ellauri042.html on line 809: Russellista tuli mieleen tshekata, mitä luurankoja Ollillakin ehkä oli kaapissa. Ja olihan niitä! Ensinnäkin sekin oli homppeli, tai siis sukupuolipetturi:
ellauri476.html on line 344: Notkoselkä Juha Mannisen salapoliisityö Waismannista ja Wittgensteinista (Ajatus 2007) osoittaa että Ludi oli idealisti perusluonnoltaan. Sixi se ei pitänyt realisti Russellistakaan, vaikka niillä oli homostelu yhteisenä harrastuxena. Onhan kieli kausaalinen ilmiö, mutta kielipeli on sittenkin ihan eri asia. Russellista elukoiden toiveet näkyvät niiden toimista. Ei ei! kuului Wienin piiristä. Toiveet eivät selviä vain tarkkaamalla käytöstä. "Professori Schlick on tässä asiassa eri mieltä. Kielettömillä eläimillä ei ole toiveexi nimitettävää ilmiötä." Psykoanalyysissa tas lähdettiin virheellisesti siitä että ihmisillä oli tiedostamattomia toiveita. Se on ungrammaattista. Eläimillä oli vain erilaisia kiihotustiloja koska ne eivät voineet ilmaista "Haluan nimenomaan Jorin omenaa". Vitun antroposentrisiä pellejä. Ludi pelasi uskonnollista kielipeliä lutkuttaen privaatilla kielellä G.H.v. Wrightin sileää pip-peliä. Schlick schlick. Jos käsky olisi kausaalista, tottelematonta lasta ei olisi olemassakaan. Vad tull. Rankaiseminen on mekanismi sekin, joka joskus toimii joskus ei kuin junan vessa. Vitutus on tehokas mekanismi, ja turpaanveto toinen.
xxx/ellauri027.html on line 1358: Näin pitkälle ei päässyt Pekka Himanen, joka kirjoitti Bertrand Russellista lähes alaikäisenä lähes ala-arvoisen väitöskirjan. Siinä Pekka Himanen
xxx/ellauri128.html on line 436: Russellin vanhin poika John kärsi vakavasta mielisairaudesta, joka johtui Russellin ja Johnin äidin Doran välisistä riidoista. Myös Johnin vaimo Susan oli mielisairas, ja lopulta Russellista ja Edithistä tuli heidän kolmen tyttärensä huoltajia. Tyttäristä kahdella diagnosoitiin myöhemmin skitsofrenia.
4