ellauri003.html on line 459: Reikärauta-Renen kääntäjä.
ellauri004.html on line 1430: maailman kolkassa, se oli myös hieno keksintö. Se säästää rikkaalta riistämisen vaivaa. Paha kyllä sen ehto on ehtymätön kasvu, korkoa korolle, siis kasvuräjähdys. Renesanssista näihin päiviin asti se on toiminut, kiitos siirtomaiden. Nyt alkaa maailma loppua, useammassakin mielessä. Kasvu sakkaa, alkaa sahata, apinat pelästyvät ja kiukustuvat toisilleen, pian alkaa paukkua. Ilmaston romahdus ei juuri auta asiaa. Samasta sylttytehtaasta on sekin, termiittiapinan vitun kikyloikasta. Ois saanu jäädä keksimättä koko paska. Seis maailma, tahdon ulos!
ellauri009.html on line 307: Renessanssi oli pikkukunkkujen, maattoman aatelin vallankumous ohi paavin ja maa-aatelin. Sen mahollisti laivat ja koloniat.
ellauri015.html on line 481: Sirkka Carlson (Reikärauta Rene)
ellauri026.html on line 471: Renessanssissa oli aurinko tullut pilvestä, taloudellinen kasvu vauhissa, raha valui siirtomaista laareihin, tuntui että ehkä hyvät voimat sittenkin on ruorissa.
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri040.html on line 133: Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause.
ellauri046.html on line 29: Reikärauta Rene on siitä kuuluisa, että sen suomensi mun kummitätini Sirkka Carlson. Mulla on siitä jonkunlainen plärä hyllyssä, josta kyllä puuttuu tää elzorromainen kovaxikeitetty kansilehti. Mixhän puolinakut naiset on kovaxikeitettyjä? Kai ne on käytetty monessa kuumassa liemessä.
ellauri046.html on line 33: Reikärauta Rene oli myös Rene Descartes, meidän sukulaistädin kuningatar Kristinan matikanope, joka kuoli flunssaan Kristinan lähdettyä Rooman livohkaan, ja haudattiin Tukholmaan. Sitä, ja eräitä muita unohtuneita aikalaisia, alkois tässä jaxossa tarkoitus sorkkia.
ellauri046.html on line 35: Rene oli alunperin myös Rainer Maria Rilke, jonka puuma oli Nietschen vanha panopuu, joka kyllä dumppas Nietschen jo ennen Raineria. Puumasta ja Nietschestä mä olen jo kertonut jotain toisaalla, mutta ize Rainer-Reneä en ole ruotinut. Rainer oli puuman Renelle keximä saxalaisempi ja miehekkäämpi nimi.
ellauri046.html on line 284: Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.
ellauri046.html on line 855: Nikke väitti et kaikki kirjallisuus (paizi ehkä Jane Austen) on krimiä. On se surkeaa. Niken vaimo oli hollantilainen Rene. Nikke ei kuitenkaan ole kovin kiinnostunut rikoxista eikä edes juonista, se on sen saving grace. Siinä se muistuttaa esikuvansa Simenonia.
ellauri050.html on line 415: Renen lätystä tulee mieleen yx
aivan tärähtänyt jatko-opiskelija
Pohjanmaalta.
ellauri050.html on line 417: Reikärauta Rene Maria Rilke
ellauri050.html on line 419: Nyt on vuorossa Itävallan poika Rilken Rene. Aloitetaan seuraavasta skezistä eli ébauchesta eli luonnoxesta. Tää on siitä merkittävä, että se esiintyy lainauxena Kristina Carlsonin tilauslyriikassa Suomen Akatemialle.
ellauri050.html on line 430: Tää on 1 monista Renén eli Rainerin luonnoxista, ei niistä tullut sen valmiimpaa. Jotta Renestä saa syvällisemmän käsityxen, otetaanpa sen paras runo, yleisöäänestyxessä. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, se on runo nimeltä Panther. Kertookohan se Rainerin puumasta? Ei taida kertoa. Varmaan Renestä izestään. Niin aina.
ellauri050.html on line 501: Ensimmäinen valitusvirsi Duinosta käsin on nipin napin Rilken top tenissä. Onko se jotain maailmansodan herättämää skizoilua? Rene vetää Sveizissä valitusvirsiä miljoonista ruumiista? No tää on nyt vaan arvaus. Aika hautajaistunnelmaista kuiteskin. Modernismille tunnusomaisinta on angstaus. Ei omastatunnosta niin vaan pääse irti. Onnex mulla ei oo sellasta.
ellauri050.html on line 503: Joo oikein arvasin. Rene ruikutti ensin kreivittären vieraana Turm un Taxixen linnassa Triestessä (olikos kakkahullu Joycekin sillon siellä?) ja sitten Schweizissä, mutustaen Tobleronea, masixena inttipalveluxesta kuin mä ja varmaan nolona kun miljoonat muut kuolivat sen sijasta.
ellauri054.html on line 148: "Montaignessa mua häirizee sitaattien silava", marisi Canetti. Lainaus lainattu Horatiuxen porsaalta. Renesanssin uusi ihmistyyppi jota Montaignekin etustaa on koroillaeläjä. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa. Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Ne leikkaavat vain kuponkeja.
ellauri071.html on line 606: Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.
ellauri074.html on line 561: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Sara! Detta känner många igen. Det viktiga här är att din oro, även om den är jobbig, inte är hjälpsam, snarar dränerar den dig på energi. Försök att acceptera att läget är tufft just nu men att oroa sig är inte det bästa sättet att använda din tid. Kanske det bästa vore att bara smitta de andra rejält och få över alltsammans. Kan du ringa på hos dem och berätta hur du känner dej? ("inte så bra just nu host host") Skriv ned dina tankar, det kan hjälpa att släppa en del av det och försök även att observera dina tankar utifrån, du är inte dina tankar! (Fast många filosofer tex svensken Descartes har sagt just det: Jag tänker alltså jag är. Jag finns inte ergo jag tänker inte heller. Bra tips Rene!) Ta hand om dig!
ellauri077.html on line 407: “Tietoisuus”, se summaa, “ on tauti.” Luku 1 päättyy listaan luisevia ja lihavia miehiä joilla on tää tauti tosi pahana, tää traaginen elämässä roikkuminen. “Marcus Aurelius, St. Augustine, Pascal, Rousseau, Rene, Obermann, Thomson, Leopardi, Vigny, Lenau, Kleist, Amiel, Quental, Kierkegaard—miehiä joita rasittaa liika viisaus ilman asiatietoja.” Tietämättömiä tahtouskovaisia. Vakavia narsistikeissejä.
ellauri098.html on line 451: Tuomas Akvinolainen, Sergey Brin, Charles Darwin (taas), Death (Pratchett), Rene Descartes, Richard Dawkins, Albert Einstein, Gerald Ford, Milton Friedman, Gandalf (taas), Hermione Granger, Bob Heinlein, Dustin Hoffman, William James, I. Kant, Franz Kafka, Harper Lee, Abraham Lincoln, John Locke, Larry Page, Gregory Peck, Adam Smith, Thucydides, Yoda
ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here.
ellauri197.html on line 581: Sofia Donetsk, chefsekonom på Renessans Kapital i Moskva, säger att det är mycket svårt att förutse hur den ekonomiska situationen nu kommer att utvecklas.
ellauri203.html on line 252: Rene Girard ajattelee perseestä ranskaxi ja englannixi
ellauri204.html on line 306: Erotuxena muista etanamiehistä Mooses on kaxisarvinen. Muistan nähneeni kuvia Moosexen pazaista joissa sillä oli pukinsarvet. Renessanssiajan suurimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Michelangelo sai vuonna 1505 Paavi Julius II:lta tilauksen Mooses-patsaasta. Michelangelo teki patsasta pitkään ja hartaasti. Lopullinen versio valmistui vuonna 1545. Ja totta mooses, Moosexella on siinä selvät pirunsarvet!
ellauri236.html on line 141: Chase left home in 1924 at the age of 18. In 1932, at the age of 26, Chase married Sylvia Ray, and they had a son. In 1956, when the son was 24 (and Rene 50), they moved to France. In 1969 (Rene was 63), they moved to Switzerland, living a secluded life in Corseaux-sur-Vevey, on Lake Geneva. Chase died there on 6 February 1985, at 79. Sylvia was broken hearted and desolate.
ellauri340.html on line 70: Reikäkauha Rene
ellauri340.html on line 75: Reikäkauha Rene on alkaen teoksesta "Väkivalta ja pyhä" (1972), rakentanut diskurssia pohjimmiltaan väkivallan historiaan, jonka perusta ja alkio on halu. Juupajju, halkio ja kalu. Nyt on kuitenkin raxalla jo naulapyssyn ääni vaiennut.
ellauri340.html on line 82: Kylie Jenner ei ole kovin panettava. Minusta hän ei ole edes hyvännäköinen. Tollanen kummallinen akuankkahuulio ja helvatin iso perse. Mutta Renen mielestä Kylien haukunta on vain kade sijaistoiminto. Onnexi Rene on jo vainaja.
ellauri347.html on line 302: Historiallisesti katsottuna tämä yksinkertainen, joskin vaikea, elämä alkoi muuttua kun sitä ravistellaan renessanssin kanssa. Renessanssin aikaan ihmiset alkoivat nähdä ihmiskunnan maailmankaikkeuden keskuksena Jumalan sijaan. Toisin sanoen ne alkoivat ryöstää siirtomaita aivan sikana. Toisin sanoen meidän ei tehnyt mieli katso vain kirkkoa (ja muita perinteisiä laitoksia) polkuna, jota meidän piti kulkea. Sitten tuli kaiken kukkuraxi uskonpuhdistus, joka esitteli idean että jokainen meistä on yksilöllisesti vastuussa omista tuloistaan, ml. omasta sielustaan (pelastus). Ja sitten tulivat demokraattiset vallankumoukset, kuten amerikkalaiset ja Ranskan kielen vallankumoukset. Nyt yhtäkkiä meidän piti hallita itseämme ja intiaaneja! Ja sitten tuli teollinen vallankumous, ja maanmuokkauksen sijaan maaperää tai tehdä asioita käsin, meidän täytyi myydä työmme vastineeksi rahasta. Ihan yhtäkkiä meistä tuli työnantajia, työntekijöitä ja kuluttajia! Sitten tuli sosialisti vallankumoukset, kuten Venäjän ja Kiinan, jotka esittelivät idean osallistavasta taloustieteestä. Et ollut enää vastuussa vain sinun omasta hyvinvoinnista, mutta myös työtovereista! Ihan kreisiä!
ellauri348.html on line 134: 17. vuosisadalla, kertooo Pirjon lähde, jota se ei mainize (veikkaan Wikipediaa), toivo kazottiin tunteexi pikemmin kuin ajatuxexi. Mutta Reikärauta Renen määritelmä toivolle oli lähes moderni. Toivo on luottamuxen vähyyttä, että jotain haluttua toteutuu, se ei ole mahdotonta muttei liioin varmaa. Sixi toivo välttämättä myös ahistaa, koska pelko vaanii aina sen kaxosena.
ellauri348.html on line 176: Renessanssin aikakausi. Taide toi kolonialisteille villien kullan ohella uutta toivoa. 1 s.
ellauri351.html on line 475: Albumissa 203 esitellyn ukkomaisen mimeetikon Rene Girardin mielestä termiittiapina eroaa muista eläimistä siinä että se "haluaa", siinä missä muilla elukoilla on vain viettejä ja tarpeita. Mahaluun! Halu ei väsy eikä tyydyty koska se ei vie tilaa eikä sille ole mahalaukkua, se kasvaa kallon sisällä aivan rajatta. Ahne ei ole koskaan liian rikas eikä mahtava liian mahtava. Onni on differentiaali, se mittaa kasvua, se ei ole kuin nälkä jolla on paikallinen maximi, masun täyttöraja 1/1.
ellauri351.html on line 479: Renen mimeettinen pöpötys tuntuu tässä yhteydessä joutavalta, paizi jos Rene tarkoittaa sillä vain että rahan määrää verrataan muiden apinoiden vastaavaan. Se on onnekkain jolla on suurin narukerä. Sixi ei keräämistä voi koskaan lopettaa, joku Kulta-Into Pii voi keritä kerimään isomman kerän.
xxx/ellauri208.html on line 459: 
Rene-guenon-1925_%28cropped%29.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri212.html on line 147: Lodwickin poliisikomisario lukee Descartesin toista meditaatiota, jossa Reneltä lähtee mopo käsistä. Siinä se sanoo et ainoo asia mistä se on varma on eze itse oleilee. Ja että vaha-argumentti muka osoittaa että hengelliset asiat on varmemmat kuin ruumiilliset. Mitä vittua! Kyllä ruumiilliset on paljon varmempia ja kouriintuntuvampia, ja sitäpaizi tuntuu ihanammilta, esim Sirun naama, tissit ja tuhero. Voi kun sinne pääsis sisään suorana ja pitkänä, kankeana ja tuntoherkkänä. Mutta ei, toinenkin yritys jäi suutarixi. Sirun teräväxi jäänyt masurako vaan jyysti liikaa yrittäneen wannabe makaajan mahan ruville ja mustelmille. Se on muistettava pyöristää asap.
xxx/ellauri292.html on line 352: Hulda "paneutuu töihinsä" tunnollisesti, mutta saa silti tuomarilta moitteet, kun vierailulle saapuvat kauppaneuvoksetar Kaavio ja hänen tyttärensä Kirsti joutuvat odottamaan vuoroaan. Kun Hulda kuulee vieraiden keskustelun eikä ymmärrä heidän puheitaan taiteesta, hän päättää alkaa opiskella Työväenopistossa ja lukee iltakaudet aamukuuteen saakka. Lisäksi hän taivuttaa Soratien sihteerin antamaan hänelle englannintunteja. Tiedonjanossaan Hulda haluaa oppia kaikki käsitteet, jotka hienostokin osaa. Opi, perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne. Tuomari Soratie huomaa Renessauce-kirjansa kadonneen, ja kun Hulda tunnustaa kazoneensa siitä vain kuvat ja soosireseptin, tuomari haluaa antaa potkut, mutta professori Norko ja Conny-täti saavat miehen luopumaan aikeestaan.
xxx/ellauri306.html on line 435: Goottien mukaan on nimetty monia myöhemmän ajan ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten goottien kanssa. Renessanssiajan oppineet alkoivat kutsua 1100–1500-luvuilla suosittua taiteen ja arkkitehtuurin suuntausta halventaviksi tarkoitetuilla nimityksillä ”goottilainen” ja gotiikka. Heidän tarkoituksenaan oli korostaa, että keskiajan taide oli vähempiarvoista kuin antiikin taide, koska heidän mielestään gootit olivat tuhonneet antiikin korkeakulttuurin ja korvanneet sen omallaan. Kun romantiikan aikana keskiaika nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi, ”goottilaisiksi” alettiin kutsua monia romantiikan taiteen ilmentymiä, kuten kauhukirjallisuuteen kuuluvia niin sanottuja goottilaisia romaaneja. Tämän seurauksena ”goottilaisuus” alettiin yhdistää synkkään kauhuestetiikkaan, mikä puolestaan innoitti 1900-luvun lopulla syntynyttä goottikulttuuriksi kutsuttua nuorison alakulttuuria. Tää on taas tietysti kaikki anglosaxipotaskaa.
xxx/ellauri312.html on line 536: 
Rene_Descartes,_French_mathematician.jpg" height="300px" />
42