ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri070.html on line 111: Hän antaa hiustensa ja partaansa kasvaa. Hän pukeutuu kukkapaitaan ja farkkuhousuihin, mutta viettää mielellään kokonaisia päiviä alasti. Muurahaiset juoxentelevat hänen letkullaan, perhoset laskeutuvat hänen kasseilleen. Hän voisi livahtaa Ruoziin tai palata Amerikkaan. Amerikka on kuiskannut hänelle unessa rakasta minua. Ota minut takaata. Dog bless Amerika.
ellauri105.html on line 541: Immonen ottaa kimmokkeen: Ruozinkieliseltä demariprofessorilta (3 kirosanaa!) on mennyt kuppi nurin eilisen päivityxeni jälkeen. Monikulttuurituristi Grönlundin kannattaisi haukata hieman henkeä ennenkuin antaa lausuntoja lehdistölle. Grönlundille tiedoxi, etä suomi ei ole kuin Ruozi, jossa eristetään puolueita kansallismielisyyden vuoxi ja käsketään kansallismielisiä puolueita erottamaan jäseniään vihervasemmistolaisen maailmankuvan loukkaamisen vuoxi. Ize en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani. Jos Grönlund kaipaa rajoitettua sananapautta ja poliittisesti eri mieltä hänen kanssaan olevien vainoamista, hän voisi muuttaa vaikka Ruoziin.
ellauri141.html on line 601: Hilda Huntuvuori toimi diakonaattiyhdistyxen puheenjohtajana, jäsenenä kansanopiston johtokunnassa sekä kunnallisissa lautakunnissa. Hän kuului historian ja opetusalan seuroihin ja Suomen kirjailijaliittoon. Lisäksi hän oli yhdessä Helmi Krohnin kanssa Suomeen perustetun Spiritualistisen seuran kantavia voimia. Opintomatkoja Hilda teki Ruoziin, Norjaan, Tanskaan ja Viroon. Kokoelma sisältää myös laajan kirjeenvaihdon. Aineistoa on 61 kansiota eli 2.9 hyllymetriä.
ellauri221.html on line 417: Mut tää termiittiapina ei ole jättänyt tätä tähän, vaan ize aktiivisesti tuhoaa omaa ympäristöään, sahaten silmät auki oxaa jolla istuu reppuperseellään. On keksinyt keinot ja muuttanut eri paikkoihin kuten esim naapurimaahamme Ruoziin. Ihminen ei ole koskaan ottanut luontoa realiteettina, johon pitää sopeutua."
ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä.
ellauri288.html on line 158: Itsenäisyyden Oksanen kertoo nostaneensa kansalaisvalaan siksi, että valan yksi tehtävä on sitouttaa kansalainen puolustamaan kotimaataan. Eikä hän tarkoita vain perinteistä maanpuolustusta vaan myös mezäveljeyttä. ”Jos vallassa on epädemokraattinen hallinto, kansalaisen velvollisuus on puolustaa maataan sitä vastaan.” Jos kansan enemmistö päättää liittyä vaikka Venäjään Ruoziin taikka Natoon, on valaehtoisesti tartuttava torrakkoon. Mutta kenen puolesta ja mitä vastaan? Taitaa Sofin demokratiakäsitys olla se jenkkiläinen mihin sisältyy oikeus kapitalistiseen rahan käärintään.
xxx/ellauri027.html on line 831: Kaarlosta jumala tarvizi kipeästi apua. Se matkusti Ruoziin menolipulla pennittömänä ja hengaili lähetysporukan soppatykeillä, perhe sai tulla toimeen izexeen Suomessa. Jonkun lähetyskokouxen jälkeen, missä muualle menijät oli saaneet rahaa ja siunauxia, ja Kaarlo jäänyt nuolemaan näppejään, Kaarlo meni itkeskellen nukkumaan ja sanoi herralle, jonka kanssa se oli jo kauan ollut sinutteluväleissä: tee nyt hemmetti tälle asialle jotakin! Ei nyt annetaan Kaarlon ize kertoa. (Tai oikeammin Unto Kunnaxen purkaa nauhalta.)
xxx/ellauri027.html on line 895: Petrus Leevi Johansson toi helluntaiherätyxen Ruoziin, suomeen sen toi Wilho Pylkkänen. Wilholla oli saarnaajana Johansson, joka joskus yöpyi Eiran yläkerrassa. Vuoroin käydään vieraissa. Wilho oli Petrusta vuotta vanhempi.
xxx/ellauri044.html on line 1176: Pysyköön poissa, menköön vaikka Ruoziin! Tollaisille terroristeille

xxx/ellauri057.html on line 1421: Italiasta kotiin tultuaan 1939 Tatu näki Maran raivostuneet kasvot. Eiku Marsin. Rintamalle mars mars! Eikä! Ei uskalla! (En ois mäkään mennyt.) Tatu teki sotien aikana pikku retkiä Ruoziin. Kai se sitten oli todettu jo latva-beeksi. Jos se tulis vastaan rangerooverilla, mä voisin vinkata kättä sille. Aijaa, on siinä Tiberiuxessakin joku jeesusjuoni. Tatu tais olla uskonnollinen. Joo se on saletti, Elina vahvistaa. Raamattu oli täynnä alleviivauxia ja reunamuistutuxia. Kotiapulainen oli vienyt sitä pienenä lestadiolaisten seuroihin. Siitä ei hyvää seuraa.
xxx/ellauri076.html on line 489: Alangon nenäkäs esikoispoika Ismo potkaisi selloa kuin Pirkko Elnan kuvaa vintillä ja lähti lukion jälkeen Ruoziin duuniin raxalle. Senjälkeen se ei selvää päivää nähnyt ennenko 60-vuotiaana. Ismo on kohta ize teholla. Ei tykkää Kalevalasta ehkä sixi että sen toinen nimi on Kullervo. Kullervon poika ei ymmärtänyt mixi koulussa oli fysiikkaa, se halus putkimiehexi. Anna-Liisa Alanko pyörii ehkä haudassa. Isä Voittokin, joka oli pankinjohtaja.
xxx/ellauri120.html on line 382: Siileille ei saisi antaa maitoa, niille tulee siitä ripuli. Pikkukajava on merilintu, jonka muistan kirjasta Lintuja värikuvina. Kajava oli ennen lokki yleensä. Sittemmin se oli Berliinissä kuollut Hesan kriitikko (muistaaxeni homo) Jukka Kajava Oulusta, ilmeisesti ex-Cajander, ja runoilija Viljo Kajava Tampeeelta. Viljo Kajava on hieno merellisen runoilijan nimi, vaikka iskä-räätäliltä peritty. Viljo oli 1997 tunnustanut Jönsille vielä kuolinsängyn pohjalta ettei se ollut homostellut Nyrkin kaa, vaikka Uuno Kailas kyllä oli. Niillä oli ollut inkeriläinen ottotytär jonka kanssa ne meni Ruoziin turvaan ettei ryssät veisi sitä niiltä pois.
xxx/ellauri178.html on line 113: Puddnhead on siis se poikien isäpappa. Onko ne pojat sitten niikö noi 2 sveduämmää? Pili on ilmiselvästi läpimätä kaveri, kieroonkasvanut middlebrow. Salaud, espèce de con! Svedutytöt on Pilin haaremi, kunnollinen Lea ja himokkaampi Raakel. Sulatusuuni ja/tai kotiliesi. Dumpattuaan kotilieden Ruoziin liian haaleana se dumppaa Birgitan lähtiessään "Stanfordiin" (hah, oikeasti joku itärannikon sekundakoulu) liian huorana. Äiti ei ikinä hyväxyisi tollasta. Ainut mitä Gittan sanoo hyvästixi Pilille on "grow up". Se sattui taas.
xxx/ellauri416.html on line 295: Putinin kuvernööri solvaa Suomea, ja aiheesta. Pieni maa mutta täynnä puita jäytäviä syöpäläisiä. Suomelle tuli ilmastotyöstä ansaitusti dishonorable mention. Hiilinieluista on salamana tehty hiilimiiluja. Eikun Ruoziin kaivamaan suosta turvetta kun se on täällä vielä vanhanaikaisesti laitonta. Siellähän voisi hei olla vielä rusikoitavaxi raakkuja.
15