ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.
ellauri041.html on line 368: (Ohops, Ranskalaisia pastilleja olikin Juha Tantun matkakirja, joka oli Linkuilla mukana Pariisissa. Melenderin kirja oli Ranskalainen ystävä. Aapelilla oli Onnen pipanoita ja Talvella Iloinen juusto.)
ellauri117.html on line 39: Ranskalainen saattaa elää Guineassa ja Lapinmaalla; mutta neekeri ei samoin voisi elää Torniossa eikä samojedi Beninissä. Eli ulos matut Torniosta! Arnonilla ei ole Lappiin mitään asiaa!
ellauri163.html on line 529: Payot. Ranskalainen Payot on selektiivinen ja moderni, maailmallakin hyvin tunnettu kauneushoitolasarja joka 100-vuoden kokemuksella luo ja tarjoaa ammattilaisille tarkoitettuja ihonhoitotuotteita, kauneushoitolahoitoja ja kosmetologilta kotiin ostettavia laadukkaita vähittäismyyntituotteita.
ellauri163.html on line 605: "Ihmisvihaaja" on Moliéren humoristinen klassikkonäytelmä vuodelta 1666. Ranskalainen Molière (1622–1673), oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin, tunnetaan erityisesti kirjoittamistaan humoristisista näytelmistä. Poquelin otti käyttöön Molière-nimen, kun alkoi työskennellä humoristisena näyttelijänä. Molièren tunnetuimpia humoristisia näytelmiä ovat muun muassa "Tartuffe" sekä "Sievistelevät hupsut".
ellauri185.html on line 381: No ei, janoamme elämämme tarkoitusta, tunnustaa Tiffany O'Really. Carlo Rövelli lohduttaa: Olisi varsin hölmöä elättää minkäänlaisia kuvitelma siitä, että ihmiskunta olisi jotenkin merkityxellinen maailmanjärjestyxelle, sen enempää kuin rottien viihtyvyys Kreikka-Egypti laivareitillä. Victor Stretcher tutkii merkityxellisyyden tärkeyttä hyvinvoinnille yhdysvaltalaisessa Michiganin yliopistossa. On vikatikki sitoa omaa merkitystään kosmiseen. Kosmos on sitäpaizi venäläisten tonttia, meillä on astronautit. Mutta, Carlo huomauttaa, vähäpätöisyytemme astraalitasolla ei millään muotoa vähennä tärkeyttämme izellemme. Pikemminkin päinvastoin! Olemme ize merkityzemme ja halujemme lähde. Sellaisexi evoluutio meidät muokkasi, izekkäixi (kz. kohta 36). Ranskalainen filosofi Albert Camus huomasi, että kiven pyöritys vuorelle josta se vierii heti alas takaisin motivoi tosi vahvasti. Elämä on kurjaa mutta onnexi olemme sentään pidentäneet sitä. Elämä on merkityxellistä, koska se on rajallista, sanoo nämä tiedemiehen pakanat. Pitää tähdätä asioihin, joita ize sattuu arvostamaan eniten. Ei mitään yli-inhimilistä! Jos meillä ei ole mitään vaikutusta maailmankaikkeuden järjestyxeen, niin mitä väliä sillä on.
ellauri194.html on line 209: Ranskalainen 1800-luvun kirjallisuus sai Viiva Luomen kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Sehän trendasi, kz. esim Antti Nyöleniä. Aiemmin jonkin sortin vasemmistoradikaaliksi ja hipiksi identifioituneen teinin arvomaailma alkoi muuttua konservatiivisempaan ja kansallismielisempään suuntaan.
ellauri260.html on line 127: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri279.html on line 408: Joulukuu 1975 - Ranskalainen aikakauslehti " Le Point " julisti Solženitsynin "Vuoden mieheksi".
ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta.
ellauri299.html on line 615: Ranskalainen filosofi ja lääkäri Julien Offray de La Mettrie julkaisi 1700-luvun puolivälissä teoksen Man a Machine ( L'homme Machine ) Thomas Hobbesin deterministiseen perinteeseen kuuluvan materialistisen filosofian suuren teoksen. Tässä teoksessa de la Mettrie laajensi Descartesin ja Hobbesin väitettä, jonka mukaan eläimet ovat pelkkiä automaatteja tai koneita ihmisille, kieltäen eläimiltä sielun aineesta erillisenä substanssina. Ja samalla tavalla, ehkä ihminen itse on vain kone.
ellauri330.html on line 422: Marx ei ollut mikään pelkkä statisti, toisin kuin bolshevikit. Ranskalainen marksologi Maximilien Rubel vuonna 1973 julkaistussa artikkelissa Marx: Theorist of Anarchism on jopa väittänyt, että Marx oli modernin anarkismin pioneeri! Rupla oli vissisti ryssän juutalainen, eikö vain? Bingo, kropotkin ja marx lookalike Ruubel asui juutalaisperäisyydestään johtuen puolisalaisesti Pariisissa Saksan miehittämänä. Maximilien Rubel (10. lokakuuta 1905, Chernivtsi – 28. helmikuuta 1996, Pariisi) oli ukrainalainen marxilainen historioitsija, humanisti ja neuvoston kommunisti. Kuulu vietnamilainen entinen trotskilainen Ngo Van josta tuli työväenaatteen luopio muistuttaa, että Marxin uudelleenlukemisen lisäksi Rubel esitteli heijariaan ryhmän muille "aikansa lahjomattomille ja säälimättömille tuomareille", kuten Soren Kierkegaardille ja Friedrich Nietzschelle , ajattelijoille, jotka kannattivat "uusia arvoja, uusia syitä elää": uudet normit näyttelemiselle, uusi etiikka. Uusi hah, samaa vanhaa pappispimitystä taas.
ellauri338.html on line 197: Ranskalainen kanafileestä valmistettu ruokalaji, johon jauheliha kääritään, sitten kääritään korppujauhoissa ja paistetaan kuin kotletti, kutsutaan nimellä cotelette de volaille (kirjaimellisesti "kana (kana) filee"). 1800-luvun lopun ranskalaisten kokkien ansiosta tämä ruokalaji pääsi Venäjän valtakuntaan (jonka hallinnassa Kiova tuolloin oli). Ajan myötä paikalliset ravintoloitsijat alkoivat luoda erilaisia versioita lainatun reseptin perusteella.
ellauri348.html on line 219: Françoise Sagan (syntynyt Françoise Delphine Quoirez; 21. kesäkuuta 1935 – 24. syyskuuta 2004) oli Ranskalainen näytelmäkirjailija, kirjailija ja käsikirjoittaja. Sagan tunnettiin teoksistaan, joissa oli voimakkaita romanttisia teemoja, joihin sisältyi varakkaita ja pettyneitä porvarillisia hahmoja. Hänen tunnetuin romaaninsa oli hänen ensimmäinen – Bonjour Tristesse (1954) – joka kirjoitettiin hänen ollessaan teini.
ellauri348.html on line 442: Ranskalainen runoilija Arthur Rimbaud oli yksi Morrisonin suurimmista vaikuttajista. Morrison ihaili Rimbaud’ssa tämän runouden lisäksi sitä, että ranskalainen keskeytti taiteilijanuransa nuorena ja häipyi seikkailemaan maailmalle ja kuoli siellä hämärissä olosuhteissa. Yritän samaa!
ellauri408.html on line 800: Ranskalainen runo: 1st erFrench runery site. Alphonse de LAMARTINE (englanniksi) 1790 - 1869
ellauri419.html on line 246: Ranskalainen visiitti
xxx/ellauri356.html on line 667: Ranskalainen kulttuuri antaa meille mahdollisuuden integroitua ja näyttää vierautta identiteetissä. La Collinen kaltainen teatteri järjestää Ranskassa illan, jossa runous haastaa nihilismin, fundamentalismin ja politiikan. Mutta älkää unohtako meitä bulgarialaisia! Illan raportti Kulttuuri- ja viestintäministeriön verkkosivuilla. Tuleekohan Kristevan Schilpp volyymista valmista ennenkö Julkku kuukahtaa? Se on ollut vaiheessa 7 vuotta. No onhan sentään The Kristeva Reader ja The Portable Kristeva.
xxx/ellauri363.html on line 331: Ranskalainen lääkäri Philippe Pinel (1745 – 1826) poisti kahden pariisilaisen
xxx/ellauri410.html on line 931: Ranskalainen alternatiivi tositeevee ökyrikkaiden ahneesta kiinteistöagenttiperheestä alkoi pian näyttää aivan vitun juutalaiselta. Ne juoxee ohuthuulisina rahan perässä kuin jyrsijät. Et voilà! Just niitähän ne olikin. Tää ohjelma on melkein yhtä karmea kuin Emily in Paris.
xxx/ellauri417.html on line 479: Ranskalainen taidemaalari näyttää hahmot klassisissa pukineissa, eikä tapahtuma-aikaisissa, antikisoivan tyylinsä mukaisesti. Tää on yhtä paska tuherrus kuin Fernandelin mielitaulu eilisessä tylsässä 60-luvun roistoleffassa L'homme à la Buick.
22