ellauri001.html on line 1724: Tehtaankadun ja Neitsytpolun risteyksessä
ellauri001.html on line 1797: Tehtaankatua pitkin äidin perässä kuljin.
ellauri001.html on line 2324: Tai sittemmin rippikoulussa tavatun ensimmäisen tyttöystävän kanssa tehtyihin viattomiin kävelyihin Tehtaankadun pakkasessa.
ellauri002.html on line 1493: Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista.
ellauri012.html on line 70: "Jape" ei kyllä ollut paikalla 1961 Tehtaankadun kansakoulun ruokalassa. Meillä ei ollut tomaattilihapullia, ei ollut tomaattia eikä lihapullia. Meillä oli kaalikeittoa, jauhelihakeittoa, siskonmakkarakeittoa, hernekeittoa, kauralimaa, puolukka-ruispuuroa, vitapuuroa, tillilihaa joskus juhlapäivinä. Ei ollut lukujaksoja. Ei ollut yläastetta. Ne jotka ei päässeet oppikouluun jatkoi neljännen luokan jälkeen kansalaiskoulussa ja sit suoraan lapioimaan tai lakaisemaan katua. Niinkuin mun ekan luokan paras kaveri Antti Räty. Äiti ei antanut mun leikkiä sen kanssa, kun sen isä oli talonmies. Tavallisilla tallaajilla ei ollut Aaronia tai muita pianokirjoja, koulussa ne oli tuntemattomia. Ei ollut pianoakaan, oli urkuharmooni. Eikä omia tavaroita saanut tuoda kouluun. Ei edes salmiakkilaatikkoa. Jotkut kyllä kaatoi salmiakkijauhoa mustepullokoloon ja söi sieltä nuolaistulla sormella, kun opettajan silmä vältti. Törö ei uskaltanut. Eikä ois uskaltanut heittää lihapullia ruokalassa, jos niitä oisi ollut. Ruokalan tädit oli pelottavia. Aikaihmisillä oli valta antaa luunappi lapselle tai tukkapöllyä.
ellauri017.html on line 1299: Vasta aikuisena opin että vastaavia kokemuxia on ollut muillakin, niinkuin Lassilla, jonka sipulipuvun vetoketju juuttui kiinni vessassa. Huusi vuorosanat käymälästä käsin. Tai housut repes just kun sillä oli jalassa erityislapselliset rakettialkkarit, ja ope käski taululle ratkaisemaan laskua. Jumala ei voinut suoda niin pientä asia vaikka se rukoili. Siihen päättyi sen uskonnollinen kausi, ihan kun mulla 9-vuotiaana Neizytpolun ja Tehtaankadun kulmassa.
ellauri029.html on line 249: Dokumentin alussa tehtaan johtoportaassa oli pelkästään amerikkalaisia työntekijöitä. Heidän tehtävänään oli saada tehtaan työntekijät sopeutumaan yhtenäiseen työskentelyyn sekä päästä liikevaihdollisiin tavoitteisiin, joita Kiinan päädystä oli asetettu. Tehtaan käynnistyttyä uudelleen tuli monet amerikkalaiset konkurssinaikaiset tehdastyöntekijät takaisin töihin. Moni asia oli kuitenkin muuttunut. Pelkästään tuntipalkat olivat laskeneet aikaisemmasta 29 dollarista jopa 12 dollariin tunnilta. Tämä, jos jokin aiheutti tyytymättömyyttä amerikkalaisissa työntekijöissä.
ellauri034.html on line 294: August von Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
ellauri058.html on line 193: Tehtaan varjosta pääsi mustaan huomioon.
ellauri058.html on line 205: Inkerin romaani ei yllä Pekkasen tunnetuimpien teosten Tehtaan varjossa tai Lapsuuteni (1953) veroiseksi. Se ei myöskään ole ihan sellaista propagandistista tekstiä, jota Pekkanen kirjoitti sodan aikana valtion leivissä.
ellauri071.html on line 62: Tota veti Anna-Kaisa Oravisto kuusitoistavuotiaana Tehtaankatu 4:n edessä. Oikeasti se halusi jo sextata. Vähän myöhemmin sitä rääkkäsi M.A. Numminen. Kaisa tykkäsi hurjasti myös Piikleseistä, varsinkin Rubber Soulista.
ellauri102.html on line 303: Tehtaan pomo tahtoo naida tytärtä ja äitiä
ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
ellauri172.html on line 990: Kaisa Oravisto kysyi Tehtaankadulla niiden ovella että voitasko sextata. Kylmie herrantähen säikähin. Vaikka se tarkoitti vaan pusimista, kuten myöhemmin kävi ilmi.
ellauri188.html on line 468: Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja.
ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
ellauri270.html on line 576: Der Wert des Stiftungsvermögens der Universität lag 2021 bei 1,286 Mrd. US-Dollar und damit 19,8 % höher als im Jahr 2020, in dem es 1,074 Mrd. US-Dollar betragen hatte. 2008 waren es rund 770 Mio. US-Dollar gewesen. Rahantuloa ei voi ees-täää! Brandeis on #44, tuition 65K, endowment 1,3G. Harvartd on #1, tuition 52K, endowment 53G. Kyltää Brandeis jonkinlainen jenkkien Tehtaanpuiston yhteiskoulu on.
ellauri279.html on line 91: Tehtaankadulta kyseltiinkin, "miksi juuri Tammen piti kustantaa niin paljon neuvostovastaista kirjallisuutta".
ellauri299.html on line 627: Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi.
ellauri349.html on line 468: Miksikä tämä oli edes tärkeää? Koska siitä näkee miten hömpsykkäpariskunta oli jo silloin huisin urheita veteraaneja, eivät pelänneet Tehtaankadun valvontakomission kostoa. Sotaveteraaneja alettiin kuzua linnaan kahville vasta kun niitä oli niin vähän ettei siitä tullut liian kallista. Veteraanien edut paranivat sitä mukaa kun väki väheni.
ellauri355.html on line 182: Sodan jälkeiset vuodet toivat yritykselle nopean kehityksen. Tuotteet Kharkov polkupyörätehdas oli kysytty koko Neuvostoliitossa. Vuonna 1948 perustettiin linjat naisten ja lasten mallien tuotantoon. Tehtaan suunnittelutoimiston työntekijät työskentelivät uusien näytteiden parissa: lahjakkaat insinöörit ja teknikot. Suunnitelmien mukaan tehdas tuottaisi viisivuotissuunnitelman loppuun mennessä 350 000 yksikköä vuodessa.
ellauri355.html on line 223: Toinen tulipalo tapahtui 30. maaliskuuta 2017. Tehtaan alueella paloi kolmikerroksinen kokoonpanopaja. Sammuttamaan saapuneet asiantuntijat antoivat palolle toisen vaaratason. Yksi Harkovin asukkaista loukkaantui hiilimonoksidimyrkytyksestä. Isovenäläiset olivat takuulla tämänkin tihutyön takana!
ellauri381.html on line 80: Stepan Andriyovych Bandera (Ukraina: Bandera, lempinimi Baba, tunnetaan myös nimellä Stefan Popel, 1. tammikuuta 1909 – 15. lokakuuta 1959) oli ukrainalainen äärioikeistolainen Ukrainan kansallismielisten järjestön (OUN-B) radikaalin militanttisiiven johtaja. Kun Stepan kuoli Münchenissä aloin käydä Tehtaankadun kansakoulua.
xxx/ellauri010.html on line 449: jossa Tehtaanpuiston YK:sta ylioppilaaksi
xxx/ellauri259.html on line 631: Vilho (Ville) Ensio Viksten (3. heinäkuuta 1930 Tammela – 7. lokakuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, opettaja ja kustannusjohtaja. Vikstenin vanhemmat olivat puutarhuri Vilho Veikko Viksten ja Eliisa Elviira Ört (hehe, pirttiviljelijä, knulla ört på pört). Hän pääsi ylioppilaaksi 1952 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1960, mun opiskellessani Tehtaankadun kansakoulussa.
xxx/ellauri293.html on line 395: Tom Shales Tehtaankadun Postista antoi kaudelle haalean arvion ja sanoi, että se on "hieman parempi kuin useimmat muut sitcomit, menneet ja nykyiset - erityisesti ne, joissa on parikymppisiä outoja kaupunkiystäviä, jotka kokevat elämän katkeransuloisia mysteereitä." Toinen kausi sai kriitikoiden suosiota. IGN :n Staci Krause antoi kaudelle positiivisen arvion kutsuen sitä "hyväksi". Hän sanoi myös, että "Seitsemäntoista jaksoa 24:stä on mielestäni hyviä", tosin Kiviset ja Soraset "kamppailevat keksiäkseen tarinoita, jotka kestävät 22 minuuttia". Dinokaivurit, puhvelihatut ja kivi/puuautoon vauhtia läpsyttävät jalat eivät loputtomiin naurata.
xxx/ellauri385.html on line 614: Philomenan esirukouksen ansioksi luettiin useita ihmeitä, mukaan lukien Pauline Haricotin paraneminen Sydenhamin koreasta vuonna 1835, joka sai laajaa julkisuutta. Se on historiallisesti yksi vaivoista, joita kutsutaan Pyhän Vitutuksen tanssiksi. Philomenasta tuli haudantakainen pyhimys. Noin 1845 Pauline osti masuunitehtaan, jota hän aikoi johtaa kristillisen yhteiskuntauudistuksen mallina. Tehtaan viereisessä rakennuksessa asuivat perheet, ja lähellä oli koulu ja kappeli. Hän jätti kuitenkin johdon epärehellisiksi osoittautuneille ihmisille, ja vuonna 1862 hänet pakotettiin julistamaan konkurssi. Kun hän oli käyttänyt kaikki rahansa, hän vietti loppuelämänsä köyhänä.
27