ellauri034.html on line 327: Teema on tää omistavalta luokalta jo moneen
ellauri058.html on line 170: Väinö "Väpi" Linna oli Suomen aatteellisen saneerauxen kotivävy sodan jälkeisessä kyräilytilanteessa. Toiska Havu ei tätä älynnyt ja ampui nuolen pahan kerran jalkaansa. Albatrossiin ei osunut. Jousi osui omaan nenään. Väpiti väp. Jussi Talvi tyyppisen herrasjuustoilun aika oli peruuttamattomasti ohize. Väpi lavastettiin työläiskirjailijaxi, paljastaa HS Teema nyt. Hirmu ylläri.
ellauri102.html on line 175: Brändeistä haetaan siis lohtua ja turvaa, ja luonnollisesti tällaisella kaipuulla on helppo lyödä rahoiksi. Etenkin muoti-, urheilu ja viihdeyhtiöt keskittyvät näiden fetissituotteiden myyntiin. Teemapuistoja jäljittelevät marketit ovat toki yksi osa tätä lmiötä, mutta fuusioitumisen ja siihen liittyvän synergian tavoittelun jatkuessa nekin ovat vain kuin alkukirkko Rooman katakombeissa.
ellauri159.html on line 843: | Nimi | Heroja | Konnia | Tulos | Teema | Yleisö | Esim |
ellauri182.html on line 224: Teemat on selvästi kulttuurisidonnaisia. Netistä löytyvät listauxet on melkein aina amerikkalaisia. Tääkin on täynnä jenkkien mielimeemejä, kuten seppoilua, uskoa, toivoa ja luottoa ym. American Dreamia. Vittu kyllä jenkeillä on mahtava etulyöntiasema internetissä noin propagandamielessä! Sem voima näkyy nyt Ukrainan selkkauxen aikana.
ellauri206.html on line 206: Mixi Riku syö appelsiinin syxyllä? Ne ovat silloin pahoja. Adidaxen sorzit ja Vansin huppari. Mahonkihyllyn Teema-astiat ja omenat Alessin vadissa. Vittu mikä pelle merkkimies. Vanhemmista yllättävän vähän mainintaa. Teki WWW heti mieli juopotella. Ja vandalisoida turkufasistin partapozon dollarihymyä. Search me. Ketamiinipiikin jälkeen Riku näyttää murhatulta silkkiuikulta. Oxennettu mustikkasoppa ei ole sinistä vaan punaista.
ellauri278.html on line 408: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri281.html on line 407: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri299.html on line 464: Ihmiskäsitysten filosofia. Teemanumero, omistettu akateemikko Oiva Ketoselle 70-vuotispäivän 21.1.1983 kunniaksi. Sisälmys:
ellauri313.html on line 124: Valkoisesta peurasta Auroraan – kotimaisten huippuelokuvien lahjapaketteja Teeman juhlakaudessa
ellauri475.html on line 74: Todellinen Cyrano syntyi 1619 Pariisissa, nimellä Savinien de Cyrano. Sotilas, joka haavoittui Arrasin piirityksessä, ja myöhemmin opiskeli filosofi Pierre Gassendin johdolla. Kirjoitti satiirisia teoksia, kuten Histoire comique des états et empires de la lune (Kuumatka) ja Histoire comique des états et empires du soleil (Auringon valtakunnat), jotka pilkkasivat aikansa uskomuksia. Edmond Rostandin näytelmän (1897) päähenkilö oli lahjakas mutta ulkonäkönsä (suuri nenä) vuoksi epävarma runoilija-sotilas. Cyrano rakastaa Roxanea, mutta uskoo, ettei voi mahtua tämän sisään nenänsä takia. Hän auttaa komeaa mutta kömpelöä Christiania kirjoittamalla tälle kirjeitä, joita tämä antaa Roxanelle, jotta Roxane rakastuisi "häneen". Teemat: Rakkaus, petos, इसका ('is-ka' eli 'sen') pituudesta riippuva itsetunto ja sen kauneus vs. sielu. Tarina on inspiroinut lukuisia sovituksia, kuten oopperoita, elokuvia ja uusia näytelmiä, joista tunnetuin lienee venäläisen Gerard Depardieun tähdittämä vuoden 2018 elokuva. Hänen päätavoitteensa oli pilkata auktoriteetteja, erityisesti uskonnossa, ja kannustaa vapaamieliseen materialismiin. Hän teki useita myöhempiä keksintöjä, kuten levysoitin ja kenties moderni atomiteoria, Kz m. albumit 89 ja 150.
xxx/ellauri027.html on line 789: (VI:7) Keskusteluja filosofin kanssa (Discussions with a Philosopher), tv-programs for Yle Teema, 2004-2005.
xxx/ellauri059.html on line 498: Upea historiallinen draamasarja renessanssiajan Italian mahtisuvusta saa päätöksensä kolmannen kauden myötä. Teema keskiviikosta perjantaihin 22.4.2020 alkaen klo 20. Koko sarja Areenassa 24.4. alkaen.
xxx/ellauri237.html on line 738: (Teema, jonka ympärillä tämä runo pyörii, on jonkun kaiketi naisihmisen poissaolo. Tarina sijoittuu Chilen merelle, koska kirjoittaja vietti suuren osan elämästään aaltojen, mastojen ja tuulen kanssa.)
xxx/ellauri329.html on line 524: ARBATIN LAPSET. 1930-luvulla hanattomia baikalhaulikoita, harjaterästä, keinokuituvatteita, uusia junanvaunuja ym ym.uutta! Kauttaaltaan halvalla tehdyn näköistä. Näyttelijätyökin venäläiseksi kehnoa. Sarja tuli uusintana, eikä läheskään vetänyt vertoja muille Yle:n Teemalla nähdyille tuoreille venäläisille kirjallisuusfilmatisoinneille, jotka olivat oikeasti hyviä!
xxx/ellauri410.html on line 300: Teemat:Pettymys
16