ellauri017.html on line 20:

Puovo Lipposen seikkailuja

ellauri017.html on line 45: Alan huastoo näen tuttavallisesti, sillä tuttujahan myö ollaan Mini ja Sini. Out siderhan tokkiisa nähnä näköratiossa minun eläimellisen kerraston Apessiniassa, Tiipeti muassa taikka Aahrikan uarniometissä. Ja out sider varmaana tykännä minun toilauxistan - kaek apinathaa niistä tykkövää, sehän on selevä. Enhän minä muuten oeskaan Puovo Lipponen, rinssieversti, kiljuvan nälän komentaja ja ylpiäjohtaja. Nyt minusta kaekenlisäkkeex on tullunna piäylitoimittaja tämän minun iänenkannattimeni palstoelle. Koko ikän minä oun mualimaa kiertännä - ihan siitä lähin kun Pörsänmäiltä läxin. Minä oun ollunna vaikka missä ja vähån siellä muuallai. Ohaan se Kalle-Kustaa X:ki ollunna atjutanttina, mutta minun käissän ovat ohjaxet aiena olleet - ahvääriä tehessä ja muita konnia kurittaessa. Niin ne ovat tässä lehessäi. Minä palkkasin tämän Lauri pojan eli Outsiderin aputoimittajax - hiän kun tuntoo minut ihan rippikoulupoijaasta lähin ja on ollunna minun kirjurinan koko aijan. Minä huastelen niistä seikkaelustan Lapalle ja hiän pannoo nettiin - mie kun oun enemmän ahväärimies ku kirjaelija ja huastelen mieluite vuan tätä Juantehtaan murretta.
ellauri017.html on line 47: Joo. Tämän lehen nimi on Puovo Lipposen seekkailuja. Siinä kerrotaan minusta itestän - ja tulloohan siinä Kalle-Kustaa X:ki maenitux ja muutamia muitai mite aena kullonnii tarvihtee. Joka kuukaus minä kerron uuven seekkailun ja ne ovat riima juttuja joka aenoo. Minä en millonkaan tarjoo huonoo tavaroo myötäväx - työhän tiijätte sen, poijaat, piän tääteen raatanaaloja ja viinoo suap Carlsonien kaapasta. Liittykääpäs nyt koeruuttanne ihan tästä numerosta lähin minun osakeyhtiööni, Carlson Oy:hyn. Minä paenan nappulaa Callen kanssa tiälä tavarataevaassa ja työ otatte ja luvette näetä juttuja. Minunhan ei tarvihe taevaan tavaroo kehua: työ tiijätte sen ennestään. Pirskatti! mikä teitä estää joka ikistä olemasta minun yhtiön hallituxen jäseniä. Pyyvätte papalta rahhoo niiku raatakaappiaan Oscar-poeeka ja sen tytär Tutu, ellei itellänne ou. Ettekä työ toesta näin jännittävee ja kaekinpuolin hyvvee lehtee sua näen halavala. Elekee jättee yhtään nummeroo lukemata, sillä kun ne loppuu, niittei sua ennee mistää paihti tiskin alta antikvariaatista mustanpörssin hintaan. Kerran kuukauvessa tavataan. Elekee olla hooboja.
ellauri017.html on line 49: Sillä laella on assie ja minkä Puovo Lipponen kerran sannoo, se on justiisa eekä vuan sinne päin. Tammikuun nummeroon minä oun kertonna sen seikkaelun joka sattu minulle toestakymmentä vuotta sitten Amazonin uarniometissä mehtää polttamasa, kun jouvuin ahvärasioilla ollessan kamppailemmaan Brittonin Battlerin kansa, jota sanottiin brexitin arkkitehixi. Se ol kovanuamanen gangster moppikampaaksestaan huolimata, mutta eipäs vuan pärjännä minulle kipa piässä...
ellauri017.html on line 53: Puovo Lipponen

ellauri017.html on line 59: Puovo Lipposen seikkailut oli musta pienenä jo paskoja, ällösin tota tekohauskaa huonoo savvoo änkyttävää koleerista paksulaista rahvaanomaisine jaarituxineen. Mut sellaisia ne on suomalaiset liikkeenjohtajat ja poliitikot, ei se ole mikään karikatyyri, vaan realismia, a thing. Tai naturalismia osuvammin sanoen. Vaikka Haju Pisilä tai Turhapuron appi kuppaneuvos Paukku. Kalle Kustaa Korkki on kolmas samanlainen.
ellauri017.html on line 61: Puovo Lipponen liittäessään Suomi-neidon Euroopan Liittoon '95 toteutti suomalaisten haaveen, mikä siihen asti oli jäänyt sen nimikaiman varaan: suomalainen paksulainen seikkailee maailmalla, sotii maalla, merellä ja ilmassa kuin Battler Britton korkkareissa, panee päihin Euroopan herroille, keekoilee vielä köyhemmissä maissa siirtomaaporhona. Me ei ollakkaan enää pahnanpohjimmaisia, nyt on maailman merillä paljon vielä meitäkin syvemmällä soutavia kirkkoveneitä, ja niissä jopa meitä alempana olevia värivammaisia apinoita. (Siis meidän mielestä. Noi apinat ajattelee just samaa meistä, vähintäänkin yhtä hyvästä syystä.)
ellauri017.html on line 1092: P. Puovola pilkkasi P. Henkeä. Kumpi ja kampi tappelivat, Kumpi voitti.
ellauri017.html on line 1093: Petri Puovola on kirjoittanut, ettei kukaan voi vierailla taivaassa ja jos sellaista tapahtuisi, niin ne olisivat riivaajahengen tekemiä vierailuja. Petri Puovolan kirjoitus pilkkaa ja vastustaa Pyhää Henkeä. Petri Puovola ei voi enää saada syntejään anteeksi (Joh 20:22,23). Petri Puovola korotti itse itsensä ylipappi kaifaaksi.
ellauri017.html on line 1097: Piukat Paikat on Kaikkein Pyhimmässä, siis Isolla. Some like it hot, ja saavatkin, esim. P. Puovola, tuo kaifas, ja P. Tiainen, tuo vielä harhaoppisempi puutiainen.
ellauri017.html on line 1101: Patrick Tiainen EI ole Raamatun Jumalan lapsi eikä Jeesuksen seuraaja, eikä ikinä siksikään voisi Raamatun Jumalan Taivaassa käydä. Hän on paholaisesta ja puhuu omiaan. Petri Puovolan en ole missään havainnut puhuvan vastoin Raamatun ilmoitusta ja olen myös käynyt häntä kuulemassa seurakunnassa.
ellauri017.html on line 1102: Puovolassa on selkeästi Jeesuksen rauhallinen Pyhä Henki ja hän puhuu totta Raamatun hengessä, Patrick Tiaisessa ei ole minkäälaista rauhaa eikä totuutta, hän on ehdottomasti harhaanjohtaja.
ellauri017.html on line 1109: Sinä olet sokea kuin kana. Aloituksessa kerrotaan, että Patrick Tiaisen todistus on väärä. Mutta ongelma on siinä, että Puovolakin puhuu väärin koko asiasta. Jos Puovola tuollaista puhuu, niin kyllä on tehnyt kuoleman syntiä. Pyydän anteeksi, mutta se on täysin anteexiantamatonta.
ellauri017.html on line 1110: Sinä näytät olevan sellainen, jota on helppo vetää nenästä. Puovolan opetus ei ole Raamatun mukaista. Puovola on itse väärä profeetta. Petri Puovolassa on arvostelun henki ja hän opettaa harhaoppisesti. Jos sinulla on kykyä lukea ja ymmärtää, niin täällä on lisää puheenvuoroja:
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.
ellauri017.html on line 1143: Oli Petri Puovolan puhe oikeaa tai väärää, niin herää kysymys, millä valtuuksilla Petri Puovola moista puhuu? Millä valtuuksilla Petri Puovola jatkaa ankaraa muiden arvostelua, vaikka Petri Puovolan on todistettu olevan itse väärä profeetta? Mitäs jos Petri Puovola itse kuolee muiden syntisten pappien joukossa? Joukon jatkona. Häntä kainalossa, paholaisen natsat olalla. Ja vihtahousun kokardi hatussa.
ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri017.html on line 1148: Jotenkin tulee mieleen se, että kun Puovola on puhunut uhkailuja ilman lupaa, niin nyt Puovolan sallittiin tehdä selvä Pyhän Hengen pilkka, jottei Puovola pelastuisi. Tätä kutsutaan sydämen paaduttamiseksi.
ellauri017.html on line 1156: Hyvä kysymys. Ehkä Petri Puovola saa nyt päälleen sen kiven, jota vieritti toisten päälle. Kiven alta se on ryöminytkin, senkin siira.
ellauri017.html on line 1160: Jumalan oikea profeetta Elia voitti ja jäi itse henkiin sekä nousi taivaaseen näkemättä kuolemaa. Pöksyt vain jäi kivelle. Karmel-vuori oli paikka, jossa selvisi, kuka on oikea ja kuka väärä profeetta. Petri Puovolan ankara arvostelun linja on koventunut. Petri Puovola on kutsunut seurakuntien johtajat kamppailuun Karmel-vuorelle.
ellauri017.html on line 1164: Californian Carmelissa on hieno biitsi. Hieno paikka löylykisoille. Siellä nähdään keneltä palaa nahka ekaxi, piispoilta vai Petri Puovolalta. Tiainen toimii erotuomarina Elian bermudat jalassa. Jos kaikki palaa yhtä mustixi, Tiainen voi lennähtää ylös kertomaan: ottelu päättyi ratkaisemattomaan erin 0-0.
ellauri017.html on line 1187: Voitko 'taivaskoti' laittaa tämän kommenttisi palautteena Petri Puovolalle itselleen. Hänen nettisivuilla on palautelomake. Millonkahan taivaskotiin tulee palautelomake? Sitä on odotettu kuin Messiaan toista tulemista.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 441: Mies tulee räkänokasta vaan ei turhan naurajasta. Onko Aarne räkänokka vai turhan nauraja? Räkättäähän se toisille, muttei turhan päiten. Kyllä siinä on aina joku tosi paikka takana. Niinkuin sen ihailemalla Puovo Huovikolla. Toinen koomillinen tosikko. Kun Arska puhuu huumormiehistä se ajattelee izeään.
ellauri024.html on line 719: Pahempa seuraa ellen erehdy, Arska tarjoo komiikan sankarin mallixi jotain Rokan kaltasta vizailevaa tappajaa, joka ei ammu ihmisiä vaan vihollisia. Irtopäitä lentelee, verta ja suolenpätkiä. Kazoo kuin Indiana Jones hölmistyneenä huvittavaa veiziä heiluttavaa rättipää pelleä, vetää rivollin ja ampuu sen hengiltä suoralta kädeltä. Ryhmy ja Romppainen. Asterix ja Obelix. El Zorro ja kenraali Xavier. Jerry Cotton ja Phil Decker. Batman ja Robin. Tintti ja Kapteeni Kapu. Puovo Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki. Mikki ja Hessu. Ilmiselvä sankari. Yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla kenraali lennätti miehen läpi seinäpaneelin. Mies lensi kuin tikkapelin tikka. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali huomautti. Revi siitä huumoria.
ellauri028.html on line 827: Puovo Lipponen oli yhä vallassa, Kari Peizamo yhä vallaton, ja se yx läski riski rikoissa ja tv-laseissa oli entistäkin läskimpi ja rumempi. Bad Bush alkoi ristiretken Baabeliin. Aivan vittumaista sikailua oli ilmassa. Vaalit 2003 tulossa.
ellauri028.html on line 833: Kok jäi viimesex, ei ollut vielä aika kypsä. Johtoon meni kexusta. Totta Mooses, Puovon loputon autiomaavaellus simahti lopulta. Jätemäen irakgaten jälkeen päsmärixi tuli uuniperunoista kuulu Frankenstein. Hyi kuinka olikin aika vastenmielistä, saatana. Ja mä olin aina vaan siellä Babylonin vankina.
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri031.html on line 630: Suezin kanavansuulla Port Saidissa oli levotonta, rosvot ryöstävät matkustajat jo satamassa. Samanlaista muistan Karl von Schoultzin Punainen Sulka-sarjan poikakirjasta Seikkailu Suezilla (1958) ja sen jatko-osasta Seikkailu Siinailla (1960), joidenka tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1956-7, sekä Puovo Lipposen vihkosesta Suezin sulttaani. Palaamme tähän aiheeseen albumissa 290.
ellauri031.html on line 663: Siinain sota syttyi 1956, siis just se selkkaus joka toi Kalle-Anttonin ja Puovo Lipposen Suezille. Kaarlolle oli tulossa Ruozista 55K raamattulähetys. Kaarlo koitti saada muita kristillisiä lähetyxiä jakamaan hellutaihörhöjen raamatuita. Brittipiispa kazoi impressumin ja sanoi kuin Jakkoh-Hintikka: aika heikko. Me myymme vaan oman kirkon hyväxymää painosta. Tämmöstä emme huoli ilmaisexikaan. Kokouxesta jäi paha maku suuhun. Happamiapa ovat lähetit, ja kateita. Samalla apajalla ovat, reviiritietoisia.
ellauri031.html on line 728: Monet suhtautuvat yliolkaisesti VTT:iin. Jopa P. Puovola diskaa siitä 2/3. Mikäs fundamentalisti se on enää sellainen? Vaikka löytyy käännösvirheitä, niin painovirhepaholaisella ei sinne ole asiaa. Hyvä kirja puhuu asiaa ( se kelpaisi Anni Lassilan suosittelemaxi asiaproosaxi yläkoululaisille), ja sen ennustuxet toteutuvat ihan silmissä. Tää ei ole höpsismiä, tai jos on niin ihan priima sellaista. Tää on totta ilman vaihtoehtoja.
ellauri032.html on line 223: Eliot oli eräänlainen mid-atlantic Puovo Huovikko. Kaikessa tuotannossaan hän sekä tähdensi klassistina perinteen merkitystä että modernistina rikkoi vanhoja kaavoja. Eliot tunnetaan myös Kissojen kielen kompasanakirjassa (Old Possum´s Book of Practical Cats, 1939) julkaistuista lasten kissarunoistaan, jotka jatkoivat englantilaista nonsense-perinnettä. Ympyräsuinen ystäväni antoi ton kissakirjan mulle lahjaxi, mulla on se kai vielä laihojen runokirjojen hyllyssä Wilhon kirjakaapissa. Andrew Lloyd Webber loi vuonna 1981 runoista suositun musikaalin Cats. Ihan niinkuin Puovo Huovikon, Tompan maine luiskahti kun ukko ize saatiin laatikkoon.
ellauri032.html on line 366: P. Puovola
ellauri041.html on line 380: Tommin mielirunoilija ei ole Vergilius eikä Flaccuskaan niinkuin HK Riikosella, vaan Puovo Huovikko.
ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
ellauri041.html on line 1828: T.S. Eliotin Autio maa on käännetty uudelleen joutomaaxi. Puovo on Suomen T.S.Eliot, patakonservatiivi modernisti. Paizi Eliot oli perintörikasta sukua, Puovo keräs humisevat mezät omista otrajauhoista.
ellauri041.html on line 1863: Tähänhän se Puovo Huovikonkin modernismi ajoittuu. Aika uranuurtajia näillä raukoilla rajoilla, kuten Make happamesti toteaa. Lääkärit ilman rajoja.
ellauri043.html on line 1044:

Lopeta jo toi punahilkkaesitys. En mä ollut niin kaukana kuin sä luulet. Erakko Puovo kävi sun luona tänä vuonna schebar-kuussa. Vasta 20 päivää sitten paimentolaiset toi sulle leipää. Sä pyysit toissapäivänä 1 matruusia hommaamaan 3 naskalia. Mää on niistä 1 (hehe, läppä läppä).
ellauri047.html on line 157: Anteron mielestä Hansu joka palasi Leipzigistä maitojunalla tubisena runokassin kanssa oli kuin Saul Samuelin 9. kirjassa, joka lähti ezimään isänsä aaseja ja palasi kuninkaana. Hmm no jaa. Caspar ei tainnut olla samaa mieltä. No, Hansusta tuli moniosaaja kuten Puovo Huovikosta: koitti vaihtelevasti kaikkea vaihtelevalla menestyxellä.
ellauri047.html on line 823: Ize asiassa Dobby vähän myöntääkin, että Goethe oli aika tunari kaikessa muussa paizi lyriikassa. Se on aika samanlainen moniosaaja kuin Puovo Huovikko: vähän kaikkea, ei mitään kunnolla paizi ehkä vähän minäminälyriikkaa. No jotkut täällä ei osaa senkään vertaa, nälvii vaan etevämpiä.
ellauri047.html on line 922: Rauha kirjoitti siellä runoja, esseitä ja tutkielmia kaikessa rauhassa yxinomaan omaxi ratoxeen. Parhaisiin tuloxiin se pääsi historiallisissa töissä kuten "Oman aikani historia", ja vittuilevissa epigrammeissa Voltairen, Dideroon ja Lessingin oppipoikana. Izensä suhteen se oli lahjomattoman rehellinen eli haukkui izeään melkein yhtä kipeästi kuin muita. Täst mie piän! Mun mieleiseni mies. "Olen harrastelija kaikessa", se kerran huokasi. Huokasikohan Goethe, tai Puovo Huovikko. Puovon poika Heikki on nyt 2020 tosi pullea. Coronan riskiryhmäläisiä, kuten karjatilallinen miehekkäämpi astmaattinen vaimonsa.
ellauri052.html on line 486: Baron Corvo eli Fred Rolfe oli joku seikkailija, homo ennen kaikkea. "My preference was for the 16, 17, 18 and large." Le Corbusier oli homo. Ei sunkaan nää ole kaikki homoja? ml Monet ja Matisse? Sale takuulla oli, ja sen kamu Pierre. Sekin kuzu izeään Prosperoxi niinkuin Puovo Huovikko. Shakespearen Myrsky, sen viimeinen näytelmä, on homoeroottinen, missä vallastasyösty herttua-taikuri junailee enkeli Arielin ja piru Calibanin kaa. Ei kai Paavokin... ei nyt menee jo vainoharhasexi. Mut silti vittu (tai pikemminkin pisinappula), heti perään Salella tulee homotriangeli jossa kaikki kalpenee ja/tai punastuu: Sale, mafioso ja Pierre. Ja TS Eliot taas mainitaan. Kirjailijat immersoituu toisiinsa ja vehkeet sykkii sinipunasina. Ihan mahotonta menoa. Kaikki haukkuu Salea ja syystä, se tuntee izensä pyhäxi Sebastianixi.
ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri053.html on line 175:

Teen pilaa Uarnesta ja Puovosta

ellauri053.html on line 179: E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija.
ellauri053.html on line 181: Sevverra kiinnosti et lainasin Viikin kirjastosta Puovon paxut ja Aarnen laihemman tulkintapokkarin. Se on olevinaan Puovon runollusten ensyklopedia. Anssi Yli-Jyrä sano 50v-päivänään, et pipliakonkordanssit on paxumpia kuin ize piplia. No tää ei kyllä oo. Aarne on keskittynyt nähtävästi vain tähdellisimpään sisältöön. Jättänyt mielestään paskemmat pukerruxet vaille mainintaa. Raamatun kanssa sellainen peli ei vetele, kun koko kirja on samaa inspiroitua jumalan sanaa. (Italo Calvino kertoo tapauxen, jossa Muhammed torkahtaa kesken sanelun ja lause jää puolitiehen. Kirjuri jatkoi lausetta omasta päästä. Se meni Muhammediin täydestä. Kirjuri menetti uskonsa kirjaimelliseen ilmoituxeen.)
ellauri053.html on line 183: Mut nytku kaupunkilaiskissa on ollut kankeena jo 10v, voi 2v vaja 90 vanha Aarne maalaishiiri rentoutua, ottaa lepoa ja sanoo jotain asioita halki, mistä töröhammas viiniruukku oisi voimissaan varsin vimmastunut, törkännyt Arskan uima-altaaseen. (Tän kaskun Arska ehti kertoa jo mustelmissa 2011.) Puovo oli yxinkertaisesti korskea, hybrixestä ja halvasta punaviinistä ihan piukkana. Luuli olevansa latvusta pitempi muuta laahusta ja fixumpi, puupää, izeoppinut paperikaupan apupoika, koulupudokas. Rahanahne kuin vaarinsa, punikkien leipuri.
ellauri053.html on line 185: Jos saan nyt heti alkuun sanoa kokemuxen rintaäänellä nimerkillä olinhan siellä minäkin, niin tässon meitä nyt yxin tein 4 narsistia, Puovo suuri suurimpana, mut Aarne Eski ja mä myös sen kirkkoveneen meloina ja peräpainona.
ellauri053.html on line 187: Aarne oli maalaishiiri Savonlinnasta, Puovo kaupunkilaisrotta Linjoilta, Bulevardilta ja Kulosaaresta, Puovo varmaan aina vähän naureskeli kömpelölle Aarnelle.
ellauri053.html on line 188: Aarne seuras kateena vierestä kun Puovon minä paisui kuin teekkaripallo. Ne oli hirmuisoja, punasia ja kumisia ja niissä oli ratasmainen teekkarinkuva. Mä en koskaan saanut sellasta. Joka vuosi pyysin ja anelin. No way. Elämä on traagista. Life is hard and then you die. Hyvä kysymys: oliko nuori Puovo enemmän vai vähemmän suuruudenhullu kuin vanha? Paisuiko sen teekkaripallo vai rupistuiko se lopulta, kuten kumiset ilmapallot tekevät, tulevat ryppyisixi ja puoliveteisixi. Lopuxi niistä voi imaista retiisejä ja paukutella niitä.
ellauri053.html on line 192: Puovo kirjoittaa pullopalkalla, pyöristyen kirja kirjalta. Säädyllinen savolaismies on vähän pöyristynyt. Jos mä olisin kirjailija, niin en menettelisi noin rivosti. Viinaratteja oli vanhat kiinalaisetkin runoilijat, ja ukko Nooa. Ei siinä ole mitään hämmästeltävää, edes Suomen oloissa. Ei siihen selvin päin pysty, eikä täyspäinen rupea.
ellauri053.html on line 196: Tai hei! Jos tää koko kirja onkin vaan yx hemmetin iso läppä! Aarne heittää vanhan pöyhkimyxen naamalle kokonaisen pokkarillisen salavittuilua! Buahhahhahhhaa! Aarne nauraa nyt Krunikassa, siitäs sait Puovo! Its payback time! Revi siitä huumoria! Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi!
ellauri053.html on line 205: Usean karanteeniviikon kuluttua yöpöydän kirjakasasta kuoriutui tää A. Kinnusen kimalteleva pokkari Morskea konisielu, jonka ehdin lainata Viikin kaupunginkirjastosta ennen karanteenia. Koska en ole sitä vieläkään saanut luetuxi, kerronkin ensin muuta Puovoon liittyvää.
ellauri053.html on line 207: Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa.
ellauri053.html on line 211: No oliko Huovikossa ylipäänsä mitään, niinkuin Oiska Ketosella oli tapa kysyä. Vai onnistuiko se vaan kusettamaan kaikkia? Hännysteli Kekkosta, millä hyvin pääsi kansakunnan kaapin päälle, Kekkonen kun oli pitkä mies ja hallizi vielä vauhdittoman korkeushypyn. Sieltä Puovo sitten kurkisteli ja lälĺätteli muille, tyhmemmilleen.
ellauri053.html on line 213: Kai sillä piti olla hyviäkin runoja, kerta ne oli tehneet kirjailija K. Carlsoniin niin syvän vaikutuxen. Kazotaampas siis, onko ensinnäkin Aarne Kinnusen valikoimissa näytteissä jotain mainizemisen arvoista. Tekniikka on tämä: otan jonkun Puovon runon, ja panen rinnalle jonkun toisen, joka siitä tuli mieleen.
ellauri053.html on line 276: Tää Paavon teinilaulu on kyllä vielä aika sovinnainen rykäisy, hukkapätkä joka tuskin ylettyy kusilaarin reunalle Aaro Hellaakosken hauin rinnalla. Ne on kuin Eski ja Vesku rinnan kulttixen vessassa. Näin sun kazeen. Kökköä: huminoimaan, kera, tulee mieleen nakit muussin kera. Nakit muussilla kuullostaisi jotenkin reilummalta. Ei liity tähän, mutta siinä on samaa fiilistä kuin sanassa keho, ruumiin sijasta. Se on eufemismi. Mut lienee kohtuullista sanoa, ettei Puovon latva vielä oikein ole vireessä. Puussa ei ole ihan kaikkea hänen vihreyttänsä. No kevät on vasta alulla. Eino Leinon uhoilua nuori Paavo kenties matkii lähinnä.
ellauri053.html on line 278: Vaikka A. Kinnunen ymmärtää olla varovainen, ei lankee mauttomuuxiin niinkuin mä, silti näkyy aika selvästi, ettei se järin arvostanut tätä Puovon piirrettä, siis tätä hybristä. Hybris on suuruudenhulluutta, mut se on myös narsismia: tyyppi kazoo izeänsä peilistä ja miettii miltähän sen perse mahtaa näyttää muiden silmissä. Näyttääx mun puo isolta takaapäin? Kyllä se näytti. Tätä on paljon Puovon runoissa, kuten A. Kinnuselta selviää:
ellauri053.html on line 312: Se Puovossa on jotenkin tuttua (en sano mistä), että se panee vakavan sekaan usein jotain arkista. Tätä ollaan me hyvät runoilijat tehty maailman sivu. Paizi meillä on hyviä ajatuxia rumilla sanoilla, Puovo laulaa korkealta alhaisia ajatuxia.
ellauri053.html on line 313: Ehkä Puovo oli alkusuinen, muut jälkisuisia. Sen suu oli se alkuperäinen pyllynreikä. Sen se oli ainakin näköinen. Six sen aivoituxetkin on perseestä. Sen partakin oli kuin perseen suti.
ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
ellauri053.html on line 317: Puovon läppäily on arskamaista, vahingoniloista ja pahansuopaa. Arska tykkää siitä kunhan vahinko ei tapahdu Arskan kengälle.
ellauri053.html on line 319: Arska antaa Puovon lukuohjeita, rasteja. Liike, vaakunat ja patetia. Etenkin patetia. Puovo kehuu pateettisesti izeään. Arskan runontulkinta on ärsyttävää palastelua ja palasten makustelua, lukis nyt edes yhden runon kokonaan ja kunnolla. Se on kuin koira joka pureskelee älypuhelinta.
ellauri053.html on line 321: Vähän kummastuttaa tää Arskan suorittama Puovon apoteoosi, jumalaxi korottaminen, niinkuin se olisi putkahtanut sellaisenaan valmiina Minervan pöllömmästä päästä, vanha rullahuuli nahkoineen karvoineen neizeen perseestä. Niin et sen vuosikymmenien mittaiset kyhäyxet vaan valaisee sen januskasvoisia eri puolia. Kai se kirjotti tän runon nuorena vedettyään käteen vessassa, ton keski-ikäisenä luettuaan kateena kilpailijoita, kolmannen vanhana ja äkeänä riideltyään rahasta jossain johtokunnassa jne jne. Ihan niinkuin mäkin teen, vaikka olenkin vähemmän varhaiskypsä pöllö.
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri053.html on line 330: Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.
ellauri053.html on line 334: Ikivanha Uarne Kinnunen julaisee teoxessa Korskea monisielu pahanilkisesti Puovo Huovikon julkaisukelvottoman vanhusrunon:
ellauri053.html on line 348: Mut on Puovolla leukavastikin laukaistua kuin Alkali Ikellä:
ellauri053.html on line 362: Puovolle voisi antaa yhtä ja toista anteexi sillä, eze pitää puista enemmän kuin laahuxesta. Se on pahempi ekofasisti kuin paapa, eli Pentti Linkola. Apina kiipes puuhun, kakkas gorillan suuhun. Kaikkien muidenkin elollisten suuhun apina on kakannut. Nyt se snorkkelilla sukellellen istuttaa levää takas Itämeren pohjaan.
ellauri053.html on line 373: Luvussa rikoxesta Uarne kiertää armoa ja syntiä jo kuin kissa kuumaa puuroa. Se ei voi vähempää kuin pyöristyä Puovon hybrixestä. Että osaakin olla korskea ja jumalaton.
ellauri053.html on line 375: Puovon "käsite" on samaa kuin myöhemmillä meemi. Uarne oli liian vanha somettamaan, se ei tätä honannut. Uarne rukalla on vielä erixensä jumala ja "jopa Jumala", se Kinnuskan termentämä.
ellauri053.html on line 377: Mistä Uarne kekkaa että "runo" on joteskin "käsitteen" vastustaja ja voittaja? Samaa meemiähän runotkin on. Mikään sen sitaateista ei tue tota ajatusta. Vaik hyvinhän sen voisi uskoa. Et Puovo olis jotenkin superman ja kovempi kuin muut meeminikkarit. Mut voi tää olla hölmön Arskan yxinkertaistuskin.
ellauri053.html on line 399: Puovo sanoo että hemmo vanhetessaan vähenee. Sikäli tietysti et mahdollisuudet kapenee. Tulevaisuuspuusta karsiutuu koko aika haaroja. Mut tää on eskistentialismia. Fuulaa siis.
ellauri053.html on line 403: Sit kuolemasta vähän. Nää ukot vaikuttaa aika kuolemanpelkoisilta. Puovo sanoo:
ellauri053.html on line 414: (Sivumennen sanoen: pitäskö näitä Puovon toilauxia skandeerata? Olen suuri ja voimakas puu. Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto.)
ellauri053.html on line 428: Varovaisena miehenä Uarne soveltaa samaa 2-mielisyyttä kuin Puovokin. Koskaan se ei sano mitä tarkoittaa, ja harvoin tarkoittaa mitä sanoo. Ei se siihen paskanna mihin kyykistyy, eikä kyykisty siihen mihin paskantaa.
ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.
ellauri053.html on line 456: Mut ei se kumminkaan sano et "must tuntuu et" tms. Aika yleispätevänä esittää. Eikä sano "voiskohan Puovo tässä tarkottaa".
ellauri053.html on line 505: Uarne ripsii Puovon runoja, hipsii varovasti niiden ympärillä kuin joku saarimutiainen kazoisi kargokulttia. Älä hypelöi propellia se voi pörähtää.
ellauri053.html on line 516: Eimut nyt Uarne pääsee omaan ankkalammikkoon. Eli puhuu Puovon huumorista. Mitähän nyt on tulossa!
ellauri053.html on line 518: Christian Dietrich Grabben nelikko aseena Panza käy kohti Puovoa jonka nyrkit pyörivät kuin tuulimyllyt. Mutta Uarne on vanha nyrkkeilijä kouluajoilta.
ellauri053.html on line 528: Uarne ei ollenkaan pidä Puovon kristinuskosatiirista. Se on mautonta. (Uarne luulee et maku on jotain taitoa. Pöh, se on säätypönötystä.)
ellauri053.html on line 543: Uarne käsittelee Puovon panohommia silkkihansikkain. Millasethan kokemuxet sillä oli izellään. Se pikku näyttelijätär, entä opiskelijat?
ellauri053.html on line 545: Lisää naisista tulee luvussa nimeltä Mitä nainen on. Puovo on armoitettu setämies. Sen narsistiset viestit panopuulle löytyy melkein sanasta sanaan kopsittuna sittemmin nuorelta Mäkelän Handelta:
ellauri053.html on line 549: "Ohimenevästä vilkaisusta rajuun yhdyntään." Noh noh. Uarne kuumuu kuvitellessaan Puovon pukilla. Mautonta. Yäk.
ellauri053.html on line 551: Naisilla ei Puovon runoissa ole suunvuoroa, ei päätä eikä nimeä. Mitä lie kuun jumalattaria. Häntää saavat Puovolta.
ellauri053.html on line 557:

Mutta ehkä eniten Puovon runoissa esintyvä sana on ihminen. Ei ihme kert ne on jeremiadeja. Ihminen on ongelma, muttei ratkaisu.
ellauri053.html on line 565: Ei hemmetti kyl Arskassa on jotain taivasikävää. Myytin ydintä se jää kaipaamaan Puovon ontoista säkeistä. Pohja se on munkin säkeissä sen tekee mieli sanoa vaikkei uskalla.
ellauri053.html on line 567: Puovon miälestä sen runot oli vitun selkeitä. Uarne ei niitä tajua, ei edes halua. "Jos niitä voisi täsmentää, siitä oisi iloa ihan kaikille."
ellauri053.html on line 569: Mä luulen et Puovon mielestä tollaset Uarnen tapaset sovinnaiset ihmiset oli ääliöitä.
ellauri053.html on line 570: Puovo raakkas lällyt vauvarunot, ei julaissut.
ellauri053.html on line 571: "Ilman rumuutta, ilman syntiä". Tää ei ole Puovoa, tää on Uarnen opettajaäitiä.
ellauri053.html on line 575: Tässä vielä todiste Uarnen sovinnaisuudesta: missä teema, mikä teesi? psykologisesti ei voi selittää vanhaan tapaan, Puovon runot eivät ole selkeitä emootioiden kuvia eivätkä myöskään kiinteitä ajatuxen kuvioita. Ompa vaikeeta.
ellauri053.html on line 577: "Elämä tulee loppua kohden hyvin jännittäväxi. Alkaa kuvitella olevansa kuolematon." Sinäkinkö, Puovoni! No einyt sentään, mutta Uarnepa hyvinkin.
ellauri053.html on line 584: Uarne pahexuu hiljaa Puovon nihilismiä. Mitenkäs nyt noin. Jos sanotaan ettei ole muuta kuin elänyt, voidaan olettaa ("voidaan olettaa", sic!) että kaikki ihmisen toiminta on ollut nolla.
ellauri053.html on line 588: En sanoisi noin kuin Puovo. "Ihmisen" toiminta ei ole ollut nolla, vaan vahvasti miinuspuolella.
ellauri053.html on line 593: Uarne jaxaa pahexua Puovon hybristä: tämä runoilijapersoona ei tunne syyllisyyttä. Synnin puuttuminen mahdollistaa tunnustusten puuttumisen. Tämä on eri pahexuttavaa. Pitäisi tunnustaa, kuten Rikun naapurin Helmin äidin että sen lapsella on pieni pää.
ellauri053.html on line 595: Uarne tarjoo lopuxi lohtunamina, et sentään tunnekylmä Puovo muistelee hyvällä ensmästä vaimoaan.
ellauri053.html on line 608: Siitä voi kokea kääntymyxen kuin Puovo Damaskoxen tiellä.
ellauri053.html on line 622: Puovo diggas syxyjä. Sillä oli varmaan taipumusta kevätdepixiin. Kuin myös. Silti kevät on ihmisen parasta aikaa.
ellauri053.html on line 628: Uarne vääntää lopux väkisin Puovon yhden runon taivastoivoxi. Sapienti sat, se vinkkaa, kunnon homo sapiensina.
ellauri053.html on line 630: Summa summarum eli loppukäteenveto: tää kirja on ihme autistista pöpötystä, kirja A. Kinnusesta enemmän kuin Puovosta.
ellauri053.html on line 632: Frankenstein on kuollut, mut hirviöllä pönttö yhä peuhaa yxinään. Naulattuna Puovon puuhun.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
ellauri055.html on line 633: Yhdessä he kuljettivat astiat keittiöön. Mirkku laskosteli pöytäliinan. Mirja ja Jussi heittäytyivät lattialle tulen eteen. Hande kazoi päältä kuin Wolmar uudessa Eloisessa. (No pikemminkin Prospero, Pirre viittaa näät osoittelevasti koko ajan Shakespearen Myrsky-romanssiin Cajanderin käännöxellä. Puovo Huovikkokin ajatteli olevansa se.) Välikössä Mirkku heittäytyy vielä kerran Johannexen kaulaan terhakoine pikku tisseineen ja lupaa tulla hiertämään penkkiä Handen estetiikan tunnille elefantin kokoisenakin.
ellauri061.html on line 123: Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.
ellauri110.html on line 653: Finlandiapalkinnon lanseerasi Onnen Pekka Booker-palkinnosta innostuneena. Sitä vastustivat Puovo Huovikko, Tuomo Onhovo ja Honnu Mökelö.
ellauri151.html on line 714: Kumpi oli protestantimpi, Jeesus vaiko Paavali? Kumpi helluntaiystävämpi? Eikös tästä ollut jo jotain puhetta? Puovo väsäs hierarkista kirkkoa, Jeesus tyytyi seuroihin. Toisaalta juuri Patu jakoi pakanoille ovella ilmaisia uskopääsylippuja kuten herännäiset yleensä. Puovo on ällöttävä, Jeesus on lutunen. Siis kumpi?
ellauri151.html on line 1010: Okei, siis uudestisyntynyt on verbatim ylhäältä käsin ruikattu. Pantu takaisin ja nussittu uudelleen. No em. kiistelystä päätellen Jeesus oli enempi kahdenkeskinen terapeutti ja Puovo ryhmäterapeuttina on keskushallinnon kannalla. Jeshualla on enempi tollasta quid pro quo tematiikkaa, Pablo antaa alaisille tyhjän päältä rajatonta luottoa. Jeesus ei koita kexiä jotain uutta zydeemiä toisinkuin hierarkkisempi Peeveli. Jeshua oli juutalainen lahkolainen, apostata Patulla lähti suunnitelmat longixi.
ellauri217.html on line 325: Ett och annat, håhå jaja, man vet vad det innebär när Jörn har ordet. Puovo Huovikon aisankannattaja Jukka Kemppinen suomensi tämänkin rykäyxen. Ostetaan usein yhdessä Nick Caven Sick Bag Songin kaa. Paskapuhetta aivan takuulla. Osta molemmat äänikirjana hintaan 12:60€.
ellauri222.html on line 1090: Joo noita ilveilyjä ja suuria huiputuxia Salelta kyllä piisasi. Silti se pelkäsi kuolemaa kuin mörköä vielä kalkkiviivoilla. "On parempi kaivaa ojia ja iskeä muita kavereita lapiolla kuin kuolla [asiantuntijuuden] muurien sisällä." Se tahtoo olla Prospero, kuten Puovo Huovikko, joka ei tosin saanut dynämiittipukettia. Pohjolan perukoiden Pindaros.
ellauri238.html on line 561: Puovo Huovikko antaa Penan ostaa kalliin pyörivän nahkanojatuolin förskottina. Siinä on hyvä pyöriä kun ei tule valmista. Pena kazoo kun Tuula-Liina ahertaa ja kynäilee En soisi sen päättyvän -nidettä. Vaan päättyihän se.
ellauri238.html on line 657: Enpäs tiennyt että naapurimme Osmontiellä äiti Brita Polttila oli ollut Saarikoskilla jatkoilla Puovo Huovikon ja Evan isän Ano Turtiaisen kanssa ja nähnyt kun Ano joi syntymättömälle Anna Livialle Tuula2n kengästä? Eikös Eva Polttila ollut ammatiltaan uutistenlukija? Sen mies kuoli viinaan, mikäs sen nimi oli? Ikonen. Juhani Ikonen. (Joo, tiedetään, se oli Arvo eikä Ano. Molemmista on jo paasaus.)
ellauri238.html on line 712: Muutama onnen kesä jaetussa mummon mökissä Palojoella Puovo Huovikon premissien lähellä. Tietysti siellä meni valkoviiniä, Pentti joi työputken aikana pullon päivässä. En minä sitä ryyppäämisexi kuzuisi, pikemminkin tissutteluxi. Vasta viimeisenä kesänä Pena rupesi ryyppäämään. Pentti oli mökkitöissä mitätön ja Lasse aivan mitääntekemätön. Kirveenvarsi katkesi ja paskamakki kaatui saunan viemäriin, joka ei johtanut minnekään. Naiset siivosivat. Voi helevetin helevetti, saako runollis-västäräkkitieteellinen poikkeuslahjakkuus olla poikkeuxellisen paska kaikessa? Kyllä saa, naiset tuumivat. Pentti huusi yläkerran ikkunasta kipa päässä: Nyt akat hiljaa! Eihän tässä kuule edes omia ajatuxiaan! Lasse lojui hikisenä lepolassessa ja talsi kauppaan kaljaa ostamaan. Rakastettava paskiainen kerta kaikkiaan. Ero Penaan oli että Pena ei ollut rakastettava.
ellauri302.html on line 734: Paskan marjat kristityt, Puovo siteeraa vaan vanhaa Jesajameemiä mainizematta lähdettä::
ellauri325.html on line 331: Vaasan Jaakkoo eli Jaakko O. Ikola oli läskimooses joka sepusti eteläpohjalaisia murrejuttuja. Jukka Kemppisestä, jonka rouvaa Huovikon Puovo nuohosi, hän oli huumorin taituri. Vähän voznikajet vopros, että mistä Kokoomuxen kansanerustaja oli niin paljon läskiä ja voita löytänyt säännöstelyaikana että oli lihava kuin kameeli.
ellauri352.html on line 209: Kahnemannin tiedon määritelmästä puuttuu totuus. Iso ylläri. Puovon mielestä totuuden arvoinnissa on otettava huomioon miten uskomuxen totuus vaikuttaisi apinoiden elämään. Täähän kuulostaa ihan Bones-sarjan totuusmääritelmältä.
xxx/ellauri044.html on line 47: Puovo Huovikko ja sen huovi Aarne Kinnunen lie selviä tapauxia silti.

xxx/ellauri044.html on line 48: Puovo oli menestynyt narsisti, Aarne niinkuin minä vähän epäonnistunut,

xxx/ellauri044.html on line 394: Hermann Hesse arosusineen, lasihelmipeleineen ym ym vaikuttaisi potentiaaliselta narsistilta kukkapenkissä. Narkissos ja Kultasuu oli saleen homoja. Kultasuulla oli äidillisiä piirteitä, se oli sit bottom, ja Narkissos oli top. Kultasuu tekee Narkissoxesta Johannexenkuvan, sekin stemmaa: Johannes oli Jeesuxen poikarakkaus. Tuliko ne ulos kaapista, vai tyytyivätkö vaan reikään kaapin seinässä? No Hessellä oli paljon naisia. Hesse lie ollut monisielu kuten Puovo Huovikko, kun sillä oli näitä eri puolia. Freudin ja Jungin höpötyxiä, joita Paul Bourget ei voinut sietää.
xxx/ellauri057.html on line 51: Puovo pistäytyy Tussulassa Lyytin pakeilla. Miehen tie kulkee alakautta peremmälle. Ei tule pakkeja kun tarjoo nakkia. Kun Tuusassa ottaa eteen ei koira perään hauku. Paavolle maittaa Lyytin antimet paremmin kuin neiti Tiirikan pirun nahka. Eikä poliisi paa nalkkiin, vaan iskee silmää. Setämies siinä avittaa avannosta urheilijaystäväänsä.
xxx/ellauri057.html on line 165: (Jatkuu...) Puovo veti Almaa ennenkuulumattoman rajusti heinäsuovassa. (Miten niin ota minut rajusti, narttuhan siinä on saamapuolella. Wiikseen weto on voittopuolisesti työntöä. Vetovaiheessa lähinnä pumpataan pois kilpailijan siementä. Eikä penistä "viedä" vaginaan kert Tero menee ensin.) Noniin,
xxx/ellauri057.html on line 166: mentiin pitemmälle ja silloin syöxähti, varsinkin Puovon taholta.
xxx/ellauri057.html on line 167: Almasta tulisi äiti, kuinka äitelää. Melan Puovo sai vedetyxi kuiville, mut kamat pussista jäi Almalle auttamatta peräpainoxi.
xxx/ellauri057.html on line 169: Vaikka isä-Pransu oli mökkiläinen, poika-Pransu virnuilee tehtaalaisille kuin joku talollinen. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija. Puovo pikku käsilaukkuineen tulee Treelle Pinsiöstä päin. Sieltä saisi pähkinäpensaan taimia.
xxx/ellauri057.html on line 194: Kerta kaikkiaan ilkeettävä persepää tää Puovo. Omaa äpäräänsä väistelee, kohtelee huonommin kuin "vihityssä avioliitossa" bylsimiään nuorempia. Toopen oma esikoinenkin oli laittomasti pantu tyttö jota se tattiaisena vielä hiveli. Taisi vähän epäillä että omakohan oli vaiko lainattu. Toopen mielestä tuntui just hienoimmalta panna piika paxuxi, ei vaan ruiskauttaa tyhjän päiten sisään.
xxx/ellauri057.html on line 198: Vizi Puovo on sitten mieltäkääntävä setämies. Tollanen varmaan oli poika-Pransukin. Ei mene katsomaan panemaansa lasta sairaana mutta on valmis kuulustelemaan sen äitiä muista miehistä. Naurettava aisankannattaja, wannabe kunniamurhaaja. Karhu tappaa edellisen poikueen päästäxeen pukille. Sorsa bylsii gängfäkättyä puolisoaan viimesex. Great sex.
xxx/ellauri057.html on line 203: Alma lähtee yönselkään paarustamaan hangessa Puovon pakeille. Pablon kamarista näkyy valo ja kuuluu paukkuja. Kyllä se on vielä hereillä. Senkin vekkuli.
xxx/ellauri057.html on line 210: Väärässä järjestyksessä kerrotaan miten Puovo ja Alma tyhjentää koko pajazon. Jakarit jää tyhjin leuoin ja vetää henxelit.
xxx/ellauri114.html on line 555: Clint Westwood villissä idässä. Enimmäxeen vakava, mutta joskus höröttelee pahan ja ruman jutuille. Oljenkorsi suussa, viimeisten aikojen Lucky Luken tavoin se ei polta tupakkaa. Ville Itälä, Juhana Idänpään- Heikkilä. Reijo Purasmaa järjesti lääkintöhallituxelle rapujuhlia. Villissä pohjolassa, jossa aurinko ei koskaan laske juhannuksena. Juhana E. Idänpää-Heikkilän ex-vaimo oli se Turpeinen, joka nai Maukka Saaren ja ahdisteli sen kanssa dementoitunutta Puovo Huovikkoa ja esiintyi kansandemokraattisena vaihtoehtona. Seija otti osaa juhliin vaan ei lahjontaan.
xxx/ellauri121.html on line 506: Er. epm. P. Puovoli sanoi tämän Timolle ilman sarvia ja hampaita:
xxx/ellauri121.html on line 520: Augustus ja sen ottopoika Tiberius sähläs Jee-suxen aikana. Tiberius oli aika törkimys. Komentaja kysyy allaolevalta vaimolta: - Onko jokin hätänä kultaseni? - Ei miten niin? - No kun sinä liikahdit. P. Puovolilla oli oka lihassa, pakaroiden välissä.
xxx/ellauri127.html on line 62: Hei täähän on toinen Puovo Huovikko. Tai ensimmäinen oikeastaan. Joycen tönö oli likilaskuisen Pikon näköinen.
xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
xxx/ellauri252.html on line 146:

Puovo Huovikko

xxx/ellauri252.html on line 153: Ei todellakaan ole samoja Himasia! Paavi Himanen on aivan ilmiselvä Paavo Haavikko. Hannu ja Imi Autere oli olemmat Puovon tallissa.
xxx/ellauri252.html on line 155: Hannu kävi Puovon tentissä kirjatekeleensä kanssa: kahvia, sikaareja, tuhkis täynnä puoliväliin poltettuja natsoja, tekniikan ihme ilmankostuttaja keskellä lattiaa tuuppaamassa vesihöyryä ja pieniä pisaroita toista metriä korkealle, kaunis vaimo, isoäiti hopeasta ja vanhasta tynnyrinkimmestä, ja Paavi itse, koulusa koriammaks kruusaantunu: nopea, helposti teatraaliseksi tempautuva puhe, jonka sävy vaihteli mielentilan ja oivallusten mukaan, sadankolmenkymmenen kilon ruho kapeitten jalkoterien ja puupohjaisten terveyssandaalien päällä, pitkät paperinäpit, housut kuin purjeet, oikaisun tarpeessa oleva etuhampaisto.
xxx/ellauri292.html on line 532: Vittuiltuaan vielä viranomaisille voitonriemuisesti Puovo ja kiroileva Siili jatkoi matkaa henxeleitä paukutellen Tessalonikaan. Timo ja Luukasa jätettiin omaan arvoonsa kotimiehixi.
xxx/ellauri410.html on line 926: Persepää Coriolanus raivoaa ja hyökkää kansanvallan käsitettä vastaan. Hän vertaa sitä, että plebeieiden sallitaan saada valtaa patriisien yli "varisten nokkimiseen kotkia". Hahaa "mixi vanha kotka levittäisi siipiään." Votkan kuusen alta kaivamiseen tietenkin. Tomppa oli kaappijuoppokin. Siinäkin se muistutti Puovo Huovikkoa. Hyvä että volskit nirhasivat sen. Siis Coriolanuxen.
140