ellauri322.html on line 448: Ugolino della Gherardesca, (noin 1220 – 1289) oli italialainen aatelismies ja laivaston komentaja. Hän oli mahtavan Gherardescan suvun päämies ja Pisan ghibelliinien johtohahmoja. Parhaiten Kreivi Ugolino tunnetaan Danten kuvitteellisesta kuvauksesta Jumalaisessa näytelmässä. Tarinan mukaan hänet vangittiin poikiensa ja pojanpoikiensa kanssa syytettynä maanpetoksesta, kanssarikollisensa kavaltamana. Heitä pidettiin vangittuina yhdeksän kuukautta, ja he nääntyivät nälkään vankeudessa. Danten mukaan Ugolino söi poikiensa lihaa. Tutkijat ovat kyseenalaistaneet kertomuksen muun muassa sillä perusteella, että vankilaan joutuessaan kreivi oli yli 70-vuotias ja huonohampainen, ja pojat olivat sitkeitä.
ellauri325.html on line 295: Smith eli viisi vuotta tämän jälkeen. Hänen poikansa pitivät huolta hänestä. He eivät halunneet, mutta heidän oli pakko. Hänen vanhuudessaan hänen mielensä kirkkaus ja anekdoottivarasto eivät ilahduttaneet kaikkia, jotka tulivat katsomaan häntä. Hän kertoi seitsemän tarinaa ja tiesi kuusi vitsiä. Tarinat kertoivat pitkiä jorinoita hänestä, ja vitsit koskivat kauppamatkustajaa ja metodistipappia. Mutta kukaan ei kuitenkaan tullut katsomaan häntä, joten sillä ei ollut väliä.
ellauri328.html on line 373: Tiede ja uskonto -lehdessä julkaistiin romaani, jonka oletetaan perustuvan tositarinaan, joka koski vanhauskoisten lahkoa nimeltä "Todet ortodoksiset vaeltajat". Tarinassa nuori Moskovan komsomolityttö joutuu tavallisen Moskovan ortodoksisen papin vaikutuksen alaisena, joka lähettää hänet maanalaiseen Siperian skeneen hurskaan naisen kanssa. Siellä tytöt opetetaan tekemään tulevaa lähetystyötä ja tekemään salaisia ​​luostarilupauksia. Häntä kohdellaan ankaralla paastolla, vihalla maailmaa, despoottista riistoa, kaiken kirjallisuuden paitsi Raamatun ja joidenkin teologisten traktaattien kieltämistä, asumista kellarissa näkemättä aurinkoa, hymyn tai ystävällisyyden puutetta ja töykeyttä. Tämä ilmapiiri esitettiin täsmällisenä kuvauksena vanhauskoisten lahkojen elämästä. Lopulta tytön pelastavat hänen Sherlock Holmesin kaltaiset sankarilliset komsomoliystävänsä.
ellauri342.html on line 74: Se on upea kirjasto, joka on ihailtavan hyvin perustettu, avoinna runoilijoille päivin ja öin, ja sitä palvelevat pienet symbaalikirjastonhoitajat, jotka soittavat sinulle musiikkia koko ajan. Vietin siellä muutaman ilahduttavan päivän, ja viikon tutkimuksen jälkeen – selässäni – päädyin löytämään mitä halusin, toisin sanoen tarinan muulistani ja tästä kuuluisasta potkusta, jota säilytettiin seitsemän vuotta. Tarina on kaunis, vaikkakin hieman naiivi, ja yritän kertoa sen sinulle, kun luin sen eilen aamulla ajan värisestä käsikirjoituksesta, joka tuoksui hyvälle kuivalta laventelilta ja jossa oli suuria Neitsyen lankoja kirjanmerkkeihin.

ellauri342.html on line 75: Se on upea kirjasto, hyvin varusteltu ja avoinna 24 tuntia päivä runoilijoille, ja sitä palvelevat nuo pienet symbaalitotokset kirjastonhoitajat, jotka tekevät musiikkia sinulle koko ajan. Minä jäin sinne useita ilahduttavia päiviä ja viikon etsinnän jälkeen -- makaa minun päälläni takaisin -- Keksin juuri sen, mitä etsin: oman versioni muuli, jolla on kuuluisa seitsemän vuoden kauna. Tarina on viehättävä ja yksinkertainen, ja kerron sen sinulle, kun luin sen eilen alkaen a käsikirjoitus, jossa oli ihana kuivatun laventelin tuoksu, ja pitkä neiton hiukset saniainen kirjanmerkkeihin.
ellauri343.html on line 367: Alkuvaiheiden kaukopartiotoiminnasta on tallessa harvinainen dokumentti, nimittäin juuri tiedusteluretkeltään palanneen partion haastattelu. Partion tehtävänä oli ollut käydä vanhalla rajalla ja katkaista Karjalan rata. Haastateltava myös kertoo, miten he päättivät varastaa venäläisiltä auton. Kun venäläiset yrittivät paeta, suomalaiset ampuivat heidät. Anastus oli kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä he eivät osanneet ajaa puukaasutinautoa. Tarina jatkuu usean muunkin vihollisen ampumisella.
ellauri344.html on line 292: The Best Exotic Marigold Hotel on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut John Maddenin ohjaama draamakomedia. Jonkinlainen Kaupunginteatterin vanhuskvartetin brittivastine. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Judi Dench, Celia Imrie, Bill Nighy, Ronald Pickup, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Penelope Wilton. Onnexi nekin taitaa suunnilleen kaikki haukata jo koiranputkea. Huom! Poistunut ohjelmistosta! Elokuva perustuu Deborah Moggachin vuonna 2004 julkaistuun romaaniin These Foolish Things. Tarina kertoo brittieläkeläisistä, jotka lähtevät viettämään leppoisia eläkepäiviään eksoottiseen ja ”ei niin kalliiseen” Intiaan. Houkutteleva mainos uudistuneesta Marigold Hotellista kädessään ja upeat visiot antoisista eläkepäivistä mielessään, he saapuvat paikkaan, joka onkin vain kuori entisajan loistostaan.
ellauri345.html on line 145: Pyhiinvaeltajan typerys. Tarina Wilhelm Maisterin matkavuosilta
ellauri350.html on line 101: Vuonna 1977, 64-vuotiaana, Kohut kirjoitti artikkelin, jonka otsikko oli "The Two Analyzes of Mr. Z." Tämä teksti oli alun perin tarkoitettu The Restoration of the Self -lehden saksalaiseen painokseen , jossa se korvasi "Hra X:n" tapauksen. Tarina on omaelämäkerrallinen, vaikka Kohut itse ei koskaan tunnustanut tätä kenellekään. Alkuperäinen herra X alkoi vaatia köyhtyneeltä Kohutilta lisää rahoja, minkä johdosta Kohut vaihtoi izensä sen tilalle hra Z:xi. Mr. Z. esitetään potilaana, jota Kohut oli analysoinut kahdesti neljän vuoden ajan, ensin freudilaisessa kehyksessä ja viiden vuoden tauon jälkeen Kohutin uudessa itsepsykologian viitekehyksessä. Molemmat analyysit kestivät viisi vuotta. Kohut ei keskustellut Z:n tapauksesta vaimonsa Elizabethin tai poikansa Thomasin kanssa, eikä hän lukenut artikkelia heille, mitä hän yleensä teki kaikkien teoksiensa kanssa. Elizabeth ja Thomas lukivat artikkelin vasta Kohutin kuoleman jälkeen ja saivat hyvät naurut.
ellauri352.html on line 393: Thales saavutti rikkauksia oliivisadosta ennustamalla säätä. Yhdessä versiossa hän osti kaikki Miletoksen oliivipuristimet ennakoituaan sään ja hyvän sadon tietylle vuodelle. Tarinan toisessa versiossa Aristoteles selittää, että Thales oli varannut puristimet etukäteen alennuksella ja saattoi vuokrata ne korkealla hinnalla kysynnän ollessa huipussaan ennustuksensa perusteella erityisen hyvästä sadosta. Tämä tarinan ensimmäinen versio muodostaisi ensimmäisen historiallisesti tunnetun futuurien luomisen ja käytön, kun taas toinen versio olisi ensimmäinen historiallisesti tunnettu optioiden luominen ja käyttö.
ellauri360.html on line 57: Tarina on tietysti suhteellisen yksinkertainen. Tuntematon sotilas vaeltelee ympäri kaupunkia sotilaallisen tappion jälkeen talven keskellä ja etsii miestä, jolle hän luovuttaa kaatuneen toverin henkilökohtaiset tavarat. Vihollinen saapuu kaupunkiin ja paeta yrittävä sotilas haavoittuu. Hän onnistuu pääsemään naisen asuntoon, jonka aviomies taistelee sodassa, missä hän lopulta kuolee. Voimme nähdä, että tämä ainakin osittain tulee Robbe-Grilletin omista kokemuksista sodassa ja Kafkan vaikutus on myös vahva. Mutta tämä ei ole kafkamainen romaani eikä omaelämäkerrallinen romaani. Vaikka sotilaalla on sokkeloiden pelko, kaupungissa eksyminen, kafkamainen tunne eksymisestä, muttei tiedä missä tai miksi on eksynyt, tämä ei ole romaanin avain. Mitä Robbe-Grillet tekee, kuten hän on tehnyt aikaisemmissa romaaneissaan, keskittyy asioihin, toimiin jne., joilla on hänen mielestään oma merkityksensä. Tietenkin tämän tekeminen tällä tavalla häiritsee meitä, sillä odotamme tavanomaista romaania ja asiat, vaikka ne näyttävätkin normaaleilta, saavat hieman epätavallisen konnotaation vain siksi, että hän on keskittynyt niihin tässä hieman epänormaalilla (kirjallisista odotuksistamme poikkeavalla) tavalla. Siten ahdistuneisuuden tunne, sellainen kuin saamme Kafka-romaanissa, lisääntyy täällä, vaikkakin eri tavalla. Ja kuten Kafkan kohdalla, olemme epävarmoja siitä, mitä tapahtui, paitsi että sotilas kuoli. Kai.
ellauri362.html on line 39: Monet kirjailijat ovat saaneet Austenista ketjureaktion, mikä johti useisiin romaaneihin ja muihin mukautuksiin. Elizabeth Astonista tuli yksi Austeniin liittyvän kaunokirjallisuuden tuotteliaimmista kirjoittajista. Hän oli opiskellut kirjailijaxi St Hilda's Collegessa Oxfordissa lordi David Cecilin, Austenin elämäkerran kirjoittajan, johdolla. Aston katsoi, että Austenin romaanit olivat "nykyään yhtä tuoreita kuin silloin, kun ne kirjoitettiin". Tarinaansa laatiessaan Aston päätti olla esittämättä Austenin hahmoja, kuten Mr Darcya. Sen sijaan hänen tarinoissaan on vielä tuoreempia, ize asiassa äskettäin keksittyjä hahmoja, jotka liittyvät Austenin teoksissa nähtyihin henkilöihin, kuten Darcyn, Bingleyn ja Collinsin perheisiin.
ellauri362.html on line 87: Tarina alkaa siitä, että Darcyn ja Bingleyn matkaseurue (Bingley, hänen sisarensa Caroline ja hänen toinen sisarensa sekä hänen miehensä herra ja rouva Hurst) saapuvat Meryton Assemblyyn maalaistaloille. Bingley, uusi yhteisössä, on ulospäin suuntautunut henkilö ilman mitään teeskentelyä, ja siksi hän odottaa innolla hauskaa. Sitä vastoin Darcy on melko pidättyväinen ja jäykästi muodollinen, ja hän odottaa, että maalaisjuhlien iloinen epämuodollisuus huonosti kasvatettujen vieraiden kesken = työläs, epämiellyttävä ilta. Caroline ja Hurstit ovat elitistisiä snobeja ja odottavat innolla kyllästyvänsä merkityksettömiin paikallisiin.
ellauri362.html on line 114: Darcy ja hänen serkkunsa Richard Fitzwilliam matkustavat joka kevät Kentiin auttamaan tätiään Lady Catherinea tämän Rosings Parkin kartanon kevätsiivouxessa. Lady Catherine Bourgh inhoaa kevätsiivousta yhtä paljon kuin Kaislikossa suhiseen myyrä. Heidän linja-automatkallaan Lontoosta Fitzwilliam huomaa Darcyn surkeasti sormeilevan Elizabethin kirjontalangan kirjanmerkkiä, ja hän haluaa kuulla siihen liittyvän romanttisen tarinan. Välttääkseen kertomasta Fitzwilliamille totuutta Darcy päättää nopeasti tarjota hänelle vaihtoehtoisen tarinan siitä, kuinka hän pelasti yhden parhaista ystävistään harkitsemattomasta avioliitosta. Tarina tyydyttää Fitzwilliamin uteliaisuuden ja lisää hänen arviotaan Darcysta.
ellauri362.html on line 437: Oppisopimuskoulutuksensa päättyessä Crabbe palasi kotiin Aldeburghiin ilman tulevaisuudennäkymiä ja hänellä oli hyvin vähän tietoa parantamisen taidosta. Hänen kotinsa oli onneton äitinsä sairauden sekä isänsä hillittömyyden ja väkivaltaisen luonteen vuoksi. Näiden vuosien aikana raudan on täytynyt päästä hänen sieluunsa. Hän yritti harjoittaa ammattiaan Aldeburghissa, ja hänet nimitettiin seurakunnan lääkäriksi. Sillä välin hän kuitenkin opiskeli luontoa ja varsinkin kasvitiedettä tuloksin, jotka, elleivät häntä lääkärinä palvelisi, olisivat hänen runoudelleen suuri arvo. Hän jatkoi paljon lukemista ja pohdiskelua, ja hänen mielensä kääntyi ehdottomasti uskon ja hurskauden puoleen. Sarah Elmy oli hänen lohdutuksensa ja toivonsa (monia vuosia myöhemmin eräässä Tarinassa nimeltä The Lover's Journey hän kirjoitti kuuluisan kuvauksen vierailustaan hänen luonaan); ja hän jatkoi runojen kirjoittamista, josta vähän on säilynyt. Vuosiin 1775–1779 kuuluu useita uskonnollisia runoja, vaikuttava pieni pala Mirristä joka kertoo, kuinka hän veti kirjailijan "väärien nautintojen" helpotuksesta "ylevämpiin käsityksiin", ja tyhjä säeteos nimeltä Midnight, joka, joskin hyvin synkkä, päättyy järkevään ja vahvaan rohkeuteen.
ellauri369.html on line 259: Tarinan saatanallisista säkeistä kertoo Ibn Ishaq 700-luvulla tekemässään Muhammedin elämäkerrassa. Ibn Ishaq kertoo, että Muhammed kannattajineen oli joutunut Mekassa ankaran painostuksen kohteeksi, koska hän ei vain tyytynyt julistamaan omaa oppiaan vaan myös pilkkasi Mekan jumalia. Muhammed sai tällöin ilmestyksenä Tähden suuran. Hän lausui ääneen (puistattavat saatanalliset jakeet alleviivattu):
ellauri369.html on line 279: Tapaus venyttää islamin tulkintaa profeetasta, joka ei koskaan tehnyt virheitä. Tarinan loukkaavuuden takia monet nykyajan muslimit eivät edes usko, että se löytyy islamilaisista lähteistä. Tarina saattoi olla loukkaava myös Ibn Hishamille 800-luvun alussa, sillä hän jättää sen kertomatta. Sen sijaan 900-luvulla at-Tabari, jolla vielä oli käytössään Ibn Ishaqin teksti, esittää sen. Syynä oli Jansenin mukaan mahdollisesti se, että tarinaa tarvittiin selittämään Koraanin kohtaa 22:52, jossa puhutaan siitä, miten Saatana saa pujotetuksi omia toiveitaan lähettilään toiveiden lomaan. Tämä kohta kuuluu seuraavasti:
ellauri372.html on line 246: "Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi." Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui jymäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Idumea kuitenkin pääsi päältäpäsmärixi. Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta. Edomin maita oli arabisodissa kiistelty Negevin autiomaa.
ellauri372.html on line 488: Tarina osoittaa, että Hudibras, ritari ja parlamentin armeijan eversti, kukistuu säännöllisesti, joskus naisten taitojen ja rohkeuden vuoksi, ja päättyy nokkelaan ja yksityiskohtaiseen julistukseen, että naiset ovat miehiä parempia.
ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
ellauri386.html on line 133: Kuten Andrew Kaufman, äskettäin julkaistun Pippelin vaimo: Tarina rakkaudesta ja riskistä naisesta, joka pelasti Dostojevskin, kirjoittaja sanoi, "ihmisten on ymmärrettävä, että he eivät ehkä pitäisi joitakin Dostojevskin mahtavimpia romaaneja käsissään, jos ne eivät olisi ilmestyneet." "Dostojevski oli melkein avuttoman umpikujan edessä, kun he tapasivat, mutta Anna oli auttanut häntä välttämään katastrofin älykkyydellään, työmoraalillaan ja emotionaalisella tukellaan", Kaufman kirjoitti. Annasta ei ole aiemmin julkaistu kirjaa englanniksi.
ellauri391.html on line 77: Paderewski väitti kieltäytyneensä maksusta, antaneensa rahat Hooverille ja käskeneensä tätä vähentämään kulujensa kattamiseen tarvittavat varat, antamaan itselleen kymmenen prosenttia tuotoista, ja Paderewski olisi tyytyväinen siihen, mitä jää jäljelle. Tarinan toisessa versiossa Paderewski ottaa rahat ja repi velkakirjan, mikä osoittaa Hooverille, että he olivat kuitit ilman kuittia. Tarinaan on usein lisätty Paderewskin matka äskettäin nimettynä Puolan pääministerinä, joka matkustaa Pariisiin kiittämään Hooveria Puolan ruokkimisesta ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suuren ahdingon aikana. Joidenkin kertomusten mukaan Hoover on vastannut: "Ei hätää, herra Paderewski, minä tiesin, että tarve oli suuri. Sitä paitsi sinä et muista sitä, mutta autat minua kerran, kun olin opiskelija yliopistossa ja olin kolossa."
ellauri393.html on line 650: Tarina on käännös Renaud de Louensin Livre de Melibée et de Dame Prudencesta. Renaudin teos itsessään on hyvin löyhä käännös Liber consolationis et consiliista Albertanus of Brescialta, mikä viittaa tarinan suosioon. Tarinan pitkäveteisyys on johtanut sen poisjättämiseen joissakin nykyaikaisissa painoksissa, kuten Toivo Lyyn ja Nevill Coghillin käännöksessä.
ellauri393.html on line 652: Tarina kertoo Melibeuxesta, joka on poissa kotoa eräänä päivänä, kun kolme vihollista murtautuu hänen taloonsa, hakkaa hänen vaimoaan Dame Prudencea ja hyökkää heidän tyttärensä kimppuun raiskaten tämän henkiheitoxi. Tarina etenee sitten pitkäksi keskusteluksi pääasiassa Melibeuxen ja hänen vaimonsa välillä siitä, miten edetä ja kuinka hakea hyvitystä vihollisiltaan. Hänen vaimonsa, kuten hänen nimensä viittaa, neuvoo varovaisuutta ja moittii Meliä tämän hätiköityjen mielipiteiden vuoksi. Keskustelussa käytetään monia sananlaskuja ja lainauksia oppineilta auktoriiteilta ja Raamatusta Porukat eivät ole pitäneet tästä armon parodiasta jossa kaikenlaiset ylistetyt neropatit osoittautuvat aivan vitun kylmiöixi.
ellauri393.html on line 658: Tarina johdetaan rukouksella Neitsyt Marialle, minkä jälkeen se sijoittuu Aasiaan, jossa juutalaisten yhteisö asuu kristillisessä kaupungissa. Seitsemänvuotias koulupoika, lesken poika, kasvatetaan kunnioittamaan Mariaa. Hän opettelee laulamaan ensimmäisen säkeen suositusta keskiaikaisesta hymnistä Alma Redemptoris Mater ("Lunastajan omaishoitaja"); vaikka hän ei ymmärrä sanoja, vanhempi luokkatoveri kertoo hänelle, että se koskee Mariaa, Jeesuksen äitiä . Hän alkaa laulaa sitä joka päivä kävellessään paikallisen juutalaisen geton läpi kouluun.
ellauri393.html on line 660: Saatana, "joka on (rakentanut) juutalaisten sydämeen ampiaispesänsä", yllyttää joitakin juutalaisia ​​murhaamaan lapsen ja heittämään hänen ruumiinsa julkiseen jäteastiaan. Hänen äitinsä etsii häntä ja löytää lopulta hänen ruumiinsa, joka alkaa ihmeellisesti laulaa Alma Redemptorista . Kristityt kutsuvat paikalle kaupungin tuomarin, joka neljännestää juutalaiset villihevosilla ja hirttää. Poika jatkaa laulamista koko oman Requiem-messunsa ajan , kunnes paikallinen apotti kysyy häneltä, kuinka hän pystyy siihen. Hän vastaa, että vaikka hänen kurkkunsa on leikattu, Maria ilmestyi hänelle ja laittoi jyvän hänen kielensä päälle ja sanoi, että hän voisi jatkaa laulamista, kunnes se poistetaan ja hiän tulisi hakemaan häntä. Apotti poistaa siemenen ja poika lopulta vaikenee ja kuolee. Tarina päättyy viittaukseen Little Saint Hughiin Lincolnista , toiseen marttyyrilapsista, jonka kuolemasta syytettiin juutalaisia.
ellauri393.html on line 677: Grisilden tarina on vielä ällöttävämpi setämiesmärkä uni. Äijä "testaa" puolison nöyryyttä nöyryyttämällä sitä elinikäisillä julmuuxilla. Kun rouva ei uskalla koskaan yhtään vastaan vikistä se pääsee lopuxi setämiehen armoihin takaisin. Täähän on jopin sadistinen tarina transponoituna #metoo jutuxi. Kyllä jopi elamassa parjaa. Jo oli totaalisen perseestä. Vaikka samaa tarinaa kertoi myös italialainen Pinocchio. Varmaan se on todenperäinen. Tarinan kertonut on sixi juuri / Petrarca - moloniekka jalo, suuri. Se herätti naisten keskuudessa paljon puhetta. Toiset moittivat, toiset kiittivät.
ellauri398.html on line 886: ennen tätä? Ja nousivatko he pukille vielä jälkeenpäin? Tarina
ellauri398.html on line 1078: Jeesuksen kuoleman jälkeisinä hetkinä tapahtui useita dramaattisia asioita. Yksi oli maanjäristys, joka ilmeisesti rikkoi monien Israelin menneisyydessä kuolleiden pyhien haudat (Matt. 27:50–52). Tarinan ydin on, että maanjäristys häiritsi ruumiita jollain tavalla. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen monet ihmiset näkivät nämä pyhät elävinä. Heräsivätkö ne eloon sillä hetkellä, kun Jeesus kuoli, vai olivatko ne vain paljastuneet ja nousivat ylösnousemuksensa jälkeen, Matteus ei ole yksiselitteinen. Matteus on ainoa evankeliumikirjoittaja, joka kuvailee tätä tapahtumaa, eikä hän anna paljon yksityiskohtia. Tämä on turhauttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, sillä kuvattu tapahtuma herättää luonnollisesti uteliaisuutta.
ellauri403.html on line 224: Tarinan edetessä Batemanin ote todellisuudesta hajoaa, ja hänen murhistaan alkaa tulla yhä väkivaltaisempia ja monimutkaisempia, jolloin ne vaihtelevat yksinkertaisista väkivallan tuotoksista kidutuksiin, raiskauksiin, uhrien silpomiseen, kannibalismiin ja nekrofiliaan. Täähän kuulostaa ihan Israelin Gazan sodalta. Hän alkaa satunnaisesti vitsailla sarjamurhaajista tavallisissa keskusteluissa ja tunnustaa murhiaan työkavereilleen, jotka useimmiten ajattelevat sen olevan vain taas uusi esimerkki Batemanin sairaasta huumorintajusta.
ellauri408.html on line 70: Näyttää siltä, että ajatus Paholaisen "lunastuksesta" rakkauden kautta on kaukana uudesta! Ihmettelen, ovatko ohjelman kirjoittajat lukeneet tämän runon. Suosittelen alkuperäistä ranskankielistä versiota, jos voit lukea sen: Runoudelle on ominaista, että se menettää jotain käännöksessä. "Eloaa" on kutsuttu kauneimmaksi ranskalaisromanttisista runoista. Kuvasto on upea. Tarina kertoo, että uusi enkeli, Eloa (huomaa nimen samankaltaisuus klassisen ranskalaisen romanttisen sankaritar Heloisen kanssa), syntyy Jeesuksen Lasaruksen kuollessa vuodattamasta kyynelestä. Hän nousee liittyäkseen enkelien joukkoon taivaassa, missä häntä varoitetaan langenneesta kaverista. Mutta sen sijaan että tuomitsisi hänet, hän on surullinen ajatuksesta, että joku on niin täysin yksinäinen ja rakastamaton. Ei hyvä merkki taivaan näkökulmasta!
ellauri409.html on line 497: Sitten kun Guido kuoli, pyhä Franciscus tuli ottamaan hänen sielunsa, mutta paholainen vastusti häntä sanoen, että kyllä hänen täytyy oikeasti mennä helvettiin paaville annettujen vilpillisten neuvojen vuoksi, joiden vuoksi hän (piru) oli seurannut häntä siihen hetkeen asti: itse asiassa ei voi vapauttaa ketään, joka ei tee parannusta syyllisyydestään, sillä samaan aikaan parannus ja halu tehdä lisää syntiä on ristiriitaista. Guido muistaa olleensa epätoivoinen, kun paholainen tarttui häneen ja pilkkasi häntä sanoen, että ei kai hän luullut olevansa filosofi. Demoni oli tuonut hänet Minoksen luo , joka kiersi häntänsä hänen ruumiinsa ympäri kahdeksan kertaa ja lähetti hänet petollisten neuvonantajien Bolgiaan ja puri omaa häntäänsä vihasta. Siitä lähtien Guido on ollut kirottu ja suree liekkien ympäröimänä. Tarinansa
ellauri418.html on line 83: Kävi kuitenkin niin, että paavina ollessaan Johanna tuli neizeellisesti raskaaksi. Kerran, matkalla Pietarinkirkolta St. Clementen kirkolle, Johannan synnytys käynnistyi. Paavi Johanna kuoli synnytyksessä ja hänen ruumiinsa haudattiin kuolinpaikalle. Kun synnytys oli paljastanut Johannan sukupuolielimen, kansanjoukot raivostuivat ja kivittivät hänet hengiltä. Tarinaa naispuolisesta paavista on käytetty  osoituksena siitä, miten alas lännen kirkko oli vajonnut.
ellauri426.html on line 380: Hahmoilta puuttui luonnetta, liikaa kerrottavaa näyttelemisen sijaan ja kertominenkaan ei ollut tarpeeksi sekavaa, jotta jotkin osat eivät olisi järkeviä. Muistan hämärästi nähneeni elokuvan vuosia ja vuosia sitten suurelta näytöltä. Kävin katsomassa sitä suuren ryhmän kanssa ja nauroimme enimmäkseen ääneen sen tahattomalle huumorille. Tarina on merkityksetön ja uskomattoman tylsä, ja siinä on erittäin huonoja luonnehdintoja ja älyttömiä dialogeja.
ellauri426.html on line 730: "Olit sankari, josta maailman pitäisi tietää. Otit elämäsi taistelulle, ja ihailen polkumiinaasi vilpittömästi. Olit ihminen, joka välitti ja antoi kaikkesi uskomuksille. Elit tämän taistelun... Yleensä polkumme erosivat, yhtä lukuun ottamatta. Pokrovsky. Hän antoi meille mahdollisuuden tavata useammin, mutta lopulta hän vei sinut pois ikuisesti", hän kirjoitti. "Tapasimme yhdessä etulinjassa. Kaikki tapahtui odottamatta ja yllättäen. Tarinastamme olisi voinut tulla elokuvan juoni, mutta pidimme sen salassa viime hetkeen asti. Täytit koko emät--elämäni, toit turvallisuuden tunteen, tuen ja rakkauden. Sinä olet se, jota olen odottanut kaikki nämä vuodet", kertoi vainajan tyttöystävä. Oksana Rubaniak valmistelee julkaistavaksi Maksym Yemetsin runokokoelmaa, joka on jo loppuvaiheessa. Yemets oli kolmannen asteen Rohkeuden ritarikunnan haltija.
ellauri429.html on line 337: Arabien valtio nojasi Jumalan kanssa tehtyyn sopimukseen. Vastineeksi kuuliaisuudesta Jumala antoi Jaakobin jälkeläisille oikeuden luvattuun maahan. Paikka, jonne Jaakob oli pystyttänyt patsaansa, oli Jerusalemin Temppelivuori. Kalifi al-Malik antoi rakennuttaa sinne valtakuntansa keskuspyhäköksi Kalliomoskeijan. Pyhäkön keskellä on pylväiden ympäröimänä paljas kallio, maailman peruskivi. Sen päällä nukkuessaan Jaakob näki taivaaseen johtavat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat. Tältä kiveltä myös Muhammed nousi taivaaseen jo Jaakobin näkemiä tikapuita pitkin. Teollaan hän ylitti Jaakobin suorituksen. Tarinassa Muhammed on uusi Jaakob, joten Jaakobin siunaus yhdistyy myös Muhammediin, jolle Jumala näin antoi luvatun maan ja koko maanpiirin hallittavaksi siunaukseksi kaikille kansoille. Nyze on luvassa ilmaisexi Donald Trumpille.
ellauri429.html on line 810: Yhdeksännessä kirjassa (Alamkaravati) Naravahanadatta on järkyttynyt suosikkimorsiamensa Madanamanchukan katoamisesta avattuaan sisätilojen ovet. Häntä lohduttaa useita tarinoita uskollisten parien tilapäisestä erosta ja lopullisesta jälleennäkemisestä. Ne koostuvat tiiviistä kertomuksesta Nalan ja Damayantin seikkailuista. Tarinat jatkuvat kolmanteentoista kirjaan asti.
xxx/ellauri044.html on line 1104: Tarinassa kiinnittää huomiota sen puhtoisuus - tääkö

xxx/ellauri075.html on line 528: Maggie, katujen tyttö (1964), kääntäjä Anneli Tarkka. (Alkuperäisteos 'Maggie: A Girl of the Streets', 1893) Tarina on aika suoraviivainen ja valittu tyylilaji tulee selväksi jo ensi sivuilla, eli tässä kirjoitetaan lähiöoksennusta paitsi että lähiö on 1890-luvun Bowery, New Yorkin varsin huonomaineinen alue. Maggien vanhemmat ovat irlantilaisia siirtolaisia jotka ryyppäävät ja tappelevat keskenään, veli Jimmie taas tappelee muualla, elämä on lohdutonta ja kurjaa kunnes Maggie alkaa tulla paremmin juttuun Jimmien kaverin Peten kanssa ja alkaa elätellä kaikenlaisia romanttisia haaveita... No, ne haaveet jäävät haaveixi.
xxx/ellauri086.html on line 942: Novelli käsittelee ihmismielen järkkymistä, mielen syvimpiä sopukoita. Siinä on yliluonnollisia sävyjä, joiden sekoittuminen ihmisen pimeään puoleen saa aikaan uhkaavan tunnun. Tarina tuntui lähes hämmästyttävän ajankohtaiselta ja Poen vaikutus vielä nykyiseenkiin kauhukirjallisuuteen ja sen teemoihin on selkeä.
xxx/ellauri087.html on line 188: Puhetyylissä ei ole paljoakaan sellaista, mitä ei voisi opetella. Harva tosin jaxaisi. Tarinankerronta ja arjen merkityksellistäminen ovat molemmat jo antiikin aikana keksittyjä hyvän puhumisen sääntöjä.
xxx/ellauri113.html on line 205: Seisomme kaikilla tieteenaloilla merkittävien uusien kexintöjen kynnyxellä. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia! Ymmärrämme mistä reiästä elämä syntyi maapallolla ja mihinkä reikään se katosi. Saatamme jopa selvittää, onko munalla maailmankaikkeudessa mahixia! Viestimme älykkäiden maahanmuuttajien kaa! Emme voi enää kazoa izeämme silmiin yhä saastuneemmalla ja ylikansoitetulla planeetalla. Emme voi seisoa jalkaterät sisäänpäin. Olen optimisti jolla on uskoa vaikka siirtää planeettoja radaltaaN ja panna niiden sijaan tekokuita! Tarina ei pääty täh--- Täh? Kuka, minäkö? Hei tää hissi lähti nyt alaspäin! Kuka painoi väärää nappulaa? Mähän suuntasin kazeeni ylös tähtiin enkä alas jalkoihini! Anna anteexi eno että katosin, sanomatta sanaakaan. Otin viestejä vastaan kaukaa, vieraita planeetoilta. Nojoo. Hei Tapsa, vielä yxi asia, kuuntele nyt hyvin tarkasti: HAISTA KUULE PSSKA!
xxx/ellauri122.html on line 1168: romaanistaan Answered Prayers. Tarinat olivat kevyesti
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 321: Tarina päättyy onnelliseen iloiseen jälleennäkemiseen, ja Edith, joka on päättänyt muuttaa aiemmin vähemmän kuin jaloa asenteensa, tekee jotain aivan ihanaa, epätyypillistä ja nöyrää: Hän löytää Elornan tarvitseman koi, vangitsee sen huolellisesti ja tuo sen hänelle. Lausunnossa oletetaan, että Edith menee naimisiin Hartin kanssa, samoin kuin Philip naimisiin Elornan kanssa.
xxx/ellauri136.html on line 649: toivoton lopetus jättäisi lukukokemuksemme tyhjäksi. (Miten niin?) Kirjojen halutaan viimekädessä käsittelevän inhimillisiä hyveitä, jolloin vaikeat ja häiritsevätkin aiheet kuten inhimilliset paheet pyritään palauttamaan jonkinlaiseen järjestykseen, joka tekee niistä helpommin sulateltavia. Tarinan lopetus jättää varovaisen toiveikkaan tunteen: ”Tänä aamuna maailma on tomua ja tuhkaa, mutta ei toivosta tyhjä." (Miten niin?)
xxx/ellauri154.html on line 316: Tarinat ja mietteet.
xxx/ellauri154.html on line 317: Tarina punaisesta rakkauden langasta
xxx/ellauri154.html on line 319: Tarinat ja mietteet.
xxx/ellauri165.html on line 547: Tämän kuultuaan Franciscus riisui kledjunsa (taas), heitti pois skebansa ja (tyhjän) lompsansa ja vaihtoi nahkavyönsä naruun. Tarina ei kerro oliko Ransun keppi ollut sitä ennen paljonkin liossa.
xxx/ellauri167.html on line 643: Principia Discordiassa on kertomus Harmaanaaman Kirouksesta. Tarinan mukaan vuonna 1166 eaa. sai mies nimeltänsä Harmaanaama päähänsä, että maailmankaikkeus on täynnä järjestystä, ja tästä syystä päätti kaiken olevan vakavaa ja leikin syntiä. Tuntemattomasta syystä kukaan aikalaisista ei huomannut kaikkialla yhtälailla esiintyvää epäjärjestystä, ja hyväuskoisina ihmiset siirtyivät seuraamaan Harmaanaamaa. Tämä johti ajan myötä nykyiseen yhteiskuntaan, jossa järjestystä pidetään tilanteesta riippumatta positiivisena ja epäjärjestystä negatiivisena. Tästä jaottelusta johtuen joutuvat ihmiset sietämään myös järjestyksen tuhoisia ja rajoittavia puolia, ja epäjärjestyksen luovia piirteitä pidetään yhtä paheksuttavina kuin sen tuhoisia piirteitä.
xxx/ellauri179.html on line 596: Tarinat Rolandista olivat keskiajalla hyvin suosittuja, ja esimerkiksi monissa Saksan kaupungeissa on niin sanottu Rolandin pylväs, Rolandia esittävä suurikokoinen veistos. Rolandia esittävillä veistoksilla on käsissään miekka ja kilpi tuomiovallan vertauskuvina.
xxx/ellauri186.html on line 409: Claire oli ainoa Pilin naisista joka oli kieltäytynyt anaaliyhdynnästä. Pili valitti kun Claire ei suostunut nielemään sen runkkua. Joo hei tää on selvää piilohomostelua. Pilin kähärät niskakarvat ja viivamainen suu tekee siitä erehdyttävästi juutalaisen kyrvän näköisen. Clairen pitää lutkuttaa sitä vielä tissinä. Työntää sen 7 tuuman nisää sisäänsä. Eri ällöä. Tarinan moraali on: todellisuus on moraaliton. Todellisuudessa on tyyliä. Todellisuus on valkomekkoinen vanha partapozo. Tissi tai pippeli, Phil on aina samanlainen vitun narsistinen perse. "Mixi minun ei pitäisi sitä saada jos minä haluan sitä? Pidätän henkeäni ja lyön päätä lattiaan kuin Riitta pienenä." Hyvä että kuoli! Joutaisi kuolla jos ei jo olisi!
xxx/ellauri193.html on line 158: Tarina alkaa vajaa vuosikymmen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Päähenkilö, vähän yli 20-vuotias Hans Castorp, menee davosilaiseen alppiparantolaan tapaamaan siellä tuberkuloosin vuoksi hoidossa olevaa serkkuaan Joachim Ziemßeniä. Castorpin vierailu parantolassa venyy hänen saamiensa yhä pahenevien, osittain näyteltyjen sairauksien vuoksi. Castorp tapaa parantolassa henkilöitä, kuten humanistin ja tietokirjailijan Lodovico Settembrinin, totalitaristisen jesuiitan Leo Naphtan, hedonistin Pieter Peeperkornin ja romanttisesti köyrimänsä rouva Chauchat’n.
xxx/ellauri201.html on line 261: Tarina on löllerö ja opettavainen. Tulee mieleen Sakari Topeliuxen lukemiset lapsille tai kansakoulun aapiset. Välillä on puisevia viisuja: ken pallit kirkkoomme tehdä mahtoi? Norjalaiset lantasaappaat ovat kaappifasisteja. Lappalaista Aslakkia kohtaan ilmirasisteja. Torbjörnissä on kosolti narsistisia piirteitä. Se on jonkinasteinen supermies. Torbjörn vetää herneen nenään kun sille nauretaan.Torbjörn ilostuu kun Synnöve osoittaa pelkäävänsä sitä.
xxx/ellauri202.html on line 82: Jatkoa Mr. Rainfoldin pitkäveteiselle plokille. Roger Martin du Gardin pääteos Thibaultin suku, Les Thibault (1928 - 1940) on kahdeksanosainen sukukronikka, jossa kuvataan vauraan väestön elämää ja heidän varttuvaa nuorisoa. Vanhempi polvi kutsuu itseään porvareiksi ja pitävät itseään yhteiskunnan tukipilareina. Nuoret asettavat vanhempien arvot puntariin. Tarina alkaa Pariisista vuonna 1904.
xxx/ellauri208.html on line 50: Wellbeck panee juutalaista opiskelijaansa Myriamia: Mnää käänsin hänet selälleen, siirsin reidet haralleen ja tein sormella. Hän oli pian märkä, ja minä työnnyin sisään muitta mutkitta. Han oli aina pitänyt tuosta yksinkertaisesta lähetyssaarnaaja-asennosta. Nostin hänen jalkojan päästäkseni oikein syvälle ja liikuin edes takaisin. Lantioni liikkui pehmeästi, väsymättä, muutaman minuutin kuluttua Myriam alkoi voihkia, sitten huutaa, ja minä jatkoin nussimista, jatkoin vielä sittenkin kun hänen pillunsa supissteli kullini ympärillä, hengitin hitaasti, vaivattomasti, tuntui kuin olisin ollut tietäjä iän ikuinen, pannut piika pikkaraista, navan alle naputellut suurella sukunuijalla. Sitten hän päästi pitkän uikutuksen, painauduin häntä vasten ja kiedoin käteni hänen ympärilleen, ja hän hoki: >>Kulta rakas... Kulta rakas. Ja itki. Aika peruskauraa. Oliko Mikin prepuce penetraatiossa rullalla kuin Steve Jobsin turtleneck vaiko ehkä maantäyttönä Joosuan esinahkakasassa? Tarina ei kerro. Mirjamia olis sellainen nahkarengas voinut kenties ällöttää. Se ei ole kosheria.
xxx/ellauri208.html on line 1169: Rifaasta tulee Mr. Rifaa, sir, köyhille kylähulluille, joita se parantaa ilmatteexi kuin Albert Schweizer. Kukahan sille tienaa leivän pöytään, Pappako betalar? Jasmineko vanhoilla konsteilla? Vai profetoiko se leipäpalkalla? Tarina ei kerro. Luppohetkinä Rifaa ja sen 4 opetuslasta halailee kiven takana. Naiset pitävät karvakätten ärsyttävää hää-älämölöä.
xxx/ellauri225.html on line 180: "Minusta historia ja Suuri Tarina ovat sama asia", Kilroy sanoi lopulta. "Ne ovat tapoja pitää ja säilyttää pyhät asiat." "Mitä on pyhyys?" "Se mikä on totta on pyhää. Se minkä edestä on kärsitty. Se mikä on kaunista." (Vittu koita päättää! Nuo ovat 3 eri asiaa!!!) "Joten Suuri Tarina yrittää siis löytää totuuden tapahtumista... tai tuskan tai kauneuden?" "Ei ole mitään tarvetta yrittää löytää sitä", Unroy sanoi. "Pyhyys on totuudessa, tuskassa ja kauneudessa. Siksi niistä kertominen on pyhää." What bullshit.
xxx/ellauri227.html on line 548: Peitenimi Coq Rouge ( Täcknamn Coq Rouge) on ruotsalainen jämityselokuva vuodelta 1989. Pääosaa Carl Hamiltonia esittää Stellan Skarsgård. Elokuvan kertoo tumpelosta yrityksestä estää terrori-isku. Elokuva perustuu Jan Guilloun romaaniin Coq Rouge (1986, suom. 1987). Tarinassa on mukana niin Ruotsin Säpo kuin palestiinalaisia ja israelilaisiakin. IB ei ole enää mukana kuvassa.
xxx/ellauri227.html on line 585: Tarina rikosetsivä Sofia Karpista päättyy raakoihin murhiin, parasta sarjassa on sen yhden paikan haju. Pihla Viitalan puheesta ei vieläkään saa selvää mutta onko sillä oikeastaan väliä.
xxx/ellauri228.html on line 288: Tarinan keskeinen ristiriita liittyy yhteen Kelvinin ilmeisistä hallusinaatioista: hänen kuollut vaimonsa Mata Hari ilmestyy huoneeseensa avaruusasemalle eräänä aamuna, näyttää ja käyttäytyy täsmälleen kuten hän oli ennen kuolemaansa vuosia aiemmin, lukuun ottamatta muutamia pieniä eroavaisuuxia (kuten vieteriavain silikonisen Mata Harin selässä), jotka muistuttavat Kelviniä siitä, että hiän ei ole todellinen. Elokuva seuraa Kelviniä ja hänen kollegoitaan, kun he käsittelevät tilannettaan kahdella tasolla: ensinnäkin yrittäen tiedemiehinä selvittää, aiheuttaako tunteva elämä Solariksella näitä visioita ja onko olemassa tapa kommunikoida sen kanssa; ja toiseksi, käsittelemällä sitä emotionaalista vaikutusta, joka aiheutuu heidän henkilökohtaisten haamujensa tapaamisesta.
xxx/ellauri237.html on line 738: (Teema, jonka ympärillä tämä runo pyörii, on jonkun kaiketi naisihmisen poissaolo. Tarina sijoittuu Chilen merelle, koska kirjoittaja vietti suuren osan elämästään aaltojen, mastojen ja tuulen kanssa.)
xxx/ellauri251.html on line 120: Avioliitto näytti olevan Atalantelle mieluinen, vaikka hän oli alkuun ollut vastahakoinen. Melanion (Hippomenes) puolestaan oli niin onnen ja autuuden vallassa, että ei muistanutkaan kiittää Afroditea, jonka avulla hän oli kisan voittanut. Jumalattaren kosto oli ankara. Afrodite odotti, että pari kulkisi jonkun temppelin ohitse, ja sitten hän vihoissaan langetti heille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Melanoin vei Atalanten temppeliin ja rakasteli siellä vaimonsa kanssa. Tarinan eri versioiden mukaan temppeli kuului joko Zeukselle tai sitten Kybelelle – joka tapauksessa ko. jumala(tar) suuttui temppelinsä pyhyyden turmelemisesta ja runkkutahroista. Tästä seurasi kova rangaistus: rakastavaiset muutettiin salonkileijoniksi. Ihanaa leijonat ihanaa. Kybele-version mukaan hän aikoi ensin surmata rakastavaiset, mutta päätyi muuttamaan heidät leijoniksi, koska piti kuolemaa liian lempeänä rangaistuksena. Leijonat valjastettiin vetämään Kybelen vaunuja. Kybeleestä ja sen leijonavetoisista vaunuista oli jotain läppää Flaubertilla. Joissain tarinan versioissa pari ehti olla jo jonkin aikaa silleen ennen kuin heistä tuli leijonia. Tuohon aikaan uskottiin, ettei leijona voi paritella oman lajinsa kanssa. Siis mitä? Sori mutta tätä en kyllä taida uskoa.
xxx/ellauri259.html on line 655:

1. Ihmisyyden rajalla, kirjoittanut Viktor Frankl. Tarina psykiatrista, joka kärsi natsien keskitysleirillä elämisen kauhuista toisen maailmansodan aikana. Frankl ammensi voimaa ajattelemalla toisille leireille sijoitettuja rakkaitaan, jotka odottaisivat heitä sodan vihdoin tullessa päätökseen. Vaikka hän ei valitettavasti koskaan enää saanut tilaisuutta nähdä perheenjäseniään, Franklin kokemukset keskitysleireillä antoivat hänelle aivan uudenlaisen ymmärryksen hänen oman elämänsä tarkoituksesta. Tässä kirjassa hän jakaa paitsi traagisen tarinansa, myös eräänlaisen teorian, josta me kaikki voimme saada voimaa vaikeina aikoina. Meistä jokainen voi hyötyä Franklin kirjan tarjoamista arvokkaista opetuksista.
   xxx/ellauri259.html on line 657: Siddhartha, kirjoittanut Herman Hesse. Julkaistuaan novellinsa Siddharta-nimisestä miehestä ja tämän polusta kohti valaistumista Herman Hessestä tuli eräänlainen idoli oman sukupolvensa nuorison ja sitä seuraavien sukupolvien keskuudessa. Vaikkei kyseessä olekaan Buddhan elämänkerta, Hesse ammensi ilman muuta inspiraatiota Buddhan elämäntarinasta. Tarina kritisoi ihmisten ylpeyttä ja individualismia, mutta kertoo myös meidän kaikkien sisällä piilevästä henkisestä potentiaalista ja siitä, miten voimme tuoda sen esiin itsessämme.
   xxx/ellauri268.html on line 151: Tarinat ovat siistejä. "Manichonin ratkaisu" kertoo siitä, kuinka he aikoivat myrkyttää kiinalaiset :) "Huono lauantai, ei juhlia" - mies ampui itselleen intohimon iltaan, kaikki antoivat hänelle toivoa, mutta halusivat muita. Tämän seurauksena hän meni naimisiin sen kanssa, joka hiljaa ja rauhallisesti idolisoi häntä :) "Jumala oli täällä, mutta ei pysynyt kauan" - amerikkalaisesta naisesta, joka vietti illan brittiläisten seurassa ja nukkui yhden heistä kanssa. "Missä kaikki on viisasta ja oikeudenmukaista" - onnekkaasta nuoresta miehestä, joka ystävystyi "nörtin" kanssa, joka äskettäin menetti veljensä. Tiedätkö, et voi sanoa sitä muutamalla sanalla.... Ehkä se kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta se todella koskettaa sielua. Hänen takiaan annoin Shaw'lle korkeimman arvosanan.
   xxx/ellauri268.html on line 413: Tarina, jossa olisimme aina orjia.
   xxx/ellauri286.html on line 176: Tarina pohjautuu alusta alkaen kotimaiseen kohtaukseen kertojan menneisyydestä, mikä luo välittömän kontrastin hänen ajatusten suunnalle. Hänen sotilaalliset assosiaationsa tulipaloon paljastavat hänen kiinnostuksensa meneillään olevaan sotaan, ja tämä merkin ensimmäinen esiintyminen osoittaa sekä hänen häiriönhalunsa että hänen yrityksensä rekonstruoida menneisyyttä. AKTIIVISET TEEMAT: Sotateeman kuvake Sukupuoliroolien teemakuvake Itse ja toinen teema -kuvake Aika ja muisti teemakuvake.
   xxx/ellauri286.html on line 384: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
   xxx/ellauri287.html on line 218: Διαπονέομαι, "olla ärsyyntynyt" kuuluu semanttiseen alueeseen moraaliset ja eettiset ominaisuudet ja niihin liittyvä käyttäytyminen, alialue viha, suuttunut (Louw & Nida, 763). ESV, NASB ja NIV kääntävät kaikki sanan διαπονηθεὶς "särmättynä", kun taas HCSB kääntää sen "pahantuneeksi". Alue sallii kuitenkin laajemman tunnereaktion. Kun otetaan huomioon verkkotunnus- ja aliverkkotunnus luokittelu, on tärkeää huomata, että tämä tunne ei todennäköisesti ollut suunnattu tytölle itselleen. Tämä kohta on osa merkittyjä "me"-kohtia, mikä (kuten edellä on todettu) osoittaa, että lääkäri oli paikalla tällä hetkellä. Tarinan luonnollinen kulku osoittaa, että tytön hyväksikäyttö oli ainakin tälle ryhmälle tietoista, joka saattoi johtua hiänen jatkuvasta läsnäolostaan. Se, että διαπονέομαι sallii suuttumuksen, on hyödyllistä, koska suuttumus määritellään "vihaksi tai ärsytykseksi, jonka aiheuttaa epäreilu kohtelu". Oxford English Dictionary, 3. painos, sv “Indignation”.
   xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
   xxx/ellauri293.html on line 175: Barnabas vihjaa että juutalaisten liitto Jehovan kanssa meni perseelleen jo silloin kun Mooses joko kiukuspäissään tai epähuomiossa särki jumalan antamista kivitauluista puolet alastulomatkalla. Tarina Mooseksen rikkomisesta kaksi kivitaulua, katso 2. Moos. 32:19 ja 5. Moos. 9:11-17. 13. Sillä Jumala tuomitsee maailman ilman henkilökohtaista huomiota, ja jokainen saa tekojensa mukaan.
   xxx/ellauri298.html on line 704: ihmiset, ovat tasavertaisia ​​osalstujia (LOL, haha), toiset tapettavina ja syötävänä, toiset tappajina ja syöjinä. Kirjassa Mythos and The Power of Myth, Campbell kertoo tarinan, jota hän kutsuu "Buffalon Carol-vaimoksi" Pohjois-Amerikan Blackfoot-heimon kertomana. Tarina kertoo ajasta, jolloin puhvelit lakkasivat tulemasta metsästystasangoille ja jättivät heimon nälkään. Päällikön tytär lupaa mennä naimisiin puhvelien päällikön kanssa vastineeksi niiden ilmestymisestä, mutta
   xxx/ellauri305.html on line 73: Clyde vie Robertan ulos kanootilla kuvitteelliselle Big Bittern Lake -järvelle (malli Big Moose Lakesta , New Yorkissa) Adirondacksissa ja soutaa suojaiselle lahdelle. Hän jäätyy. Roberta aistii jotain vialla ja liikkuu häntä kohti, ja tämä lyö häntä vahingossa kameralla kasvoihin, hämmästyttää hänet ja kaataa veneen vahingossa. Roberta, joka ei osaa uida, hukkuu, kun taas Clyde, joka ei halua pelastaa häntä, ui rantaan. Tarina antaa ymmärtää, että isku oli vahingossa, mutta paniikissa ja syyllisyydestä kärsivän Clyden jättämät satunnaiset todisteet viittaavat murhaan.
   xxx/ellauri312.html on line 212: Strategisen viestinnän konsortio sai äskettäin kaksivuotisen, uusittavissa olevan 2,5 miljoonan dollarin apurahan merivoimien tutkimustoimistolta projektilleen "Terroristin kertomusten ja vastakertomusten tunnistaminen: Tarinaanalyytikkojen upottaminen retkikuntayksiköihin". Muuan "Bud" kiersi ja soitti rytmikitaraa Whitedog-yhtyeessä tutkien rock and rollia jokapäiväisen työelämän sosiaalisena teoriana. Hänen viimeisin työnsä on soveltaa kommunikaatioteorioita ja kertomusta terrorismin ideologisen tuen vastustamiseen.
   xxx/ellauri312.html on line 927: Kirja koostuu Decameronen tai Canterburyn tarinoiden tapaan useista kertomuksista, jotka kutoo yhteen kehyskertomus. Kehyskertomus kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja. Matkan aikana pyhiinvaeltajat kertovat toisilleen kukin omat elämäntarinansa ja sen, miksi he ovat lähteneet mukaan tälle matkalle. Kirja on jaettu lukuihin, ja matkaajien minä-muotoiset tarinat esiintyvät omilla otsikoillaan lukujen sisällä. Tarina jää Hyperionissa kesken ja jatkuu suoraan Hyperionin tuhossa.
   xxx/ellauri312.html on line 931: Eli siis Tarina kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja, jotka ovat Lepinkäisen koti. Lepinkäinen ei ole lintu, vaan on olento, joka voi muuttaa fysiikan lakeja. Aikahautojen ympäristössä avaruusalusten miehistö katoaa ja pyhiinvaeltajat joutuvat taittamaan matkaa vanhanaikaisemmin tavoin. Aikansa kuluksi he päättävät kertoa toisilleen tarinansa ja syynsä, jotka saivat heidät ryhtymään tähän matkaan.
   xxx/ellauri329.html on line 297: Tarinat antavat kuvan Neuvostoliiton elämästä (se ei ole hyvä), mutta poika ja hänen perheensä ovat joko hämäriä (etenkin äiti) tai epämiellyttäviä (poika teini-ikäisenä) tai molempia.
   xxx/ellauri329.html on line 345: Molemmat Aleksijevitšin suomennetut teokset ovat valtavan hienoja lukuelämyksiä. Ne järkyttävät ja koskettavat, vaikkei niissä kauheuksilla mässäilläkään. Tarinallinen tietokirjallisuus, jota Aleksijevitškin osittain edustaa, on kovassa nosteessa nykyään, eikä mikään ihme, sillä yksilöiden kertomuksiin kiedotut historian tapahtumat tulevat lähemmäs lukijaa: ne tuovat historian samalla kertaa ymmärrettävämmiksi ja kauhistuttavammiksi.
   xxx/ellauri329.html on line 513: No ohjaaja oli käyttänyt taiteellisia vapauksiaan ja hieman muokannut juonenkäänteitä. Varsinkin romantiikan lisääminen oli ainakin naiskatseiljoille mieluisaa. Lisäksi tarina oli älykäs. Tarinan sijoittuminen 1930-luvulle oli niin kulttuuri- kuin yhteiskuntahistoriallisestikin kiinnostavaa. Nostalgiset vaatteet ja vanhat kuorma-autot olivat hauskoja! :)
   xxx/ellauri337.html on line 298: Egyptin vitsaukset olivat sarja onnettomuuksia, jotka Raamatun mukaan joutuivat Egyptin valtakuntaan sen jälkeen, kun he kieltäytyivät vapauttamasta heprealaisia. Tarina löytyy Exoduksen kirjan luvuista 7-12, Vanhasta testamentista.
   xxx/ellauri337.html on line 304: Toinen, esittely Jahven palvojista valittuna kansana. Tarina kertoo, että Jahve kuunteli armollisesti kansansa huutoja, suosi sitä, suojeli sitä vitsauksilta ja opasti heitä matkalla.
   xxx/ellauri376.html on line 242: Tarinan alkuperäisessä versiossa Antonin tarina päättyi eri tavalla, siihen, että talonpojat, jotka olivat äärimmäisyyksiin ajettuja puoluejohtajan pahoinpitelyistä, sytyttivät hänen talonsa tuleen ja käristävät hänet. Tässä muodossa ”Anton the Miserable” ei kuitenkaan ollut mahdollista julkaista, ja sensuuri hylkäsi sen.
   xxx/ellauri376.html on line 244: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Lydia Lotmanin mukaan tarina "antaa elävän ja laajan kuvan linnoituskylän elämästä". Kuten Dimitrin aiemmassa tarinassa "Kylä", kirjailija keskittyy jälleen maaorjatalonpoikaan, mutta tällä kertaa päähenkilön henkisestä rakenteesta ja moraalisesta luonteesta puuttuvat jo ne idealisoinnin ja romanttisen korotuksen piirteet, jotka olivat Tarinan "Kylä" sankarittarelle ominaista: Anton on "tumma, masentunut ja vetelä".
   xxx/ellauri376.html on line 256: Tämä tarinan kirjoitti Druzhin 25-vuotiaana vuonna 1847 ennen kaikkia I. Turgenevin, L. Tolstoin, F. Dostojevskin suuria romaaneja ja oli erittäin suosittu lukijoiden keskuudessa. Tarina rakkauskolmiosta, jossa on epätavallinen esitys hahmojen välisistä suhteista ja uskomaton lopputulos 1800-luvulle. Opimme kaikista tapahtumista hahmojen kirjeenvaihdosta. Päähenkilön K. Sachsin sotilastoverista ja ystävästä Zaleshinista tulee kirjeenvaihtaja ja hänen vaimonsa Polinka kirjoittaa ystävällensä Annette Krasinskajalle, Galezkyn siskolle.
   xxx/ellauri387.html on line 95: Tarina pahamaineisesta varkaasta on yksi Pohjoismaiden muinaisista tarinoista . Tarina käännettiin ruotsiksi vuonna 1737. Se on olemassa islantilaisessa käsikirjoituksessa noin vuodelta 1300 ja sijoittuu 700-luvulle. Tarina on jatkoa toiselle muinaiselle tarinalle, Þorsteinin tarinalle Sörsselssön.
   xxx/ellauri410.html on line 916: Tarina on pohjana William Shakespearen kirjoittamalle Coriolanuksen tragedialle ja useille muille teoksille, mukaan lukien Beethovenin Coriolan-alkusoitto (ei perustu Shakespeareen vaan yliopettaja Anders Collinin näyttelemään Coriolan-hahmooon). Tom of New England suunnitteli siihen perustuvaa eeposta mutta eihän siitäkään lopulta tullut lasta eikä paskaakaan.
   xxx/ellauri414.html on line 81: Tarina Muhammedin avioliitosta Aišan kanssa tarjosi uskonnollisen oikeutuksen lapsiavioliitoille, joita paimentolaiskulttuureissa harjoitettiin. Siellä ne tarjosivat keinon käyttää hyväksi synnyttäjien kaikki hedelmälliset vuodet. Perheen pääluku oli tärkeä vahvuustekijä perheiden ja sukujen välisissä kiistoissa. Eli ei siinä ollut mitään pedofiilistä, odoteltiin kärsivällisesti kokeillen kunnes mahtui sisälle. Aishan pikkareihin on edellisen kerran kurkittu kalu kovana albumissa 217.
   xxx/ellauri415.html on line 232: Fiktiivinen tarina Phyllisistä ja Aristoteleesta, josta tuli suosittu ja sai lukuisia versioita 1100-luvulta lähtien, kertoo tarinan hallitsevasta naisesta, joka vietteli ja hallitsi 2. suurimman filosofin miesälyä. Tarinassa Phyllis pakottaa Aristoteleen polvistumaan maahan niin, että tämä ratsastaa tämän selällään samalla kun hän ruoskii ja nöyryyttää häntä sanallisesti. Ari kävi kuumana ja tuli usein kesken kaiken khitoniin.
   xxx/ellauri440.html on line 59: Mänzälän kirkko on samanikäinen kuin Madilda, vm 1865 tai 1866. Kirkko on pitkä kuin nälkävuosi, endä Madilda? Tarina ei kerro.
   xxx/ellauri441.html on line 258: Sota päättyy justiinsa, häpeärauha on huulilla. Vanha suomalaistyylinen arkku on nyt hyvään tarpeeseen, ja äidin omin käsin kutoma käärinliina. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Mixi Olavi vain malexii neiti Söpön perässä eikä auta hoivatoimissa? Voi ei! Vänrikki Mollista tuli lempeen ryppy, Nappula on mustasukkainen (-jalkarättinen). Sota on päättynyt nolosti Suomen kannalta. Suomi tarvizee nyt enemmän kuin koskaan paljon boomereita. Ettei käy kuin Ukrainassa jossa rintamalle lähetetään sotainvaliideja. Viljo Kojon akvarelli ja flyygeli tuli mukaan Helsinkiin, mutta kuinka kävi aidon Halosen? Tarina ei kerro.
   163