ellauri015.html on line 493: Taatamallisia säkeitä
ellauri015.html on line 499: Taatamalliset säkeet keksi Bisquit.
ellauri019.html on line 1057: Kun on aikansa huudeltu puunlatvoista toisilleen törkeyxiä, on aika ryhtyä tositoimiin ja panna punaperseet liikekannalle. Sitten alkaa kuulua näitä rumia kolmisointuja marssintahdissa Mannerheimin linjalla. VA Koskenniemen patentoimia ja Taata Sillanpään sanoittamia loppusointuja. IttuTaatanaPookkana!
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 562: Vaan nytpä tahdon olla ma / Mannis-Pirren ja Kuulapään vertaaja. Ja selvää missä suhteessa: naisten asiassa. Setämiehen tie on lällyydestään huolimatta toxinen. Taatan mies mänöö ylätietä, fiilistelee samalla kun kerää massia. Naisen tie on alatie-synnytyxen vaivat. Ylätiellä tapahtuu seuraavaa:
ellauri055.html on line 681: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
ellauri055.html on line 798: Taata Sillinpään Setämiehen tie on puhtaaxiviljelty romanssi- ja reviiriromaani. Siinä kyllä sukuvietti joutuu selkeästi selkä seinää vasten perityn ja riistetyn omaisuuven hoijon kaa. Ja moneen otteeseen.
ellauri055.html on line 800: Titi ti Taataa taa titi ti
ellauri055.html on line 802: SOS! Pelastautukaa Taata Sillinpäältä! Se on mynnähtänyt!
ellauri055.html on line 805: Taatan toxiineja
ellauri055.html on line 817: Taata Kyrvänpää on aivan vitun toxinen. Ja size on myös tavattoman talonpoikasäätytietoinen. Maalaisliittolainen. Kulkusällit ja muut roletäärit on "sen laatuisia ihmisiä" että kaikenlainen vakavuus on niiden mielestä häpeällistä. Ainakin näillä tuntipalkoilla. Omistaminen se vasta poikaa on.
ellauri055.html on line 819: Taatan opit on sosiobiologiaa parhaasta päästä. Reviiri ensin, sitten esa. Kassit jätetään ulkopuolelle.
ellauri055.html on line 822: Taata talousliberaalina
ellauri055.html on line 824: Talollinen Paavo ansaizee omistaa ja kyykyttää muita enemmän koska se paiskii enemmän omaan laariinsa kuin ne muut. No se omistaa ehkä 10-100x enemmän muttei takuulla tee 10-100x enemmän töitä, oikeista pohatoista puhumattakaan. Ei toi on kyllä oikeistolaista paskanjauhantaa, omistus on epistä ja Taata tietää sen, lämpimixeen puhuu vaan puuta heinää herraluokan taskuun.
ellauri055.html on line 838: Jaskarin Annin kiverä nenänpää on tuskin kylmennyt. Vormiston Alman paluuta kynnöxelle valmistellaan jo. Ompa Taatan juoni simppeli. Tää on maalaiselämää. Saa siementä kämmentää. Terveellä leskimiehellä käy aika pitkäxi ilman panopuuta. Polkupyörää pitää sen vaan polkea. Luiseva karjakko ei kelpaa kärvään lypsäjäxi. Alma on lujakazeinen ja kookas, komia ulkoa ja viihtyisä sisältä.
ellauri055.html on line 840: Nää hemmot asuu jossain Tampereella päin. Puhuu varmaan jotain jammumurretta. Samat laihat faktat vatvotaan joka tahon kannalta. Taata pompittaa, maajussit ja jussittaret hyppää halmeessa. Tää on just tätä Suomi Filmin agraarimeisinkiä.
ellauri055.html on line 842: Nuori Jaska pystyttää kärväitä, kanki iskeytyy voimalla Jankkoon asti, betongi halkeaa, aasia selvä. Ja vielä 1 asia Jaska, kuuntele tarkasti: haista paska! Heiluu reijässään nopeasti pari kertaa edestakaisin sisään ulos, lipsahtaa poies, nousee taas. Taata tietää mistä puhuu.
ellauri055.html on line 873: F.E. "Taata" Sillinpää syntyi 1888 ja kuoli 1963. 5v nuorempi kuin Wilho ja 2v vanhempi kuin Poju. Sillinpään vanhemmat olivat alun perin Kauvatsalta kotoisin ollut mäkitupalainen Frans Henrik ”Pransu” Koskinen (1851–1921) ja hämeenkyröläinen palvelija Loviisa Vilhelmina ”Miina” Mäkelä (1848–1927), jotka menivät naimisiin vuonna 1882. Sillinpään lapsuusvuosina perhe asui Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä Myllykolu-nimisessä mökissä. Palkkapiian poika.
ellauri055.html on line 888: ystävän Eero Koskimiehen isännöimään Laitilan virkataloon. (Kyrön Forsmaneja sekin varmaan. Taatan syntymäsukunimi oli Koskinen, luki Genissä. Sen isä oli joskus Kauppila, joskus Koskinen. Mistäs se Sillinpää nimi sitten tuli? Talonpaikasta. Oliko Sillinpää kenties Forsmanien äpäre? Entäs Rafael Koskimies, Taatan aseenkantaja? Joo sekin on 18.vuosisadan Kyrön papin Zachris Forsmanin jälkeläisiä, kuin myös Aarne Vindician Koskimies, mun setä.)
ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 938: Aarne Laurila julkaisi vuonna 1960 teoksen Ajatelmia ja luonnehdintoja, johon hän oli poiminut mietelauseita Taatan tuotannosta.
ellauri055.html on line 942: Televisio kuvasi Taatan viimeiseksi jääneen käynnin Myllykolussa syyskesällä 1963, mutta hänen kirjoituksensa museon vieraskirjaan oli enää vain yhtä viivamaista lausetta, josta kukaan ei saanut selvää. Museon hoitaja joutui teippaamaan vieraskirjan sivut tältä kohdalta kiinni.
ellauri055.html on line 949: Otin työhypoteesixi et Sillinpään ois bylsinyt joku Forsmanni. Taatan äidillä oli jonkun "mr Ankan" kanssa 1872 poika joka kuoli 1875. Taata ei ole yhtään vanhan jäyhäleuka tukkilaisen Pransu Kutilan eli Kauppilan näkönenkään. Paizi yhtä kalju. Äitinsä näköä on kovasti. Mixen syntymänimi oli Koskinen? Ja mistäs rahat siihen kauppapuotiin tulivat? Oisko ne ollu Forsmanien hush mania?
ellauri055.html on line 953: Rafu Koskimies vois sit olla joku Taatan pikkuserkku. Mix taata ryysti niin paljon viinaa? Mixen kirjoissa on paljon lehtolapsia? Setämiehen tie johti Alman vanhan suolapaikan luo. Paavon äpäreestä tuli kunniallinen.
ellauri055.html on line 955: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 957: Sekä Panu että Taata ize sanoo ezen kirjat perustuu sen omiin kokemuxiin. Niiet elämä ja teos malli sopii Sillinpäähän like a glove, yhtä hyvin kuin vaikka Bellowiin tai Philip Rothiin.
ellauri055.html on line 959: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri055.html on line 989: 1963 viimeisillään Taata piirsi pelkkää viivaa Myllykolun vieraskirjaan. Palvontapaikan emäntä liimasi sivut kiinni myötähäpeissään.
ellauri055.html on line 1241: Nuori Sillinpää muistutti kaljuineen E. T:ä. Miehuusvuosinaan Juha Mietoa. Taatana pikemminkin partasutia. Sen aseenkantaja Ponu Rojola näytti nuorempana Tom Jonesilta. Vanhana kääkkänä se näyttää vanhalta kääkältä.
ellauri330.html on line 278: Rafael Koskimies on mainittu siellä täällä paasauxissa. Se on samoja Kyrön Forsmanneja kuin lyhyenläntä Aarne-setä, tai nimensä Sillinpääxi muuttanut Taata os. Koskinen. Rafu piti sille etukäteen tilatun nekrologin. Rafun oppilas Aarne Kinnumen ei pitänyt Rafua paljon minään, ei liioin pikku Make Eskelinen. Nytkun Pasilan sivukirjaston Kirjavan keskiviikon kierrätyskirjoista löytyi Rafun muistelmateos ,"Helsinki ja härjänvaza", on ehkä aika tutustua Rafun elämään ja teoxiin.
xxx/ellauri010.html on line 1605: Taata pikku runotarta kuin avointa kirjaa nussi.
xxx/ellauri010.html on line 1611: Taiveunta näkee Taata, runkkaa saatana.
xxx/ellauri056.html on line 129: Kiitos, pitääpä tutustua! Toihan kuulostaa ihan Taata Sillinpäältä. Mutta mixi aitan takana? Ehkä häveliäämpi aittavieras heittää siellä kepillistä varvin välissä ettei vapautuvat pierut kuulu sisälle. Vaan tokkopa talliin tottuneet maalaiset sellaisesta välittää. Maaseutumitalisti osaisi tohon vastata.
xxx/ellauri057.html on line 557: Jenni Vartiaisen tulkinta rankasta tekstistä kumpuaa suoraan sydämestä ja hiljentää kaikki kuulijat. Sevverran kovaa Jenni huutaa väliin laulun sekaan Aargh! Kreegah! Se on tätä päivää. Cheek muhoilee lähikuvissa kuin Taata Sillinpää taukopaikoissa.
xxx/ellauri388.html on line 79: Mika Waltari (keskellä, 50v) vieraili F. E. Sillanpään (oikealla, 70v) 70-vuotispäivillä syyskuussa 1958; (vasemmalla, 30v) runoilija Lassi Nummi. Taata varmaan sai toivomansa mikroaaltouunin.
35