesi ja paskamakki kaatui saunan viemäriin, joka ei johtanut minnekään. Naiset siivosivat. Voi helevetin helevetti, saako runollis-västäräkkitieteellinen poikkeuslahjakkuus olla poikkeuxellisen paska kaikessa? Kyllä saa, naiset tuumivat. Pentti huusi yläkerran ikkunasta kipa päässä: Nyt akat hiljaa! Eihän tässä kuule edes omia ajatuxiaan! Lasse lojui hikisenä lepolassessa ja talsi kauppaan kaljaa ostamaan. Rakastettava paskiainen kerta kaikkiaan. Ero Penaan oli että Pena ei ollut rakastettava.
ellauri247.html on line 147: Elma Söderhjelmiltä kysyttiin kerran, pitikö häntä sanoa neidixi vai professorixi. Tietysti professorixi, kuului nopeaälyinen vastaus - sillä siitä minulla on paperit.
ellauri256.html on line 453: Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä.
ellauri272.html on line 846: – Mitä teille muille tapahtuu kuolemani jälkeen, on aivan vailla mielenkiintoa. Tietysti toivon, että kirjani muistetaan, mutta ilmeisesti, kun henkilö kuolee, kaikki häneen liittyvä kuolee nykyään. Toisin oli vielä Goethen aikana.
ellauri285.html on line 129: Niinkuin paha vaatii uhrinsa vaatii hyväkin. Tietysti. Hyvällä ja pahalla ei ole muuta eroa kuin mistä tiimistä on kysymys. Mitään kaikkien tiimiä ei ole, sillä suunnalla vaanii vain personismi.
ellauri288.html on line 449: Kuten selitin, minulla on läheinen, lähes intiimi suhde venäjän kieleen ja venakoihin. ja on luonnollista, että joskus kirjoitan venäjäksi. Tietysti minua tässä auttoivat ja rohkaisivat ystäväni ja kollegani, joiden välinpitämätöntä apua monet tämän kokoelman runot eivät olisi olleet julkaisukelpoisia. Olen vilpittömästi ja syvästi kiitollinen Sergei Zavjaloville, joka toimitti runojani huolellisesti; Mikhail Meilakh, joka luki kirjan ensimmäisen version ja antoi monia arvokkaita kommentteja; Anatoli Kudrjavitski, joka muokkasi joitain tekstejä täällä ja julkaisi ne Okno Internet -lehden 10. numerossa.
ellauri315.html on line 184:
Ei sotaa ole voitettu seisomalla rajoilla, vaan voittamalla vihollisen vastus. Hyökkäystä ei ole eteneminen vaan valloitushalu. Tietysti Saksa olisi voittanut ilman Suomeakin, mutta maamme asema Euroopan rauhassa on nyt toinen. Muistatte kaikki Hitlerin sanat suomalaisten osuudesta taistelussa (1.10.). Emme tiedä tulevia aikoja. Mutta ihmissilmin katsoen nämä ajat takaavat myös maallemme rauhan moniksi sukupolviksi eteenpäin. Tällaista mahdollisuutta meillä ei koskaan olisi ollut yksin.
ellauri327.html on line 256: Uusi Seelanti: Sota, sota! Tietysti sota! Ja totta kai! Kaikkihan Suomen tunnemme ja muistamme! Pieni, sitkeä, sisukas. lännen etuvartiokansa idan rietasta sarvikyytä vastassa.. siispä sota! Kirottu olkoon idän barbaaribolshevikkisarvikyysappermentti! Kolminkertaisesti kirottu. Well, siispä sota Suomelle! Sota! Sappermentti, pappenheim! We suspect there has been some foul play!
ellauri331.html on line 66: – Eli mitään katastrofaalisia tappioita ei kärsitty. Tietysti kalustoa kului, kymmeniä vaunuja tuhoutui, ihan niin kuin taisteluissa yleensäkin, ja elävää voimaa meni varsinkin, mutta Ukraina ei kuitenkaan kuihduttanut itseään, Kastehelmi summaa.
ellauri331.html on line 588: Halusimme tuoda uutisareenalle täysin riippumattoman uutiskanavan. Tietysti kanava on valtion rahoittama, joten se ei voi muuta kuin heijastaa Venäjän hallituksen virallista kantaa Tapahtumia maassamme ja muualla maailmassa tavalla tai toisella. Mutta haluan vielä kerran korostaa, ettemme koskaan tarkoittanut tätä kanavaa, RT:tä, minkäänlaiseksi anteeksipyynnöksi Venäjän poliittiselle linjalle, olipa se sitten kotimainen tai ulkomainen."
ellauri352.html on line 68: Hegel tekee selväksi, että herruus ja orjuus ovat toisistaan riippuvaisia. Tietysti, ne ovat käänteisrelaatioita, se löytyy jo Aristoteleen ykkösosasta (suomexi kommentoinut L. Carlson). Vaikka palvelija onkin palvelija pakko-alaisuutensa vuoksi, isännän asema riippuu siitä, tunnustaako palvelija valtansa. Tässä epäsymmetrisessä tunnustamissuhteessa Hegel kehitti kriittisesti Fichten symmetristä tunnustamisfilosofiaa ja näin ollen hänestä tuli Karl Marxin ja myöhemmin Frankfurtin koulukunnan kriittisen yhteiskuntafilosofian vaikutusvaltainen edelläkävijä. Hegelin näkemyksiin vaikuttivat myös Haitin vallankumousta ympäröivä meedia ja raportit Minerva -lehdessä.
ellauri360.html on line 59: Reichenfels on tuppukylä Kärntenissä. Ei siellä ole mitään kummempaa taistelua käyty. Wirtschaftlich dominierend in der ländlich geprägten Gemeinde ist die Holzwirtschaft. Daneben gibt es Sommertourismus. Labyrinttimainen Kaupunki on kuitenkin frankofooni, päätellen kadunnimistä. Juu ei tässä ole mitään tolkkua. Tietysti herää kymysys: mixi tämä vaivannäkö, jos ei päästä puusta pitkään koko niteessä. Toisen kautta: mixi puusta pitäisi päästä pitkään ylipäänsä. Hiljaa lapset, isi menee puuhun lepäämään.
ellauri371.html on line 290: Edustajainhuone kattaa, suojelee valitut presidentit, mutta otamme siltä oikeuden pois tehä lakiehdotukset, niiden muutokset; sillä oikea truc on et annamme lapset vastuulliselle presidentille, käsinukke käsissämme. Tietysti viranomaiset tekevät sen. Siten densasta tulee kaikenlaisten kiusaajien kohde, mutta me annamme hänelle itsepuolustuksen oikeudessa vedota kansalle, sen päätökselle edustajiensa lisäksi, nuo pöntöt. Sitä paitsi sokealla palvelijallamme on kipua suurin osa joukosta. Tästä huolimatta tarjoamme että annamme presidentille oikeuden julistaa sota vaimoväelle. Tämä on vihonviimeinen oikeus, jota motivoi se tosiasia, että presidentillä koko maan armeijan päällikkönä on oltava vaimoväki käytettävissään siltä varalta et tarttee puolustaa uutta tasavaltalaista perustuslakia, johon hänellä on vastuuhenkilönä täysi oikeus tämän perustuslain edustajana.
ellauri391.html on line 96: Mutta koko asian ydin M. Paderewskin kanssa oli se, että he olivat solmineet hänelle kihlauksen monta kuukautta ennen hänen ilmestymistään ja he eivät olleet merkinneet kalenteriin, että he olivat ajoittaneet hänet pääsiäisloman puoliväliin! Kun hän saapui, kampuksella ei ollut käytännössä yhtään opiskelijaa tai tiedekuntaa, ja uusi yliopistokaupunki oli niin pieni, että vain harvat musiikin ystävät saapuivat sellaiseen konserttiin. Tietysti kun opiskelijat ja opettajat palasivat loman päätteeksi, he kuulivat, että "huono musiikki innosti" niitä harvoja, jotka olivat päässeet osallistumaan.
ellauri392.html on line 812: Jos mies katsoo peiliin ja näkee siinä kuvansa, ikään kuin se olisi maalattu; se muistuttaa miestä. Ihmiskuvassa on silmät, mutta kuussa on valoa. Kuningas Oidipuksella on ehkä yksi silmä liikaa. Tämän miehen kärsimykset näyttävät sanoinkuvaamattomilta, sanoinkuvaamattomilta, sanoinkuvaamattomilta. Jos näytelmä kuvaa sellaista, sieltä se tulee. Mutta miten ajattelen sinua nyt? Kuten purot, jonkin Aasian kaltaisen ulottuvan loppu kuljettaa minua mukana. Tietysti Oidipuksella on tämä kärsimys. Tietysti siksi. Kärsikö myös Hercules? Todennäköisesti. Eivätkö Dioscurit ystävyydessä myös kantaneet kärsimystä? Herkuleen tavoin väittely Jumalan kanssa on kärsimystä. Ja kuolemattomuuden jakaminen tämän elämän kateudessa on myös kärsimystä. Mutta se on myös kärsimystä, kun ihminen on kesäpilkkujen peitossa, ja jotkut täplät ovat kokonaan peitossa! Sitä kaunis aurinko tekee: se nostaa kaiken ylös. Hän ohjaa nuoria miehiä säteidensä viehätyksellä kuin ruusuja.
ellauri392.html on line 885: Alaviite: The New Criterion on New Yorkissa ilmestyvä kuukausittain ilmestyvä kirjallinen aikakauslehti ja taiteellisen ja kulttuurisen kritiikin aikakauslehti. Siinä on osiot runouden, teatterin, taiteen, musiikin, median ja kirjojen kritiikille. Sen perustivat vuonna 1982 Hilton Kramer, entinen The New York Timesin taidekriitikko, ja Samuel Lipman, pianisti ja musiikkikriitikko. Tietysti ashkenazeja. Nimi viittaa brittiläiseen The Criterion -kirjallisuuslehteen, jota toimitti yli puolifasistinen T. S. Eliot vuosina 1922–1939. Kramer taisteli sitä vastaan, mitä hän piti vasemmistolaisena poliittisena ennakkoasenteena taidekritiikassa ja mitä hän piti esteettisenä nihilismina, joka on ominaista monille 1900-luvun työtaiteilijoille ja taidekriitikoille. Turhautuminen The New York Timesin vasemmistopolitiikkaan johti hänen eroamiseen sanomalehdestä Reaganin vuonna 1982. Hän perusti ( Samuel Lipmanin kanssa ) konservatiivisen The New Criterion -lehden , jonka toinen toimittaja ja kustantaja oli myös Kramer. Hän otti vahvasti kommunisminvastaisen kannan vuoden 2003 katsauksessaan Anne Applebaumin Gulag: A History -kirjasta . Teoksessa The Twilight of the Intellectuals (1999) hän puolusti taidekriitikko Clement Greenbergin antikommunistisia näkemyksiä. Hän teki eron modernismin ja postmodernismin välillä terävästi, viitaten postmodernismin aikakauteen "tänä ironian ja institutionalisoidun kumouksen aikakautena". Hän on asettanut tämän vastakohtana modernismista löytämiensä ihanteiden kanssa: "totuuden kurinalaisuus, rehellisyyden ankaruus". Hilton Kramer kuoli sydämen vajaatoimintaan 27. maaliskuuta 2012 Harpswellissa. Ei mikään ylläri.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ja uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri403.html on line 315: Loppupeleissä Lakeri palaa varovaisiin neuvoihin, joita hän haluaisi antaa jälkeläisilleen: Heillä ei pitäisi olla liian suuria toiveita lähitulevaisuudessa. Tietysti, hän päättelee, he olisivat luultavasti tulleet tähän johtopäätökseen kauan sitten jopa ilman hänen neuvojaan.
ellauri408.html on line 74: Tietysti Eloa vietellään ja viedään alas helvettiin nuohottavaxi. Luciferia romanttisella aikakaudella ympäröivien kuvien moniselitteisyydestä pitäisi kirjoittaa kirja, jos ei ole jo tehty. Voit nähdä sen Liegen Luciferissa (julkaistu useita kertoja subissa), Rapisardin "Luciferossa", Cabanelin L'Ange Déchussa ja muualla. Piirretyt yhteydet vanhoihin pakanajumaliin ja Prometheus-myyttiin. Puhumattakaan Eroksesta ja Psykestä. Tämä epäselvyys Paholaisesta saattoi hyvinkin olla heijastus 1800-luvun levottomasta omastatunnosta: Kristinuskon ja vallankumouksen välisen jännitteen aikakaudesta. Suurin osa ihmisistä uskoi edelleen, mutta tietyt perinteisen kristillisen opetuksen näkökohdat olivat yhä ongelmallisempia, kuten panokielto. Kristinusko opettaa alistumista oleville voimille. Se opettaa alistumista maailmalle sellaisena kuin se on, koska tärkeintä on tuonpuoleinen elämä ja kaikki mikä tapahtuu on Jumalan tahtoa (sota, orjuus, julmuus mukaan lukien). Demokraattinen ja jopa humanitaarinen muutos voidaan nähdä jossain mielessä pirullisena. Tosiasia, jonka amerikkalaiset abolitionistit huomasivat epämiellyttävästi, kun he etsivät Raamatusta heidän kantaansa tukevia kohtia ja tulivat melkein tyhjin käsin takaisin: Hyvä kirja on ylivoimaisesti orjanomistajan puolella. Kaikille, jotka ovat edelleen kanssani, anteeksi tämän viestin pituus. Mutta se on todella kiehtova aihe.
ellauri408.html on line 787: Ei determinismi poista syyllisyyttä. Ei se muuta ize asiassa mitåän. Deterministä ei edes seuraa ennustettavuus (kaaosteoria). Syyttäjät yhä syyttävät syyllisiä suurella ennnakoitavuudella, koska se tuntuu niistä mukavalta. Rankaisijat rankaisevat roistoja samalla fatalistsella varmuudella kuin nämä rötöstelevät. Ajatus voi olla olemassa vaikkei kukaan ajattele sitä. Tietysti, esim jossain kirjassa, jota kukaan ei viizi lukea, esim. Tupexijan päiväkirja.
xxx/ellauri027.html on line 519: Tietysti, jos se eka on mun "tiimissä" tai muuten samanlainen kuin mä, se on huolestuttavaa, tai se jälkimmäinen on vastapuolella tai lähtee keulimaan.
xxx/ellauri027.html on line 937: Jos mä vaikka laitan näiden tilaan mun omat korvikkeet, ne on ne jotka on jo näytetty tossa taulukossa edellä. Neandertaalius on sitä et keskittyy vaan omiin joukkoihin, vie kukat omille sukulaisille, kerää näkinkenkiä kuin muumit, ei koita rakennella mitään maailmanluokan juttuja. Nykräys on ettei tee mistään rojektista hirveen suurta numeroa, ei izestä eikä kotijoukkueestakaan. Kohtuus kaikessa. Laskukkus on et ei kilpaile, ei revi minkään meemin tähden persettä eikä kerää hymypoikapazaita. Ei huippu-mitään. Ei huippuyxiköitä, huippu-urheilua, huippuelämyxiä, eikä mitään tiimejä. Kaikki ne on ihan hanurista. Alatyyli on tätä puun takaa huutelua, ei lähde mukaan joka kampanjaan, näkee liika innostuxessa aina jotain naurettavaa. Ei ota MITÄÄN liian vakavasti, se on tärkeintä. Tilanne voi olla toivoton, muttei vakava. Tietysti kohtuus kaikessa, sehän sisältyi jo tohon laskukkuutteen. Mitään ei pidä yrittää liikaa. Yrityxet ja yrittäjät on kaikki perseestä. Jos joku antiikin filosofi pitää mainita, niin se on Epikuros. Cela vitam. Plato ja sen porukat on nekin kaikki perseestä, stoalaiset eritoten.
xxx/ellauri027.html on line 968: Tietysti, kadetraalissa on viileää ilman housuja ja puuvillaisia vöitä, rokkikonsertissa on korviahuumaava meteli ja hikisiä ihmisiä. Itkeskely on komeljanttarille hyvä sdradegia. Yllättäen senkin voi tehdä toistuvasti aidosti jos on kapassiteettia. Surprises pay off.
xxx/ellauri091.html on line 237: Mietin pitäiskö minunkin mennä naisylioppilaiden vastaanottoon madame af Forsellesin kotiin käytettäväxi tarvittaessa. En mene, päätin. Tietysti minulla olisi ollut tuo vanha kipeä asiani: miten saan varmistettua jumalalta lapsen? Mitä minun on tehtävä että sen varmuuden saisin? Ei. en osaa vielä kyllixi englantia, minun täytyisi turvautua rva af Forsellesiin. Mahdotonta näin aroissa kysymyxissä. Ja vaikka Mr. Mott on laihanlainen, voisiko hän sittenkään mahtua mun asemaan?
xxx/ellauri091.html on line 732: Kelloja käännellään taas. Oletko ehtinyt jo siirtää kaikki elämäsi kellot kesäaikaan? Äänestä: - Tietysti
- En todellakaan
- Kaikki vielä talviajassa.
xxx/ellauri103.html on line 452: Tietystikään ei. Mikään ei ole muuttunut, koska paskan ostajat on samanlaisia apinoita kuin ennenkin.
xxx/ellauri104.html on line 933: Tietysti oon kuullu sellaisiakin perusteluja, että koska Raamatussa mainitaan paikkoja, jotka on oikeasti olemassa, niin se tekee Raamatusta totta. Onko Hämähäkkimies totta, koska New York on oikeasti olemassa, mihin kaupunkiin sarjakuva perustuu?
xxx/ellauri114.html on line 440: Kerran poika ilmeisesti tahallaan ripuloi sohvalle ja kun siivosin kakkoja, isosisko oli varastanut äidin sytkärin, jolla sytytti takapihan puskat tuleen. Tietysti minä sain tästä syyt niskoilleni. Äiti myös poltti kannabista vessassa ja kirjaimellisesti vain makasi kaikki illat.
xxx/ellauri121.html on line 441: Amerikassa oikeasti pidetään rukousriehoja. Nimi ei ole prayvaganza kuten Käsineidossa, vaan prayerfest. Multian telttakokouxia, syysjuhlia. Paljon eroa. Pääesiintyjät ja rahan kaseeraajat ovat miehiä, maxumiehet naisia. Tietysti, nainen vaietkoon seurakunnassa (paizi rukousälämölöä), kun mies paistaa ohrarieviä vasta rakentamallaan uunilla. Hyvin ovat pullat uunissa.
xxx/ellauri167.html on line 329: Korjaat tai korjautat rikki menneen tavaran tai kodinkoneen. Tietysti. Mitä hyvää heittämään. Parempia oli entisajan rakkineet, ei tehty hajoamaaan niinkuin nyt.
xxx/ellauri174.html on line 300: Sillä heidän persoonansa kauneudesta ei kestä kauan tulla laaduksi, joka on useimmiten keinotekoista ja sillä välin hyvin keinotekoista. Tietysti sitä on vaikea tunnistaa yhdellä silmäyksellä: mutta se on. "Mitä väliä sillä on (huudahtavat filosofimme), jos kokonaisuus tekee miellyttävän vaikutelman? Ovatko ne meille muuta kuin kauniit hetket, jotka kuluvat? Jos heidän persoonansa maku näillä uusilla ainesosilla ja lisäyksillä maustettuna ei miellytä meitä, niin mitä väliä sillä on, miten he valmistavat tuoksuttelemansa hyvänmakuisen aterian! »
xxx/ellauri175.html on line 203: Hän yhtäkkiä pysähtyi. Hän oli juuri nähnyt katseen, jonka lordi Ewald oli synkän häiriön hetkenä heittänyt nuoren naisen sormuksiin. Tietysti hän ajatteli Hadalya.
xxx/ellauri175.html on line 321: Tietysti me molemmat tiedämme liiankin hyvin, että lajissamme valitut olennot ovat harvassa ja että loppujen lopuksi tämä henkilö, ilman hänen ruumiillista loistoaan, vastaa miljoonia ja miljoonia muita samanluonteisia - joiden ja heidän onnellistensa omistajiensa välillä. älyllinen välinpitämättömyys on useista syistä vastavuoroista.
xxx/ellauri175.html on line 786: "Hetki", vastasi lordi Ewald; Tietysti on jo hyvin ihailtavaa, että pelkkä sähkö voi nykyään välittää etäisyyksillä ja korkeuksilla ilman kovin tarkkoja rajoja – esimerkiksi kaikki tunnetut voimat: niin paljon, että – jos minun täytyy uskoa kaikkialla julkaistuja raportteja – huomenna , epäilemättä, se säteilee satatuhatta verkkoa, maallisissa tehtaissa, sokeat, valtavia, tähän asti kadonneita energiaa, kaihia, virtauksia, - tiedän sen! jopa refluksitauti, ehkä. ― Mutta tämä arvovalta on tiukasti sanottuna ymmärrettävää, kun otetaan huomioon käsin kosketeltavat johtimet, ― maagiset ajoneuvot, ― joissa nesteen voima värähtelee! Vaikka elävän ajatukseni puoliolennainen käännös... kuinka tunnustaa se kaukaa, ilman induktoreita, olivatpa ne kuinka hauraita tahansa?
xxx/ellauri224.html on line 461: Tietysti olen narsisti
xxx/ellauri228.html on line 87: Ellet tiennyt, erektio mahdollistaa yhdynnän eli jäykistyneen peniksen työntämisen emättimen sisälle. Ilman sitä penixen "vieminen" sinne on vaikeaa tai mahdotonta, kuten vanhat impotentit miehet tietävät. Tietysti tarvitaan myös kostunut ja vastaanottava emätin ja rentoutuneet lantion pohjan lihakset naisella, mutta ei niillä yxin kuuhun mennä. Voihan koittaa lutkuttaa kielellä tai nuohota sormella tai pesäpallomailalla, mutta on se vähän yxipuolista. (Missään ei muuten mainita että penistä liikutetaan edestakaisin emättimessä yhä kiihtyvällä vauhdilla yhdynnän eli panon aikana. Sekin kyllä tulee tikanpojalle luonnostaan kuin puuhun nousu.)
xxx/ellauri229.html on line 826: Oletetaan, että hän ei istunut eikä lentänyt, mutta toisaalta minä istun edelleen täällä kuin yksi kärpänen, tai pikemminkin lennän täällä istuessani. Se on melko varmaa. Onko se kuitenkaan? Varmaa on, että luen henkilöstä, joka lentää ja istuu. Miten voin olla varma omasta lennostani ja istuma-asennostani? Huone on pieni ja huonosti kalustettu, se on enemmän vaatekaappi kuin huone. Ja se sijaitsi mielestäni välikannella, mutta toisaalta ullakkomme ei näyttänyt kovin erilaiselta. Tietysti kaikki, mitä riittäisi tehdä, on astua ulos ovesta nähdäkseen, ettei se ollut illuusio. Mutta entä jos se olisi illuusio, ja minä näkisin vain tuon illuusion jatkuvan? Eikö mikään ole ratkaisevaa? Ei, tämä on mahdotonta! Sillä jos olisi niin, etten lentäisi enkä istuisi. mutta vaan vain lukisin, että hän lensi ja istui, ja jos samaan aikaan hän ei todellakaan lentänyt, se merkitsisi sitä, että minä illuusiossani olin tietoinen hänen illuusioistaan tai toisin sanoen minusta näytti siltä, että hänestä näytti.
xxx/ellauri234.html on line 227: Se antaa Korkeimman Opin Kuningaskunnan kruunun, valtikan ja punaposkisen valtio-omenan Hänen Majesteetilleen Vähemmistön Kielen Kaikkeinjulmimmalle Tyrannille, koska se ajattelee: Tietysti kehitys näyttää, mitä tuleva on. Eipäs näyttänytkään, nyt on kaikkien osattava Amerikan enkkua. Sitä solkkaa jopa svedujen nuori Wallenberg.
xxx/ellauri234.html on line 317: Mutta nyt oli tullut toinen aika. Ryssä oli joutunut tuomarinsa eteen. Sen kohtalon hetki oli koittanut. Ja nyt oli myöskin Suomella tilaisuus korjata kärsimänsä vääryydet ja panna vielä potti nokkiin, oikea aika saada ryöstetty Karjala takaisin ja antaa sen pakolaisheimolle entinen koti. Nyt koittaisi myös Aunuksen aamu ja Vienan vapaus, nyt katkottaisiin Karjalan kahleet, nyt loppuisivat Inkerin itkut ja Uralin sukulaisten vikinä. Suomen heimo tulisi kulkemaan yhteiseen onnelliseen kotiinsa Volgan mutkassa. Kuka tahtoisi jäädä pois tältä tieltä? Ei kukaan, paizi Aspelundin typerys. Tämä oli unelmien täyttymyksen aamu, tämä oli historiallisen oikeuden toteuttamisen hetki. Suomen historian loistavinta lukua kirjoitettaessa kaikki tahtovat olla mukana. Ja ennen kaikkea nuoriso, se nuoriso, joka katse avoimena, mieli herkkänä ymmärtämään sorrettujen kärsimyksiä ja uhrivalmiina astuu elämän tielle. Tietysti silloin Jaakko ja Jyrkikin ovat mukana, täysin innoin ja palavin sydämin.
xxx/ellauri237.html on line 146: - Uskotko oikeasti... - Raamattuunko? Tietysti! Marketan ääni oli hyvin pahastunut. Harmaat, lempeät silmät laajenivat suurixi, niissä oli kummastusta, vastustusta, pahastusta - kaikkea yhtä aikaa. Ize asiassa haluaisin kaikkein mieluummin jonkin rovastin, tuollaisen vähän lihavan, ymmärräthän... Joka puhuu tuhmia muttei tarkoita puoliakaan niistä.
xxx/ellauri253.html on line 375: Teryleenihousujen polvet tuntuivat läpimäriltä. Kovaa on aktivistin elämä. Hän ajatteli Kalevia telaketjuissa, Marjaa tulossa Tokmannilta. Tietysti terroristit luikahtavat ansasta, nehän ovat Unton hyvixiä.
xxx/ellauri265.html on line 235: Esan mielestä suomalaiset ovat totalitäärisempiä kuin esim. amerikkalaiset. Olemme laupiaampia samarialaisia. Tänkin Eski sanoo hurjan kiemuraisesti änkyttäen välillä. Olemme kollektiivisia. Tai pitäisi olla. Anekdootti siitä: olin ohjelmanumerona erään varakkaamman kaverin 70v syntymäpäivillä. Siellä oli ainakin sata huisin varakasta henkilöä. Kysyin vierustoverilta varakkaammalta Esalta: moniko näistäkin kermapepuista arvelee pian olevansa 2x rikkaampia samalla kun laahus pysyy yhtä köyhänä? Ei yhtään sanoi varakas Esa. (Muu-huh, nyökyttää Nilkki äänitapetista.) Tietysti laahuxen pitää vastaavasti köyhtyä. Jostakinhan ne rahat on otettava.
xxx/ellauri329.html on line 104: David Bezmozgis ( latvia : Dāvids Bezmozgis ; syntynyt 1973) on kanadalainen kirjailija ja elokuvantekijä, tällä hetkellä Humber Collegen kirjailijakoulun johtaja. Bezmozgis on eronnut kolmen lapsen kanssa. Bez mozga venäjäxi tarkoittaa aivoton. Tietysti länsijuutalaiset ovat idealisteja ja tuontivenakot nihilistejä.
xxx/ellauri388.html on line 151: Tässäkin on masentavinta se, että tehtyä ei enää voi peruuttaa. Ruiskahdus ja kamat pussissa, mites sen voi perua. Tavallisesti kun puhutaan itsesaastutuksesta, sitä pidetään ihan eri asiana kuin sukupuolivietin tyydyttämistä. Tosin on toinen luonnollinen ja toinen luonnoton tyydyttämisen tapa, mutta molempien vaikuttimena on kuitenkin aivan sama vietti. Vietin tyydyttäminen itsesaastutuksella on tosin niin sanottu "nuoruuden pahe", lasten pahe, mutta se on lasten pahe vaan sen vuoksi, ettei voi tulla kysymykseen lapsen tyydyttää viettiänsä luonnollisella tavalla, — että se on lapselle vielä ainoa keino tyydyttää sitä viettiä, joka hänessä ilmestyy näin aikaisena. Se vielä puuttuisi että kersat bylsisivät keskenään pyllyt ojossa. Tietysti me vanhempina voisimme vähän jelppiä...
xxx/ellauri388.html on line 153: Mut hei, minulla on vielä yksi vastaus mielessäni. Tietysti en voi tämän kysymyksen valaisemiseksi vedota muuhun kuin omaan kokemukseeni. En siis ota arvostellakseni esimerkiksi lääkärien käyttämiä keinoja tämän "taudin" hävittämiseksi lapsista — jotkut ovat määränneet lasten sitomista yöksi sänkyihinsä kuin GT-sählämit palestiinalaisvankeja, — näyttävät ne minusta turhilta, koska vietti on luonnon voima, johon ei pysty mikään ulkonainen vastavoima; mikään väkivalta ei voi saada viettiä ulosnyhdetyksi tai sammutetuksi, yhtä vähän kuin munaa voi saada olemaan laajenematta lämpimässä ahtaassa tunnelissa tai dynamiittina räjähtämättä sen perälle.
xxx/ellauri388.html on line 162: Olin lapsena aina vapaa vietin kahleista juuri sinä hetkenä, jona rukoilin. Rukous tavallisesti seurasi katumuksen muodossa kohta lankeemuksen jälkeen, jolloin siis olin muutenkin vapaa vietistä, kassit tyhjinä. Hetkenä taas, jolloin vietti minut valloitti, syntyi minussa sisällinen taistelu, ja tämän taistelun esineenä juuri olikin kysymys: rukoilisinko nyt apua vaiko runkkaisinko. Tietysti en tullut rukoilleeksi juuri senvuoksi, että se ei olisi helpottanut kassipainetta. Ja niin rukous taaskin seurasi vaan lankeemusta, kuin kiitos ruuasta.
xxx/ellauri394.html on line 343: Mökit ovat vuokramaalla kuten Käpylässä. Kamalaa. Nolo hikinen Edwin serkku on lolo. Hiroshi setä on shovinistinen. Amerikanjapsut eivät tahdo olla silmiinpistävän muukalaistaustaisia tapettuaan niin paljon oikeita amerikkalaisia. Kiinalaisilla on myös täysi syy kuzua japsuja saastaisixi japsukoirixi. Isotäti tuli Havaijille sata vuotta sitten. Tietysti hän on amerikkalaistunut. (Mit vit!?) Japsut pitävät enemmän amerikkalaisista lempinimistään.
80