Tapio Aaltonen, TM, pappi, on Novetos Oy:n perustaja ja partneri, johtamisen kehittäjä ja koutsi. Hän on kirjoittanut, yksin tai ryhmässä, useita johtajuutta käsitteleviä kirjoja, kuten Yrityksen arvot ja etiikka (Pro Oeconomia –palkittu vuonna 2000), Vastuullinen johtaminen, Syty ja sytytä –valmentavan johtamisen filosofia, Asiantuntijasta esimies, Luova kutsumus sekä Johda ihmistä –teologiaa johtajille. Yrittäjänä ja valmentajana hän on toiminut vuodesta 1997. Sitä ennen hän toimi järjestöjohtajana Suomessa ja Ruotsissa sekä Sana-lehden päätoimittajana. Siviilissä hänet tunnetaan laulumusiikin harrastajana ja elämän pohdiskelijana. Arjen filosofi Esa Saarinen käyttää hänestä titteliä ”hengen mies”.
xxx/ellauri086.html on line 287: How dare you laulaa Tapiolan kuoro Greta Thunbergin coverina Harakan saarella. Harakka näkyi Merikadun lastenhuoneesta eri kulmasta. En poikasena arvannut että se armeijan kemistien talo oli niin iso, kun se näkyi vaan päädystä. Nyt mediassa ihmetellään mitä sanomaa vilkuttaa Suomenlinnan majakka. Neljä lyhyttä, se on hoo niinkuin Helsinki. Ne pyyhkivät peräjälkeen lastenhuoneen kattoa kun koitti nukkua. Enkö sitä muka tietäisi. Junantuomat ihmetelkööt monttu auki leuka rinnalla.
xxx/ellauri116.html on line 528: Viha on sallittua, se on hyvä asia, vaikka rasittaa. Rasitusta vähentää esim. liikunta, huutaminen, itkeminen, huumori, hyvät ystävät, luontoretket, rukousmietiskely, mindfulness (varo tätä!) sekä mieluisat harrasteet kuten suklaajäätelö, razastus tai kutominen. Käy kasvohoidossa, kampaajalla, osta uudet kengät ja juo lasi lempiviiniä kynttilänvalossa. Kannattaa kirjoittaa myös vihapostia. Juha Tapion musiikki on eräs voimavarani.
xxx/ellauri120.html on line 390: Viljo Kajava oli alun perin Eino Leinoa ihaileva romantikko. Hän kääntyi vapaan mitan kannattajaksi, kun nuoruudentoveri Nyrki Tapiovaara mojautti Olavi Paavolaisen runolla päähän ja sitten toiseen päähän kynnettömällä nyrkillä. (No ei vaitiskaan, kz. tunnustusta edellä.) Huomenna on Eino Leinon päivä 6.7., jona Mikko Roth on syntynyt. Mikon päivänä mentiin Riitan hoviväkenä Heinolaan juhlistamaan esikoisen syntymää saxalaisen mamun raflassa. Ostettiin sieltä sen vaimon pensselöimä taulu, se oli aika tuherrus.
xxx/ellauri120.html on line 400: Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista. Mixsillä oli tytönnimi keskimmäisenä? Senkö tautta siitä tuli homo? Nyrki-Kyllikki?
xxx/ellauri120.html on line 404: Tapiovaara ehti muutamassa vuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin hänen elokuvistaan on Varastettu kuolema. Se perustuu Runar Schildtin novelliin ”Lihamylly” ja kuvaa vastarintatoimintaa tsaarinaikaisen Venäjän sortovaltaa vastaan vuoden 1905 Suomessa. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara oli julkivasemmistolainen, mikä oli 1930-luvulla harvinaista. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö Kiilan toimintaan.
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri120.html on line 408: Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli Tapio Tapiovaaran, kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa tulenkantajina ja vetivät koulun ateistikerhoa. Poikien huoneesta ja heidän ”kellarikerhostaan” kehkeytyi Hämeenlinnan älykkönuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaaran nuorempi veli Ilmari Tapiovaara oli tunnettu muotoilija ja sisustussuunnittelija. Kristina-tädillä on kodissa sen vihreitä kiekuroita tuoleja, isiltä ja äidiltä perittyjä. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen 1920-luvulla.
xxx/ellauri120.html on line 410: Aino Tapiovaara kuoli syöpään joulukuussa 1929. Seuraavana keväänä Nyrki Tapiovaara valmistui ylioppilaaksi, syksyllä hän kirjoittautui Helsingin yliopiston lakitieteelliseen tiedekuntaan ja hankkiutui saman tien vapaaehtoisena armeijaan.
xxx/ellauri120.html on line 412: Nyrki ja Tapio Tapiovaara asuivat yhdessä Helsingissä. Alussa meno oli niin rajua, että he joutuivat pois erään sukulaisen Katajanokalla omistamasta asunnosta. Veljeksille muutto merkitsi vapautumista ja ennen kaikkea mahdollisuutta hakeutua ihanteidensa, Tulenkantajien seuraan. Tutuiksi tulivat niin Erkki Vala, Olavi Paavolainen, Raoul Palmgren kuin Uuno Kailaskin, edestä ja takaa.
xxx/ellauri120.html on line 414: 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma, ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä 1933 isä-Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin Yleisradion säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä 1934 hän aloitti myös työn Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri120.html on line 420: Se joka leikkiin lähtee leikin kestäköön. Tapiovaara sai komennuksen Lammille Hämeenlinnan sotilaspiirin esikuntaan. Hän halusi rintamalle, mutta ei päässyt vasemmistoradikaalin taustansa takia. Päällystö ja reserviupseeritoverit tekivät hänen elämänsä mahdollisimman vaikeaksi, illat ja yöt hän saattoi viettää kotonaan.
xxx/ellauri120.html on line 422: Kevättalvella 1940 Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. 20. helmikuuta hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri Carl-Gustav Wahren. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara ”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. 27. helmikuuta Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä Volter Kilven saaristolaisromaanien pohjalta. Hmm kiintyi, saunoi. Olikohan nekin homoja? Ei niitä mainita Wikipedian kunniataulussa. Julkihomous oli yhtä vaarallista 30-luvulla ja sotavuosina kuin poliittinen vasenkätisyys. Homostelua oli varmaan paljon korsuoloissa, niinkuin merillä. Jonnekinhan se pystyyn pyrkivä nyrki piti pukata.
xxx/ellauri120.html on line 424: 28. helmikuuta pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle Korpijärven kylään Suojärven kunnassa. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta (tietysti), ja se joutui perääntymään. 29. helmikuuta eli karkauspäivänä Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. (Tuttua.) Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, ja hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi. Sarrrrja! Sarrrja! Laukaus Laukaus! Nyrki kuoli kuten elikin.
xxx/ellauri120.html on line 426: Nyrki Tapiovaara kaatui siis partiotehtävissä Laatokan Karjalan rintamalla kaksi viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Sixköhän talvisota oli Viljo Kajavalle pettymys. Tapiovaaran 11-henkisen lapsikatraan nuorimmainen, Panu Tapiovaara katosi suursiivouxessa jatkosodassa kesäkuussa 1944. Lähde?
xxx/ellauri129.html on line 316: Tapio Korhonen (s. 1944) on avaruusoptiikkaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee optiikan alalla Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa ja johtamassaan Opteon-yrityksessä Piikkiössä. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.
xxx/ellauri129.html on line 322: Korhosen mukaan on nimetty asteroidi eli pikkuplaneetta 2988 Korhonen. Hän on kaikesta huolimatta naimisissa, ja liitosta on kaksi lasta peilien ja pikkuplaneetan lisäxi. Kirjailija Riku Korhonen on Tapio Korhosen poika. Jompikumpi Korhosista sai Lundin yliopiston kunniatohtorin arvon 1.6.1990.
xxx/ellauri129.html on line 324: 2988 Korhonen on tähtitieteilijä Liisi Oterman vuonna 1943 löytämä asteroidi eli pikkuplaneetta. Se on nimetty tähtitieteilijä Tapio Korhosen mukaan. Korhosen likimääräinen läpimitta on 200 senttimetriä. Kohde sijaitsee Auringosta suunnilleen 2,61 kertaa niin kaukana kuin Maa, ja sen kierros Auringon ympäri kestää noin 4 vuotta ja 3 kuukautta. Vaikka sieltä löytyisi älyllistä elämää, se ei horjuttaisi kristityn tähtitieteilijän uskoa. Petri Väisäselle tähtitiede kertoo maailmankaikkeuden olevan Jumalan valtakunta. ”Peruslähtökohtani on kristillinen usko.” Tähtitiedepiireissä on paljon kristittyjä. Ne toivovat pääsevänsä taivaaseen kuin 2988 Korhonen.
xxx/ellauri165.html on line 112: Tiedekunta/Osasto ? Fakultet/Sektion Teologinen / Systemaattinen teologia Laitos ? Institution Teologisen tiedekunnan laitos Tekijä? ? ? Författare Leinonen, Tapio Henrikki Työn nimi? ? Arbetets titel Pyhä uskon esikuva – Neitsyt Maria Lutherin teologiassa Oppiaine ? Läroämne Ekumeniikka Työn laji? ? Arbetets art Pro gradu -tutkielma Aika? ? Datum Toukokuu 2013 Sivumäärä? ? Sidoantal 70 Tiivistelmä? ? Referat
xxx/ellauri212.html on line 454: Suunnitelmissa rakennettaisiin Mäkitorpan leikkipuiston "alueelle" perhekeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus, "tai vaihtoehtoisesti" asuntoja ja liiketiloja. Rakennukset tulisivat "osittain" leikkipuiston hiekkakentän päälle. Myös Tapio Rautavaaran puiston tilalle "ehdotetaan" asuntoja ja liiketiloja. Aloite alueen "kehittämiseen" lähti Ogelin liikekeskuksen tarpeesta "uudistaa" tilansa.
xxx/ellauri212.html on line 456: "Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta" ilmenee, että Tapio Rautavaaran puisto "muuttuu" uudistuksessa "rakennetuxi ympäristöksi." Puistossa sijaitsee Oulukylässä asuneen Tapio Rautavaaran patsas. Se siirrettäisi (sic) vanhan aseman edustalle, jonne tulisi nykyistä viihtyisämpi vehreämpi aukio.
xxx/ellauri237.html on line 407: Artist: Tapio Rautavaara
xxx/ellauri239.html on line 579: – Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
xxx/ellauri253.html on line 437: Laita Tapio Rautavaara soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä.
xxx/ellauri354.html on line 194: H.K.Riikonen oli Laitisen praktikumin ankkuri, kuin Marko Tapio Saarijärven hiihdossa. Erich Auerbachin toisen maailmansodan aikana Istanbulissa kirjoittama Mimesis oli paizi Riikosen myös Laitisen arvostama teos. Luin sen joskus, ei se ollut kummonen. Jäbä väitti että VT on the cat's whiskers kirjallisuuden ajalla, juutalaisena.
xxx/ellauri356.html on line 308: Kuisma Korhonen (s. 1964) on Oulun yliopiston kirjallisuuden prof. Sen kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistusta tai Tove Janssonin Muumi-kirjoja, mutta Korhonen asettaa ne yhteisöllisyyden seinää vasten. Esseistiikka ei ole tiedettä eikä taidetta. Kirjoittamista on pidetty yksinäisenä puuhana – Marco Tapio kirjoitti yxin ikkunattomassa kellariloukussa.
xxx/ellauri358.html on line 298: He luovat nostalgista kaipausta hyvin konservatiiviseen yhteiskuntaan, jossa nainen tietää paikkansa. Mies on perheen pää ja naisen paikka on kotona hoitamassa lapsia. Tämä näyttää vetoavan tällä hetkellä lisäxeni hyvin moneen muuhunkin nuoreen mieheen, Rasmus ilostelee. Marco Tapio näyttää tuhkalaatikosta peukkua.
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
70