ellauri100.html on line 1327: Raivoisa Rollo
ellauri100.html on line 1336: Ja albumissa 50 mainitaan Pico della Mirandolan yhteydessä ihan sivulauseessa Barthesista että se ei pitänyt muovista. Siitä plussaa kyllä Rollolle.
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri100.html on line 1347: Roland Barthes syntyi Cherbourgissa sateenvarjokaupan takana. Sen isä Louis oli merikapiainen joka kuoli 1. maailmansodassa ennen Rollon 1. synttäriä. Äiti, täti ja isoäiti kasvattivat Rollon jossain Biarritzin lähellä. Siellä (Biarritzissa) oli niin kovat aallot että uimahousut lähti jalasta. 11-vuotiaana Barthes muutti perheen kanssa Pariisiin, mutta sen landevuodet jätti siihen jälkiä.
ellauri100.html on line 1356: Barthesilla oli oma lehti Tel Quel (sellasenaan tms). 1970 (kun mä olin Saxassa kielikurssilla ja naurattelin tyttösiä) Rollo julkasi kritiikin Balzakin Sarrasinestä nimeltä S/Z. Toivottovasti jäljempänä selkiää mitä sekin toimitti. Seuraavana vuonna se alkoi hommat liettualaisen puljussa.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri100.html on line 1393: Hälyttävämpää on että Rollo koitti vanhoilla päivillään parsia kokoon mind-body dualismia. (Tää kohta jää kylä täysin hämäräxi, sori vaan Wikipedia, samoinkuin lopun höpötys valokuvista.)
ellauri100.html on line 1403: 1964, Barthes kirjoitti yritelmän "Le dernier des écrivains heureux" (Essais critiques), jossa puheena on Voltaire. Rollo koitti väittää että Voltairella ei ollut samoja ongelmia relativismin kaa kuin sillä. Candiden kääntäjä huomautti että harvoin on kukaan kirjailija ymmärtänyt toista niin väärin kuin Barthes Voltairea. Se varmaan sovelsi Voltaireen samaa menetelmää kuin Pallosäkkiin S/Z:ssä: poimi randomisti pätkiä ja piirsi väliin viivoja.
ellauri297.html on line 660: Myönteinen sielutiede on tieteellinen tutkimus siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisimman, keskittyen sekä yksilölliseen että yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Myönteinen sielutiede alkoi uutena psykologian alana vuonna 1998, kun Martin Seligman valitsi sen teemaksi hänen toimikautensa American Psychological Associationin puheenjohtajana. Se on reaktio menneitä käytäntöjä vastaan, jotka ovat yleensä keskittyneet mielenterveysongelmiin ja kannustaneet sopeutumatonta käyttäytymistä ja negatiivista ajattelua. Se perustuu Abraham Maslowin, Rollo Mayn, Dean Martinin ja Carl Rogersin humanistiseen liikkeeseen, joka kannustaa korostamaan onnellisuutta ja hyvinvointia,ja positiivisuutta, mikä luo perustan myönteisellä sielutieteelle.
xxx/ellauri237.html on line 947: La psicología humanista es una de las corrientes de pensamiento más importantes de la psicología. Desde ella, gente como Abraham Maslow (con su popular Esquema de pirámide de Maslow) o Rollo May defendieron una visión positiva del ser humano, según la cual todos somos capaces de convertirnos en el tipo de personas que deseemos.
10