ellauri008.html on line 851: Armas oli Josef, niinkuin Conrad. Tai Stalin. Ranskalaisen kulttuurin tuntija ja high school dropout, kuten Conrad. Tukon asiakaslehden päätoimittaja. Siihen Conrad ei sentään yltänyt. Mikä lie merimies ja kynäilijä.
ellauri041.html on line 338: Ranskalaisen ystävän kerronnallinen jännite kohdentuu paikallisten gangstereiden sekä Rannon ja Daignaultin elämänpolkujen kohtaamiseen. Taustalla on laiton naiskauppa. (Laillisesta ei nyt ole puhetta.) Miten käy tässä pelissä Rannon ja Daignaultin ystävyyden? Voiko Bauderlairen pahat kukat koristaa Flaubertin torakoiden pöytää?
ellauri162.html on line 262: Muhoileva Artaux oli Kuukkoisten iljexistä nuorin, Erno vanhin. Ovat sitten sukua varmaan homo-Holapallekin. Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.
ellauri264.html on line 47: Kyllä tekivät svedut tyhmästi kun potkivat viimeisen Vaasa-kunkun pihalle, niin surkimus kuin se olikin. Olishan tällä puolen lahtea ollut parempiakin vaasoja tarjolla. Ranskalaisen tallirengin jälkeläiset ne vasta ovat olleet kehnoja. Oscar II:lla oli Ruåzin suurin pornokokoelma, Gustav den femte oli homo nazi ja nykyinen kunkku analfabeetti pornoilija, lisäxi misogyyni joka koitti järjestää vankkaleukaiselle tyttärelleen oharit.
ellauri342.html on line 162: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäntapaansa ja entiseen ulkomuotoonsa. Ei enää Quiquetiä, ei enää Béluguetia tallissa. Ranskalaisen viinin kukoistus oli palannut ja heidän mukanaan hyvä huumori, pitkät päiväunet ja pieni gavotte-askel, kun hän kulki Avignonin sillan yli. Seikkailunsa jälkeen häntä on kuitenkin aina kohdeltu hieman kylmästi kaupungissa. Hänen matkallaan kuului kuiskauksia; vanhat ihmiset nyökkäsivät päätään, lapset nauroivat osoittaen kellotornia. Hyvä paavi itse ei enää luottanut yhtä paljoa ystäväänsä kohtaan, ja kun hän viinitarhasta palatessaan antautui pienille päiväunille tämän selässä sunnuntaisinpiti aina tätä taka-ajatusta: "Jos heräisin siellä, laiturilla!" Muuli näki tämän ja kärsi siitä sanomatta mitään, kun Tistet Védènen nimi mainittiin hänen edessään, hänen pitkät korvansa värisivät ja nauraen hän teroitti kavioidensa rautaa jalkakäytävällä.

xxx/ellauri165.html on line 77: Ranskalaisen valistuksen aika toi tullessaan useita fi losofeja ja kirjailijoita,
xxx/ellauri199.html on line 1100: Kaikki tollaset meemijutut on vittumaisia, apinat haistelee toistensa perseitä kuin jotkut rotukoirat. Mä en välitä mistään niistä vitun vertaa. Ranskalaisen ilmeisesti komedialeffan Värivikaa ja vitun makua ärsyttävin piirre oli miten kaikki riippuu puolet aikaa kiinni typerissä kotitoteemeissaan ja puolet aikaa lipsuttaa toistensa jalkoväliä. Mut niihänse just on termiittiapinoiden reviireillä, siitähän on ollut jo monasti puhetta. Siihenhän romantiikka perustuu. EAT! vs. FUCK! implies KILL!
xxx/ellauri363.html on line 381: Ranskalaisen psykiatrin Benedict-Augustin Morelin (1809 – 1873) mukaan henkinen
8