ellauri007.html on line 49: Talvi tekee parhaansa
ellauri019.html on line 151: Vastenmielisyydessä sille vetää vertoja vaan pikkujoulut. Työpaikkojen panobordelli, toimareiden ampumarata reittä myöten nousijoille. Paljasta pintaa, glögiä, kynttilöitä ja runkunhajua. Onnex valo alkaa palata säkkipimeään, päivä pidentyä jo ennen joulua. Talvipäivän tasaus on mulle talven suurin juhla. Vähemmän sinkoja ja spermalinkoja. Tän vuoden mustat perjantait on ohize.
ellauri024.html on line 123: Eli kertokaa tuolla ajalla eläneet mikä ihmeen suhde tuokin oli eli mitä siitä puhuttiin / tiedettiin julkisuudessa? Vaikuttaa mielenkiintoiselta mutta en tiedä siitä mitään. Äitini vain kommentoi yks päivä että se Talvi oli ällö mies.
ellauri024.html on line 125: Talvi kertoi 1990 ilmestyneessä haastattelussa huolensa maxansa tilasta ja korosti ruuanlaittotaidon kuuluvan elämäntaitoihin: "Minä nautin tavattomasti ruoka-aineiden ostamisesta, ruuan valmistuksesta ja tietenkin olen iloinen, kun nautin runsaista pöydän antimista, etenkin juustosta."
ellauri024.html on line 130:
ellauri024.html on line 133: Jussi Talvi alias Yrjö Talvio,
ellauri024.html on line 177: mielestä Jussi Talvi oli vertaistansa
ellauri024.html on line 192: Aivoton rotta elää vanhaxi. Talvion Yrjö osoitti,
ellauri028.html on line 627: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
ellauri037.html on line 49: Helmillä oli briteistä 1999 ostettu koulupuku kun se aloitti koulun. Entisen naapurimme, Helmin opettajan tyttö on menossa naimisiin toisen tytön kaa. Sen taiteellinen isosisko on Paulin kavereita. Opettaja dumppas lasten iskän ja seukkas pitkään niiden koulukaverin (pojan) kaa. Nyt nekin on eronneet, kun poika halus lasta. Niiden isoisoäiti Toini Havu oli sekin naisiin päin. Toini Havu kehui 1954 maasta taivaisiin Talvi Jussi">Jussi Talven flopin Ystäviä ja vihollisia ja kirjoitti kriittisen, teilaavan arvostelun samana vuonna Väinö Linnan bestselleristä Tuntematon sotilas. Ois antanut höpsismin ratkaista.
ellauri043.html on line 4697: Sä oot kanttuvei; ja suihkulähteet itkevät, puut riippuvat. Talvipuhuri viheltää paljaissa puskissa.
ellauri046.html on line 160: Tätä murrosta kuvasivat realismi ja naturalismi. Sen jälkeen alettiin mennä pään sisälle. Oiskohan tärkein muutos ollut joukkoviestimet. Alettiin kuunnella Irjan radiota. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire. Maila Talvio ehti mainita sen kauhuissaan aikalaisromaanissa Niiniven lapset 1915, ennenkuin se hukkui suursiivouxessa ja löytyi uudestaan vasta Anhavan ja Haavikon bonsaipuusta 50-luvulla.
ellauri046.html on line 323: Vaakku K. arveli et Maila Talvio ois voinut tykätä Söörenistä, jo se olis joskus lukenut muutakin kuin romskuja. Mä en siitä pidä, se on liian existentialistista. Mä oon essentialismin kannalla. Poikasena kyllä pidin Viettelijän käsikirjasta, otin siitä oppia.
ellauri055.html on line 766: Ei hizi kyl 80-90% romskuista koskee geenien ja meemien, elikkä rahan ja rakkauden yhteensovituxen haikeutta. Aloin lukea Maila Talvion taparomaania Niiniven lapset. Tästäkin pitää tehdä taulukko: kirjailija, teos, lisääntyjät, reviirit ja vartijat.
ellauri055.html on line 774:
ellauri055.html on line 913: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
ellauri055.html on line 1114: Toope Sillinpään opiskeluajat oli ikimuistoisia. Maila Talvio huojahteli silmät kiinni Koiton salissa. Yrjö Hirn hirnahteli kemian isossa luentosalissa. Siellä haisi kaasulta. Sillinpää liittyi Suomen Nuijiin muttei käynyt kokouxissa. Fasistivaakkuun ja nazimailaan tuli pesäero 30-luvulla. Sillinpää kuumui Strindbergin maineesta ja valokuvasta. Kunpa voisi tehdä lukijoihin vaikutuksen henkisenä Q-tipsinä.
ellauri055.html on line 1208: 1912 opiskelut puihin, lainahana sulki, rotevasti hapanta huiviin. Tvärminnen biologisella asemalla oli sentään kliffaa. Ahani juholla oli kalamaja lähellä. Venny Soldan esitteli rohkeasti vehkeitään. P-pää valmistui ja meni kansanopiston johtajaxi Hartolaan. Talvioko lienee puffannut. Sillinpää palaa 25-vuotiaana aloitusruutuun töllinmäelle. Vähän niinkuin Kutri Manninen Kellokoskelle.
ellauri055.html on line 1290: (Tämä artikkeli kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa Erkki Kala, muusikko.) 1920 Kala hylkäsi vitalistiset käsitykset. Siis Eno. Talvipakkasilla äiti laittoi poskipäihin Vitalista. Se haisi pahalta. Tai Niveaa, mitä sattui olemaan. Molemmat haisivat pahalta.
ellauri058.html on line 170: Väinö "Väpi" Linna oli Suomen aatteellisen saneerauxen kotivävy sodan jälkeisessä kyräilytilanteessa. Toiska Havu ei tätä älynnyt ja ampui nuolen pahan kerran jalkaansa. Albatrossiin ei osunut. Jousi osui omaan nenään. Väpiti väp. Jussi Talvi tyyppisen herrasjuustoilun aika oli peruuttamattomasti ohize. Väpi lavastettiin työläiskirjailijaxi, paljastaa HS Teema nyt. Hirmu ylläri.
ellauri062.html on line 520: Runojen avautumattomuudesta huolimatta bloggari on tyytyväinen, että lukaisi Quasimodon runokokoelman. Siksi, että voi nyt sanoa lukeneensa yhtä italialaista runoilijaa. Ja on hyvä haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja jo siksikin, että hiljattain lukemani dekkarin Komisario Bordellin nimihenkilö mainitsi Quasimodon nimen muistellessaan jotain runoa! Intertextuaalista! No mäkin kexin tän Guasimodon vaan Yli-Neuvokkaan minnekkään johtamattomasta linkistä kirjassa Talvisota-EXTRA.
ellauri064.html on line 171: Matu Vanhanen. Tuppeen sahattu. Tuleeko lautakasakin ja uuniperunat? Ans kattoo nyt. Matu Vanhasen isä Tatu teki vaihtoehtoista tutkimusta matuista. Tatun ja Patun suomipeli. Pelin tarkoituksena on kiertää kohdekorttien osoittamilla paikkakunnilla ja kerätä kohdekiekkoja. Samalla pelaajat oppivat mielenkiintoisia asioita kotimaastamme. Eimut sehän on ihanku tää Jaken Talvisota Erikoinen!
ellauri064.html on line 217: Camorra ei ole Talvivaaran puhistustekniikka, vaan Italiassa Napolin seudulla Campaniassa toimiva mafian tyyppinen rikollisjärjestö. Nykyään camorristit kutsuvat järjestöään sisäisesti nimellä sistema, 'järjestelmä'. Camorra on lajissaan Italian suurin, taloudellisesti merkittävin ja väkivaltaisin.
ellauri065.html on line 348: ”Talvisotakirjassa on tapahtunut sellainen evoluutio, että niitä rakenteita on useita erillisiä. Ne elävät vähän niin kuin rinnakkain ja taistelevat elintilasta”, Yli-Juonikas sanoo. Juonikuvio tulee olemaan sekava, ja sivuosassa erilaiset salaliittoteorian sivuhaarat.
ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia.
ellauri083.html on line 42: Talvisota extra koskee Juotikasta, nettiä salaliittoteorioita ja persuja.
ellauri093.html on line 616: Tähän päättyy Hiljan toinen motti. Vielä on yxi koottava. Talvisodan aikana pojat hakkas jokaiselle määrättyjä halkomotteja näteille tytöille kiitos palkkana. Rumemmat sai maxaa luonnossa. Hilja jostain syystä hakkas ize omansa.
ellauri099.html on line 126:
ellauri112.html on line 210: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.
ellauri112.html on line 500:
Talvipäivänseisaus
ellauri112.html on line 502: Maapallo pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta. Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä.
ellauri112.html on line 504: Uusi!!: Satanismi ja Talvipäivänseisaus · Katso lisää »
ellauri131.html on line 1078: Tout l’hiver va rentrer dans mon être : colère, Talvi kaikkineen tunkeutuu mun sisälle:
ellauri145.html on line 342: Assoupi dans le fond d’un Saharah brumeux, Talvisen Saharan pohjaan nukahtanut,
ellauri162.html on line 298: Talvi tuli, hyvin luisti jää. Karista tuli kiltti, kakkosmies, Handen takapakki, pelikaveri. Pekka pelaa korkealla mailalla, tytöt kazovat kentän laidalla. Riitta halua luistella sen kaa, joko taas. Mut olihan se tavallaan hienoa, kun kaikki kazeli. Ihmeellistä! Se tunne! Iso Pekka ei palannut, se katosi kuin Artauxin karhu, päiväunille. Hannu-Pekan maila kasvoi ja tuuhettui, se on iso nyt. Äiti tulee meille kalliixi, isä kiusoittelee, eix je? Älä kazo lähteeseen liian usein, Hannu-Pekka repukka, jänkäkoira vinosuu. Muista käydä alapesulla kun menet nukkumaan. Apina pärjää jos vain se ize haluaa. Se on oman elämänsä Seppo. Riittakin, vaikka se tuli joka kerta myöhässä.
ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).
ellauri189.html on line 294: Sotilas uhraa henkensä, jotta muut säilyttävät henkensä. Niin esi-isämme tekivät Talvisodassa ja me puhumme nyt Suomea, emmekä Venäjää. Se olisi ollut kuolemaa pahempi kohtalo. Ruozikin on tarpeexi paha.
ellauri194.html on line 472: Aihetta tutkinut Krister Talvinen (n.h.) esittää väitöskirjassaan seuraavaa: Jotta epätodet väitteet voitaisiin erotella tosista, tarvitaan tosien väitteiden kriteeri. Mutta jotta tiedettäisiin, onko kriteeri juuri oikea, tarvitaan kriteeri jonka avulla huonot kriteerit voi erottaa hyvistä. Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Kukaan ei voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että tosia väitteitä ei voi hyväksyttävästi erottaa epätosista. Talvinen tekee tästä johtopäätöksen, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja siksi skeptismi on vääjäämätöntä.
ellauri194.html on line 474: Eli emme tiedä tiedämmekö me. Hmm, suhtaudun skeptisesti Krister Talviseen, tietääköhään sekään yhtään mitään. Mun piti tenttiä Chisholmin laiha läpyskä hienostuneelle Andre Maurylle. Sain tieto-opista vaan kakkosen, mikä paskakaivoarvosana. Kannoin siitä sille kaunaa pitkän ajan. Varmaan sixi koska aina nukahdin sen luennoilla. Se aloitti ainoana klo 8 ja mä olin sitä ennen käynyt uimassa Yrjönkadun uimahallissa. Hyvin maistui uni uikkineelle Andrén tasaisessa törinässä. Ize asiasssa se taisi vähän änkyttää.
ellauri206.html on line 208: Talvisodan syttyessä ukki oli ollut nuori kersantti. Pahaa tuhoa tehneeltä ukilta puuttuu varpaita kuin Raidilta. Mistähän tässäkään Rikun turahduxessa on oikein kyse? Vaikea sanoa. Onko se uusi Väpi Linnan sotaromaani? Väpikö se nuoli Rikun hampaita? Väpi kuoli 1992, liian vanha siihen tehtävään. Ukki oli Ylen sankia priha, niinkö joku Väpin Hietanen. Meidän luokalla oli eräs Hietanen. Oliko se mukana 50-vuotisluokkajuhlassa? Saattoi ollakin. Sen naama on jo melkein unohtunut.
ellauri216.html on line 800: Talvisodan jälkeen ja osin jo sen aikana Valamo evakuoitiin kiireellä sisemmäksi Suomeen – ensin Kannonkoskelle ja lopulta Heinävedelle. Igumeni Haritonin panos henkilöstön sukukalleuksien pelastamisessa sekä uuden sijoituspaikan etsimisessä oli keskeinen.
ellauri216.html on line 909: Uusi sota katkaisi uudelleen luostarin toiminnan v. 1939. Kaikki komennettiin pois saarelta ja arvokkain omaisuus evakuoitiin samalla. Talvisodassa luostarin rakennukset säilyivät hyvin pommituksilta. Munkit olivat palanneet luostariin ja kokoontuivat pommituksien aikoina kirkkoon rukoilemaan. Välirauha pakotti veljestön kuitenkin jättämään luostarin maaliskuussa 1940. Hieman kaoottisessa tilassa tapahtuneessa muutossa jäi saarelle muun muassa suuri kirjasto, ikonostaasi ja kirkonkellot suurimmaksi osaksi.
ellauri216.html on line 972: Vaikka Talvisota oli alkanut jo 30.11., alkoi luostariin kohdistua ilmahyökkäyksiä ja pommituksia vasta 6.1.1940 alkaen. Tuhoisimmat pommitukset tapahtuivat 2.2. ja 4.2.1940. Jälkimmäisen päivän iltana luostari oli yhtenä suurena tulimerenä. Luostarin arvokkaan, 29,000 nidettä käsittäneen kirjaston arveltiin tuhoutuvan, sillä pelastustoiminta piti keskittää muualle, ja siinäkin oli suuria ongelmia, sillä luostarin vesipumppurakennus oli tuhoutunut jo aikaisemmassa vaiheessa. Kirjastosta joku tiesi kertoa, että igumeni Damaskin oli suunnitellut sen palonkestäväksi, ja tulipalojen laannuttua saatiin todeta, että se oli säilynyt vahingoittumattomana, vaikka yläpuolella ollut huoneisto olikin palanut.
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri244.html on line 143: Talvisotamuseossa voi samastua ukrainalaisten kokemuxiin. Jatkosotaa pidetään jatkona talvisodalle. Hyökkäysvaiheessa otettiin talvisodassa menetetyt alueet melko nopeasti takaisin korkojen kera. Sitten tultiin jälleen takaisin niska kyyryssä juoxuvauhtia teräsmyrskyssä ja menetettiin maita entistäkin enemmän. Kuva: SA-kuva. Tämä vaihe on Ukrainalla vielä edessä.
ellauri266.html on line 102: mukaan laitonta; Samoylova kuitenkin vahvisti esiintyneensä Krimillä vuonna 2015. Häntä kuvailtiin "itsenäiseksi laulajaksi, lumoavaksi tytöksi ja menestyneeksi kilpailun osallistujaksi". Julia on vamma! Tuo oudosti suuta venyttelevä rampa nuori naarasapina laulaa kaiken lisäxi enkuxi! Lapsena hän alkoi menettää jalkojensa toiminnon ja joutuu käyttämään pyörätuolia. Samoilova oli myös osana vuoden 2014 talviparalympialaisten avajaisseremoniaa. Talviparalympialaiset 2014 järjestettiin Ukrainan kiusaxi Sotšissa Venäjällä 7.–16. maaliskuuta 2014. Sotšin paralympialaisissa nähtiin ensimmäisen kerran lumilautailua sotavammaisurheilulajina.
ellauri275.html on line 596: Talvisodan vuonna 1940 Kallio sai asemalla ketjureaktion ja sen sijaan valittiin Suomen Pankissa korkoa kasvanut Risto Ryti.
ellauri278.html on line 81: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri278.html on line 472: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri278.html on line 479: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri278.html on line 490: Talvisodan päättymisestä tuli maanantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi tasan 63 vuotta. Päivää muistetaan eri puolilla Suomea paraatein, konfetein ja purim-räikin. Valtaosa venäläisistä pitää päivää merkityksettömänä.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 80: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 471: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri281.html on line 478: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri281.html on line 489: Talvisodan päättymisestä tuli maanantaina 13. maaliskuuta kuluneeksi tasan 63 vuotta. Päivää muistetaan eri puolilla Suomea paraatein, konfetein ja purim-räikin. Valtaosa venäläisistä pitää päivää merkityksettömänä.
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri288.html on line 192: Vapautuksen mytologialla vahvistettiin sotilaiden hyökkäysintoa niin ikään vuonna 1939 Suomen rajalla. Talvisodassa Suomi oli tarkoitus vapauttaa "valkoisten lahtarien" vallasta. Toisin kävi, niiden vallassa tässä kärvistellään vieläkin. Urpo ei osaa edes ruozia, venäjästä puhumattakaan.
ellauri290.html on line 173: Palestiinassa vallitsee välimerellisen ja aavikkotyypin väliaikainen ilmasto. Kesä on kuuma, mutta Välimeren länsituulet tekevät siitä mukavan suurimmassa osassa maata. Vaihtuville vuodenajoille on ominaista satunnainen kuiva ja erittäin kuuma sää, usein yhdistettynä idän kuivuviin tuuliin. Talvi on sadekausi, joka kestää noin lokakuusta huhtikuuhun; joulukuun ja helmikuun välisenä aikana on suurin sademäärä. Palestiina voidaan jakaa neljään ilmastolliseen alueeseen:
ellauri308.html on line 231: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
ellauri308.html on line 312: 1894 Hämeenkyrössä syntynyt Tuominen oli juuri Talvisodan alla paljon tekemisissä toisen tunnetun hämeenkyröläisen, F.E. Sillanpään kanssa heidän molempien asuessa eräänlaisessa ”maanpakolaisuudessa” Tukholmassa Talvisodan alla ja -aikana.
ellauri308.html on line 313: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi. Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa. Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä. Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”. Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi. Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.
ellauri308.html on line 314: Mitä tulee toteamukseen, että ”kun Talvisota alkoi, Tuominen tuomitsi sen imperialistisena hyökkäyksenä”, niin tämähän ei pidä kutiaan.
ellauri308.html on line 316: Talvisodan päätyttyä Tuominen sanoutui irti kaikista tehtävistään kommunistisessa liikkeessä ja julkaisi takinkäännön perusteita käsittelevän kirjasen. Aikomus ”irtaantua kommunistien toiminnasta vähin äänin” oli ihan fiksu aikomus, kun SKP:n rajantakainen väki oli vähiinpäin poistettu hengittävien kansalaisten parista.
ellauri308.html on line 322: Siis Tuominen ryhtyi avoimeen tilintekoon ja rajanveton, ”nahan luontiin” vasta keväällä 1940 – Talvisodan ollessa päätösvaiheessa tai jo päättynyt.
ellauri309.html on line 952: Mikillä harjoitelleet tyttöset käärivät Alp-Öhin sormiensa ympärille niin tiukkaan että hämmästyttävän muskulöösi isoisä repeli. Talvisodan ihme, veljet mulle vesitilkka tuokaa.
ellauri310.html on line 834: Vuonna 1938 perustettu järjestö on linjassa konservatismin ja uuskonservatismin kanssa, mutta se ei tue poliittisia ehdokkaita. AEI kannattaa yksityistä yritystoimintaa, rajoitettua hallintoa ja demokraattista kapitalismia. Jotkut heidän kannoistaan ovat herättäneet kiistaa, mukaan lukien heidän puolustuspoliittiset suosituksensa Irakin sodan puolesta, heidän perseelleen menneet analyysinsä vuosien 2007–2008 finanssikriisistä sekä heidän energia- ja ympäristöpolitiikkansa, joka perustuu heidän yli kaksi vuosikymmentä kestäneeseen vastustukseensa vallitsevalle tieteelliselle mielipiteelle ilmastonmuutoksesta. Ilmasto on aina muuttunut! Talvi, syxy, kevät, kesä, joskus sadetta joskus paistetta. Noin!
ellauri315.html on line 426: Talvi oli jo saapunut, kun kreikkalaiset marssivat Armenian halki "täysin vailla sellaiseen säähän sopivia vaatteita", aiheuttaen enemmän uhreja kuin he kärsivät paikallisen satraapin väijytyksen ja toisen joukon rinnalla.
ellauri317.html on line 755: Nicholas joutui omaksumaan uusia uudistuksia, mukaan lukien Duuma-nimisen edustajakokouksen perustamisen, Venäjän ja Japanin sodassa vuonna 1904 tappion ja Pietarin Talvipalatsin ulkopuolella mielenosoittaneiden työntekijöiden joukkomurhan. Duuman perustamisesta huolimatta Nicholas säilytti edelleen autokraatin tittelin, mahdollisuuden nimittää ministerinsä ja veto-oikeuden edustajakokouksen ehdottamiin aloitteisiin. Siitä huolimatta uudistukset tapahtuivat asteittain 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Eräs Nikolauksen isoisän Aleksanteri II:n vuonna 1861 maaorjuudesta vapauttama venäläinen talonpoika alkoi saada yksittäisiä maaomistuksia ja vapautua perinteisistä talonpoikakunnista. Nämä maareformit suunniteltiin edistämään konservatiivista, monarkistista talonpoikia (kulakkeja), jotka toimisivat vastapainona kaupunkityöläisille.
ellauri318.html on line 318: Talvi on tulossa, varoittavat hölmöt talvivahdit. Vaikka katastrofi on juuri päinvastainen: hellettä pitelee.
ellauri325.html on line 311: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu.
ellauri325.html on line 548: Talvisodan alla ja sen aikana hän oli Maan Turva-järjestön toiminnanjohtaja. Vuonna 1940 Helanen tuli Nouseva Suomi -yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi.
ellauri325.html on line 696: Izenäisen nuoren miehen on paha palvella izetuntoista yli-ihmistä, niinkuin Matin M. Peepäätä, Jönsin Mattia ja Laurin Jaakkoa tai Chomskya. Eskiltä se sujui kumman helposti. Maila Talvio oli sentään kaikkien mielestä WSOY:llä röyhkeä paskanaama.
ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
ellauri327.html on line 532: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta.
ellauri328.html on line 359: "Sama tahti jatkui meillä sodan sytyttyäkin". Pekka Peitsi kirjoittaa Talvisodan aikana ryssä oli sotilaana alamittainen ja halveksittava vastustaja, niin esitettiin sekä kotimaalle että ulkomaille Ja kun mahtava vihollinen sitten ylivoimallaan pakotti meidät rauhaan, oli kansa, joka ei tuntenut olosuhteita rintamalla, vaan oli luottanut viralliseen propagandaan, totisesti vallan pyrstöllään: kuinka annettiin Karjala nille. jotka olivat jo alakynnessä.
ellauri330.html on line 510: Vaakun tiimiin kuuluivat Erik Ahlman, Edwin Flinck (Linkomies), Gunnar Ekman, O. K. Kilpi, Ilmari Räsänen, Niilo Lehmuskoski, J. E. Salomaa, Uno Holmberg (Harva). Kirjallisia ystäviä oli vähemmän, eikä heitä toimituksessa nähnyt. Maila Talvio, Huugo Jalkanen (sekö espanjalaisen pukusaippuan jalkapuoli fasisti?) F. E. Sillinpää-setä, Kyösti Wilkuna ja Aaro Hellaakoski kuuluivat lehden avustajiin. Mutta muistan hyvin, kuinka V. A. K. kertoili istujaisistaan Eino Leinon kanssa; luullakseni he pelasivat joskus šakkiakin eivätkä yxinomaan ryypänneet.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri340.html on line 473: Hänen teoksissaan hallitseva teema on tavallisen kielen, arkitodellisuuden ja rationaalisen järjestyksen vaimentavat vaikutukset ja taustalla oleva irrationaalisuus. Handke oli Grazer Gruppen (kirjailijoiden yhdistys) ja Grazer Autonrengasversammlungin jäsen ja oli mukana perustamassa Verlag der Talvirenkaat -kustantamoa Frankfurtissa. Hän teki yhteistyötä ohjaaja Wim Wendersin kanssa ja kirjoitti käsikirjoituksia kuten The Wrong Move ja Wings of Desire.
ellauri343.html on line 47: Talvisodassa jouduimme polttamaan Kannaxelta kokonaisia kyliä. Gazan selkkauxessa jouduimme pommittamaan tuusannuuskaxi kaupunkeja ja ottamaan hengiltä 15K mattopilottia, kun ne ei muuten ymmärrä että on aika hipsiä orjuuteen Egyptiin. Los Angelesissa joku joutuu tappamaan öisin kodittomia. Ei kannattaisi öiziä yxin kadulla. Sudet tappoivat mezästyskoiran Köyliössä. Talo on surua täynnä. Valitettavasti joudumme nyt surmaamaan ne pahantekijät.
ellauri343.html on line 103: Talvisotaa edeltäneissä neuvotteluissa Neuvostoliitto oli tarjonnut aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle 5 529 neliökilometrin laajuista aluetta entisistä Repolan ja Porajärven volosteista.
ellauri344.html on line 205: Jarkko Laine (1947–2006) nousi julkisuuteen runokokoelmalla Muovinen Buddha (1967) ja romaanilla Haamumaili (1968). Hänen varhaisessa tuotannossaan näkyivät vahvasti amerikkalaisen beat-sukupolven ja vastakulttuurin vaikutteet. Runoissa vilisi niin korkeakirjallisia kuin populaarikulttuurisia viittauksia. Laine oli keskeisesti mukana Suomen Talvisota 1939–40 -taiteilijaryhmässä, jonka toimintamuotoihin kuuluivat hämmentävät, monitaiteiset live-esiintymiset, monistettu Aamurusko-lehti sekä radio-ohjelmasarja Maanalaista menoa.
ellauri344.html on line 211: Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen albumilla Underground-rock (1970) kuultiin kolme Laineen sanoittamaa biisiä, joista tunnetuin lienee Kekkonen-rock. M. A. Nummiselle ja Suomen Talvisodan pääsolistille Rauli Badding Somerjoelle Laine kirjoitti useita tekstejä. Badding-kappaleista kuuluisimpia ovat Bensaa suonissa ja Fiilaten ja höyläten. Laine teki tilaustekstejä myös mm. SKDL:n vaalilevylle sekä Kirka Babitzinille.
ellauri344.html on line 271: Vaiettu aihe: Koko Suomi on venäjämielinen! Jenni Haukio on täysin pihalla. Suomen ei tarvitse hävetä historiaansa natsi-saksan asepikkuveljenä. Niin. Ainakin on ihmetteleminen meidän pakkorahoitetun valtionmedian, yle:n toimintaa ja sanavalintoja. Toissapäivänä, 30.11. yle:n uutistenlukija Heikki Lukinmaa käytti Talvisodan syttymisestä ilmausta ’Venäjän vihollisuudet ’.
ellauri360.html on line 261: Talvi Lisboa) :ねじまき鳥クロニクル(The Wind-Up Bird Chronicle)
ellauri364.html on line 181:
ellauri369.html on line 199: Talvisodan aikaan säädettiin lakeja, joiden perusteella sekä valtion että yksityisten henkilöiden omistamiin metsiin tehtiin laajoja pakkohakkuita. Sodan päätyttyä jatkettiin kriisiaikojen linjalla. ”Sota varmaan raaisti ihmisten ajattelua, niin kuin aina”, Lähde sanoo.
ellauri395.html on line 479: Kaija ja Kalevi Talvitien kodin seinällä on aivan erityinen kuva Jeesuksesta. Kuvassa on kärsivät kasvot ja piikkikruunu muistuttamassa kaikesta siitä, mitä Jeesus sanoi, kuten: "Ei täneä eneä saja."
ellauri409.html on line 575: Talvi piti meidät lämpimänä, peittävänä
ellauri421.html on line 147: Talvisodan sankari Simo Häyhä sai museolleen yllätysrahat: ”Täytyy hetki sulatella”, laukaisee leuaton sarjamurhaaja.
ellauri421.html on line 202: Ilmajoen musiikkijuhlilla nähdään ensi vuonna Talvisota-aiheinen uutuusooppera Taipaleenjoki.
ellauri421.html on line 203: Talvisodan ihmeestä Taipaleenjoella kertovan oopperan laulajiin kuuluvat mm. baritoni Juha Kotilainen ja tenori Jyrki Anttila.
ellauri421.html on line 204: Taipaleenjoki on yhdeksäs musiikkijuhlille tuotettu kantaesitys. Sen tapahtumat rakentuvat kahden tunnetun runoilijan varaan. ”Yrjö Jylhä ja Jevgeni Dolmatovski olivat Talvisodassa komppanianpäälliköinä vastakkaisilla puolilla rintamaa” ja tilittivät sodan jälkeen suhdettaan ankariin taisteluihin.
ellauri421.html on line 1076: Kuulin pari päivää sitten otteita Jylhän Kiirastulesta Rintamaveteraanien liittojuhlassa Veijo Rintakosken lausumana. Taustalla kuului TK-miesten nauhoittamia taistelujen ääniä – Osa juhlayleisöstä oli kuullut samoja taistelun ääni autenttisesti kesän 1944 torjuntataisteluissa. Taino ei samoja, 5 vuotta myöhäisempiä. Talvisodan veteraanit lie kaikki koiranputkina? No ei, jotain 1000 hoippuu haudan partaalla. Sotainvalidien veljesliiton toiminta päättyy 2025. Mistä saadaan lisää sotainvalideja? Putinilla voisi olla idea.
ellauri428.html on line 67: Vielä ennen Talvisodan loppua Finlandia Uutistoimisto muutti silloin loisteliaaseen kartanohotelli Gustavelundiin. Siellä olimme sodan loppuun, myös sinä maaliskuun 13 päivänä, jolloin Suomen lippu laskettiin puolitankoon saatuamme kuulla rauhansopimuksen kovat ehdot.
ellauri432.html on line 64: "Talvisodan historioizijasta" Viktor Stepakovista ei löydy kirveelläkään mitään tietoa. Se näyttäisi olevan joku Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen kynnyxen alta putkahtanut lahosieni, joka ansaizi leipänsä hymylehtityyppisellä senttailulla lipoen talousliberaaleja uusia maxumiehiä, kuten Suomen kustannusyhtiöiden propagandaosastot.
ellauri432.html on line 423:
Talvisota rock
ellauri439.html on line 166: Talvisodan viimeiset päivät oli taisteltu raivokkaasti. Verta vuoti myös 13. maaliskuuta: se on 467 suomalaisen ja sodan 105. kaatumispäivä. Siitä on kulunut yli 85 vuotta. Rautaa satoi venäläisten kaikista aseista suomalaisten poteroihin Kollaanjoen eteläisellä korpisivustalla. Siellä oli asemissa 21-vuotias euralainen Markus Aaltonen (1918–2018). Hän oli taistellut jo aiemmin Suomussalmella ja Raatteentiellä, mutta joutanut sodan lopussa Laatokan Karjalaan. Paha paikka oli ollut helmikuussa Summassa Lähteen lohkolla, jossa suomalaiset olivat yrittäneet turhaan estää vastahyökkäyksellä läpimurtoa. Kyllä tieto rauhasta tuntui tietysti mukavalta. Oli helpottunut olo. Tieto raskaista rauhanehdoista tuli järkytyksenä: suuria alueita Suomesta oli luovutettava Neuvostoliitolle.
ellauri439.html on line 204: Talvisodan alkaessa vuonna 1939 Wallenius jätettiin reserviin. Sodan kestettyä yli viikon C. G. E. Mannerheim nimitti Walleniuksen Lapin ryhmän komentajaksi tämän omasta vaatimuksesta ja päämajoitusmestari Aksel Airon painostuksesta. Wallenius otti komentajuuden vastaan 13. joulukuuta 1939. Pelkosenniemen taistelussa 17.–19. joulukuuta Wallenius käytti ensimmäisenä niin sanottua mottitaktiikkaa, joskin nimitys tuli käyttöön vasta myöhemmin. Kolme pataljoonaa saartoi ja pilkkoi venäläisen jalkaväkirykmentin JR 273:n. Taistelun jälkeen eloonjääneet neuvostosotilaat pakenivat sekasorron vallassa ilman raskasta kalustoaan. Tällä taistelulla pysäytettiin puna-armeija pohjoisessa.
ellauri439.html on line 208: Wallenius oli ollut Mannerheimin epäsuosiossa jo kansalaissodasta lähtien, mikä vaikeutti hänen upseerinuraansa. Talvisodan aikana tilannetta heikensi entisestään se, että entisenä lehtimiehenä hän tuli hyvin toimeen ulkomaisten toimittajien kanssa, toisin kuin nuivasti lehdistöön suhtautunut ylipäällikkö. Siksi ulkomaisessa lehdistössä kirjoitettiin Walleniuksesta huomattavasti enemmän kuin Mannerheimista, mikä ei ollut Päämajan mieleen. Lasse Laaksonen huomauttaa Wallenius-elämäkerrassaan ironisesti, että opillisen sivistyksen puolesta Wallenius oli ylemmyydentuntoista aristokraattia Mannerheimia päätä pidempi, vaikka oli tanakampi ja lyhkönen.
ellauri439.html on line 210: Jatkosodan aikana Walleniusta ei määrätty palvelukseen hänen lukuisista yrityksistään huolimatta. Hän hankki jopa lääkärintodistuksen, jonka perusteella hänet vapautettiin armeijasta ja poistettiin upseeriluettelosta. Tämän jälkeen hän ilmoittautui vapaaehtoisena rintamalle, mutta hänet käännytettiin ikänsä vuoksi. Talvisodan jälkeen Wallenius asui vaimonsa kanssa tukkikämpässä Marrasjärvellä Rovaniemen maalaiskunnassa Matti ja Hilma Mäntyjärven maanvuokralaisena ja kirjoitti muun muassa Lappi-aiheisia kirjoja. Vuodesta 1976 alkaen Walleniukset asuivat Helsingin Kannelmäessä. Wallenius kuoli 90-vuotiaana vuonna 1984 kolme vuotta puolisonsa Annin kuoleman jälkeen. Annin kanssa Wallella oli valitettavasti vain 3 tyttöä: Sallu, Laila ja Hilma. Walle suomensi mm. Hornblower-sarjan niteitä ja toimitti kuvateoxen Pezamo: mittaamattomien mahdollisuuxien maa.
ellauri439.html on line 225: Talvisodan sytyttyä Petsamon saamelaiset joutuivat evakkoon. Suonikyläläiset asutettiin Tervolaan ja Paatsjoen saamelaiset Norjaan, mutta Petsamonkylän evakuointi viivästyi ja sen asukkaat joutuivat sotatoimialueelle ja sieltä vankileirille Neuvostoliiton puolelle keskelle Kuolan niemimaata. Lupa Petsamoon palaamiseen annettiin 11. huhtikuuta 1940. Talvisodan päättymisen jälkeen koltat palasivat kyliinsä, mutta joutuivat uudelleen evakkoon jatkosodan aikana. Sodassa sai surmansa myös muutamia kolttasaamelaisia ja tuberkuloosi alkoi levitä. Lapin sodan sytyttyä Petsamon saamelaiset siirrettiin Pohjanmaalle Kalajoen ja Oulun tienoille, missä vallinnut maanviljelyskulttuuri puhtausihanteineen oli likaisille lappalaisille vieras ja monissa taloissa karsastettiin erikoista kieltä puhuvia ja toiseen uskontokuntaan kuuluvia tulokkaita. Sopeutuminen osoittautui vaikeaksi, ja lähes kaikki poronsa menettäneet koltat palasivat Lappiin jo vuosina 1945–1946.
xxx/ellauri044.html on line 330:
Talvio eli Winter eli Mikkola
xxx/ellauri044.html on line 332: Maila Talviosta tiesin ennestään sen verran että sillä oli komee kesämökki Hartolassa, jossa on käytykin useemmn kerran naapuripitäjästä Sysmiöstä käsin. Se oli Hartolan kappalaisen tyär ja kuningas Kustaa Adolfin jälkeen kuuluisin hartolalainen.
xxx/ellauri044.html on line 334: Rikulla on lihava ravizemusterapeuttiystävä, Jönsyn luokkakaverin olympiapurjehtijan sisko, joka on ostamassa kesämökkiä Hartolan Koitista. Koitti on rutiköyhää aluetta jossain Hartolan ja Pertunmaan välimailla. Todennäköisesti vaatimattomampi mökki kuin Talviolla, toivottavasti vaatimattomampi myös kuin Rikulla, ettei se vaaranna ystävyyttä.
xxx/ellauri044.html on line 338: Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J. J. Mikkola.