ellauri021.html on line 69: Kiilan ydinryhmä syntyi Jarno Pennasen toimittaman Kirjallisuuslehden ja Erkki Valan Tulenkantajat-lehden ympärille. Muita tunnettuja alkuaikojen kiilalaisia olivat mm. Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava, Raoul Palmgren ja Otto Varhia. Nyttemmin ei Kiilaa tarvita, ei edes housukiilaa 1 koon sukahousussa, kun ize kukin kiilailee omasta puolestaan.
ellauri040.html on line 333: More recently metamodernism, post-postmodernism and the "death of postmodernism" have been widely debated: in 2007 Andrew Hoberek noted in his introduction to a special issue of the journal Twentieth Century Literature titled "After Postmodernism" that "declarations of postmodernism's demise have become a critical commonplace". A small group of critics has put forth a range of theories that aim to describe culture or society in the alleged aftermath of postmodernism, most notably Raoul Eshelman (performatism), Gilles Lipovetsky (hypermodernity), Nicolas Bourriaud (altermodern), and Alan Kirby (digimodernism, formerly called pseudo-modernism). None of these new theories or labels have so far gained very widespread acceptance. Sociocultural anthropologist Nina Müller-Schwarze offers neostructuralism as a possible direction.
ellauri048.html on line 155: Vuonna 1941 Koskenniemi valittiin natsi-Saksan luoman Euroopan kirjailijaliiton varapuheenjohtajaksi Weimarin kirjailijapäivillä. Tämä kostautui Koskenniemelle Suomen irtauduttua aseveljeydestä Saksan kanssa. Hän selviytyi kunnialla sodan jälkeisistä saksalaisystävällisiin kohdistuneista vainoista, joita muun muassa runoilija ja toimittaja Viljo Kajava joutui pakenemaan Ruotsiin. Koskenniemi kuitenkin ajautui sivuun kulttuurivaikuttajan roolistaan. Tätä edesauttoi Raoul Palmgrenin vuonna 1947 julkaistu kirjoitus Hautakirjoitus Koskenniemelle, jonka mukaan hän oli ”venäläisen kulttuurin vihollinen ja Neuvostoliiton vastaisen shovinismin edustaja.”
ellauri342.html on line 582: Raoul Walshin ohjaama elokuvaversio julkaistiin vuonna 1956, jossa nimiroolissa oli Jane Russell. Käsikirjoitus droppasi kirjan Hollywood-kritiikin kuin kuuman perunan. Jane Russell tekee innokasta makuutyötä tarinassa, jossa on sekä karuja että realistisia näkökohtia. Lopuksi "Pari homolaulua elävöittävät epämiellyttävää toimintaa." The Revolt of Mamie Stover sisältää aikuisten teemoja (pornoa), naisten voimaantumista, sotaa ja romantiikkaa. EFK! Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän!
xxx/ellauri057.html on line 1365: Firmaan jäivät bolshevikit Pentti Haanpää, Onni Halla (?), Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, Raoul Palmgren, Toivo Pekkanen, Ilmari Pimiä (?), Elina Vaara (!).
xxx/ellauri059.html on line 508: Pääosissa: Daniel Sharman (Lorenzo de’ Medici), Bradley James (Giuliano de’ Medici), Sean Bean (Jacopo Pazzi), Sarah Parish (Lucrezia de’ Medici), Raoul Bova (paavi Sixtus IV), Matteo Martari (Francesco Pazzi), Jacob Fortune Lloyd (Francesco Salviati), Alessandra Mastronardi (Lucrezia Donati), Matilda Lutz (Simonetta Vespucci), Synnøve Karslen (Clarice Orsini), Annabel Scholey (Contessina). Idea ja käsikirjoitus: Frank Spotnitz, Nicholas Meyer. Ohjaus: Sergio Mimica-Gezzan. Musiikki: Paolo Buonvino. Tunnuskappaleen esittäjä: Skin (Ann Deborah Dyer). Tuotanto: Lux Vide, Big Light Productions, Italia, 2018.
xxx/ellauri091.html on line 338: The New Yorker Magazine was founded in 1925, by Harold Ross and his wife, Jane Grant and they were backed by Raoul Fleischmann.
xxx/ellauri120.html on line 412: Nyrki ja Tapio Tapiovaara asuivat yhdessä Helsingissä. Alussa meno oli niin rajua, että he joutuivat pois erään sukulaisen Katajanokalla omistamasta asunnosta. Veljeksille muutto merkitsi vapautumista ja ennen kaikkea mahdollisuutta hakeutua ihanteidensa, Tulenkantajien seuraan. Tutuiksi tulivat niin Erkki Vala, Olavi Paavolainen, Raoul Palmgren kuin Uuno Kailaskin, edestä ja takaa.
xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
xxx/ellauri380.html on line 183: The story of a thief who falls in love with the daughter of the Caliph of Baghdad is the stuff of fairy tales. The Thief of Bagdad is a 1924 American silent swashbuckler film directed by Raoul Walsh and starring Douglas Fairbanks, and written by Achmed Abdullah and Lo...
xxx/ellauri380.html on line 189: The Thief of Bagdad is a 1924 American swashbuckler film directed by Raoul Walsh and starring Douglas Fairbanks. Freely adapted from One Thousand and One Nights, it tells the story of a thief who falls in love with the daughter of the Caliph of Bagdad. In 1996, the film was selected for preservation in the United States National Film Registry ...
xxx/ellauri380.html on line 193: The Thief of Bagdad: Directed by Raoul Walsh. With Douglas Fairbanks, Snitz Edwards, Charles Belcher, Julanne Johnston. A recalcitrant thief vies with a duplicitous Mongol ruler for the hand of a beautiful princess.
xxx/ellauri380.html on line 196: The Thief of Bagdad (1924) Director: Raoul Walsh. Writer: Lotta Woods. Cinematography: Arthur Edeson. Production: Douglas Fairbanks (United States) Starring: Douglas Fairbanks, Julianne Johnston, Anna May Wong. Year: 3/1924 Duration: 138'. Inspired by One Thousands and One Nights, the story of a
xxx/ellauri380.html on line 200: The Thief of Bagdad on vuonna 1924 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäsisäinen elokuva, jonka on ohjannut Raoul Walsh ja pääosassa Douglas Fairbanks. Käsikirjoittajat ovat Achmed Abdullah ja Lotta Woods. Se on vapaasti sovitettu Tuhat ja yksi yöstä, ja se kertoo tarinan varkaasta, joka rakastuu Bagdadin kalifin tyttäreen. Vuonna 1996 kongressin kirjasto valitsi elokuvan säilytettäväksi Yhdysvaltain kansalliseen elokuvarekisteriin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittäväksi". Eipä sattumalta oli Bush vanhempi juuri nitistänyt irakilaiset 1991 Aavikkomyrskyssä. Toinen erä päättyi sitten kellarista löydetyn Saddamin hirttämiseen "Camp Justicessa" 2006 Bush Juniorin toimesta. Ei tainnut Husseinia järin naurattaa. Eikä muitakaan rättipäitä paljon enempää. Hollywoodin juutalaiset hohottivat täyttä kurkkua.
xxx/ellauri380.html on line 202:
15