ellauri006.html on line 122: eipä ihmeitä. Tässähän tää menee,

ellauri008.html on line 2165: Utilitarismi on kuin valistunut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niinkun suunnittelin, koska mä en suunnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.
ellauri040.html on line 184: Biograafista metodia pojat haukkuu epä-älyllisexi. Mitä vittua!? Tässähän sitä juuri harjoittaa eräs yliopiston älykkäimmistä miehistä.
ellauri043.html on line 1262:

Tässähän menis koko päivä (korjaan yö) jos sulle rupeis vastaamaan!


ellauri043.html on line 2576:

Missäs Hilario luuraa? Tässähän se oli ihan justiinsa. Mä näin sen!


ellauri048.html on line 507: pitää ne taas mieskohtaisesti kokea. Tässähän mä sitä teen.
ellauri077.html on line 703: Hetkinen hetkinen, tästä puuttu tonni! Tässähän on vasta 6 askelta? Ai tää onkin APAn tiivistelmä. The following are the original twelve steps as published by Alcoholics Anonymous:
ellauri082.html on line 711: Kun Tavis eno kättelee pikkutyttö Echtiä näyttää kuin se vetäis käteen ja tyttö tekis sille Sieg heiliä. Tässähän on Wallun misogynia ja xenofobia yhdessä paketissa. Xenofobia putkahtaa esiin myös 112-hampaisen pakistanilaislääkärin munapussien väkivaltaisessa kohtelussa Don Gatelyn sairasvuoteen kaiteen välistä. Misogynia + rasismi: jättikokoiselle mustalle sairaanhoitajattarelle on vähemmän noloa puhua paskahädästä kuin valkoiselle ryppyhuuliselle joka kävelee kuin pingviini.
ellauri089.html on line 374: El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä.
ellauri096.html on line 843: Aika alienoitunutta puuhastelua. Tässähän vois olla jo vähän tota uskontototeemia, "liikkumaton liikuttaja" on tomistien Aristoteleelta lanseeraama epiteetti jumalalle.
ellauri153.html on line 358:
  • “God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!
    ellauri161.html on line 894: Né dans une famille savoyarde originaire du comté de Nice, Xavier de Maistre est le douzième enfant parmi quinze, dont cinq garçons et cinq filles ont survécu. Tässähän kalpenee jopa Kumpulankin kenno! Son père, François-Xavier Maistre, est président du Sénat de Savoie. Sa mère, Marie-Christine de Motz, meurt alors qu'il vient d'avoir dix ans. Son frère aîné, Joseph de Maistre, homme politique et écrivain, va assumer pleinement son rôle de parrain; ses autres frères et sœurs contribuent également à son éducation.
    ellauri181.html on line 481: Mitä VITTUA? Tässähän sanotaan nimtuten ettei testi sovi henkilöiden väliseen vertailuun? Ja silti sillä on tarkoitus valita firmaan orjia? Miten tyhmiä nää apinat voi olla? Tai miten lieroja?
    ellauri184.html on line 591: Tuomas on kuin kaimansa Tom Hanx vähän retardi. Mihkä myö lähetään? Ei väliä, sillä mä olen tie, totuus ja elämä. Minne mä meen sinne menee tiekin, höperö. Philip sanoi Kiki olalla: Näytäppä herra isoherra. Tässähän mä oon, Jeshua leveili. Meniköhän perille? Toivottavasti, muuten ei tästä tule ihmeitä. Sutten seassa on oltava kilttejä kuin pulut ja kierosti kuin nippu käärmeitä. Puhukaa mitä sylki suuhun tuo, se sylki tulee multa ja mun isiltä.
    ellauri340.html on line 80: Mä oon aina ihmetellyt sitä että vaate ym kaupassa myyjä olettaa sälälle olevan eduxi että "se on ollut hyvin suosittu". Tässähän se nyt selittyy. Silakatkin seuraa johtajaa.
    xxx/ellauri027.html on line 845: Mitä? Tässähän on kaloja. Emme me tästä mihinkään lähde! Minkä vuoxi sinä tuppauduit tähän laivaan, ellet halua jäädä tähän kalastamaan! Emme lähde tästä minnekään.
    xxx/ellauri086.html on line 584: Roger on radioliikenteen hymiö (._.) eli "R", vastaanotettu ja ymmärretty, "I read you". Wilco on "will comply" eli aye aye sir, ymmärrän ja hyväxyn komennon. Tässähän se ymmärtämisen ja hyväxymisen ero juuri on!
    xxx/ellauri136.html on line 603: Tässähän ne ovat jo järjestyxessä. Mut mix estetiikka on noin kärjessä? Ja mix oikeudenmukaisuus on eri asia kuin etiikka? Mitä toi hyöty on? Minne rakkaus on jäänyt? Entä ruoka ja punaviini, hei läski Timppa? Näähän on kuin pussillinen Fazerin sekalaisia. Ja tää äijä oli olevinaan moraalin professori.
    xxx/ellauri225.html on line 118: 2n myötävaikutuxesta syntyivät 3haarat, kuin myös halkiohaarat. 4 toimintoa ja 5 elemenziä. Pussaus, nuohous, runkkaus, nuolenta? Lili, paapa, sylki, runkku, mikä viidentenä? Menskut vai korvavaha? Smegma ehkä? Räkä? Tässähän niitä on jo 7! Eikä siinä kaikki! Hiki, jalkasilsa, silmärähmä sekä kyyneleet! Vanha viidakko, kauhistuttava mutta rehevä. Dharma-koira vinkuu reiän reunalla. Ei sinne Dharma! Hyi!
    xxx/ellauri252.html on line 373: Hande riitaantui asiaansa ajaneen pellen Kullervo Kemppisen kanssa. Kullervo oli kuoromies ja kynäili erän eräkirjoja. Kullervon poika oli se Jukka jonka Haavikko niminen ristihammas mies sarvetti. Tässähän oli se ikävä piirre, että Marja Kemppinen oli Haavikon ystävän, työtoverin ja ihailijan Jukka Kemppisen vaimo. Haavikko-nimiseen mieheen suututtiin jo etukäteen kahdesta syystä: ensinnäkin siinä käsitellään Haavikon ja Marja Kemppisen suhdetta ja toiseksi arvostellaan Haavikon loppuaikojen kohtelua hoitohenkilökunnan ja etenkin omaisen eli Paavo Haavikon pojan Heikki Haavikon osalta.Jukka Kemppinen ajautui Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriksi.
    20