ellauri135.html on line 682: Testamentin runon analyysi (M. Ju. Lermontov)
ellauri155.html on line 563: Omasta uskosta voi kertoa aloittamalla sen merkityksestä itselle. Sekä kristitty että juutalainen uskovat Jumalaan, joka on puhunut aivan perhanasti Vanhan Testamentin kautta. Juutalainen ei vaan usko Uuteen Testamenttiin. Kun Jeesus ilmoitti itsensä Peevelille Emmauksen tiellä, hän osoitti seikkaperäisesti VT:stä että kaikki hänestä oli jo ennalta kirjoitettu. UT:ssa ei ole mitään uutta, hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää, kuten totesi jo Saarnaaja.
ellauri155.html on line 569: Juutalaisen kansan alkuvaiheet voi lukea Raamatusta. Juutalaiset uskovat Vanhan Testamentin Jumalaan ja odottavat yhä vaan siellä luvattua Messiasta. Niinhän mekin, mutta comebackia. Heidän uskontonsa on yksi maailman vanhimmista ja luokiteltu lakiuskonnoksi – lain noudattaminen on siis yksi keskeisimmistä periaatteista uskonnossa. Vaan onhan niillä armoakin (cheese), sitä tulee niistä Rashin kuulokkeista. Tamin kaijareista tulee vastamelua.
ellauri217.html on line 148: Ibn Iisakin tarinassa isoisä rinnastuu Vanhan Testamentin Abrahamiin ja isä Iisakiin. (Olikohan Aabrahaminkaan isyys ihan varmistettu? Mitä Saara nauroi?) Mekasta tulee näin vastaavasti uusi Jerusalem ja Kaabasta uusi Temppeli. Muhammed on tällöin vertauskuvallisesti Iisakin poika eli Vanhan Testamentin Jaakob eli Israel. Tälle Jumala lupasi unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen patsaaksi ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo.
ellauri290.html on line 89: KO. sodan jälkeen YK teki ehdotuxen pyhän maan jakamisexi 2 valtioxi, joka ei tyydyttänyt kumpaakaan osapuolta. Palestiinalaiset kazoivat haavi auki maansa myyntiä, ja GT-sählämit eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa maaläiskäreisiin (vaikka en olivatkin hyviä), ne halusivat izellensä koko pyhän maan, joka oli niille luvattu Vanhan Testamentin yxipuolisella sopimuxella.
xxx/ellauri114.html on line 598: Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, ”Kuninkaani on sedek”) on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta suolaista veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. M: Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa? A: Tottakai, hetki vain, Loo-ot! Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa; esimerkiksi heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan ”Korkeimman Jumalan papiksi" (tää on sitaatti yhdestä psalmista). Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen vanhatestamentillisena avataarina Raamatussa. Saalemin uskotaan sijainneen nykyisen Jerusalemin paikalla. Nyt niitä on vähän joka kylässä.
xxx/ellauri237.html on line 194: Raamatunkäännöskomitean jäsen Aro oli vuodesta 1974 ja Vanhan Testamentin käännösyksikön puheenjohtajana vuodesta 1976. Suomen Pipliaseura julkaisi Aron suomentamana Psalmit nykysuomeksi 1973. Aro oli suomentamassa ensimmäisen kerran Koraania Armas Salosen kanssa.
xxx/ellauri303.html on line 350: Eikä tässä vielä kaikki! Pahin on vielä kertomatta: Jacob Anfangista on tullut luopio. Se luki Uuden Testamentin ja tykästyi. Vi judar är sanna kristna. Hurså? Gud är inga tre personer och han har ingen son. Stackars Jacob. Denne man är i stor nöd. En polack blir vis efter skadan.
xxx/ellauri304.html on line 545: Yäk, yäk, yäk. Kyllä Warrenilta lähtee sitten ällöttäviä aivopieruja. Onko tässä sen mielestä jotain tolkkua? Kristitynkö kirjoissa se on kulkevinaan? Tuostahan olisivat Vanhan Testamentin juutalaiset kateudesta vihreinä.
9