ellauri036.html on line 319: Était Jacques Rolla. — Jamais, dans les tavernes,
ellauri036.html on line 323: Ce n'était pas Rolla qui gouvernait sa vie,
ellauri036.html on line 334: Le père de Rolla, gentillâtre imbécile,
ellauri036.html on line 338: En sorte que Rolla, par un beau soir d'automne,
ellauri036.html on line 354: Rolla fit à vingt ans ce qu'avaient fait ses pères.
ellauri036.html on line 499: C'est toi, maigre Rolla? que viens-tu faire ici?
ellauri036.html on line 548: Rolla considérait d'un œil mélancolique
ellauri036.html on line 778: Quand Rolla sur les toits vit le soleil paraître,
ellauri036.html on line 797: Rolla se détourna pour regarder Marie.
ellauri036.html on line 828: Revenait-il sans cesse à l'esprit de Rolla?
ellauri036.html on line 883: Rolla! c'est ainsi que bondissent tes fers,
ellauri036.html on line 894: Rolla, pâle et tremblant, referma la croisée.
ellauri036.html on line 953: Rolla s'était couché : son regard assoupi
ellauri036.html on line 973: Mais elle y vit Rolla si pâle derrière elle,
ellauri036.html on line 976: — Ce que j'ai? dit Rolla, tu ne sais pas, ma belle,
ellauri036.html on line 996: Rolla lui répondit par un léger sourire.
ellauri036.html on line 1005:
Rollaati Rollaa
ellauri036.html on line 1110: oli Jacques Rolla. — Koskaan ei sen kapakoissa
ellauri036.html on line 1114: Se ei ollut Rolla joka hallizi sen elämää,
ellauri036.html on line 1125: Rollan isä, imbesilli vanha aatelispölhö,
ellauri036.html on line 1129: Niin että Rolla, yhtenä kauniina syysiltana,
ellauri036.html on line 1145: Rolla teki 20 vuotiaana mitä oli tehneet sen isätkin.
ellauri036.html on line 1291: Ootko se sinä, laiha Rolla? Mitä sinä täällä teet?
ellauri036.html on line 1340: Rolla kazoi melankolisella silmällä
ellauri036.html on line 1574: Kun Rolla näki katoilla auringon nopeesti nousevan,
ellauri036.html on line 1593: Rolla kääntyi kazomaan Mariaa.
ellauri036.html on line 1624: Miksi tuo kauhea sana tuli lakkaamatta Rollan mieleen?
ellauri036.html on line 1679: Rolla! siten kirpoavat sun rautasi,
ellauri036.html on line 1690: Rolla, kalpeana ja vapisevana, sulki ikkunan.
ellauri036.html on line 1749: yhdessä, Rolla meni makuulle: sen unelias kaze
ellauri036.html on line 1752: « Mä näin, se sanoi Rollalle, ihmeellisen unen:
ellauri036.html on line 1769: Mutta se näki siellä Rollan niin kalpeana takanaan,
ellauri036.html on line 1772: — Mikäkö mulla on? sanoi Rolla, sä et tiedäkkään, kaunokaiseni,
ellauri036.html on line 1786: päänsä yhteen Rollan kaa ja pyysi suukkoa.
ellauri036.html on line 1793: Rolla vastasi sille pienellä hymyllä.
ellauri054.html on line 242: Mannin Tompalla on kokonainen nide Goethea koskevia esseitä. Maksim Gorkillakin on kirjallisuusesseitä, varmaan Romain Rollandista. Tuglas-seuran Tuglas esseili eestin kielellä. Nää on kyl jo Hannulla keräilyeriä.
ellauri055.html on line 32:
Romain Rolland panee parastaan (Stefan Zweigiä?)
ellauri055.html on line 65:
Romain Rollandista lisää
ellauri055.html on line 67: Rolland oli vanhaa asianajajasukua. Toimi musikologian professorina kuin Eero Tarasti. Tunnustautui kommunistixi. Mikähän sai sen pettämään herrasväen asian? Salamiakkiko?
ellauri055.html on line 69: Olikos Rollandilla perettä? Kaxi vaimoa: ryssä Maria Cuvilier, m. 1934-1944; pianisti Clothilde Bréal m. 1892-1901. Lapsista ei jälkeä. Vähän se on homahtavan oloinen kuikelo.
ellauri055.html on line 71: En 1934, Romain Rolland épouse Maria Cuvilier (ru) (citoyenne russe de mère suisse, devenue Koudacheva après son mariage en 1916 avec le comte Koudachev, mort en 1919). Clotilde Cortot
ellauri055.html on line 72: Pianiste. Fille de Michel Bréal (1832-1915). - Épouse de Romain Rolland de 1892 à 1901. - Épouse d'Alfred Cortot (20 ...
ellauri055.html on line 74: Zweig oli kova Rolland fan. Eikaine vaan homostellu keskenään? Sitä oli paljon liikkeellä jetset piireissä. Bertie ja Conrad. Proust ja Bourget. Epäilyttäviä tapauxia pisteessä on läjittäin. Zweig nyt takuulla oli vähintään bi. Se ja sen vaimo teki seppukut brasseissa. What did Zweig have that brought him the fanatical devotion of millions of readers, the admiration of Hermann Hesse, the invitation to give the eulogy at the funeral of Sigmund Freud? Sas se. Freud teki suusyöpäisenä seppukun Lontoossa 1939. Ei ois kannattanut vetää tupakkaa. Henkilääkäri otti sen hengiltä morfiinipiikillä kuin vanhan koiran. Koiran iässä se oli 12-vuotias.
ellauri055.html on line 76: In 1921, his close friend, the Austrian writer Stefan Zweig, published his biography (in English Romain Rolland: The Man and His Works). Zweig profoundly admired Rolland, whom he once described as "the moral consciousness of Europe" during the years of turmoil and War in Europe. Zweig wrote at length about his friendship with Rolland in his own autobiography (in English The World of Yesterday).
ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
ellauri055.html on line 80: Le 22 décembre 1912, à l'occasion de la publication du dernier volume de Jean-Christophe, Stefan Zweig publie une lettre ouverte dans le Berliner Tageblatt, lettre dans laquelle il rendait hommage à l'action de Romain Rolland pour son œuvre de rapprochement entre les jeunesses de France et d'Allemagne (« Jean-Christophe est un événement éthique plus encore que littéraire »).
ellauri055.html on line 84: Déstabilisé par l'élan mystique qui traverse alors la société autrichienne, Stefan Zweig affiche au début de la guerre un patriotisme en phase avec l'Allemagne. L’opiniâtreté de Romain Rolland dans sa lutte contre la guerre et l'amitié que se portent mutuellement les deux hommes permettra à Stefan Zweig de surmonter cette épreuve. L'admiration que l'écrivain autrichien voue désormais à celui qu’il considère comme son maître s'exprimera dans la biographie qu'il lui consacre en 1921, qualifiant Romain Rolland de « Conscience de l'Europe ».
ellauri055.html on line 86: Mais cette grande amitié va peu à peu buter sur des divergences à propos de la situation internationale. En 1933, Romain Rolland écrit sur Stefan Zweig :
ellauri055.html on line 92: « La visite à Rolland, décevante hélas, il a l’air vieilli et fatigué. »
ellauri055.html on line 94: Adolf Hitler accède au pouvoir en janvier 1933. Pressentant la tragédie qui s'annonce, Stefan Zweig quitte l'Autriche en février 1934. Il se suicide en 1942 au Brésil. Romain Rolland meurt à Vézelay le 30 décembre 1944.
ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
ellauri055.html on line 98: Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."
ellauri055.html on line 1330: Rolland mainizi kynttilänpäivän Breugnonissa. Sillinpää mainizee sen esikoisromaanissaan. Se on 40pv joulusta, kun jee suxet vietiin synagoogaan näytille ja Simeoni pääsi huutamaan nunc dimitri. Hiihtolomaviikolla. Jee suxet mukaan auton katolle! Olis vaan lunta.
ellauri110.html on line 1087: Hemmo oli Århusissa vierailijana ja sillä näyttää olevan aika paha Kierkegaard-tartunta. Se näyttää tykkäävän tälläsestä "loikka" tyyppisestä teologiasta, eli existentialismista. Pääasia on tuntea izensä ensin aivan vitun syntisexi ja sitten hypätä siitä kädet levällään Jeesuxen porukoiden syliin kuin Mick Jagger Rollarien konsertissa. Nää nettisivut ei näytä johtaneen kirjan muotoiseen julkaisuun, syystä tai sitten toisesta.
ellauri150.html on line 253: Colette Stevens on Romain Rollandin hahmo nälkävuoden pituisessa sarjassa jossa loputtomasti seikkailee Romainin nenäkäs alter ego Juha-Risto.
ellauri150.html on line 339: Vizi jopa oli self-satisfied misogynic morceau Romain Rollandilta. Se olikin just sellainen tyyppi. Colette maxaa sille samalla mitalla, vaikkei Risto sitä edes tajua:
ellauri150.html on line 372:
Rolland.jpg" height="200px" />
ellauri191.html on line 325:
ellauri191.html on line 327:
ellauri196.html on line 376: Romain Rolland: Jean Christophe 1: Sarastus. WSOY 1917. Lainaa!
ellauri196.html on line 378: Romain Rolland: Jean Christophe 2: Aamu. WSOY 1917
ellauri196.html on line 380: Romain Rolland: Jean Christophe 3: Nuorukainen. WSOY 1917
ellauri196.html on line 382: Romain Rolland: Jean Christophe 4: Kapinoitsija. WSOY 1917
ellauri196.html on line 386: Romain Rolland: Jean Christophe 6: Antoinette. WSOY 1918
ellauri196.html on line 388: Romain Rolland: Jean Christophe 7: Saman katon alla. WSOY 1918
ellauri196.html on line 392: Romain Rolland: Jean Christophe 8: Ystävättäriä. WSOY 1919
ellauri196.html on line 394: Romain Rolland: Jean Christophe 9: Palava pensas. WSOY 1919
ellauri196.html on line 396: Romain Rolland: Jean Christophe 10: Uusi työpäivä. WSOY 1919
ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
ellauri264.html on line 79: Romain Rolland joka oli Sigmund Freudin henkkoht. hyvä ystävä, kynäili Dreyfus-jutun aikana näytelmän nimeltä Sudet. Siinä ei ollut yhtään naisrooleja. Hannele luki sen siinä vaiheessa kun se ei sietänyt miehiä. Sen saattoi nähdäkin jiddishixi New Yorkissa 20-luvulla.
ellauri264.html on line 85: L’action du drame se passe à Mayence, au quartier général des armées françaises en 1793. Les officiers soupçonnent de trahison d’Oyron, un de leurs camarades, d’origine aristocratique. Une lettre saisie sur un paysan rhénanien semble prouver la trahison de d’Oyron. Rolland avait l’intention de démontrer son impartialité. Pour atteindre ce but, il voulait que l’innocence de d’Oyron ne pût être établie de manière définitive.
ellauri264.html on line 87: L’explication que donne Rolland à son refus de se jeter dans la bataille pour défendre Dreyfus n’est pas convaincante. Les raisons se situent ailleurs : elles relèvent, d’une part, d’une forme d’individualisme qui refuse toute association politique de peur de compromissions inévitables, et, d’autre part, de ses sentiments antisémites.
ellauri264.html on line 88: Dans sa réaction violente contre le milieu à la fois dreyfusard et juif auquel il est intimement lié malgré lui, Rolland perd toute impartialité et finit pas assimiler les défenseurs de Dreyfus aux Juifs. La cause dreyfusarde, c’est la campagne des Juifs ou celle de la Banque juive. En realite, la plupart d’entre eux se tenaient à l’écart. Les Juifs ne voulaient pas qu’on les accuse de prendre parti pour Dreyfus parce qu’il était, comme eux, Juif.
ellauri264.html on line 90: Les Loups firent une apparition inattendue aux États-Unis en décembre 1924, grâce au Yiddish Art Theater de New York fondé et dirigé par Maurice Schwartz. Ce fut la première pièce de Rolland jouée aux États-Unis. Vingt ans auparavant, Rolland avait offert son drame aux théâtres de New York, qui l’avaient refusé, en lui répondant : « Impossible ! Il n’y a pas de femmes. Ce n’est pas une pièce de théâtre."
ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta.
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri282.html on line 390: (Musset: Rolla)
ellauri330.html on line 152: Ikääntyminen on haaste myös kangistuneelle Markku Uusipaavalniemelle. Hän pyörittää Oulunkylässä yksinasuville ikäihmisille tarkoitettua curlinghalliyritystä, KotiRollaattoria. Asiakkaidensa ja oman elämänsä kautta hän on havainnut, että ikääntyminen tuo erilaisia haasteita yksineläville. Marisevista asiakkaista ei juuri ole seuraxi eikä toisten vanhusten rollaattorien pyörittäminen ole järin hilpeää.
xxx/ellauri113.html on line 177: Näitä avaruusälyttömyyxiä on ollut pyykkikorikaupalla, yhtä naurettavilla nimillä: Project Dragonfly, Project Daedalus, Project Icarus, Project Longshot, Project Alpha Centauri, Project Starlight, Project Starwisp, Project Star Trek, Project Star Wars, Project Propellerhead in a Rollator, etc.etc. Tekniset haasteet ovat suunnattomia. Nämä ovat kuitenkin vain teknisiä ongelmia. Isot ongelmat on propellipäiden propellipäässä. Kiehtovia lentoja. Apinoiden paskat leviäisivät 1. kerran ympäröivään avaruuteen. Luuleeko nää että joku siellä kaipaa niitä? Saatanan tunarit, sanoisi Urho Kekkonen. Tapsa on jo razastanut tähtiin valonsäteellä. Toivottavasti karvanopat paloivat. Toivon parasta. Minun on pakko. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Vittu onpas, heitä toivosi. Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Se ei ole uhka, se on lupaus.
xxx/ellauri157.html on line 446: Puolassa Iisko luki tiedelehdistä exakteja tieteitä, Freud, Marx, Engels ja Jung eivät napanneet. Vika oli että Iisko halusi toivoa vaikkei ollut lapamato. Resignoituminenkaan ei tuntunut oikealta. Rolland, Chesterton ja Tomppa Mannkaan eivät kelvanneet närkille Iisakille.
xxx/ellauri200.html on line 208: Vitun mamu. Niistä tulee pyllynreikiä kun ne menestyvät: älkää hyvä ihme laskeko enää maahan lisää meikäläisiä. Sellainen Naipaul on on brittien inkkari pääministeri nyt. Rottahyllystä löytynyt "Miguel kadun väkeä" muistuttaa monta muuta puujalka dynamiittipötköä, mm. jenkki Steinbeck, ranu Rolland ja ebyktiläinen Mahfouz. Hersyviä anekdootteja rehevistä kansanihmisistä.
xxx/ellauri202.html on line 36: Tänään aiheena on 2 hirmu paxua Nobel-kaliiperin lukuromaania. Kolmannexi sopisi Romain Rollandin Jean-Christophe, muttei satu olemaan käsillä.
xxx/ellauri202.html on line 68: Kahden ensimmäisen kirjan osalta keskeisinä teemoina ovat muunmuassa tahdon murtuminen, minäkuvan rajut muutokset, erilaisten tunteiden herääminen ja ihmissuhteissa tapahtuvat myllerrykset. Kirjailija onnistuu kuljettamaan tarinaa sensitiivisesti ja varsin nyanssipitoisesti. Mielialojen vaihteluita ja tunteita tarkastellaan huolellisesti, muttei kuitenkaan lukijaa liikaa ohjailevasti. Näissä kirjoissa luodaan luja pohja tarinan henkilöille ja niiden välisille suhteille. Ympäröiviä puitteita kuvaillaan riittävällä tarkkuudella, joskin sivumennen, mutta kuitenkin tapahtumia tukien. Itselleni tuli mieleen lähinnä Romain Rollandin tapa kirjoittaa, joskin tämä raapaisee jotenkin syvemmältä ja perinpohjaisemmin. Hetkittäin jopa huvittuneisuutta aiheuttavia naiiveja, mutta silti uskottavia reaktioita Jacquesin osalta on mielenkiintoista lukea. Toisaalta Antoinen omahyväisen kiihkeä itsetutkiskelu vie väistämättä todellisen elämän ihmisten klisheisiin, joita varmasti kaikilla pyörii yllin kyllin ympärillä.
xxx/ellauri208.html on line 1151: Nää tarinat on jotenkin samalla lailla pasquoja kuin sen yhden nobelistiranskixen pseudohistoriallinen nide, samantyyppistä narsistista mahtailua, supermiesgenreä. Mikäs se oli? No se Romain Rollandin mestari Breugnon.
xxx/ellauri259.html on line 44: Kari Hotakaisessa on jotain vakavasti vialla... mikähän se mahtaa olla... No tietysti! Se on narsisti! Karissa plus Eskissä on hurjasti samankaltaisuuxia. Olisko se toi kultahattuisuus, pikkukaupungin tyhjäntoimittajataustalta tehdään mahtavaa julkkisuraa. Sanotaan WSOY:n käytävällä toimitussihteerille: ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro... en minä jaxa. Molemmat diggaavat Eino Leinoa, Eino Gröniä, VM Loiria, Rollareita ja Remu Aaltosen Roadrunner-levyä, erit. stykeä Get on. Remu Aaltonen on kuollut. He got on, eventually.
xxx/ellauri268.html on line 164: Oliko Rollarit juutalaisia? Niiden managerit Epstein ja Klein olivat, niiden onnexi. Rollarit ei vaivautuneet boikotoimaan Israelia, vaan kävivät siellä 2014 keräämässä rahat pois. Niiden hitti As Years Go By oli puhasta kletschmeriä. Samaun viisun levyttäneen Marianne Faithfullin isoäiti oli juutalainen, ja sen isoisosetä se alkuperäinen masokisti, joka kirjoitti Venuxen karvatuheron.
xxx/ellauri376.html on line 177: Tomaattien ja oliivien nauttiminen voi muuttua ajan oloon nautinnollisexi. Etelämaalainen viihtyy ylipäänsä huononlaisesti pohjoisen olosuhteissa. Jotkut varta vasten hankkivat mielipahaa, syövät vaikka lusikoittain suolaa. Romain Rollandin Jean-Cristophe tunsi sairasta mieltymystä iljettäviin kuviin. Jotkut suorastaan hakevat mieliharmin syitä, ellei niitä izestään ilmaannu. Saa sitten ainakin suuttua. Suuttuminen tuottaa mielihyvää purkamalla pahaa oloa. Alakuloisuuden mietiskely vähentää usein mielipahaa. Se on eräänlaista izensä paapomista.
92