ellauri002.html on line 75:
ellauri024.html on line 1181: Sinuhe ja Minuhe. Syötiin niiden Runebergin torttuja.
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallisrunoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri049.html on line 1048: Sen hän myös sai. Hän oli ankara opettaja, joka rankaisi ja kuritti oppilaitaan. Rajala ei puolusta, muttei myöskään tuomitse Runebergin rakastumisia ja naisseikkailuja.
ellauri049.html on line 1058: Tunteen aitous, ehdottomuus ja miehekäs voima, joka kapinoidessaankin todellisuuden asettamia rajoja vastaan tunnustaa niiden olemassaolon ja alistuu välttämättömään, antavat Runebergin kirjeellisille tunnustuxille sitä inhimillistä suuruutta ja ylevyyttä, mitä meillä "Kuningas Fjalarin" runoilijalta on oikeus odottaa. Ei voi olla ilman sisäistä järkytystä seuraamatta tätä sielundraamaa, jossa kaipuu ei milloinkaan löydä lepoa ja tyydytystä ja jossa sosiaalisen syyllisyyden varjo, alituisesti karkoitettunakin, himmentää lyhyitä ilon hetkiä.
ellauri049.html on line 1060: Olisi luonnollisesti epäasiallista ja täysin aiheetontakin pohtia kysymystä, oliko Emilie Björkstén tämän suuren ja syvän, miehisen ritarillisen rakkauden arvoinen. Oli hänessä runsaasti sitä naisellisuuden ja nuoruuden irrationaalista viehätystä, joka täysin määrin riittää selittämään Runebergin kiintymyxen. Hänen omat runokokokeilunsa, vaikka ne ovatkin ilman varsinaista esteettistä arvoa, eivät millään tavoin puhu häntä vastaan ihmisenä ja naisena, joskin ne ehkä osoittavat, että luonto hänessä oli tullut liiankin tietoisexi izestään. Niinpä hän on ize hieman narkissosmaisesti tarkastellut omaa kuvaansa kirjoittaessan "Den nyckfulla"-runonsa säkeet. On kuitenkin muistettava, ettei Runeberg ymmärrettävistä syistä voinut antaa tunteilleen yhtä välitöntä julkista ilmaisua kuin Emilie. Mix vitussa? Hemmetin setämiehet, ihan samanlaisia kuin jamaikalaisen sokeriplantaasin orjanomistajaäijät, välillä bylsitään nättejä orjatyttöjä, välillä annetaan ruoskan soida. Koskenniemestäkin näkyy selvästi, että kristus on vaan globalisaation emoji kristillisyyden kyljessä, pääasia on länsimainen luottoluokitus.
ellauri049.html on line 1062: Oudompaa sensijaan on, ettei Emilien jäämistössä ole tavattu mitään sellaista lyyristä tai edes lampaansuolituotetta, johon Runeberin willy olisi välittömästi purkautunut. Sellainen purkautuminen lie ollut Runkun runoudelle tärkeää, kun muistetaan, että myös ennen Runebergin tuloa Emilien housuihin eräs aikaisempi rakkaussuhde - suhde Maria Prytziin - on hänen avioliittonsa aikana vallannut runoilijan tunteet hänen omien sanojensa mukaan vielä voimakkaammin. Niin että on ilmeinen tosiasia, että eroottisella elämyxellä on ollut hyvin huomattava sija runoilijan housunsisäisten kokemusten joukossa.
ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri330.html on line 289: Muut Koskimiehen teokset kuuluvat kulttuurihistoriaan, kuten Runebergin Suomi, tai napostelevat yksittäisten kirjailijoiden elämäntöitä, kuten Aleksis Kiveä. Koskimies myös jatkoi loppuun Gunnar Suolahden aloittaman Yrjö Sakari Yrjö-Koskisesta kertovan unettavan kirjan ja tuli täten sivunneeksi oman sukunsa historiaa.
xxx/ellauri081.html on line 198: Marja laittoi herkullista uunihaukea, järvi oli kylmä ja paras Runebergin tuntija antoi täyden tunnustuksen: paras kirja runoilijasta, jonka hän muistaa lukeneensa. (Omiaan hän ei kaiketi laske mukaan, tai ei muista lukeneensa.)
xxx/ellauri081.html on line 207: Silti on syytä laajentaa aihepiiriä. Kadehdin Suvi Aholan kokemusta siitä, kuinka täysin hän sukelsi menneeseen vuosisataan Hilary Mantelin historiallista romaania lukiessaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus kaikota kauas ajankohtaisista ilmiöistä kirjojen upottavassa meressä. Ilmainen vihje: kokeilkaa vaikka Runebergin runoja. Kolerasta hänkin perheineen selvisi Helsingissä 1840-luvun taitteessa, ja silloin vasta säkeitä syntyikin. Ja ostakaa mun ruuneperintorttuja! Ne on nyt Wreden kostuttamia.
xxx/ellauri128.html on line 501: Ahdin ensimmäinen runokokoelma Talvi on harha julkaistiin vuonna 1967. Teosta on luonnehdittu anarkistiseksi ja paljaaksi. Ahti on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1992. Hän on myös suomentanut muun muassa William Blaken, Kahlil Gibranin ja J. L. Runebergin runoutta. Hänen omia runojaan on käännetty noin 20 kielelle. Ahdille on myönnetty useita tunnustuksia, muiden muassa Eino Leinon palkinto (1994), Runeberg-palkinto (2002), Pro Finlandia -mitali (2003), kirjallisuuden valtionpalkinto (1980 ja 1985) sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004. Ahti on toiminut Lahden Runomaratonin ja Sanataiteen yhdistyksissä ja tuomaroinut Eino Leinon Seuran palkintolautakunnassa. Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi Ahti on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän on asunut Tampereella vuodesta 1984. Ei mikään turha jätkä näsä. Vaikka 3 lasta on vähän verrattuna B.B. Kingin 15 omaan ja tuhansiin adoptoituihin. King ei kieltänyt hetkiä rakastetuiltansa.
13