xxx/ellauri085.html on line 612: Kuitin sijasta voi todeta Seijan sanoin että Wallace on hulvaton (vaikkei sunkaan vulvaton, oman todistuxensa nojalla). Se on paikoin hervottoman hauskakin, mitä samaa ei voinut sanoa Pynchonista, joka oli pelkkää lätinää ja läppätikkua. Se on paikoin erittäinkin hyvä kirjoittaja, vaikkei kummonenkaan kirjailija. Kirjan pointissa ei ollut päätä eikä häntää. Sensijaan kerta kaikkiaan loputonta läppää. Rajatonta leikinlaskua sentimentaalisuuden puolesta, sen kustannuxella. Vaikka se ize ajatteli varmaan just vastoinpäin. Mutta riemua ei siinä ole nimexikään, siinä Hotakainen kyllä laittoi käden kakkaan.¹ Hamnetista on lisää paasausta albumissa 61.
xxx/ellauri138.html on line 66: Toi me ei ollut häntä varten. Izensä löytäminen - se oli isku bonanzaan. Ainutlaatuinen elävä olento. Izentuntemus mutta salassa. Mikä voisi olla yhtä rotevaa? Rajatonta izemäärittelyn draamaa.
xxx/ellauri139.html on line 230: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä".
3