ellauri019.html on line 209: Riku Rinkula on tunnettu jeremiadeistaan. Tää paasaus repostelee ensimmäistä ja oikeaa ur-jeremiaadia. Perinteisesti jeremiadit on laitettu profeetta Jeremian nimiin. Hän oli Roopen hovimestari karhukoplan Kivisyömmi II:n suorittaman Ankkalinnan valtauksen aikana, kun Ankkalinnan rahasäiliö tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi.
ellauri019.html on line 213: Jeremia eli Juuso (ital. Battista) on Roope Ankan ahkera ja työteliäs hovimestari. Juuso on myös ehkä Neiti Näpsän ohella näkyvin Roope Ankan palveluskunnasta ja työntekijöistä. Tarkkaa aikaa, milloin Juuso ilmestyi Roopen hovimestariksi, ei tiedetä, mutta hyvin samannäköisiä hovimestareita on nähty suomalaisissa julkaisuissa jo 1970-luvulla.
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 254: Mut sit alkaa Roopen luonto nousta. Cadzo sijs: cosca he maata panewat eli nousewat nijn he minusta wirsiä laulawat! Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat!
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri022.html on line 152: Puolet maailman varoista on nyt harvojen miljardöörien taskussa. Köyhä laahus ei tule toimeen palkalla, vaan tekee kahta tai useampaa työtä ja käy lisäxi fattalla. Fattan verorahat tulevat köyhien laihoista taskuista. Minitöitä, minipalkkoja. Niin sen nalli napsahtaa, nämä kaxi uutista ovat saman Roopen koppaaman taalan kääntöpuolia. Rikkaus ja köyhyys kumpikin kasvaa korkoa korolle. Tuttu luonnonilmiö.
ellauri025.html on line 358: Hesiodoxen maanviljelysopas on kuin sudenpentujen käsikirja. Hesiodos muistuttaa erehdyttävästi Roopen Ankkaa nuorena. Roope paahtaa pyhänäkin sepän pajan ohize, missä laiskimuxet istuu pitämässä rokulia, ja vaappuu komentamaan veljenpoikia: kesä ei jatku loputtomiin, nyt rakennatte aittoja!
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 544: Täähän kuulostaa ihan Saarssoneilta! Esi-iskäkin oli tollanen kiukkupää, se pikku paxulainen. No Roopen äiskä oli erilainen, tavallinen katolinen ämmä, vei Roopen messuun, iskä ei tullut, Roope kysy mix äiskä siihen et älä kysele ei kuulu sulle. Roope oppii et fixuille isille on eri pelisäännöt kuin tyhmille ämmille. Iskän kaa on ihqua luontokävelyllä Gergoviassa, sehän paikka mainitaan Asterixissä. Petteri iskän hartioilla Sommarhemin hirviniityn tiellä sienimezässä. "Se on nahkavinokas." Tää on varmaan Paulin omia muistelmia, sen isä oli matematiikan professori. Varmaan sekin sai raivareita kun laskut ei täsmänneet. Paul raippas kun Fifi karkas tai Henry James kärskytti verhoja.
ellauri053.html on line 112: Robert de Montesquiou, deo duce et ferro comite, cascognelainen bon vivant ja dandy, oli Proustin paroni Charlusin mallina. Sen joka pystypani persuuxiin jotain roturieria jossain takapihalla. Roopen suosijan kreivitär Greffoulhen kynttilä sammui vasta 1952.
ellauri054.html on line 479: Elizabeth Browning 6 March 1806 – 29 June 1861 os. Moulton-Barrett oli 6v Roopea vanhempi vanhapiika runotar joka asui invaliidi-isän kanssa Wimpole Streetillä. Isä teki sen perinnöttömäxi kun se nai Roopen 30-vuotiaana 1846. Roope oli siis 24. Elizabeth on kuvissa sievän näköinen. Siitä melkein tuli laureaattipoetessa (ensimmmäinen sellainen) Wordsworthin jälkeen mutta ei, kalkkiviivoilla Tennyson meni ohize. Hahaa, hyvä veljet! Italiassa elelivät mukavasti rouvan perintörahoilla. (Höh? Ei siis jäänyt aivan pennittömäxi kuitenkaan? No ehkä peri äidin puolelta. Joo niin perikin. Äiti keräs talteen kaikki Liisan runot ihan pienestä.)
ellauri054.html on line 525: Roopen isä oli pankkivirkailija. Sen isoisä oli orjanomistaja Saint Kittsillä Länsi-Intiassa, ja isoäiti, Margaret Tittle, oli kreoli. Sixköhän se oli Browning? Ei sentään Blacking. Sixe varmasti oli kuten isänsä abolitionistikin.
ellauri058.html on line 115: Luisianan neekerien jälkeen vähemmistövuorossa on järviseudun ruozalaiset ja inkkarit. Hurrilokarit nai inkkarineitosia aika ennakkoluulottomasti ja opetti niille hirsimökin tekoa. Hiawathasta on ollut puhetta, ja Roopen pikkuinkkareista jotka puhuu Kalevalan mitalla.
ellauri090.html on line 189: Roope teki aikamoisen luokkaretken, muttei sentään aloittanut ihan tyhjästä niinkuin höyhenpukuinen kaimansa. Roopen perustamaan akatemiaan Pauli Kanikin halusi välttämättä ja lopulta huolittiinkin pitkin hampain kun se tunki ovesta iso rahatukko edellä.
ellauri090.html on line 321: Eipä arvattu Mono-pulloa pyöritellessä Ruoholahdessa kuinka lähellä siinä oltiin Roopen sydäntä. Tai ehkä Luu tiesikin muttei kertonut.
ellauri099.html on line 294: Tällä kertaa Roberto pieraisi, me kolme tyttöä haistelimme. Roopen lähdettyä Angela tarrasi kateellisesti käsivarteeni: "Teit vaikutuxen!" hän huudahti tekoinnoissaan. "Pötyä", sanoin tyytyväisenä kuin blondi elokuvassa Blondin kosto.
ellauri197.html on line 661: Ei hyvältä näytä. Plato mainitaan noin nimeltä. I deeply mused. Tällä oli varmaan kuitattu Roopen vuoden opiskeluaika Lontoossa. Brightonissa on viihtyisämpi olla, äiti kattaa ruuat ajallaan.
ellauri197.html on line 687: Rivi tähtiä. Oliskohan tää PAULINE ize asiassa salanimi Paavalille oka kyljessä? Roopen äiti Wiedemann oli harras evankeelinen.
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri122.html on line 355: Me ajettiin Iijoen yli matkalla Charlotten työ Merilappiin. Roopen Iijoki oli Oberlausitz Dresdenistä itään. Sen synnyinkylä Rietschen on seisake suoalueella kaivosten ja sotilaiden harjoitusmaastojen välissä. Me ajettiin Sleesiasta läpi 3v sitten Charlotte kyydissä. Se on sudeettisaxalaista takapajulaa josta puolet luovutettiin nolosti hävityn sodan jälkeen puolalaisille.
xxx/ellauri125.html on line 668: Kun hain Paulia Luisaa ja Nuuttia Lahden rautatieasemalta Rauhixeen, kuuntelin öisellä parkkipaikalla autostereoista Bo Burnhamin spesiaaleja. Roopen rant Kill yourself pani miettimään onko se sittenkin vähän misogyyninen? Se vinoilee 2lle kuuluisammalle musikantille ja 1 vielä kuuluisammalle isohäntäiselle superjulkkixelle vähän suspektisti, Nim. Katy Perry ja Courtney Love. (Pst kaikki nää on mulle täysin uusia tuttavuuksia, Oprahia lukuunottamatta.)
xxx/ellauri165.html on line 202: Hortensia MacAnkka (engl. Hortense McDuck) on Roopen Ankan nuorempi sisar ja Aku Ankan äiti.
xxx/ellauri165.html on line 206: Aku on Taavi Ankan huonetta ja sukua. Roopen nimi ruozixi on Jojakim ja se on aatelinen.
xxx/ellauri239.html on line 553: Roope asuu Henrik Tikkasen isän Robertin piirtämässä talossa. Taitaa olla aika lailla geenipainolastia Roopen suonissa:
xxx/ellauri239.html on line 629: Ja lauantaina sitten Roope oli pysäköinyt verenpunaisen Volvon poikittain jalkakäytävälle, koska autolla ei päässyt rakennustelineiden takia aivan oven eteen. Saattoi olla todella pienestä kiinni, ettei ruumiin siirto onnistunut. Ilman rakennustelineitä se olisi saattanut onnistua. Naapurit ovat varmasti tienneet, että omaiset ovat etsineet koko perjantain Roopen vaimoa, koska heiltäkin on varmasti kyselty havaintoja, ja lauantaina aamulla Roope vain siivoaa vanhaa mattokääröä pois auton takaluukkuun vaivalloisesti. Samaan aikaan kun vaimo on kateissa ja hänestä pitäisi kaiken järjen mukaan olla huolissaan. "Teen tässä vain joulusiivousta. Hemmetti tää matto on sit painava." "Hmmm..."
xxx/ellauri239.html on line 652: T. Tikkanen on JulkiTerhikin mukaan syntynyt v. 1951, psykoterapeutti ja psykologi. Voisiko se olla Roopen isä? Toivo Robertin puolisot olivat Fazer, Vitali ja Hertell. Lastensa puolisot olivat Cavonius, Etrock ja Wahlroos. Rappeutunutta ruozalaista rahaylimystöä.
xxx/ellauri239.html on line 778: Spekulaatio tämäkin, mutta Roopen kiinnostus väkivaltarikoksiin jo vuosikymmenien ajalta sekä rautainen ammattitaito psykiatriasta. Voisiko olla, että tämä kaikki on tosiaan tarkkaan suunniteltu tapahtuma? En usko, että kyseisen taustan ja ammattitaidon omaava vahingossa töpeksii näin amatöörimäisesti. Sanokaa minun sanoneen, että tulevan kymmenen vuoden sisällä saamme lukea Roopen julkaisevan uuden tutkimuksen/kirjan. Tarkoitan sitä, että vaikka se on enemmän poikkeus kuin sääntö, että suomalaiset murhatapaukset ovat surkeasti suunniteltuja ja toteutettuja, niin voisiko olla että nyt olisi vihdoinkin poikkeus tuohon yleiseen linjaan?
xxx/ellauri415.html on line 371: Kaksi lyhyttä laulua (pidin rakkauden päätä; annoit minulle luvan suudella) on sävellettykin. Seuraavat on Roopen ihan parhaita:
30