ellauri160.html on line 179: Ford published works by Thomas Hardy, H. G. Wells, Joseph Conrad, Henry James, May Sinclair, John Galsworthy and W. B. Yeats; and debuted works of Ezra Pound, Wyndham Lewis, D. H. Lawrence and Norman Douglas. Ford befriended James Joyce, Ernest Hemingway, Gertrude Stein, Ezra Pound and Jean Rhys, all of whom he would publish.
ellauri160.html on line 184: Ford was the model for the character Braddocks in Hemingway's The Sun Also Rises). Ford was disappointed with Hemingway: "'and he disowns me now that he has become better known than I am.' Tears now came to Ford's eyes. Ford says, "I helped Joseph Conrad, I helped Hemingway. I helped a dozen, a score of writers, and many of them have beaten me. I'm now an old man and I'll die without making a name like Hemingway." At this climax Ford began to sob. Then he began to cry. Hemingway described Ford "as uptight as an ambulatory, well clothed, up-ended hogshead." During a later sojourn in the United States, Ford was romanticslly involved with Allen Tate, Caroline Gordon, Katherine Anne Porter and Robert Lowell (who was then a student). He had an affair with Jean Rhys, 27 years his junior, which ended acrimoniously.
ellauri160.html on line 186: Jean's first novel Quartet is a work of autobiographical fiction. It is a roman à clef based on her extramarital affair and acrimonious breakup with her literary mentor Ford Madox Ford, the English author and editor of The Transatlantic Review literary magazine. The affair occurred in Ford's Paris home under the eye of his common-law wife, Australian artist Stella Bowen, while Rhys's husband, Jean Lenglet, was in jail.
ellauri160.html on line 188: At Jean's urging from jail, she moves in with avuncular Englishman Hueffer and his common law wife, Stella, whom she knows socially. There she discovers Hueffer's history of inviting young women to lodge in his spare room, humping them as Stella turns a blind eye. She succumbs to his advances. Stella disparages Rhys in her memoirs. Hueffer too.
ellauri413.html on line 279: James Scott Rhys Anderson
ellauri413.html on line 285: James Scott Rhys Anderson, möjligen Andersen,
ellauri470.html on line 118: Feyre selviää Amaranthan koettelemuksista ja hänestä tulee Ylihaltia, mutta hän pysyy sisimmässään ihmisenä ja hänen on hyväksyttävä kauheat teot, joita hän teki pelastaakseen Tamlinin kansan. Pelastaakseen heidät ja itsensä Feyre teki aiemmin sopimuksen Yön hovin yliherran Rhysandin kanssa ja hänen on kunnioitettava sitä. Feyre kiintyy Rhysandiin ja alkaa oppia Prythianin politiikasta ja vallasta sekä siitä, että vielä suurempi pahuus uhkaa.
ellauri470.html on line 122: Kuukausia Prythianin sodan päättymisen jälkeen Feyre, Rhysand ja heidän ystävänsä rakentavat Yöhovin uudelleen Hybernin hyökkäyksen jälkeen. Talvipäivänseisaus lähestyy, ja hovi valmistautuu juhlakauteen. Feyre pakkaa kaikille pikku paketteihin lint rollereita. Feyren sopeutuessa rooliinsa Yöhovin Ylirouvana hänen on selvittävä sodan heihin kaikkiin jättämistä arvista.
ellauri470.html on line 144: “Mehukkaiksi” koetut kohdat (sisällöllinen kuvaus, ei lainauksia) 1. Feyren ja Rhysandin suhteen kehittyminen. Kirjan suurinta keskustelua herättäneet jaksot liittyvät siihen, kun Feyre ja Rhysand muuttuvat liittolaisista vähitellen romanttisiksi ja intohimoisiksi kumppaneiksi. Mukana on useita emotionaalisesti voimakkaita ja aikuissävytteisiä kohtauksia, joiden sävy on selvästi aikuisiin lukijoihin suunnattu. 2. Cabeswaterin… korjaan: Velarisin–kohtaukset. Velaris esitetään turvapaikkana, jossa Feyre paranee traumastaan. Useat fanien “mehukkaina” pitämät kohtaukset ovat juuri Velarisissa, erityisesti hetkissä, joissa Feyre ja Rhysand jakavat yksityisiä tai paljastavia keskusteluja, jotka vievät heidän suhdettaan eteenpäin. 3. “Se yö vuoren huipulla”. Teoksessa on yksi hyvin kuuluisa yökohtaus, jossa Feyre ja Rhysand tunnustavat vihdoin tunteensa toisilleen ja heidän suhteensa muuttuu virallisesti romanttiseksi. Tätä kohtaa pidetään sarjan ehkä “kuumimpana”, ja juuri siihen mm. monet koulupiirit reagoivat kieltopyynnöissä. 4. Feyren voimiensa vapautuminen. Toiseen “mehukkaaseen” kategoriaan kuuluu toiminnallisia hetkiä, joissa Feyre oppii hallitsemaan uusia kykyjään. Mukana on dramaattisia yhteenottoja ja emotionaalista kasvua.
xxx/ellauri075.html on line 534: Jean Rhys: Huomenta keskiyö
xxx/ellauri075.html on line 536: Jean Rhys (24. elokuuta, 1890 Roseau, Dominica – 14. toukokuuta, 1979 Exeter, Britannia), alkuperäiseltä nimeltään Ella Gwendolen Rees Williams, oli brittiläis-dominicalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Siintää Sargassomeri (1966), jonka tapahtumat kertovat Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle päätyvän vaimon menneisyydestä.
xxx/ellauri075.html on line 538: Jean Rhys syntyi Dominican saarella. Hän oli viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Hänen isänsä William Rees Williams oli walesilainen lääkäri, joka toimi Länsi-Intian saarilla hallinnollisissa tehtävissä. Hänen äitinsä oli skottilaissyntyinen kreoli Minna Lockhart, jonka perhe oli viljellyt saarella sokeriplantaaseja monen sukupolven ajan. Gwen oli yksinäinen lapsi, joka kirjoitti runoja ja näytelmiä. Hän kävi luostarikoulua, mutta kuusitoistavuotiaana hänet lähettiin Clarice-tätinsä luokse Englantiin. Cambridgessä hän kävi Persen tyttökoulua, mutta jätti sen yhden lukukauden jälkeen. Hän suostutteli isänsä panemaan hänet Lontoon kuninkaalliseen draamakouluun 1909. Isän kuoltua hän jätti teatterikoulun yhden lukukauden jälkeen. Tytär ei halunnut palata kotiin, vaan hän teki sekalaisia töitä kuorotyttönä, mannekiinina ja haamukirjoittajana. Vaihdettuaan nimeä monta kertaa hän päätyi Jean Rhysiin.
xxx/ellauri075.html on line 540: Jean Rhysillä oli rakkaussuhde itseään kaksikymmentä vuotta vanhempaan pörssivälittäjään Lancelot Grey Hugh Smithiin. Suhteen päätyttyä Rhys sai mieheltä rahallista avustusta, joka yhdessä satunnaisten teatteritöiden kanssa riitti elämiseen. Suhteen päättyminen ja Rhysin hengen vaarantanut abortti heijastuvat myöhemmin hänen romaanissaan Voyage in the Dark (1934). Vuonna 1917 meni naimisiin Jean Langeltin kanssa, joka oli hollantilainen muusikko, lauluntekijä ja journalisti. Pariskunta asui Pariisissa. He saivat pojan, joka kuoli jo pikkulapsena sekä tyttären. Langlet vangittiin 1923, koska hän ei ollut noudattanut maastapoistumismääräystä, ja Jean Rhys jäi rahattomaksi.
xxx/ellauri075.html on line 542: Jean Rhysin teoksissa on vahvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Naispäähenkilöt muistuttavat häntä itseään: He ovat juurettomia, ulkopuolisia ja tuntevat tulevansa miesten hyväksikäyttämiksi. Huomenta, keskiyö (suom. Hanna Tarkka, 2002) on tragikoominen kuvaus Sasha-nimisestä naisesta, joka on rahattomana Pariisissa. Hän suunnittelee itsemurhaa, mutta on toisaalta huolissaan kampauksesta ja vaatteistaan.
xxx/ellauri075.html on line 544: Kirjailija David Plante on kuvannut ikääntynyttä Jean Rhysiä armottomasti teoksessaan Difficult Women (1983). Entinen kaunotar oli itsekeskeinen, oikukas ja alkoholisoitunut. Jean Rhys kuitenkin jatkoi kirjoittamista kuolemaansa asti. Sitten se lopetti.
xxx/ellauri259.html on line 303: Tiibetologi André Migot toteaa, että alkuperäinen buddhalaisuus ei ehkä opettanut täydellistä minuuden puuttumista, viitaten buddhalaisten ja palilaisten tutkijoiden Jean Przyluskin ja Caroline Rhys Davidsin esittämiin todisteisiin siitä, että varhainen buddhalaisuus uskoi yleensä itseensä, mikä teki buddhalaisista kouluista, jotka myöntävät "itsen" ei harhaoppisia, vaan konservatiiveja, pitäen kiinni muinaisista uskomuksista.
16