ellauri026.html on line 110: Petteri ja Kikka omistaa kaxi mökkiä Hangon varressa. Toinen, pienempi olis myytävänä, muttei kukaan osta. Tellu käyttää sitä kesämökkinä, samoin tytöt joskus. Se isompi ja hienompi, Söder, olisi valmis ja käyttökunnossa, mutta nyt on Petsku Meilahdessa teholla. Hangon mökit pyörii vajaateholla.
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä oli joku jääkäriliikkeen aktivisti ja tää Edvard asui enimmäxeen Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri035.html on line 85: Antti Holma esittelee lukijoille neljä pähkähullua runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin – hyvästä syystä. Ihmiselämän kauneus ja rujous vuorottelevat Reino Leinon tuotannossa, joka sisältää pääasiassa kansallisromanttista (jopa -sosialistista), mitallista runoutta. Sirsi Sunnas on tehnyt pitkän uran lastenrunouden parissa siitäkin huolimatta, että hänellä ei ole ollut omia lapsia oikeuden päätöksen jälkeen. Karin Toisiks-Parasken elämänmakuiset säkeet saavat rytminsä hänen itse kehittämästään tuntemattomasta lounaismurteesta. Modernisti Edith Södermalmin koko tuotanto on julkaistu pdf-tiedostoina.
ellauri035.html on line 87: Räävitön lastenrunoilija Sirsi Sunnas, kirosanaileva lehtimies-runoilija Reino Leino, tuntemattoman lounaismurteen kehittänyt Karin Toisiks-Paraske ja espoolainen modernisti Edith Södermalm avaavat lukijan eteen ihmiselon koko kirjon.
ellauri046.html on line 300: Se mikä Sopelta uupui oli Sörkan jehovalta lainattu "pitäs ja pitäs". Jos ei joku ylempi taho apinoita käske ja heiluttele niiden edessä ikuisuuden porkkanaa, mitä tulee etiikasta? Ei lasta eikä paskaakaan. NPD:hen ja APD:hen tehoaa vaan vapahtaja, jos sekään. Jos Sope olis oivaltanut tän, niin se olis ollut melkein yhtä viisas kuin juutinmaan nuorempi pessimistikollegansa. No, Sope talutteli koiria vielä pitkään sen jälkeen kun Söden kyttyrä oli laahattu jo kirkkomaalle.
ellauri046.html on line 399: Söde pani iskurepliikit heti peliin. Kotiope Schlegel
ellauri046.html on line 401: sitten korjas jämät kun Söde anto Reginalle rukkaset.
ellauri046.html on line 405: Söpen ihastus on kuin suoraan Joe Burgon kirjan luvusta viettelevä narsisti. Regina oli sille viaton täydellisyys sädekehä päässä. Tällänen tietää ikävyyxiä. Väpelöltä kesti 2v päästä asiaan. Regina oli 18v kun ne meni kihloihin. Mä olin Söden ikäinen kun kosin Seijaa. Lea ja Pauli ymmärsi heti kysyä milloin tulee häät. Mitään vitkuttelua ei siedetty.
ellauri046.html on line 407: Reginalle oli Söde aika pettymys. Söde käytti sitä hyväx henkisest, luki sille ääneen saarnoja (huoh) mut vältteli kysymystä häistä. Söde ei "ollut valmis" ukkomiehexi, se oli samanlainen estynyt uivelo kuin Sirkkis. Kexi sen 7 tekosytä, kirjoitti jopa teologian gradua mieluummin kuin kurkki morsiamen hameen alle. Kirjoitti hämäriä kirjeitä. Reginan tuskastuneet vastauxet se pimitti. Eihän niillä ollut taiteellista arvoa.
ellauri046.html on line 409: Vuoden kuluttua Söpe purki kihlauxen textarilla ja palautti sormuxen. Syy: sitä ei ollut tarkoitettu naimisiin, se oli nasiiri. Jeesus ei haluu eze menee naimisiin, se on varattu yläkerran pojille. Olikohan se kaappihomo? Ainakin se oli kruununraakki ja vitun masis tavi, saatto olla parempikin Reginalle näin. Silti Regina oli tietysti tosi onneton ja nolo. Se haikaili pitkään Söpen perään ruinasi, sairastui ja uhkaili izemurhalla. Söde yritti karistaa sitä kun kapteeni Kapu laastaria.
ellauri046.html on line 411: Sittemmin Söde pyyteli ja suorastaan vaati anteexi. Kun ei saanut, julkaisi Reginaa koskevia opettavaisia traktaatteja. Jumala käskee Reginaa antamaan anteexi, mut sitä mixi Söde teki näin, sama jla kieltää kertomasta. Tosi reilu jäbä. Varmaan Söden faijan kopio. Sörkka sanoo päiväkirjassa eze on kaiken velkaa iskälle joka teki sen elämästä kaikin tavoin onnettoman. Narsistit aina syyttää muita.
ellauri046.html on line 478: Söde törkkii Reginaa tikulla kuin sairas koltiainen muurahaista. Mitähän se tekee jos mä törkin sitä näin? "Elviira kiinnostaa vain siinä määrin kuin se koskettaa Juania." Juurikin näin: ainoo joka kiinnostaa Sööreniä on sen oma kyttyrä. Täytyy olla tosi narsisti jos pitää tätä joteskin hienona.
ellauri046.html on line 480: Kyttyrä on myös piinkova setämies, vaikkon piipunrassi. Aina naiset on sillä heikkoja astioita ja miehet ykkösiä. Naisten lokiikkaa setämies ei voi ymmärtää. Mitä, nehän ajaa izekkäästi omaa etua! Mitä, nyt ne ajattelee lapsia! Käsittämätöntä. Entäs mä? Niiltä on ihan pallo hukassa. Söde ei varmaan tykännytkään naisista, ne kävi päinsä vain alaikäsinä piikoina. Jotensakin järkkyä et vaan ehkäisyvälineiden huonous on saanut porvareissa aikaan aikanaan tämmöisiä skizoja. No syntyyhän se vieläkin vaikkon pillerit.
ellauri046.html on line 482: Tää on kans tosi narsistinen ajatus: Söde petti pettämisen ilosta, ei saadaxeen hilloviivaa. Mut mä luulen kyllä et Södellä mukana oli tarve raapia tomupilveä homopetteriyden ylle. Se oli se sen suuri salaisuus jota ei saanut sanoa. Se oli siitä niin noloa et sen piti pyydellä sitä loppuikä anteexi taivaaseen lähteneeltä iskältä. Naiset oli sen pelissä pelkkiä statisteja. Tää on kovien poikien leikkiä. A ja B on Söpe ja sen isä, mä ja supermä. Karsee persepää.
ellauri046.html on line 567: Tää ei ole egoismia vaan izerakkautta sanoo Söde. Same difference.
ellauri046.html on line 627: Tää asessori Wiljami lässyttää Tenttenissä Södikalle kuin vanha pederasti. Kiimaisista hevosista puhutaan 2-mielisesti. Söde on narsistinen paskiainen mutta söde sellainen, ei alter ego sellaiselle voi suuttua. Uskonnollisille rakkaus on kuin jotain kamaa. Sitä voi ottaa ja antaa kuin viinaa ja nappuloita. Jesse teki suuren teon kun se nöyryytti izensä. Mix nöyristely eli alamaisuus on joistakuista hienoa? Se on hienoa vaan niistä jotka diggaa ylipäänsä nokintajärjestyxiä. Samat porukat fanittaa Förstejä kaikessa, Söörenille se on ihan fetishi. Kuka tulee ekax, saa kultaa, mikä näistä on paras? Kuka johtaa? Vitun väliä.
ellauri046.html on line 630: varmasti. Söreniltä jää kokonaan käsittelemättä porvarillisen avioliiton geneettinen ja memeettinen aspekti. Täysin tyhjää suunpiexentää. Jotain kertoo sekin et Södestä Scribe oli jotain hienoa.
ellauri046.html on line 635: Etenkin Scriben Premiers amours eli eka rakkaus oli Sörenistä mainio. Varmaan henkilöissä oli paljon tuttua. Lukasin sen, se oli aika mitätön vaudeville, jonka pointti oli ettei ensirakkaus ole muita kummempi, pikemminkin päinvastoin. Söörenin mukaan Scribe osoittaa et rakkaus on illuusio. Miten niin? Hölmö johtopäätös. Du, hvad Følelse angaaer, er det mest jaloux Menneske, jeg kjender. Narsistit on turhamaisia ja mustasukkasia. Söde kiertää kuin kissa kuumaa puuroa omaa pikku salaisuuttansa, jonka takia se ei mennyt naimisiin. Se oli joko kaappihomous tai sit kykenemättömyys tai molemmat, lyön vetoa.
ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.
ellauri050.html on line 637: Kirjassa Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II (Birgitta Ekström Söderlund, Marketta Wall) on artikkeli (s. 210-227) Koskenniemestä. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista.
ellauri050.html on line 676: Vaakun mukaan Saima ehti ihailla myös Edith Södergrania,
ellauri055.html on line 1265: Tshehov, Oblomov, Turgenev, Lermontov, Hjalmar Söderberg, Herman Bang, Anatole France. Joutomiehiä riittää hemmetisti romaanikirjailijoissa. Tästäkin vois tehdä taulukon. Jos ne ois menneet kunnon töihin ois maailma nyt monta romaania köyhempi.
ellauri066.html on line 752: Nicholas Aylott, a professor of political science at Södertörn University, believes cultural norms may have helped to combat the virus too.
ellauri071.html on line 466: Ja sit juttu kiertyy taas takaisin Pynchoniin izeensä: Sen kortit on jaettu pöytän kelttiläiseen tapaan AE Waiten ehdottamassa järjestyxessä, mutta ne ovat määräaikaisen määrimiehen ja huumeilevan tomppelin kortteja, viittaavat vain pitkään ja laahustavaan tulevaisuuteen ja keskinkertaisuuteen (ei ainoastaan hänen elämässään, vaan myös hänen kronikoizijoissaan kuten Harold Bloomissa, heh, tai el Laurissa), ei selväpiirteiseen onneen sen enempää kuin katarttiseen katastrofiinkaan. Mut ei Pynchon sentään hirttäytynyt niinkuin Foster Wallace, ei siitä ollut miestä siihenkään. Kyllä mäkin kerran haaveilin Kymijoen sillalta alasajosta ja Söderkullan kallioihin törmäämisestä vanhalla mannepirssillä jossa lämmitys ei toiminut, mutta haaveexi vaan sekin jäi.
ellauri162.html on line 467: "Kattoon valittiin." Ikävystyttävät sisustusvinkit just kuin jostain naistenlehdestä. Esanssi ei harrasta liikuntaa. Sen decor on samanlainen väärennös kuin Pezkun ja Kikan Söderissä. Melkein oikea mutta silti jäljennös. Pastöröimällä tehdyssä laatuviinissä on täsmälleen sama bukkake kuin originellissa. Vastenmielistä humanismia. Ihmisjoukot möykkäävät.
ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä.
ellauri196.html on line 358: Giovanni Boccaccio: Novelleja Decameronesta, esipuheen kirjoittanut Werner Söderhjelm. Otava 1914. Oon lukenut.
ellauri207.html on line 342: Lispet ei osta mandariininväristä Rolls Roycea eikä nippua Ferrareja, vaikka hänellä olisi siihen Wennerströmin rahoja, koska hän ei halua herättää huomiota. LOL. Milli-Mollille järjestyy heti autopaikka Söderistä, setä ja täti antoivat.
ellauri238.html on line 633: Penaa kärrätään pimahtaneena Lontoosta merimiespappiveljen Ismon hoteista Hesperiaan. Tuula2n apulaisina ovat ketkäs muut kuin Matt ja Pat, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama. Jomppa on selvä, Hannu on vetänyt aimo lärvit. Penalla on tuomisina Gordon´s gin pullo. Hesperian odotushuoneessa Pena on rauhallisin koko joukosta. Hannu läträä tuliaispullon kanssa penkillä. Pöpitohtorin oli paha sanoa ketä ollaan hoitoon tuomassa ja ketkä saattajia. Sama ongelma kuin ambulanssimiehillä Hangon Söderissä.
ellauri238.html on line 685: Muistan kyllä kuinka lähtiessäni viimeisestä tutkimuspaikastani Helsingin yliopiston palveluxeen ajattelin että alamäki jatkuu yhä jyrkempänä. Ja oikeassa olin. Verstaalle en koskaan kotiutunut, hist.kielit. osaston nahistelevat pikku satraapit vaan vituttivat. Ensimmäinen asemapaikka Kouvolassa oli pahempi kuin Ovidiuxen Konstanza. Räntäisillä kotimatkoilla Kouvolasta suunnittelin ajaa mannepirssin nokan alas Kymijoen sillalta tai pahki Söderkullan kallioleikkauxiin. Mutta seurasin Daota, en ajanut, annoin asioiden mennä omalla painollaan. Wu wei, heipparallaa hei, kuppa kullinnupin vei.
ellauri245.html on line 78: Den 14 september fick polisen in ett tips om att mannen på NK var i 25-årsåldern, hette Mikael, kom från Jugoslavien och hade tidigare bott på Gröndalsvägen i Hovsjö utanför Södertälje. Samma dag fick polisen in tips om att NK-mannen liknade en psykiskt sjuk 25-åring i Tullinge från Jugoslavien som hette Mikael. Enligt tipsaren hade denne Mikael både klippt håret och bränt sina kläder samma dag som Anna Lindh mördades. Det första tipset ledde till att polisen började leta i sina register efter en Mikael som hade bott på denna adress i Hovsjö. Det visade sig att Mijailović hade bott där och att han nu bodde i Tullinge. Med hänsyn till hans tidigare brott, hans återkommande kontakter med psykvården och att hans passfoto var likt NK-mannen beslutade spaningsledningen att polisen skulle börja spana efter honom. Sen yrade svenska polisen allvarligt med en annan 35-årig misstänkt nästan lika dumt som Ystadspolisen i Mankell.
ellauri245.html on line 83: Efter att ha lämnat Salénhuset stoppade Mijailović en taxi utanför Dramaten och bad att få bli körd till Tullinge. När taxin var framme utanför huset med Mijailovićs mammas lägenhet i Tullinge frågade Mijailović vad det skulle kosta att åka vidare till Södertälje. Taxichauffören svarade att det skulle kosta 300-400 kronor och Mijailović svarade då att han skulle gå upp och hämta pengarna. För att inte gå miste om betalningen följde chauffören med upp och väntade vid ytterdörren. I lägenheten berättade Mijailović vad han gjort för sin mamma, samlade ihop lite kläder i en svart väska och tog med sig 3 000 kronor. Dvs ca 300 euro om Anna Lindh hade fått sin vilja fram.
ellauri245.html on line 85: Färden fortsatte sedan till Hovsjö utanför Södertälje. I ett skogsområde i närheten av Hovsjö centrum bytte Mijailović kläder, lade dem i väskan och försökte tända eld på den. Det lyckades inte och istället gömde han väskan under en gran. Olikohan se se sama kuusi jonka alla Seija kävi hätäpaskalla viime kesän reisulla? I Hovsjö hade Mijailović en bekant där han stannade resten av kvällen och tittade på TV:s nyheter.
ellauri247.html on line 147: Elma Söderhjelmiltä kysyttiin kerran, pitikö häntä sanoa neidixi vai professorixi. Tietysti professorixi, kuului nopeaälyinen vastaus - sillä siitä minulla on paperit.
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri301.html on line 421: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
ellauri301.html on line 423: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman.
ellauri360.html on line 303: Hjalmar Söderberg : Tohtori Glas (Doctor Glas) Antonio
ellauri365.html on line 867: Vid tiden läste Fröding Leibniz, Nietzsches filosofi och översatte dikter av bland andra Goethe. Även Tolstoj, Spinoza, Blavatsky, Platon och Buddha bidrog till hans nya världsbild. Fröding uttryckte allt mer tankar kring altruism och kärlek till allt levande. Han jordfästes i Klara kyrka, förrättad av Nathan Söderblom och kortegen genom Stockholm kantades av 200 000 sörjande.
xxx/ellauri010.html on line 427: naimisissa 2 kertaa (Rikkonen/Söderholm), nykyään itsenäinen,
xxx/ellauri057.html on line 829: Hamsun 41v tunsi entuudestaan joitakin suomalaisia. Hän oli tavannut Pariisissa Albert Edelfeltin ja Akseli Gallén-Kallelan ja hän tutustui nopeasti Helsingin taiteilijapiireihin. Hän tuli tuntemaan aluksi kirjailijoita ja tapasi Alexander Slotten, Konni Zilliacuksen ja Wentzel Hagelstamin. Zilliacushan oli salaisen suomalaisen vastarintaliikkeen Kagaalin johtaja. Hagelstameilla on divari Fredan kulmassa. Ystäväpiiri kasvoi kuitenkin ripeästi ja siihen kuuluivat muun muassa kirjailijat Mikael Lybeck, Juhani Aho ja Werner Söderhjelm. Sekä Jean Sibelius että Robert Kajanus ottivat osaa seuralliseen lystinpitoon helsinkiläisissä ravintoloissa.
xxx/ellauri057.html on line 1260: Runo on Vaaralle kuitenkin ennen kaikkea soitin, levyautomaatti. Kokoelman runoissa karva luistaa. Laulua piisaa: ”Kevätyön laulu”, ”Gondoolilaulu”, ”Alakuloinen oodi”, ”Laulu ulapalta”, ”Tulivuoren laulu”. Vaaraa tekee mieli kuulla äänikirjana, niin autistisia hänen runonsa ovat aina hallitusta joikumisesta riemukkaisiin rytmeihin. Rytmi on runon läpi huokuva kiertoilma, tai niin kuin Vaara itse sanoo: ”rytmi on runon veronkierto”. Suomen kieli tarjoaa tähän paljon autistisia mahdollisuuksia; kielestä voi hypittää esiin pitkiä vokaaleja ja diftongeja, riimejä, rytmejä ja sointukuvioita. Joskus äänet Vaaran runoudessakin leikkaavat kiinni, vaikka loppu pyrkii syntymään, niin kuin Vaara itse sanoo, kuitenkin syklisenä toistona ”toisto tyylikeinona”. Näin Vaara runossaan ”Äänetön maa”, jolla on muutenkin kuin nimen tasolla kytköksensä Edith Södergranin runoon ”Maa, jota ei ole”:
xxx/ellauri120.html on line 275: kansallispäivän aamu koittaa Söderissä petteliään
xxx/ellauri120.html on line 304: mielifilmi Melankolia. Söderin
xxx/ellauri120.html on line 340: Mitä Anna näkee tuossa Vaatimessa? lipsahtaa hiukka pirkkomaisesti Inga-Lilliltä aivan loppupeleissä. No se on yhtä tottelevainen ja kiltti kuin isi Calleri. Annaan on tullut erehdyttävästi Pirkon näköä. Senkö Vaadin näkee Annassa? Entä Petteri? Kumpi on hemmotellumpi, Helmi vaiko Anna? Tiukka kilpailu. Söderin omistajat tylyttivät kylmästi tunaroivaa Vaadinta. Ei se ole kyllä mikään löytö niiden mielestä, sanoi Anna mitä tahansa. Vanhuxet siivosivat hikisesti lukaalin epämusikaalisten kaasojen lutkutellessa sillä aikaa saunassa brassikuorittuja häpyjään. Eikä silti huijarimuijalle siivouxen laatu kelvannut. Joku oli muka varastanut lukizemattomasta takaovesta 6 rumaa tuolia. Vedätyxeltä hajahtaa jo pitkälle. Luihu kerskaileva viromamu förbi tyhjät pullot ilman eri käskyä.
xxx/ellauri128.html on line 414: Lissi Sofia Alandh Söderqvist, född Holmqvist den 29 december 1930 i Skön i Medelpad, död 3 augusti 2008 i Stockholm, var en svensk skådespelare, sångare och revyaktris.
xxx/ellauri129.html on line 743: Tamme fan! ei Tammen kultainen kirja vaan Söderströmin!
xxx/ellauri157.html on line 498: Teoksia Muokkaa: Byyrallor : humoristiska historier på österbottniskt bygdemål. Söderström, Borgå 1889
xxx/ellauri169.html on line 94: Robertsonin palvelukseen ministerinä on kuulunut kiistanalainen usko Jumalan parantavaan voimaan. Entinen 700 Clubin juontaja Jacob Söderman kritisoi myöhemmin Robertsonia siitä, ettei hänellä ollut tilaa ohjelmassa sellaisten ihmisten profiloimiseen, joilla on etenevä sairaus, jotka olivat ylipainoisia, joilla oli epäpuhtauksia, käyttivät pyörätuolia, kainalosauvoja, olivat sokeita tai sokeita, eli vammoja, jotka eivät voineet parantua, kerta Robertson piti ihmisiä, joilla on tällaisia ongelmia "uskon epäonnistumisina" ja että "Robertson tarjoaa Reader's Digest -version vastauksista vaikeisiin ja vaativiin uskonnollisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, avioliittoon, poliittisiin, seksuaalisiin ja moraalisiin käsitteisiin."
xxx/ellauri208.html on line 639: Gunnar Olof Björling, född 31 maj 1887 i Helsingfors, död 11 juli 1960 i Helsingfors, var en finlandssvensk poet. Han var vid sidan av Edith Södergran, Hagar Olsson och Elmer Diktonius en av de ledande gestalterna inom den finlandssvenska litterära modernismen. Björling medarbetade i tidskriften Quosego 1928–1929.
xxx/ellauri208.html on line 655: Enckell, Mikael (1972). Över stumhetens gräns åt stumhetssidan. Helsingfors: Söderström.
xxx/ellauri227.html on line 537: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
xxx/ellauri227.html on line 539: Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli sadistina Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guilloulla on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen taskussa. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.
xxx/ellauri232.html on line 106: Alf W. Johansson är professor emeritus i historia vid Södertörns högskola och en av grundarna av Respons. Han skriver:
xxx/ellauri259.html on line 638: Viksten toimi opettajana Euran yhteiskoulussa 1957–1958, Hirvensalmen yhteiskoulussa 1958, Inkeroisten yhteiskoulussa 1959–1960 sekä Jyväskylän teknillisessä koulussa ja opistossa 1961–1966. Hän oli Jyväskylän yliopiston yleisen kirjallisuuden assistenttina 1961–1964, Kustannus Oy Gummeruksen kirjallisena johtajana 1966–1968 ja Werner Söderström Oy:n kaunokirjallisen osaston johtajana 1968–1991.
xxx/ellauri312.html on line 345: Hur är du som vän? – Tolerant, lojal och och diplomatisk, ett typiskt mellanbarn. Jag har väldigt sällan konflikter med mina kompisar, utan är ganska anpassningsbar. Jag kan försörja mig och mina barn, jag lyckats få ihop livet som mamma och konstnär. Jag tycker också att Ola Söderholm, min kille, är rolig. Jag vaknar glad på morgonen och tycker det är jättekul att gå upp. Jag programleder podden En varg söker sin pod tillsammans med Caroline Ringskog Ferrada-Noli.
xxx/ellauri319.html on line 501: Edith Södergran (1892–1923), Finnish poet
xxx/ellauri354.html on line 178: Kai Laitinen (keskellä, ilman tukkaa) edusti yhdessä Marja-Liisa Vartion kanssa Suomen Kirjailijaliittoa, kun Edith Södergranin muistomerkki paljastettiin vuonna 1960 Raivolassa, Neuvostoliitossa. Mustavalkoinen valokuva, jossa ihmisjoukko seisoo ulkona. Kahdella (?) näkyy kädessään seppele. Taustalla näkyy kaksi lippua. Yllä näkyvillä koivunoksilla on hieman lunta.
61