Puola (3 miljardia euroa)
ellauri315.html on line 261: Neljännen duuman 4. istunnossa keväällä 1915 Kerenski vetosi Rodziankoon vanhimpien neuvoston pyynnöstä ilmoittaa tsaarille, että menestyäkseen sodassa hänen on 1) muutettava sisäpolitiikkaansa, 2) julistettava yleinen armahdus. poliittisille vangeille, 3) palauttaa Suomeen Ruozin perustuslaki HAHA LOL 4) julistaa Puolan autonomia, 5) antaa kansallisille vähemmistöille autonomia kulttuurin alalla, 6) poistaa juutalaisiin kohdistuvia rajoituksia, 7) lopettaa uskonnollinen suvaitsemattomuus, 8) lopettaa häirizevät lailliset ammattiliittojärjestöt.
ellauri315.html on line 534: Eikä siinä vielä kaikki! Venäläinen kirkkoraamattukin on ukrainalainen! Tosin se on kirkkoslaavia eli bulgariaa lähinnä, eikä vähävenättä, mutta sen painattaja Ostrogski suosi ukrainalaista kyldyyriä, vaikka Ukraina oli silloin osa Puola-Liettuaa. Alkuteos on Novgorodista, ja saatiin Iivana Julmalta. Venäjän ortodoksinen kirkkokin myöntää nykyisin pitkin hampain että Elisabetin Raamattu perustuu Ostrohin raamattuun. Mikä parasta, Ostrohin akatemia on julkaissut vuonna 2006 Ostrohin raamatun nykyukrainaksi. Käännöstyön teki arkkimandriitta, teologian professori Rafail Torkonjak, ja häneltä meni työhön 30 vuotta. Venäjän aggressio pani Rafaeliin vähän vauhtia.
ellauri316.html on line 55: Venäjän Kaliningrad oli satoja vuosia saksalainen, siellähän taapersi elastaanihousuinen Immanuel Kant töihin tarkkana kuin taskunauris, kunnes Neuvostoliitto valtasi alueen vuonna 1945. Neuvostoliiton hajottua Puolan ja Liettuan välissä sijaitseva alue on ollut pelinappula Venäjän ja lännen poliittisessa pelissä.
ellauri316.html on line 57: Suwalkin käytävä on nimitys alueesta Liettuan ja Puolan rajalla, joka yhdistää Venäjään erillisalueena kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjään. Kaliningradista on 96,6 kilometriä matkaa Valko-Venäjän rajalle.
ellauri316.html on line 59: Käytävä on yksi Euroopan tulenarimpia alueita, lähde? koska se on pääosin Nato-maa Puolan alueella, jota sekä Nato että Venäjä tarkkailevat tiiviisti. Baltian maiden ainoa maayhteys muihin Euroopan Nato-maihin ja muuhun Manner-Eurooppaan kulkee Suwalkin kautta.
ellauri316.html on line 61: Suwalki-käytävä (puola: Przesmyk suwalski; amerikkalaisessa sotilasterminologiassa "SC corridor") on noin 100 kilometriä pitkä hypoteettinen maa"käytävä", joka yhdistää Valko -Venäjän alueen (joka on Venäjän liittolainen vuonna CSTO ) Kaliningradin alueen Venäjän kanssa. Tällä hetkellä Puolan raja Liettuan kanssa kulkee tämän alueen läpi.
ellauri316.html on line 63: Nimetty puolalaisen Suwalkin kaupungin mukaan, joka sijaitsee käytävän alueella. Historiallisesti vuosina 1867–1917 näillä mailla sijaitsi Puolan kuningaskunnan Suwalkin maakunta, joka oli osa Venäjän valtakuntaa. Provinssin luonnollinen raja pohjoisessa ja idässä (nykyaikainen Liettua) oli Neman- joki.
ellauri316.html on line 69: Syyskuussa 2018 Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 18. koneellisen divisioonan muodostamisesta lähellä Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaa. Päätettiin myös ennallistaa 8 vuotta sitten hajotettu Suwalki 14. panssarintorjuntatykistörykmentti. 16. koneellisen divisioonan aseistusta modernisoidaan uusien PT-91- pääpanssarivaunujen saapumisen vuoksi. Tammikuusta 2017 lähtien Naton pataljoonan taktiset ryhmät Saksan ja Yhdysvaltojen suojeluksessa ovat olleet Liettuan kaupungissa Ruklassa ja maaliskuusta 2017 lähtien Puolan Orzyszin ja Bemowo Pisken siirtokunnissa [en]. Tällä alueella on yhteensä yli 4 tuhatta Naton sotilasta. Alueen liikenneinfrastruktuuria myös modernisoidaan rakentamalla nopea sotilasvaltatie Puolasta Baltian maihin.
ellauri316.html on line 71: Eli siis se on itä-länsi suunnassa punavalkovenäläisten ainut yhdystie Königsbergiin ja itämerelle, mutta toisin päin kazottuna estää Naton porukoita razastelemasta vapaasti stezonhattuineen Baltian ja Puolan väliä.
ellauri316.html on line 251: Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa. Brest on Brestin alueen pääkaupunki.
ellauri316.html on line 265: Saksa vaati Venäjältä haltuunsa kolmessa Puolan jaossa päätynyttä osaa Puolasta, Liettuaa ja osaa Valko-Venäjästä sekä Viroa ja liittolaiselleen Ottomaanien valtakunnalle (Turkille) georgialaista Batumia, Ardahania ja Karsia, mitkä Venäjä oli valloittanut siltä aikaisemmin. Lisäksi Saksa pyrki edistämään Suomen itsenäisyyden tunnustamista, mutta se ei halunnut tehdä asiasta neuvotteluissa ongelmaa. Saksa tosin vakuutteli suomalaisille vaativansa asiaa venäläisiltä.
ellauri316.html on line 286: Neuvosto-Venäjä ja Weimarin Saksa löytävät toisensa takapuolet Rapallossa. Rapallon rauhan salaisessa lisäpöytäkirjas sa 29. 4. 1922 sovittiin lisäksi Weimarin Saksan ja Neuvosto-Venäjän kesken siitä, että Saksa voi harjoittaa siltä Versailles’n rauhansopimuksen kieltämää sotilaallista toimintaa Venäjällä. Näin Venäjästä tuli jälleen Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen Saksan liittolainen, mitä kesti kansallissosialistien valtaannousuun saakka ja Tšekkoslovakian jakamisen sekä Espanjan sisällissodan jälkeen uudelleen 23. 8. 1939 Saksan hyökkäystä Puolaan tukeneella Molotov-Ribbentrop-sopimuksella.
ellauri317.html on line 201: Curzonin linja on alkujaan Ison-Britannian ulkoasiansihteerin George Curzonin mukaan nimensä saanut Puolan itäraja. Sitä ehdotettiin Puolan ja Neuvosto-Venäjän rajaksi alkujaan ensimmäisen maailmansodan voittajavaltojen konferenssissa 8. joulukuuta 1919, kun Puola oli vastikään itsenäistynyt uudestaan. Tuolloin valtakunnanraja tuli kuitenkin kulkemaan huomattavasti idempänä, mutta se siirrettiin suunnilleen Curzonin linjalle toisen maailmansodan jälkeen. Nykyäänkin linja on pääosin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välisenä rajana.
ellauri317.html on line 203: Samaan aikaan toisaalla Venäjän sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjä ja Puola kuitenkin kävivät yhä kiistaa rajoistaan, ja pian Puolan ja Venäjän välille syttyi sota. Curzon ryhtyi asiassa välittäjäksi, ja heinäkuussa 1920 hän esitti rajalinjan neuvostohallituksen hyväksyttäväksi aselepolinjana. Se noudatti vain osittain Venäjän vallan aikaisen ns. Kongressi-Puolan itärajaa. Rajalinja oli tarkoitettu vastaamaan kutakuinkin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välistä kieli- ja kansallisuusrajaa, mutta ei tarkalleen, sillä sen läheisyydessä eri kansallisuuksia asui paljolti samoillakin alueilla. Neuvostohallitus ei aluksi hyväksynyt ehdotusta, koska sotilaallinen tilanne oli heille edullinen, mutta myöhemmin sitä ei hyväksynyt myöskään Puola, kun tilanne kääntyi Puolan eduksi. Riian rauhansopimuksessa vuonna 1921 Puolan raja vahvistettiinkin noin 200 kilometriä Curzonin linjaa idemmäksi, ja täten Puolan alue laajeni noin 135 000 neliökilometriä. Näin ollen Puolassa asui puolalaisten ohella myös runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Liettua esitti Vilnaa koskevia vaatimuksia monesti myöhemminkin, ja kaupunki muodostuikin pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi.
ellauri317.html on line 208: Liittoutuneiden välisissä neuvotteluissa toisen maailmansodan aikana 1942–1945 Josef Stalin vetosi Curzonin aikoinaan tekemään ehdotukseen ja vaati Curzonin linjaa Neuvostoliiton sodanjälkeiseksi länsirajaksi. Neuvotteluissa ehdotettiin kuitenkin kahta toisistaan hieman poikkeavaa rajalinjaa, joista käytettiin nimityksiä ”A” ja ”B”. Ne poikkesivat toisistaan siten, että vaihtoehdon ”B” muokaan Lwów olisi jäänyt Puolalle, vaihtoehdon ”A” mukaan sekin olisi tullut Neuvostoliitolle. Teheranin ja Jaltan konferensseissa Franklin D. Roosevelt ja Winston Churchill yrittivät taivutella Stalinia myönnytyksiin, mutta Stalin piti pintansa. LWÖW! se haukahti ja Lemberg säilyi stalinisteilla.
ellauri317.html on line 211: Puolalaisten asuinalueet 1912 ja aluevaatimukset. Leveät vihreät viivat osoittavat valtakunnanrajoja ennen ensimmäistä maailmansotaa, kapea vihreä viiva on ns. Kongressi-Puolain itäraja, joka oli voimassa 1815–1915. Eikös Iisakki Singer syntynyt Kongressi-Puolassa?
ellauri317.html on line 213: Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen. Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.
ellauri317.html on line 215: Kongressi-Puolan korkein hallintoviranomainen ei ollut enää venäläinen varakuningas, vaan Venäjän keisari suoraan personaaliunionissa aina vuoteen 1867, ja sen jälkeen se oli erikoishallinnollinenselvennä maakunta. Puolan toisen Venäjän vastaisen kapinan jälkeen vuonna 1867 siitä tuli perustuslaillisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluva maakunta. Puolan sulauttamisesta elimelliseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1905 alkaen seurasi, että puolalaisilla oli myös pieni valtiopäiväedustus Venäjän valtakunnanduumassa.
ellauri317.html on line 218: Kongressi-Puola oli vähän kuin Suomen suurruhtinaskunta, ja kesti suunnilleen saman ajankin, paizi sortoaika ja venäläistäminen alkoi aikaisemmin eli 1863, koska puolalaiset rettelöivät koko ajan.
ellauri317.html on line 437: Minskin kuvernöörissä (nykyinen Valko-Venäjä) puolalaiseen aatelisperheeseen syntynyt Dzeržinski omaksui vallankumouksellisen politiikan nuoresta iästä lähtien ja toimi Kaunasissa Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen järjestäjänä. Hänet pidätettiin usein ja hänet karkotettiin useaan otteeseen Siperiaan, josta hän toistuvasti pakeni kuin Daltonin veljexet. Hän osallistui vuoden 1905 Venäjän vallankumoukseen ja jatkoi vallankumouksellista toimintaa Saksassa ja Puolassa. Toisen pidätyksen jälkeen vuonna 1912 hän vietti neljä ja puoli vuotta vankilassa ennen kuin hän vapautui vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen. Sitten hän liittyi Vladimir Leninin bolshevikkipuolueeseenja oli aktiivinen rooli lokakuun vallankumouksessa, joka toi bolshevikit valtaan.
ellauri317.html on line 441: Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1926. Sitä juhlittiin laajasti Neuvostoliitossa, Puolassa ja muissa kommunistisissa maissa, kapitalistisista puhumattakaan. Venäjän valtakunnassa hänen perheensä kuului "pylväsluetteloon" (venäjäksi : столбовое дворянство, stolbovoe dvorianstvo), jonka aateluus tunnustettiin virallisesti, mutta se oli niin vanha, että he eivät enää nauttineet siitä. Felix ampui epähuomiossa sisarensa Wandan 12-vuotiaana. Lyhyt oleskelu Khersonin lukiossa (rauniokasa), Chekhov-lukiossa Taganrogissa ja Donin kasakoiden parissa. Hän puhui puolaa, venäjää, saksaa ja latinaa. Päästötodistus ei ollut hääppöinen: Venäjän historian vääristely - "kiitettävä",
ellauri317.html on line 446: Berliinissä hän järjestikin Czerwony Sztandar -sanomalehden ("Punainen lippu") julkaisemisen ja laittoman kirjallisuuden kuljettamisen Krakovasta Kongressi-Puolaan. Lanko Boris Isaakovich Gorev (4. joulukuuta 1874, Vilna – 27. joulukuuta 1937) oli vallankumouksellinen ja kirjailija, joka oli aktiivinen Venäjän sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen sekä bolshevikkien että menshevikkien siiveissä.
ellauri317.html on line 451: Vuonna 1910 hän (Felix) saapui Italiaan, jossa hän tapasi Maksim Gorkin ottamassa aurinkoa alumiinifooliolla; sitten hän palasi Puolaan.
ellauri317.html on line 582: Vuonna 1919 Skoropadskyj ja muut Skoropadskyjin talon jäsenet joutuivat pakenemaan Ukrainasta, koska hänen isänsä hallitus romahti juuri ennen Neuvostoliiton ja Puolan hallitusta. Skoropadskyj kihlautui 13. helmikuuta 1957 Heluna Melnyk-Kaluzhynskan kanssa, mutta hän kuoli puolitoista viikkoa sitten KGB:n agenttien myrkytettyä hänet operaatiossa Ukrainan itsenäisyysjohtajien eliminoimiseksi. Hänen väitetään saaneen avioliiton ulkopuolisen lapsen Olesya Tukhai-Bein kanssa, vaikka tätä ei ole koskaan todistettu. Ali-Karim Bei! Ach, back to the salt mines.
ellauri317.html on line 615: Volhynia (kirjoitetaan myös Volynia) (/ v oʊ ˈ l ɪ n i ə / voh- LIN -ee - ə ; ukraina : Воли́нь , romanisoitu: Volýnʹ , puola: Wołyń , Yhýʽd̒: ннnn. : װאָלין, romantisoitu: Volin), on historiallinen alue Keski- ja Itä-EuroopassaKaakkois - Puolan , Lounais - Valko - Venäjän ja Länsi - Ukrainan välillä. Alueen rajoja ei ole määritelty selkeästi, mutta alue, joka edelleen kantaa nimeä, on Volynin alue Länsi-Ukrainassa. Volhynia on vaihtanut omistajaa useita kertoja historian aikana ja jaettu kilpailevien valtojen kesken. Se oli vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä. Puolan jakamisen yhteydessä tapahtuneen Venäjän liittämisen jälkeen koko Volhyniasta tuli osa Pale of Settlement -aluetta Venäjän valtakunnan lounaisrajalla, juutalaisten pihattoa. Tärkeitä kaupunkeja ovat Zhytomyr, Rivne, Lutsk, Zviahel ja Volodymyr. Eli ukrainanjuutalainen oli tämäkin sähläri, kuten diasteemainen viulunsoittaja katolla. Get off my property!
ellauri321.html on line 624: Wodehouse tunnetaan parhaiten kaikkitietävän Jeevesin ja hänen törkeän pomonsa Bertie Woosterin luojana. Myöhemmässä elämässä kirjailija kohtasi vihaisia julkisia syytöksiä, muun muassa kirjailija AA Milnen taholta, että hän oli tuntenut myötätuntoa Saksan natsihallintoa kohtaan. Oltuaan internoituna nykyisessä Puolassa Wodehouse teki Berliinissä nazien vieraana sarjan kevytmielisiä radiolähetyksiä, joita isänmaalliset brittikriitikot pitivät maanpetoksena. Hänen kannattajansa, mukaan lukien George Örwelö, puolustivat Wodehousea sanomalla, että hän oli naiivi eikä kiinnostunut politiikasta. Nyt on selvää, että näin ei ollut.
ellauri321.html on line 626: Wodehouse was living in France when war broke out. He was taken prisoner when Germany invaded and sent to an internment camp in the German town of Tost, Upper Silesia. Wodehouse wrote: "If this is Upper Silesia, what on earth must Lower Silesia be like?" Ala-Sleesian voivodikunta (puol. Województwo dolnośląskie) on yksi Puolan kuudestatoista voivodikunnasta. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Ala-Sleesian voivodikunnan pääkaupunki on Breslau. Voittajavaltojen Potsdamin sopimus antoi kaupungin Puolalle. Saksalaisväestö - vuoden 1910 väestönlaskennassa 96 % kaupungin asukkaista - siirrettiin länteen nykyisen Saksan alueelle, ja tilalle muutti puolalaisia muualta Puolasta ja Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta kuten Lvivistä. Samanlainen väestönvaihto taitaa olla menossa nyt Gazan kaistalla.
ellauri322.html on line 360: Länsinorjalaiset ovat tosi moukkia, mutta kehittyvät varmasti. Tapojen parantaminen tuo mukanaan hienompia moraalisia tunteita. He alkavat lukea käännöksiä joistakin hyödyllisimmistä saksalaisista tuotannoista, jotka on viime aikoina julkaistu, ja yksi seurueestamme lauloi laulun, jossa pilkattiin Ranskaa vastaan yhdistyneitä voimia, ja seura joi hämmennystä niille, jotka olivat hajottaneet Puolan.
ellauri325.html on line 146: Puolalaiset rekkakuljettajat estävät useita rajanylityspaikkoja Ukrainan kanssa ensi viikosta alkaen protestina jonka aihe on ukrainalaisten kuljetusyritysten vapaat kädet Puolassa, mikä vahingoittaa puolalaisten liiketoimintaa, yksi mielenosoituksen järjestäjistä sanoi.
ellauri325.html on line 399: Värvääjien kerrotaan käyvän yhä kovaotteisemmiksi. Toisaalta valtiovalta myös puuttuu kovalla kädellä sotakomissariaateissa rehottavaan korruptioon. Lusmuileva 22-vuotias Anton ymmärtää heitä, ketkä eivät tahdo taistella. Kaikki ovat peloissaan, mutta jos tilanne pahenee, en missään nimessä aio jäädä Kiovaan istumaan. Loikin rajan yli Unkariin tai Puolaan. Maasta pakenevat tai maan sisällä pakoilevat kohtaavat kuitenkin moraalisen dilemman. Onko oikein, että minä pakenin, kun muut jäivät? EVVK.
ellauri326.html on line 291: Ainoa tie ulos on tehdä sotilaallinen tappio koko Venäjälle. Siksi demokraattisten maiden on autettava ukrainalaisia kaikin voimin ja ennen kaikkea ASEIN! (Elävän voiman saatte ize tarjota.) Älkää huoliko, sodan jälkeen koko länsimaailma tulee avuksemne rakentamaan uudelleen sen, mikä on tuhoutunut, ja maa pystyy rakentamaan itsensä uudelleen. Voimme kernaasti ottaa länteen myös ukrainalaisia morsiamia, jos niitä on vielä jälellä. Ja Venäjä tulee makaamaan talouden ja tietoisuuden raunioissa, HAHA! Kotimaani uusi syntymä on mahdollista vain maan hallinnon täydellisellä tuholla. Imperiumi on amputoitava venäläisestä ihmisestä, kuin pahanlaatuinen syöpä. Tämä "nollatunti" on elintärkeä Venäjälle. Maallani on tulevaisuus vain, jos se käy läpi täydellisen tappion, kuten tapahtui Saksan kanssa. Ehkä voidaan jakaa se osiin kuten kävi Saxalle ja Puolalle. Tekin voisitte saada jonkun viipaleen. Slava Ukrainy!
ellauri326.html on line 456: Nuori Puola : kaunokirjallinen kokoelma. WSOY 1916 (sisältö : Juna / Danitowski ; Vieraat / Przubyszewski ; Tshuktshilaisia / Sieroszewski ; Kirjallisuushistoriallista / Silvanto )
ellauri327.html on line 432: Urhea pieni Suomi tulee väkkäränä perässä. Puolalaisten lasten muistovärssykin on jenkkilakupäiden mielimusaa räppiä. Rikkaat polakit asuu vartioidulla luxusalueella josta ne ajelevat kuponkeja leikkaamaan upouusilla Range Rovereilla. Lurppahuulen ämmän olisi kannattanut harjoitella käsituliaseita mieluumminkin kun sitä keppijumppaa josta konnat ei kun vimmastuivat.
ellauri328.html on line 138: Skotlannin asianajajien tiedekunta käyttää mottoa Suum cuique. Lause toimii myös Lundin yliopiston ja Uppsalan yliopiston oikeustieteellisten tiedekuntien mottona Ruotsissa, Varsovan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Puolassa sekä Bahian liittovaltion yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Brasiliassa. Ylläri.
ellauri330.html on line 204: Lembergissä lännessä ollaan ydinukrainalaisia. Venäjästä ei ole tietoa. No Lemberg kuuluikin Saxalle tai Puolalle suuren isänmaallisen sodan voittoon saakka. 99% of Americans speak English. But that, somehow does not make them Englishmen... A good point!
ellauri330.html on line 211:
| Мы сами здесь на юге так усердно и так наивно насаждали в городах обрусительные начала, наша печать столько хлопотала здесь о русском театре и распространении русской книги, что мы под конец совершенно потеряли из виду настоящую, осязательную, арифметическую действительность, как она «выглядит» за пределами нашего куриного кругозора. За этими городами колышется сплошное, почти тридцатимиллионное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, – и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, — и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Есть на этой меже села, где по ею сторону речки живут «хохлы», по ту сторону — «кацапы». Живут испокон веков рядом и не смешиваются. Каждая сторона говорит по-своему, одевается по-своему, хранит особый свой обычай; женятся только на своих; чуждаются друг друга, не понимают и не ищут взаимного понимания. Съездил бы туда П. Б. Струве, автор теории о «национальных отталкиваниях», прежде чем говорить о единой трансцендентной «общерусской» сущности. Такого выразительного «отталкивания» нет, говорят, даже на польско-литовской или польско- белорусской этнографической границе.(Урок юбилея Шевченко) | Me itse täällä etelässä istutimme niin ahkerasti ja niin naiivisti venäläistämisen periaatteita kaupunkeihin, meidän lehdistömme täällä höystyi niin paljon venäläisestä teatterista ja venäläisten kirjojen levittämisestä, että lopulta menetimme täysin silmistämme todellisen, kosketeltavan, aritmeettisen todellisuuden, miltä se "näyttää" kanahorisonttimme ulkopuolella. Näiden kaupunkien takana heiluu jatkuva, lähes kolmenkymmenen miljoonan voimakas Ukrainan meri. Katso jonain päivänä paitsi sen keskustaa, johonkin Mirgorodin tai Vasilkovsky-alueeseen, missä asustivat Ivan Ivanovizh ja Ivan Nikiforovitzh, katso sen laitamille, Harkovin tai Voronežin lääniin, juuri siihen rajaan, jonka jälkeen suuri venäläinen puhe alkaa - ja hämmästyt kuinka koskematonta ja väärentämätöntä se on. Tämä on jatkuva Ukrainan meri. Tällä rajalla on kyliä, joissa "khokholit" asuvat tällä puolella jokea ja "katsapit" asuvat toisella puolella jokea. Muinaisista ajoista lähtien he ovat asuneet vierekkäin eivätkä sekoitu. Kumpikin osapuoli puhuu omalla tavallaan, pukeutuu omalla tavallaan, ylläpitää omaa erityistapaansa; naimisiin vain omiin; vieraannuttaa toisiaan, eivät ymmärrä eivätkä etsi keskinäistä ymmärrystä. P. B. Struve, "kansallisten vastenmielisyyksien" teorian kirjoittaja, vittu menisi sinne ennen kuin puhuu yhdestä transsendenttisesta "kokovenäläisestä" olemuksesta. Sanotaan, ettei sellaista ilmeistä "luotaantyöntävyyttä" ole edes Puolan ja Liettuan tai Puolan ja Valko-Venäjän etnografisella rajalla. (Oppitunti Ševtšenkon vuosipäivänaä) |
ellauri330.html on line 494: Hmelnytskin kapina, myös kasakka-Puolan sota, tai Hmelnytskin kapina, oli kasakkojen kapina, joka tapahtui vuosina 1648-1657 Puolan ja Liettuan liittovaltion itäisillä alueilla ja johti kasakkojen hetmanaatin perustamiseen Ukrainaan. Hetmani Bohdan Khmelnytskyn komennossa Zaporozshin kasakat, jotka olivat liittoutuneita Krimin tataarien ja paikallisen ukrainalaisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat Puolan herruutta ja Puolan-Liettuan Kansainyhteisön joukkoja vastaan. Kapinaan liittyi kasakkojen siviiliväestöä, erityisesti roomalaiskatolisia ja ruteenialaisia uniaattipappeja ja juutalaisia kohtaan kiukkuisia joukkojulmureita sekä Ruteenian voivodikunnan voivodi Jeremi Wiśniowieckin rajuja kostotommeja.
ellauri330.html on line 496: Kapinalla on symbolinen merkitys Ukrainan suhteiden historiassa Puolaan ja Venäjään . Se lopetti puolalaisen katolisen szlachtan vallan Ukrainan ortodoksisessa väestössä; samaan aikaan se johti siihen, että Itä-Ukraina lopulta liitettiin Venäjän tsaarikuntaan, joka aloitettiin vuoden 1654 Perejaslavin sopimuksella, jossa kasakat vannoivat uskollisuutta tsaarille säilyttäen samalla laajan autonomian. Tapahtuma laukaisi poliittisen myllerryksen ja sisätaistelun Hetmanaatissa, joka tunnetaan nimellä Ruin. Puolan vastaisen kapinan menestys, Puolan sisäiset konfliktit sekä Puolan samanaikaiset sodat Venäjän ja Ruotsin kanssa (Venäjän ja Puolan sota (1654–1667) ja toinen Pohjan sota (1655–1660)) , päätti Puolan kultakauden ja aiheutti Puolan vallan maallisen laskun Puolan historiassa tulvana tunnetun ajanjakson aikana.
ellauri330.html on line 500: Tähän aikaan kasakoilla ei ollut heppoja mutta ne pyysivät tataareita apuun. Szlachta ( puola: [ˈʂlaxta]; Liettuan:šlėkta) olivat Puolan kuningaskunnan, Liettuansuurruhtinaskunnan ja Puolan ja Liettuan liittovaltion valtakunnan aatelisto, jolla oli luokkana hallitseva asema valtiossa, joka käytti laajoja poliittisia oikeuksia ja voimaa. Szlachta erosi luokkana merkittävästi Länsi-Euroopan feodaaliaatelista, sillä ne olivat allodiaaleja eikä mitään kunkun lojaaleja torppareita taxvärkkipäivineen. Pikku Rafu Koskimies kazoi mielissään ikkunasta kuinka iskän torpparit tuli töihin aaumuvarahin lähteäxeen mezätöihin sydänmaalle.
ellauri331.html on line 476: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
ellauri331.html on line 651: Aleksander Goltz (vas.) oli itävalta-unkarilainen maalari, mahdollisesti vähän pedofiili. Vähemmän tunnettu ryssä (oik.) väsää länkkäreiden aviisiin (Insider) antiputinistista satanismia. "Putin on avoimesti julistanut, että se kieltää kansojen vapautumistaistelun itsevaltaisista johtajista. Hän uskoo, että kaikki protestit ja värilliset vallankumoukset ovat lännen juonitteluja", hän sanoi asiantuntijan ääenpainolla. Goltzit ovat voineet olla alunperin sorbeja jostain Puolasta.
ellauri331.html on line 668: Sota.vision (SOTA) on venäläinen riippumaton uutiskanava. SODAn aloitti Grani.ru:n entinen toimittaja Alexandra Ageeva, joka loi oman YouTube-kanavansa kattamaan dramaattisimmat Venäjän opposition toimintaan liittyvät tapahtumat Moskovassa. Näihin kuuluivat mielenosoitukset Aleksei Navalnyn tukemiseksi, Bolotnaja-aukion tapaus ja piketit, joissa tuomittiin Venäjän sekaantuminen Ukrainaan. Sivusto kattaa pääasiassa maan sisäisiä mielenosoituksia. SOTAn suurin painopiste on oppositioagenda sekä pääkaupungissa että sen ulkopuolella. SOTA tekee yhteistyötä myös suuren toimittajajoukon kanssa, joka on sijoitettu maan ulkopuolelle, "esimerkiksi" Georgiaan, Latviaan, Liettuaan, Armeniaan, Kazakstaniin, Puolaan, Ukrainaan ja Yhdysvaltoihin. SOTA oli ainoa media, joka lähetti maailmanlaajuisia mielenosoituksia Aleksei Navalnyn tukemiseksi, ja niitä järjestettiin yli 60 paikassa ympäri maailmaa.
ellauri338.html on line 85: Martin Gilbert oli piirrellyt kirjan täyden juutalaismielisiä karttoja Arab-Israel konfliktista 1973. Kirja oli tarjon Pasilan sivukirjaston ajankohtaista hyllyssä. Kappas Martin on kuin onkin anglosexisesta nimestä huolimatta juutalainen! Hänen isänsä oli kultaseppä Goldberg ja äiti Miriam. Kaikki hänen isovanhempansa olivat syntyneet juutalaisten aitauxessa Tsaari-Venäjällä (nykyinen Puola ja Liettua). Yhdeksän kuukautta toisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen hänet evakuoitiin Kanadaan osana Britannian pyrkimyksiä suojella lapsia. Vanha tautien vaivaama mies, pieni kuin pyhänä kasvanut. Martinin tarkoitus oli puolustella Israelin vuoden 1973 hyökkäyssotaa jossa GT-sählämit etenivät Suezin kanavalle asti, missä ne sitten pysäytti länkkäreiden huoli kanavan läpikulkuliikenteestä. Ei hitto sentään ruveta maxamaan juutalaisille siitä tulleja.
ellauri338.html on line 231: Syksyllä 1977 (muiden lähteiden mukaan 1978) Puolan kansantasavallan hallitus valitti kansainväliseen välitystuomioistuimeen ja ilmoitti, että koska vodkaa tuotettiin ensimmäisen kerran Puolassa, vain puolalaiset yritykset voivat myydä ulkomaan markkinoille tavaroita nimellä "vodka"
ellauri338.html on line 233: Medinsky mainitsee Puolan tappion vodkakiistassa ja kirjoittaa: "Mikään kansainvälinen tuomioistuin ei ole koskaan saanut selville, kuka keksi vodkan. Ei koskaan ollut kysymys prioriteeteista keksinnössä, niin sanotusti. Välienselvittelyn aihe oli 'puhtaasti' kaupallinen. Puolalaiset halusivat todistaa yksinoikeutensa 'brändiin' eli tavaramerkkiin."
ellauri340.html on line 139: Bauman syntyi tarkkaavaiseen puolalaiseen juutalaisperheeseen Poznańissa, toisessa Puolan tasavallassa, vuonna 1925. Vuonna 1939, kun natsi-Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan, hänen perheensä pakeni itään Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan aikana Bauman värväytyi Neuvostoliiton hallitsemaan ensimmäiseen Puolan armeijaan ja työskenteli politrukkina. Hän osallistui Kolbergin taisteluun (1945) ja Berliinin taisteluun. Toukokuussa 1945 hänelle myönnettiin sotilaallinen kunniaristi. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi Puolan armeijan nuorimmista majoneeseista.
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 144: Aluksi Bauman pysyi lähellä ortodoksista marxilaista oppia, mutta Georg Simmelin ja Antonio Gramscin vaikutuksesta hän kritisoi yhä enemmän Puolan kommunistista hallitusta. Tästä johtuen hänelle ei koskaan myönnetty professuuria edes habilitoitumisen jälkeen . Mutta sen jälkeen kun hänen entisestä opettajansa Julian Hochfeldistä tehtiin Unescon yhteiskuntatieteiden osaston varajohtaja Pariisissa vuonna 1962, Bauman itse asiassa peri Hochfeldin tuolin.
ellauri340.html on line 146: Bauman menetti perintötuolinsa vuoden 1968 vainoissa. Hän joutui luopumaan Puolan kansalaisuudesta saadakseen luvan poistua maasta. Vuonna 1968 hän meni Israeliin opettamaan Tel Avivin yliopistoon . Vuonna 1970 hän muutti Isoon-Britanniaan.
ellauri340.html on line 148: Puolalaisen Politykan viikkolehden 2011 haastattelussa Bauman kritisoi sionismia ja Israelia sanomalla, että Israel ei ole kiinnostunut rauhasta ja että se "käyttää holokaustia hyväkseen laillistaakseen kohtuuttomia tekoja". Hän vertasi Israelin Länsirannan muuria Varsovan geton muureihin, jossa tuhansia juutalaisia kuoli holokaustissa. Israelin Puolan-suurlähettiläs Zvi Bar kutsui Baumanin kommentteja "puolitotuuksiksi" ja "perusteettomiksi yleistyksiksi". Vuonna 2013 Bauman teki ensimmäisen vierailunsa Israeliin sen jälkeen, kun hän lähti Israelista vuonna 1970.
ellauri343.html on line 182: Anton, nuori vuonna 1939? Vakavasti? Armeijalla, jossa on enemmän panssareita kuin koko maailmassa yhteensä? Sisällissodan, Espanjan, Kiinan sodan kokemuksella? (ja Suomen sodan aikaan myös yhteinen sota saksalaisten kanssa Puolaa vastaan). Mitä "poskille" sanot? Tällaisten jättimäisten tappioiden kautta? Täysin pilalla oleva potentiaali, jota valmisteltiin 30-luvun alusta lähtien? Ottaen huomioon bolshevikkien "suuren suunnitelman" (ei vähempää, ei enempää - koko maailman valtaaminen) ei ole hyppysellinen.... Neuvostoliitto kuoli siinä sodassa. Sellaista se oli, Voitto. Toisin kuin nykyajan hauraat mielet, kaikki ymmärsivät sen silloin hyvin. Minäkin muistan sen hyvin. Tai ainakin olen lukenut Svetlana Vasiljevitsin kirjasta. Ja viitteeksi, suomalaiset osoittautuivat Neuvostoliiton liittolaisiksi vuodesta 1944. Kaikki tämä sotku (sota suomalaisia vastaan, Leningradin saarto) ei olisi tapahtunut, ellei Leninin "hämmästyttävä" politiikka Suomea kohtaan olisi tapahtunut.
ellauri343.html on line 280: Pitkin kevättä ja kesää 1920 Sivén teki Ulkoministeriölle ehdotuksia Itä-Karjalan vapauttamiseksi ja sen vapautusliikkeen tukemiseksi. Sivén sai Ulkoministeriöstä koko ajan tietää kuinka neuvottelut Tartossa etenivät ja hän tiesi, etteivät asiat edenneet hänen haluamallaan tavalla. Hän kävikin Holstin luona Ulkoministeriössä neuvottelemassa siitä, että tulisi hyödyntää Itä-Karjalassa Neuvosto-Venäjän ja Puolan välistä sotaa. Sivén alkoi laatia kesällä-syksyllä karjalaispakolaisten huonosti aseistettujen joukkojen johtajan jääkärikapteeni Kalle Matan kanssa Karhunpesäsuunnitelmaa, jonka tavoitteena oli synnyttää aseellinen painostuspolitiikka, jossa karjalaiset nousisivat vapaustaisteluun. Näin Suomi saisi painoarvoa vaatimuksilleen Itä-Karjalan suhteen.
ellauri344.html on line 172: Varmentaakeeen valtansa kiihoittavat he shauvinisteja (esim. Ukrainan porvarillinen demokratia mensehevikeineen, Petljura etunenässä, Puolan — sosialipatriootti Pilsudsky ensimäisenä j.n.e.) siivottomiin juutalaisverilöylyihin, jotka voittavat tsaarillisen poliisihirmuvallan aikaansaannokset.
ellauri344.html on line 279: Puolan turvallisuusviraston johtaja Jacek Siewieran mukaan saksalaisarvio on liian optimistinen. Hänen mukaansa Natolla on vain kolme vuotta aikaa valmistautua Venäjän hyökkäykseen.
ellauri345.html on line 657: Hän inhosi ranskalaisia ja vihasi englantilaisia. Hänestä Saxa oli jumalan valittu kansa. "Me menemme siis Hermannin taisteluun / ja haluamme kostaa." Hän varoitti myös liian läheisestä kosketuksesta juutalaisuuteen: Vaikka "Aabrahamin siementä" voidaan tuskin tunnistaa kristinuskoon kääntymisen vuoksi toisessa sukupolvessa, haitallisia ovat "tuhannet, joita Venäjän tyrannia nyt lähettää meille Puolasta joka päivä, joka vuosi ne vielä enemmän metsästää kaulaasi", "idästä tuleva epäpuhdas tulva". Hän varoitti väitetystä juutalais-intellektuelli-salaliitosta: "juutalaiset tai kastetut ja ... voideltu juutalaiset toverit" olivat "luultavasti ottaneet haltuunsa reilun puolet kirjallisuudesta" ja levittäneet "rohkeaa ja villiä meluaan, jonka avulla he ... jokaisen pyhän ja inhimillinen valtiojärjestys valheena ja " Pitkä, "epävakaa olemassaolo" oli "venyttänyt heistä ilkeitä, vähäpätöisiä, pelkurimaisia ja nihkeitä"; he olivat "kärsimättömiä jokaisessa vaikeassa yrityksessä ja jokaisessa kovassa työssä" ja olivat siksi "kärsimätön" jokaisen " "pyrkimys helppoon ja hetkelliseen voittoon". Arndt kuvaili vaatimuksia vuoropuhelusta, ihmisyydestä ja suvaitsevaisuudesta juutalaisia kohtaan "universaalina filosofiana ja yleismaailmallisena rakkautena", jotka olivat "heikkouden ja säälittävyyden" merkkejä. Jo vanhana ikänään Arndt kääntyi ”levottomaisia, uteliaita ja hapuilevia ja huolestuttavia heprealaisia” vastaan.
ellauri348.html on line 838: Bandura oli puolalaista ja ukrainalaista syntyperää; hänen isänsä oli kotoisin Krakovasta, Puolasta, kun taas hänen äitinsä oli Ukrainasta. Ne olivat varmaana banderisteja.
ellauri350.html on line 70: Alvin Toffler syntyi 4. lokakuuta 1928 New Yorkissa ja varttui Brooklynissa. Hän oli Rosen (Albaum) ja turkismiehen Sam Tofflerin poika, molemmat Puolan juutalaisia jotka olivat muuttaneet Amerikkaan.
ellauri351.html on line 251: Kurt Lewin (/lɛˈviːn/ lə-VEEN; 9 September 1890 – 12 February 1947) was a German-American psychologist, known as one of the modern pioneers of social, organizational, and applied psychology in the United States. Lewin is often recognized as the "founder of social psychology". Lewin syntyi vuonna 1890 juutalaiseen perheeseen Mogilnossa, Mogilnon läänissä, Posenin maakunnassa, Preussissa (nykyinen Puola ). Se oli pieni kylä, jossa asui noin 5000 ihmistä, joista noin 150 oli juutalaisia. Lewin sai ortodoksisen juutalaisen koulutuksen kotona. Hän oli yksi neljästä keskiluokan perheeseen syntyneestä lapsesta. Hänen isänsä omisti pienen sekatavaraliikkeen, ja perhe asui myymälän yläpuolella olevassa asunnossa. Hänen isänsä Leopold piti maatilaa yhdessä veljensä Maxin kanssa; tila oli kuitenkin laillisesti kristityn omistuksessa, koska juutalaiset eivät tuolloin saaneet omistaa maatiloja.
ellauri352.html on line 444: Wir nehmen Datenschutz Ernst, denn wir gehören zur Schutzstaffel. Markus eläytyy eläytyvästi Auschwitzin nuoren lääkärin housuihin. Pilkkukuumeen aiheuttaa rikettsiaa levittävä täi tai lude. Saxalaiset kokeilivat rokotteita junantuomiin untermenscheihin. Mengele on hurjan hyvä lasten kanssa. Et uskokaan kuinka paljon koko päivä lasten kanssa syö voimia. Puolalainen Weigl ruokki täitä Lembergissä ja jauhoi niitä rokotteexi. Minä keitän täitä. Markuxen henkilöt tässä luvussa on faktisia.
ellauri352.html on line 476: Kirjoittajan varhaisin muisto oli, kuinka hän pienenä juutalaisena lapsena Riiassa joutui näkemään miehen murhaavan "univormuihin pukeutuneiden miesten" toimesta. Tämä mies saattoi olla hänen isänsä - ensimmäisen persoonan kertoja ei koskaan mainitse syntymäaikaansa, mutta ilmeisesti hän oli silloin liian nuori muistaakseen tarkemmin. Kun hän pystyi piiloutumaan maatilalle Puolassa veljiensä kanssa, hänet pidätettiin ja lähetettiin kahteen keskitysleiriin. Ensimmäisellä leirillä hän tapasi kuoleva äitinsä, josta hänellä ei ollut aiemmin ollut muistikuvaa, viimeisen kerran. Tuhoamisleiriltä vapautumisen jälkeen hänet vietiin ensin orpokotiin Krakovaan ja sitten Sveitsiin. Siellä hän pystyi vasta vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen jälkeen rekonstruoimaan menneisyytensä, jonka hän muisti vain sirpaleina (ja oli hänen sveitsiläisten adoptiovanhempiensa tabu).
ellauri352.html on line 670: Kevään tulet (1949) Aasian ääni (1951) Toko-rin sillat (1953) Sayonara (1953) Havaiji (1959) Kunnanjohtajan raportti (1961) Asuntovaunut (1963) Lähde (1965) Ajelehtijat (1971) Satavuotis (1974) Chesapeake (1978) Elämänlaatu (1980) Liitto (1980) Avaruus (1982) Puola (1983) Texas (1985) Legacy (1987) Alaska (1988) Matka (1988) James A. Michenerin USA: Ihmiset ja maa (Kassa: Peter Chaitin 1988) Karibian (1989) Kotka ja korppi (1990) Romaani (1991) Maailma on Kotini (1991) Meksiko (1992) Taantuma (1994) Ihme Sevillassa (1995) Tämä jalo maa: visioni Amerikasta (1996) Matecumbe (2007).
ellauri352.html on line 698: Puola
ellauri352.html on line 700: Yksinkertainen mutta epäjohdonmukainen Michenerin perhekolmio -lähestymistapa tarjoaa täplän, hämmentävän yleiskatsauksen monimutkaiseen historiaan; samalla kun hän korostaa Puolan johtajuuden puutteita, hän idealisoi ja hämärtää muualla – esimerkiksi lähes täydellisellä puolalaisen antisemitismin kalkinpoistolla. Ja huolimatta muutamista seurusteluista ja häistä, hahmojen paraati täällä on tasaista, täysin huumorintajutonta, ei-osallistuvaa. Etsi sitten muualta joko vahvaa historiallista fiktiota tai johdonmukaista johdatusta Puolan historiaan. Mutta katso siitä huolimatta bestseller-luetteloita: tosiasiat ovat kasaantuneet, otsikko on otsikoissa, sivurivi on väistämätön.
ellauri353.html on line 446: Kansankomissaari Trotski vaati kaupungin komentaja A. Ya. Parkhomenkon pidättämistä ja hänen oikeudenkäyntiään; Parkhomenko pelastui vain Stalinin esirukouksella. Eipä aikaakaan niin juutalainen Trozki sai kyytiä. Ja sen heimoveli Babel joka teki raakaa pilaa Puolan fiaskosta.
ellauri353.html on line 448: Neuvostoliiton ja Puolan sodassa 1. ratsuväki osallistui Kiovan operaatioon ja yritti sitten vallata Lvovin onnistumatta siinä. Taisteluissa Varsovan lähellä Budyonnyn armeija kärsi vakavan tappion Puolan säännölliseltä ratsuväeltä Komarowin taistelussa. Budennovilaisten vetäytymistä Varsovasta leimasivat joukkoryöstelyt ja siviiliväestöön kohdistuva väkivalta. Tänä aikana jotkut 1. ratsuväen armeijan yksiköt värjäytyivät vereen juutalaisten kaupunkien pogromeilla.
ellauri353.html on line 480: Volynia on Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. Se oli osa Pale of Settlementtiä. Venäjän juutalaisten asuinalue (ven. черта оседлости, tšerta osedlosti; jidd. דער תּחום-המושבֿ, der tkhum-ha-moyshəv; hepr. תְּחוּם הַמּוֹשָב, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua. Alueen rajasi keisarinna Katariina Suuri Puola-Liettualle kuuluneiden alueiden siirryttyä Puolan jaoissa Venäjälle vuonna 1772. Laajimmillaan alue sijaitsi nykyisten Liettuan, Latvian, Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Länsi-Venäjän ja Itä-Puolan alueilla, ja siihen kuuluivat sen ajan suurista juutalaiskaupungeista muun muassa Vilna, Minsk ja Odessa. Kiova, Jalta ja muutama muu alueen suurista kaupungeista olivat kuitenkin juutalaisilta yhä suljettuja. Alue lakkautettiin virallisesti vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen myötä. Porukoista iso osa päätyi jenkkeihin, niin Odessan pulskeat kuin Galizian lommoposkiset.
ellauri353.html on line 492: Hmelnytskyin suunnitelman mukaan tavoitteena oli Puolan ja Liettuan liittovaltion valtion täydellinen likvidaatio ("koko kruunu tuhottaisiin, ikään kuin Puolan kruunu ei olisi koskaan ollut olemassa") ja itsenäisen Venäjän valtion (no, Venäjän suuriruhtinaskunta) luominen koko Ukrainan ja Valko- Venäjän etnografiselle alueelle Hetmanin ja Zaporozshin armeijan vallan alla. Tämä hämmensi suuresti Moskovan hallitusta, joka teki kaikkensa estääkseen tämän liittouman menestyksen. Moskova aloitti sodan Ruotsin kanssa solmittuaan rauhan Puolan ja Liettuan liittovaltion kanssa. Samaan aikaan Puolan ja Liettuan liittovaltion alueella riehui sota, joka jäi historiaan nimellä "Tulva". Sotilaalliset epäonnistumiset ja epäonnistuminen diplomaattisten suunnitelmien toteuttamisessa joudutti hänen kuolemaansa. Khmel sai paskahalvauxen.
ellauri353.html on line 494: Venäjän liittyminen sotaan Puolaa vastaan ei tuonut nopeaa voittoa ja kasakkavaltion ja Venäjän välille syntyi nopeasti kiistoja itsehallinnon rajoista ja valloitettujen alueiden hallinnasta. Pohjan sodan sytyttyä vuonna 1655 H’melnytskyi menetti luottamuksensa Venäjän haluun sotia Ukrainan puolesta ja hän alkoi harkita liittoutumista Venäjän ja Puolan yhteisten vihollisten, erityisesti Ruotsin kanssa. Hän kävi salaista kirjeenvaihtoa Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan kanssa, mutta tämä ei ehtinyt johtaa mihinkään ennen H’melnytskyin kuolemaa elokuussa 1657. Huhujen mukaan turkkilaiset olisivat myrkyttäneet hänet.
ellauri353.html on line 505: Cedric Errol Fauntleroy (1891–1973) oli yhdysvaltalainen lentäjä, joka vuonna 1919 tarjoutui palvelukseen Puolan ilmavoimiin Puolan ja Neuvostoliiton välisen sodan aikana vuosina 1919–1921.
ellauri353.html on line 516: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän saapui Puolaan. 1. elokuuta 1919 lähtien hän oli 7. hävittäjälentueen toinen järjestäjä ja komentaja. Tadeusz Kościuszko - yksikkö, joka koostuu amerikkalaisista vapaaehtoisista lentäjistä. Sitten nimitettiin 3. lentolentueen komentajaksi. 1. maaliskuuta 1920 hänet hyväksyttiin Puolan armeijaan sopimusupseeriksi majurin arvolla.
ellauri353.html on line 545: Neuvostoliiton ja Puolan välisen sodan aikana, joka puhkesi aktiiviseen elämään vuonna 1920, suurilla ratsuväen yksiköillä oli erittäin tärkeä rooli molemmille osapuolille. Budënniyn 1. hevosarmeija 1 (Konnaya Armiya) ja Gai Khanin KavKor johtivat Neuvostoliiton etenemistä: vain, jotta molemmat joukot päätyivät melko häpeälliseen vetäytymiseen. Puolan ratsuväki oli myös tärkeä, mutta puolalaisten ratkaisevat taistelut voitettiin suurelta osin ilman niitä – Varsovan puolustus, Piłsudskin oikea koukku Veikselissä ja Niemenin taisteluja johti jalkaväki.
ellauri353.html on line 547: Lisäksi eri syistä vastapuolten ratsuväki ei käytännössä koskaan taistellut toisiaan vastaan. Aluksi Budënniy tuhosi puolalaisen ratsuväen läpimurtonsa jälkeen Kiovan lähellä, ja sen jälkeen he tapasivat vain 31. elokuuta 1920. Epäilen, että tällä viimeisellä Puolan taistelulla on yhtä paljon tekemistä sen "todisteena", että puolalainen ratsuväki oli parempi kuin Neuvostoliiton ratsuväki (Ukrainan turpasaunan mainizemista välteltiin huolella), kuin sillä on tekemistä kampanjan todellisen merkityksen kanssa. Varmasti siitä esitetään kaikenlaisia naurettavia väitteitä.
ellauri353.html on line 551: "Komarówin taistelu oli yksi Puolan ja bolshevikkien välisen sodan tärkeimmistä taisteluista. … Se oli sodan historian suurin ratsuväen taistelu vuodesta 1813 lähtien ja viimeinen suuri taistelu, jossa ratsuväkeä käytettiin sellaisenaan eikä ratsastavana jalkaväkenä.
ellauri353.html on line 561: Vaikka taistelua kuvattiin usein suurena puolalaisena voittona, taistelu jätti Konnaya Armiyat ennalleen, ja he pääsivät ulos Puolan motista Werbkowicessa. Varmasti puolalainen ratsuväki oli suoriutunut erittäin hyvin fyysisessä taistelussa, mutta heidän energisen liikkeensä puute koko päivän aikana petti heidät. Kentän hallussa oli vain tunnearvoa – tavoitteena oli ollut Neuvostoliiton hevosarmeijan motittaminen, eikä sitä saavutettu, koska hengästyneet puolalaiset eivät kyenneet jatkamaan takaa-ajoa.
ellauri353.html on line 568: Isaac Babel näyttää olleen läsnä kuudennen divisioonan politrukkina ja hänen novellinsa tapahtumien ympärillä viittaa huomattavaan hengenmenetyxeen sekä komentajien että miesten keskuudessa. Mutta on muistettava, että hän kirjoitti fiktiota ja nimien muuttamisen lisäksi hänen tarinansa eivät ole luotettavia yksityiskohtiensa suhteen – esimerkiksi hänen tarinansa Cześnikistä kertoo taistelusta Jakolevin entisiä Neuvostoliiton kasakkoja vastaan, jotka olivat Puolan armeijan pohjoispuolella, joten melko kaukana Cześnikistä.
ellauri355.html on line 260: Putin kertoo Tucker Carlsonille, että Yhdysvaltojen "täytyy lopettaa aseiden toimittaminen" Ukrainalle. Putin kertoo ettei Venäjä välttämättä ole kiinnostunut Latviasta eikä Puolasta.
ellauri355.html on line 264: Putin käytti yli 30 minuuttia kertomaan Venäjän, Liettuan, Puolan ja Ukrainan historiasta monologissa, joka vei katsojat Oleg Viisaan 800-luvun hallinnosta 1300-luvun taisteluihin ja Leninin ulkopolitiikan kritiikkiin.
ellauri362.html on line 410: Myöhemmin asiaan sekaantui vielä 1 juutalainen kallonkutistaja, Zvi Lothane (syntynyt 21. toukokuuta 1934 Lublinissa , Puolassa, nimellä Hersz Szuldyner), myös Henry Lothane, joskus Henry Zvi Lothane , on israelilais-amerikkalainen psykoanalyytikko, psykiatri ja yliopistoprofessori. Hänen vanhempansa kutsuivat häntä "Henioksi" tai "Henrykiksi". Israelissa etunimi "Hersz" muutettiin muotoon "Zvi" ja nimi oli nyt "Zvi Szuldiner".
ellauri367.html on line 241: Bund (lyhenne sanoista Algemeyner Yidisher Arbeter Bund in Lite, Poyln un Rusland ; General Jewish Workers' Union Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä ) oli juutalainen sosialistinen puolue, joka perustettiin Venäjällä vuonna 1897; Tietyn ideologisen kehityksen jälkeen se yhdistettiin omistautumiseen jiddishille, autonomismille ja maalliselle juutalaiselle nationalismille, ja se hahmotteli juutalaista elämää sellaisena kuin se elettiin Itä-Euroopassa ("Doykeyt"; "Dasein", "Hereness" Bund-ideologiassa), joka vastusti jyrkästi sionismia ja muita käsityksiä koko maailmaa kattavasta juutalaisen kansallisesta identiteetistä.
ellauri367.html on line 261: Esther Frumkin (jiddish: עסטער פרומקין ; 1880 – 8. kesäkuuta 1943), syntynyt Malkhe Khaye Lifshitz ja joka tunnetaan toisellakin nimellä, Marija Jakovlevna Frumkinan nimellä, tai pelkkä Esther, palveli Neuvostoliiton poliitikkona ja Bundistisena vallankumouksellisena johtajana General Jewish Labour Bundissa Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä ja myöhemmin Jevsektsiyassa Neuvostoliitossa. Jiddishin kielen kiihkeä kannattaja, hänen poliittinen kantansa juutalaisten assimilaatiosta ei tyydyttänyt perinteisiä juutalaisia eikä neuvostojohtajia.
ellauri367.html on line 269: Puolan Bund jatkoi säälimätöntä kampanjaansa sionismia ja uskonnollista ortodoksisuutta vastaan. Bund vastusti jyrkästi heprean opetusta, mutta muutti hieman suhtautumistaan perinteisiin juutalaisiin juhlapäiviin ja juutalaisen historian opetukseen.
ellauri367.html on line 301: Päätellen, että kansainvälisen rahoituksen tavoitteena on natsismin hyökätä stalinismia vastaan sotilaallisesti, hän pyrkii edistämään liittoa Puolan jakamisen ympärillä (Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen esikuvana). Gabriel kysyy sitten yhteyshenkilön nimeä, joka voisi varmuudella sanoa olevansa kansainvälisen korkean rahoituksen alalla. Rakovsky sanoo, että Lionel Walter Rothschild oli yksi heistä (kuoli 1937), Kuhn, Loeb & Co -pankki Schiffin, Warburgin, Loebin ja Kuhnin perheen, Bernard Baruchin, Felix Frankfurterin, Frank Altschulin, Benjamin Victor Cohenin, Nathan Straus Jr:n kanssa., Laurence Steinhardt, Léon Blum, Samuel Irving Rosenman, Walter Lippmann, Herbert H. Lehman, Dreifus, Thomas W. Lamont, Georges Mandel, Henry Morgenthau, Mordecai Ezekiel, Jesse L. Lasky, mutta neuvoo häntä lopulta puhumaan Yhdysvaltain Neuvostoliiton suurlähettiläs Joseph E. Daviexelle.
ellauri368.html on line 47: New York Times kuvaili jiddiškirjailijaa Avrom Sutzkeveriä (1913–2010) "holokaustin suurimmaksi runoilijaksi". Nykyisellä Valko-Venäjällä syntynyt Sutzkever vietti lapsuutensa sotapakolaisena Siperiassa, palasi Puolaan osallistumaan sotien väliseen jiddishkulttuurin kukoistukseen, joutui natsimiehityksen aikana Vilnan gettoon, pakeni juutalaisten partisaanien joukkoon ja asettui sodan jälkeen uuteen Israelin valtioon. Henkilökohtainen ja poliittinen, mystinen ja kansallinen, hänen työnsä, mukaan lukien yli kaksi tusinaa runokokoelmaa, useita tarinoita ja muistelma, osoitti tapoja, joilla jiddishin luovuus tasapainotti samanaikaisesti surun ja herätyksen vaatimuksia holokaustin jälkeen. Kirjassa The Full Pomegranate hieno kääntäjä Richard J. Fein valitsee ja kääntää Sutzkeverin parhaita runoja, jotka kattavat hänen uransa täyden leveyden. Sutzkever on jiddishin runokaanonin hengellisesti ravitsevin runoilija.
ellauri370.html on line 705: Kapistraano syytti myös Puolan kuningasta Casimir IV:tä siitä, että juutalaisten erityisoikeudet Puolassa loukkasivat kanonista oikeutta. Kapistran näki Casimir IV:n tappion Konitzin taistelussa vuonna 1454 jumalallisena rangaistuksena kuninkaan käytökselle. Kuninkaan täytyi sitten taipua Kapistranin toiveille ja suorittaa lukuisia pienehköjä pogromeja Puolassa.
ellauri370.html on line 756: Puolanjuutalaisten kuskaaminen 30-luvulla Puolan rajalle jossa kumpikaan puoli ei tahtonut niitä huolia kuulostaa kumman tutulta... ai niin, sehän on kuin kertausta Venäjän ja Suomen rajalta 20-luvulla, siis 2020. Ja toinen déjà vu on kristalliyön alkutahdit, kun Hamas, sori epätoivoinen Herschel Grünspan osti pyssyn ja kävi ampumassa sakemanni Ernst von Rathin Pariisin lähetystössä. Siitähän Heydrich riemastui ja järjesti Saxassa aivan hurjan pogromin. Juutalaiset oppivat tärkeän läxyn kristalliyöstä, miten käyttää terrorismia verukkeena kansanmurhalle. Nojoo, samaa läxyä kertasivat jenkitkin 9/11 perästä. Eikä se sunkaan siitä alkanut, näin on menetelty maailman sivu. Syntipukkeilu on ideana aivan mainio. Pannaan vahinko kiertämään, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. They owe us SOOOOO much...
ellauri370.html on line 763: Aktiivisempi juutalaisia syrjivä politiikka alkoi Puolan jakamisesta 1700-luvulla Itävallan, Preussin (Saksan) ja Venäjän toimesta, mikä johti ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa suureen juutalaisten asukkaan maan hallintaan Venäjän jaossa. Tämä maa nimettiin Pale of Settlementiksi, josta juutalaisia kiellettiin muuttamasta Venäjän sisäpuolelle. Vuonna 1772 Katariina II pakotti Pale of Settlementin juutalaiset jäämään shtetleihinsä ja kielsi heitä palaamasta kaupunkeihin, jotka he miehittivät ennen Puolan jakamista. Pale of Settlement virallistettiin vuonna 1791 tarkoituksena vapauttaa Moskova juutalaisista. Sen rajat saatiin päätökseen vuonna 1812, kun Bessarabia liitettiin.
ellauri370.html on line 802: Puolalainen arvio
ellauri370.html on line 804: Hmelnytskyn roolia Puolan valtion historiassa on nähty enimmäkseen negatiivisessa valossa. Vuoden 1648 kapina osoittautui Puolan kansainyhteisön kultakauden lopuksi ja sen lopun aluksi. Vaikka se selviytyi kapinasta ja sitä seuranneesta sodasta, Puola jaettiin sadassa vuodessa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Monet puolalaiset syyttivät Hmelnytskia tästäkin.
ellauri370.html on line 806: Hmelnytsky on ollut useiden kaunokirjallisten teosten kohteena 1800-luvun puolalaisessa kirjallisuudessa, mutta huomattavin hänen käsittelynsä puolalaisessa kirjallisuudessa on Henryk Sienkiewiczin Tulella ja miekalla. Puolan aatelisen Sienkiewiczin melko kriittistä kuvausta hänestä on hieman moderoitu Jerzy Hoffmanin vuoden 1999 elokuvasovituksessa. Edellä kuvatut mehukkaat pogrom-kohtauxet on häivytetty aika lailla taustalle.
ellauri370.html on line 819: Puolassa on enää kourallinen juutalaisia. Pohjoismaihin loikanneita luvattu maa ei napannut. Israelilaisen kenraalin oli tunnustettava että oli ollut helpompi vallata Jerusalem palestiinalaisilta kuin saada polakkeja mukaan alijaan.
ellauri371.html on line 583: Vuosisatoja vanha paha tulevaisuuden hyvän perustana. Pitääkö sinulle vielä todistaa, että meidän sääntömme on Jumalalta määrätty... Onko se todella sellaista rikkautta, sitä emme tule todistamaan, sillä kaikki se paha sitte niin mitä meidän oli lopulta pakko tehdä, palveli todellista hyvää ja tuo kaiken käsky... Vaikka jollain voimalla, silti se asennetaan, hänmies. Pystymme todistamaan, että me olemme ne hyväntekijät, jotka palauttivat hyvyyden revittyyn maahan ja vaihtoivat Puolan johdon. Paha yskä ja yhä pahenee.
ellauri372.html on line 35: Nazit saivat Puolan puzattua juutalaisista 99% eli melkein 3 miljoonaa. Gazalaisia on 2 miljoonaa. Genosidi onnistuu, kun on äidin antamat aineet.
ellauri372.html on line 189: Näiden tutkimusten keskellä syttyi ensimmäinen maailmansota. Maximilianin isä, Julius Kolbe, liittyi Józef Piłsudskin puolalaisiin legioonoihin, jotka taistelivat venäläisiä vastaan itsenäisen Puolan puolesta, joka on edelleen alistettu ja edelleen jaettu Preussin, Venäjän ja Itävallan kesken. Venäläiset saivat Julius Kolben kiinni ja hänet hirtettiin petturina muitta mutkitta 43-vuotiaana, mikä oli traumaattinen tapahtuma nuorelle Maximilianille. Max alkoi työskennellä syntisten ja katolisen kirkon vihollisten, erityisesti vapaamuurarien, kääntymisen puolesta Neitsyt Marian esirukouksella. Hän lisäsi rukouxeen loppukaneetin jossa vapaamuurarit erixeen mainittiin. Ajatus otettiin hyvin vastaan, mutta se kohtasi järjestyshierarkian ja asianajajien hyväksynnän esteitä, joten sitä ei koskaan hyväksytty virallisesti hänen elämänsä aikana, eikä sitä enää jatkettu hänen kuolemansa jälkeen.
ellauri372.html on line 386: Yxin tein laskien on Netanjahun putinistan juutalaisten Third Reich. Toinen oli tämä simoniittain dynastia, ja ensimmäinen oli muinoinen kunkku Daavid huoneineen. Loppu aika on vietetty diasporassa eri paikoissa. Kolmatta temppeliä hommataan mutta se on vielä vaiheessa. Puolaa sanoivat aikoinaan kolmennexi temppelixi kun siellä oli paljon juutalaisia, mutta sitten tuli Bogdan Hmelnitski ja Spitzgruberi sanomaan "mutta minä SÖIN sen".
ellauri373.html on line 616: Monissa kaupungeissa Venäjällä, Romaniassa, NI, Galicia ja Puola, Bne Moishe -yhteiskunta perustuu Lodgen kuilu, nimeltään "Lishkot" (Бізпкоі). Heidän seuraukset leviävät edelleen ja ulottuivat Pariisiin, Berliiniin, Englantiin, Varsovaan ja Palestiinaan.
ellauri374.html on line 237: Puolanjuutalaisten kuskaaminen 30-luvulla Puolan rajalle jossa kumpikaan puoli ei tahtonut niitä huolia kuulostaa kumman tutulta... ai niin, sehän on kuin kertausta Venäjän ja Suomen rajalta 20-luvulla, siis 2020. Ja toinen déjà vu on kristalliyön alkutahdit, kun Hamas, sori epätoivoinen Herschel Grünspan osti pyssyn ja kävi ampumassa sakemanni Ernst von Rathin Pariisin lähetystössä. Siitähän Heydrich riemastui ja järjesti Saxassa aivan hurjan pogromin. Juutalaiset oppivat tärkeän läxyn kristalliyöstä, miten käyttää terrorismia verukkeena kansanmurhalle. Nojoo, samaa läxyä kertasivat jenkitkin 9/11 perästä. Eikä se sunkaan siitä alkanut, näin on menetelty maailman sivu. Syntipukkeilu on ideana aivan mainio. Pannaan vahinko kiertämään, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. They owe us SOOOOO much...
ellauri378.html on line 62: Saksalainen puolustussyyttäjä Hans Rolfe väittää, että syytetyt eivät olleet ainoita, jotka auttoivat tai jättivät huomiotta natsihallinnon. Hän väittää, että Yhdysvallat on tehnyt yhtä pahoja tai pahempia tekoja kuin natsit, kuten Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin Oliver Wendell Holmes Jr.:n tuki ensimmäisille eugeniikkakäytännöille; Saksan ja Vatikaanin Reichskonkordat vuodelta 1933, jota natsien hallitsema Saksan hallitus käytti implisiittisenä varhaisena ulkomaisena tunnustuksena natsien johtajuudesta; Josif Stalinin osa vuoden 1939 natsien ja neuvostoliittojen välisessä sopimuksessa, joka poisti viimeisen suuren esteen Saksan hyökkäykseltä ja Länsi- Puolan miehittämiseltä ja aloitti toisen maailmansodan ; sekä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset sodan loppuvaiheessa elokuussa 1945.
ellauri381.html on line 60: UVO:ta tukivat nuorten nationalistiset järjestöt ja myöhemmin perustettu Ukrainan kansallisnuorten liitto. Samanlaisia järjestöjä perustettiin ukrainalaisten siirtolaisten keskuudessa Tšekkoslovakiassa. Nämä olivat Ukrainan fasistiliitto ja Ukrainan vapautusliitto, jotka myöhemmin sulautuivat yhdeksi liigaksi. Samaan aikaan myös saksalaiset ukrainalaiset yhdistyivät aktiivisesti nationalistisiin liittoihin, ja pian ensimmäiset ukrainalaisten nationalistien konferenssit pidettiin Prahassa ja Berliinissä. Vuonna 1929 UVO ja muut ukrainalaisten nationalistien liitot sulautuivat yhdeksi suureksi Ukrainan nationalistien järjestöksi (OUN)*, kun taas UVO:sta tulee itse asiassa OUN:n* sotilas-terroristinen elin. Yksi ukrainalaisten nationalistien päätavoitteista oli taistelu Puolaa vastaan, jonka elävä ilmentymä oli kuuluisa Puolan vastainen "sabotaasitoiminta" vuodelta 1930: OUN:n * edustajat hyökkäsivät hallituksen instituutioita vastaan Galitsiassa ja sytyttivät tuleen Puolan taloja ja niissä asuneet puolalaiset maanomistajat.
ellauri381.html on line 62: Vuonna 1931 tuli OUN:iin Antonio Banderas, mies, jonka lukijat tuntevat toisellakin nimellä, el Zorron nimellä. Hänen kohtaloxi tuli pian olla koko Ukrainan vapautusliikkeen johtaja ja Ukrainan nationalismin symboli tähän päivään asti. Bandera opiskeli Saksan tiedustelukoulussa ja hänestä tuli pian Länsi-Ukrainan aluekapellimestari. Viranomaiset pidättivät hänet toistuvasti: Puolan vastaisesta propagandasta, laittomasta rajan ylittämisestä ja salamurhayritykseen osallistumisesta. Hän järjesti mielenosoituksia Ukrainan nälänhätää ja ukrainalaisten puolalaisten tuotteiden ostamista vastaan.
ellauri381.html on line 81: Bandera syntyi Itävalta-Unkarissa, Galiciassa, kreikkalaiskatolisen kirkon papin perheeseen ja varttui Puolassa. Nuoresta iästä lähtien mukana nationalistisissa järjestöissä.
ellauri381.html on line 83: Vuonna 1934 hän järjesti Puolan sisäministeri Bronisław Pierackin salamurhan. Hänet tuomittiin kuolemaan, minkä jälkeen hänet muutettiin elinkautiseksi. Bandera vapautettiin vankilasta vuonna 1939 sakujen Puolaan hyökkäyksen jälkeen ja hän muutti Krakovaan.
ellauri381.html on line 87: Bandera on edelleen erittäin kiistanalainen hahmo Ukrainassa. Monet ukrainalaiset pitävät häntä roolimallisankarina tai marttyyrikuolemana vapaustaistelijana kun taas muut ukrainalaiset, erityisesti etelässä ja idässä, tuomitsevat hänet fasistiksi ja natsien yhteistyökumppanixi, jonka seuraajat, banderiitit, olivat vastuussa puolalaisten ja juutalaisten siviilien joukkomurhista toisen maailmansodan aikana. 22. tammikuuta 2010 Ukrainan silloinen presidentti Viktor Juštšenko myönsi Banderalle postuumistin Ukrainan sankarin tittelin, mitä pahexuttiin laajalti. Euroopan parlamentti tuomitsi palkinnon, samoin Venäjä, Puola ja juutalaiset poliitikot ja järjestöt, kuten Simon Wiesenthal -keskus.
ellauri381.html on line 181: Osasto mainitsee toisen 23. elokuuta 1944 päivätyn teon todisteena, jonka mukaan saksalaiset fasistit houkuttelivat ukrainalaisia nationalisteja yhteistyöhön Puolassa. Erityisesti heidän avullaan Saksan armeija vainosi puolalaisia uskovia. Julkaistu asiakirja kuvaa jaksoa papin murhasta ja hyökkäystä seurakuntalaisia vastaan kirkossa.
ellauri381.html on line 527: Aiemmin kerroin jo, että Puolan armeijan entinen eversti Kenzirsky ja sotilaslentäjä Tishchenko onnistuivat saamaan Kazakstanin maantieteellisen kartan, matkustajalentokoneiden aikataulun ja keräävät rahaa. Nyt olen täysin vakuuttunut siitä, että he tiesivät aiemmin tulevasta kapinasta ja ilmeisesti halusivat käyttää sitä pakoon. Tämän oletuksen vahvistavat Megelin sanat: "Mutta puolalainen näyttää haluavan olla muita älykkäämpi, no, saa nähdä!"
ellauri381.html on line 692: Venäjä aikoo murskata Harkovan ja tehdä siitä harmaan, tuhotun vyöhykkeen, jossa ei asu mitään ukrainalaista torakkaa isompaa eikä ole yhtään ehjää polkupyörää. Venäjä tuhoaa sen mieluummin kuin valloittaa, liuhtoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto. Venäjä aikoo pyyhkiä Ukrainalla persettään, varoittaa sotatalousprofessori Liuhto. Ukraina tarvitsee lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä, lisää patrioottinen Ohra-aho. Viron baskeripää pellepukuinen päämiliisi ehdottaa että Itämeren suurvallat Viro, Latvia, Suomi, Ruozi ja Puola saartaisivat Venäjän satamat miinanraivaajilla ja tykkiveneillä. Jos Venäjä hyökkäisi Viroon, maan 40 kilomiehen armeija olisi varma voittaja. Venäjän ylämäki kasvaa ja vihreiden alamäki syvenee. Kaikki aikovat kumminkin kuolla saappaat jalassa. Se trendaa nyt.
ellauri382.html on line 769: Kiovan Rusin alue oli 1300-luvulta 1600-luvulle pääosin puolalaisen vallan alla. 1654 on tärkeä vuosiluku Ukrainan historiassa, mutta käsitykset sen merkityksestä ovat Venäjällä ja Ukrainassa täysin vastakkaiset. Tuolloin Puolaa vastaan noussut kasakkapäällikkö Bohdan Hmelnytskyi teki liiton Venäjän kanssa Perejaslavin kaupungissa Kiovan lähellä. Plokhyn mukaan Perejaslavin liitto on yksi kulmakivi väitteelle, että vähävenäläiset ovat vähän sellaisia venäläisiä. Neuvostoliittolaisen ja venäläisen historiamytologian mukaan on olemassa vain yksi venäläinen kansakunta, jonka puolalaiset jakoivat ja joka Perejaslavissa yhdistyi uudelleen.
ellauri382.html on line 771: Kasakkamyytti liittyy siihen, kuinka Ukrainasta tuli Venäjän osa. Kun Ukrainan kansallisuusliike syntyi 1800-luvun alussa, se otti innolla kasakkaperinnön omakseen ja mytologisoi sen kansakunnan rakennuspalikaksi. Ukrainan kansallinen herääminen tapahtui 1800-luvulla, jolloin älymystö alkoi rakentaa modernia kansakuntaa. Ukrainalaisten alue oli jaettu Venäjän ja Itävalta-Unkarin kesken, mutta ajatus oli että köigi maade ukrainalaiset yhinege. Puolalaiset olivat menettäneet oman valtionsa 1795. Heillä oli kansallislauluna Sortunut ei Puola vielä, jonka innoittamana syntyi Ukrainan hymni Vielä ei kuollut Ukraina.
ellauri382.html on line 776: Yksi Ukrainan kansakunnan rakentajista oli historioitsija Myhailo Hruševskyi, jonka nimeä Plokhyn oppituoli Harvardissa kantaa. Plokhy on kirjoittanut hänestäkin kirjan. Itsenäisyysjulistus annettiin, kun bolševikit kolkuttelivat Kiovan portteja. Ukraina solmi liiton Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa, toimitti niille viljaa ja sai työnnettyä sillä bolševikit pois. Nyze antaa viljaa ja öljylupauxia lännelle ja saa sillä työnnettyä slobot pois. Jos saa. Koska kaikki tavoittelevat Ukrainaa, koska se on maailman vilja-aitta, se aina häviää. Viimexi alue jaettiin uudestaan Neuvosto-Venäjän, Puolan, Tšekkoslovakian ja Romanian kesken. Ukraina haluaa, että holodomor tunnustetaan kansainvälisesti ukrainalaisten kansanmurhaksi. Vastarintajohtajista on myyttisiin mittasuhteisiin nostettu yksi mies, Stepan Bandera, josta eivät edes nazit pitäneet.
ellauri383.html on line 571: Pelkästään kesällä 1941 sodassa Neuvostoliittoa vastaan kuoli 742 tuhatta saksalaista sotilasta. Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Saksa menetti sodissa Puolaa, Ranskaa, englantia, Norjaa, Belgiaa, Hollantia, Tanskaa ja Balkanin maita vastaan yhteensä - yhteensä 418 805 sotilasta ja upseeria.
ellauri383.html on line 626: Tässä tapauksessa Alankomaat, Saksa ja Puola allekirjoittivat 31.tammikuuta julistuksen käytävän luomisesta joukkojen ja sotilastarvikkeiden liikkumista varten — eräänlainen "sotilaallisen Schengenin" prototyyppi. Tämä on sitä varten, että amerikkalaiset tankit voivat rynnätä tuulen mukana Euroopan halki!
ellauri386.html on line 55: Ensin vähän taustoja Uikipediasta. Doston suvun juuret juontavat Danilo Irtishchiin, jolle myönnettiin maata Pinskin alueella (vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä, nykyisen Valko-Venäjän alueella) vuonna 1509 hänen palveluksistaan paikallisen prinssin alaisuudessa. Hänen jälkeläisensä otti sitten nimi "Dostojevski" perustuu kylään nimeltä Dostojewo (johdettu vanhasta puolalaisesta dostojnik – arvovaltainen). Ei ne mitään maa-aatelia olleet aikapäiviin. Dostojevskin välittömät esi-isät hänen äitinsä puolelta olivat kauppiaita; hänen isänsä puoleinen mieslinja oli pappeja. Hänen molemmilla vanhemmillaan saattoi olla myös tataariverta. Senhän se on vähän näköinenkin.
ellauri386.html on line 73: Kohtaustensa lisäksi hänellä oli siellä peräpukamia, hän laihtui ja "valitti kuumetta, vapinaa ja liian kuumaa tai kylmää joka ilta". Tilan haju levisi koko rakennukseen, ja pienen kylpyhuoneen piti riittää yli 200 hengelle. Puolalaiset aateliset pilkkasivat häntä ja hän muuttui russofiilixi. Ruozalaissyntyinen paroni Wrangel huomautti, että Dostojevski "näytti julmalta. Hänen sairaita, kalpeat kasvonsa peittivät syylät ja hänen vaaleat hiuksensa oli leikattu lyhyeksi. Hän oli hieman keskipitkä ja katsoi minua intensiivisesti terävällä harmaansinisellä silmällään. Se oli kuin jos hän yrittäisi katsoa sieluani ja selvittää, mikä olen miehiäni."
ellauri390.html on line 337: Volkonskyn talo, myös kirjoitettu Volkonski tai Wolkonsky ja myöhemmin Wlodkowski Puolaan muuton jälkeen, on muinainen venäläinen aatelissuku, joka kuuluu Rurikideihin. Se sai nimensä Moskovan eteläpuolella sijaitsevan Volkona-joen mukaan. Perhe piti Venäjän valtakunnan prinssin arvonimestä. Tunnettuja jäseniä:
ellauri390.html on line 360: 1600-luvulla Ruozi-Suomi suunnitteli Itämerta mare nostrumixi ja havitteli Puolaa sekä Baltiaa. Ne hakivat elintilaa Euroopasta, ja siihen tarvittiin propagandaa, jossa korostettiin venäläisten julmuutta ja jumalattomuutta.
ellauri391.html on line 73: Pianisti Paderewski Stanfordissa Amerikan kiertueella soitti puoli-ilmaisexi pianoa Herbert Hooverille. Hoover Towerin lahjoittanut ylpistynyt Juho maxoi maailmansodan jälkeen presidentti Wilsonin apumiehenä velkansa Puolan pakolaishallituxen presidentille valtion kustantamalla vehnälastilla.
ellauri391.html on line 77: Paderewski väitti kieltäytyneensä maksusta, antaneensa rahat Hooverille ja käskeneensä tätä vähentämään kulujensa kattamiseen tarvittavat varat, antamaan itselleen kymmenen prosenttia tuotoista, ja Paderewski olisi tyytyväinen siihen, mitä jää jäljelle. Tarinan toisessa versiossa Paderewski ottaa rahat ja repi velkakirjan, mikä osoittaa Hooverille, että he olivat kuitit ilman kuittia. Tarinaan on usein lisätty Paderewskin matka äskettäin nimettynä Puolan pääministerinä, joka matkustaa Pariisiin kiittämään Hooveria Puolan ruokkimisesta ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suuren ahdingon aikana. Joidenkin kertomusten mukaan Hoover on vastannut: "Ei hätää, herra Paderewski, minä tiesin, että tarve oli suuri. Sitä paitsi sinä et muista sitä, mutta autat minua kerran, kun olin opiskelija yliopistossa ja olin kolossa."
ellauri391.html on line 100: Lisäksi näyttää siltä, että kokouksen jälkeen on useita yksityiskohtia, jotka eivät ole aivan oikein. Tietenkin M. Paderewski oli aivan unohtanut niiden nuorten miesten nimet, joille hän oli ollut "niin antelias." Ja tuskin vain "laivalasti vehnää", joka saapui Puolaan ilman ennakkoilmoitusta, tutustutti hänet ensimmäisen kerran Amerikan anteliaisuuteen kansaansa kohtaan. Heti kun vihollisen armeijat ajettiin pois maasta, Hooverin komissio sitoutui ottamaan vastuun lähes nälkään kärsineen puolalaisen väestön ruokkimisesta, aivan kuten he olivat pitäneet Belgian väestön nälässä neljän vuoden ajan. Ja siihen tarvittiin hyvin, hyvin monta laivalastia ruokaa useiden kuukausien aikana, ja Puolan viranomaiset olivat osallistuneet suunnitelmien tekemiseen.
ellauri391.html on line 104: Joka tapauksessa, tuona rasittavana aikana M. Paderewski ei olisi matkustanut Pariisiin nimenomaisessa tarkoituksessa kiittää miestä jostain vitun vehnälastista, joka olisi ollut vain kourallinen Puolan miljoonille nälkäisille."
ellauri391.html on line 106: Se oli Harcourtin korjattu versio, joka ilmestyi joissakin sanomalehdissä seuraavana huhtikuussa 1939, kun Paderewski vieraili Hooverin luona hänen Palo Alto -kodissaan. Mutta jos tämä korjattu versio on totta, miksi Hoover ei käyttänyt sitä muistelmiensa ensimmäisessä osassa, jotka ilmestyivät vuonna 1951? Hooverin ensimmäinen pitkä kuvaus tapahtumasta kirjoitettiin vasta vuosina 1961–1963, jolloin hän aloitti Magnum Opuksensa Puola-osion parissa. George H. Nash ei koskaan julkaissut Hooverin elinaikana, mutta editoi huolellisesti erilaisia luonnoksia ja julkaisi sen vuonna 2011 nimellä Freedom Betrayed: Herbert Hooverin toisen maailmansodan salainen historia ja sen jälkimainingit . Laajennetussa alaviitteessä Hoover muistelee 1 500 dollarin suorituspalkkiota, mutta hänellä ja hänen ystävillään oli tarjota Paderewskille vain 150 dollaria. Hooverin mukaan: "Paderewski nauroi ja ehdotti, että keskeytämme kihlauksen johonkin tulevaan tilaisuuteen, kun hän oli lännessä. Eräs jäsenistämme ehdotti, että emme ehkä pystyisi tekemään sitä, koska olisimme saattaneet hajota, ja tarjosi jälleen 150 dollaria. Paderewski nauroi taas ja sanoi, että lykkäämme sitäkin. Muistin tämän jakson hänelle, kun tapasin hänet pääministerinä rauhankonferenssissa. Hän naurahti taas."
ellauri392.html on line 180: Avrom Sutzkever (1923-2003) syntyi Vilnan lähellä Smorgonissa eli Smarhonissa, silloisessa Puolan kaupungissa, joka nykyisin kuuluu Valko-Venäjään. Hän joutui toisessa maailmansodassa Vilnan gettoon, josta selviydyttyään hän toimi vastarintaliikkeessä.
ellauri393.html on line 394: Marionin isän suku on tullut Suomeen Puolasta, äidin suku Venäjältä. Äiti vaali juutalaisia perinteitä: sapatti vietettiin, oli musiikkia ja hyvää ruokaa. Iso porukka ja perinteet toivat turvaa myös lapsille. Aikuisena Marion teki matkan isän kotiseudulle Puolaan ja järkyttyi. Isän suvun kotikylässä ei asunut enää juutalaisia, vilkas juutalaiskylä oli kuollut toisen maailmansodan melskeisiin. Kaikki juutalaiset oli tapettu sodan aikana (paizi Ossi), Marion kertoo. Vaikka matka oli tärkeä ja liikuttava, mikään seesteinen kotiinpaluu se ei Marionille ollut. Rungin perheessä juutalaisten kansanmurha toki oli läsnä, mutta siitä puhuttiin kuitenkin aika vähän. Luulen, että vanhemmat halusivat suojella meitä lapsia niiltä kauheuksilta, Marion sanoo. Ystävä arveli, että terapiasta voisi olla apua. Marion kävi viisi vuotta terapiassa setvimässä itseään. Ben Obstbaum on konetukkukaupan omistaja. Obstbaumit asuivat Merikadulla.
ellauri393.html on line 546: Kaarle X Kustaa (8. marraskuuta 1622 – 13. helmikuuta 1660) oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660. Hän kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio. Kaarle X Kustaa oli ensimmäinen hallitsija niin sanotusta pfalzilaisesta suvusta, joka nostettiin Ruotsin valtaistuimelle Vaasan hallitsijasuvun sammuttua.
ellauri393.html on line 548: Sotaan liittyy myös Puolan ja Venäjän välinen sota 1654–1667. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Transilvania ja Englanti.
ellauri393.html on line 551: Väinänlinna eli Daugavpils vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin Zarnowin taistelussa ja Varsova vallattiin. Kun vielä Krakova vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa. Mut ei kauan! Ruozi sai muuton lopullisesti turpiinsa suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla. Kaarle XII tunaroi pahasti. Vitun homo. Suutari pieri voitokkaasti pottunsa halki Liisan vannassa. Käkisalmi menetettiin taas puskaryssille.
ellauri393.html on line 553: Andrusovon rauha (ven. Андрусовское перемирие; puol. Rozejm andruszowski; ukr. Андрусівське перемир'я) solmittiin 13. tammikuuta 1667 (juliaanisen kalenterin mukaan) Moskovan Venäjän sekä Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan välillä. Se päätti maiden välisen kolmetoistavuotisen sodan ja oli muodoltaan aselepo. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Venäjä ja Puola virallisesti jakoivat Ukrainan keskenään sopimuksella.
ellauri393.html on line 555: Rauhansopimuksen mukaan Vasemman rannan Ukraina (ukr. Livoberežna Ukrajina; Dnepr-joen itäpuolinen Ukraina) kuului Moskovan Venäjän hallintaan ja Oikean rannan Ukraina (ukr. Pravoberežna Ukrajina; Dneprin länsipuolinen Ukraina) siirtyi Puola-Liettuan hallintaan. Ukrainan pääkaupungin Kiovan piti jäädä Moskovan Venäjän haltuun vain kahdeksi vuodeksi, mutta sittemmin ilmeni ettei Moskovan Venäjä sopimusehtoa noudattanut vaan pitikin kaupungin pitempään. Etelämpänä sijaitseva Zaporožjen kasakkavaltio jäi Venäjän ja Puola-Liettuan "suojeluksen" piiriin. Andrusovon rauha merkitsi Venäjän alaisuuteen liittyneen Kasakkahetmanaatin alueen pienenemistä.
ellauri403.html on line 403: Vaikka Zelenskyy sanoi alun perin toimivansa vain yhden toimikauden, hän peruutti tämän lupauksen toukokuussa 2021 sanoen, ettei ollut vielä tehnyt päätöstään. Puolan presidentti Andrzej Duda oli yksi ensimmäisistä Euroopan johtajista, joka onnitteli Zelenskyya. Ranskan presidentti Emmanuel Macron otti Zelenskyyn vastaan Élysée-palatsissa Pariisissa 12. huhtikuuta 2019. 22. huhtikuuta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnitteli Zelenskyytä hänen voitosta puhelimitse. Myös Euroopan komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk lähettivät yhteisen onnittelukirjeen ja totesivat, että Euroopan unioni (EU) pyrkii nopeuttamaan EU:n ja Ukrainan välisen assosioinnin loppuosan täytäntöönpanoa sopimuxilla, mukaan lukien syvä ja kattava vapaakauppa - alue.
ellauri403.html on line 410: Pian vuoden 2013 presidentinvaalien jälkeen Georgian käytyä liian kuumaxi Saakašvili loikkasi Ukrainaan tukemaan Ukrainan Euromaidan - liikettä ja Revolution of Dignity -liikettä. 26. heinäkuuta 2017 Petro Porošenko riisti Saakašvililta (oleskeli tuolloin Yhdysvalloissa) Ukrainan kansalaisuuden, ja hänestä tuli kansalaisuudeton henkilö. Hän palasi Ukrainaan kannattajaryhmän kanssa Puolan kautta, mutta hänet pidätettiin helmikuussa 2018 ja karkotettiin. Saakashvili muutti Alankomaihin , missä hän sai pysyvän oleskeluoikeuden . 29. toukokuuta 2019 hän palasi Ukrainaan, kun vasta valittu presidentti Volodymyr Zelenskyy palautti kansalaisuutensa.
ellauri406.html on line 167: P: Panama, Puola
ellauri418.html on line 249: – Det är andra gången de eskalerar kriget i år. Det gör inte vi. Nu använde de en (ballistisk) robot. Vi jobbar på att utveckla vårt luftvärn, säger Ukrainas försvarsminister Rustem Umjerov till TT på en pressträff. Puolalaiset aktivoituvat. Nato puhkuu intoa. Kyllä se tästä...
ellauri418.html on line 460: Kaikki eepoxet on hervotonta paskaa, inhottavaa mölyapinöiden kärhämöintiä. Todella harmillista että ristiä heiluttavat peltipoliisit pääsi joholle edes väliaikasesti luvatulla maalla. Israelin rahaministerillä on idea miten tyhjentää Gazan väestöstä puolet vapaaehtoisesti pikkurahalla. Endlösung! Sama ajatushan juolahti veli Aatulle. Ihan vapaaehtoisesti lähtivät tuppikullit junanvaunuista suihkun kautta Puolan taivaalle. Eikä tullut kalliixi kun potilailla oli sekeli jos toinen piilossa sukanvarressa.
ellauri419.html on line 372: Although matters related to the usage of antibiotics in animal farming have been regulated by law in EU and their execution is in Poland under strict supervision provided by an assigned inspection, the curve that represents bacterial mutation towards antibiotic resistance is still rising. It is difficult to compare the scale of multidrug-resistant bacteria (MRSA, ESBL) dissemination in Poland and Ukraine with other EU countries due to lack of more extensive studies and large-scale monitoring in these two countries. Suomalaisissa uutisissa näkyvissä tilastoissa Puola komeilee polluution kärjessä, mutta Ukraina loistaa poissaolollaan. - Paljonko sulle maxettiin ruplissa kun siitä alat vittuilla? Ei kai Volodymyr ehdi joka juttuun puuttua kun on koko aika villisian puruleluna.
ellauri424.html on line 342: 20. tammikuuta 2006 Budapestissa ilmoitettiin Itä-Euroopan Naton jäsenmaiden - Unkarin, Tšekin, Puolan ja Slovakian - puolustusministerien kokouksen jälkeen (johon osallistui Ukrainan puolustusministeri Anatoli Gritsenko ). valmis tukemaan Ukrainan liittymistä Natoon. Kuten todettiin, tämän välttämättömänä edellytyksenä tulisi olla Ukrainan yhteiskunnan tuki tälle askeleelle ja Ukrainan sisäisen vakauden saavuttaminen.
ellauri424.html on line 352: Yhdysvallat teki huomattavia ponnisteluja vakuuttaakseen Nato-liittolaisensa Georgian ja Ukrainan tarpeesta liittyä MAP:iin Bukarestin NATO-huippukokouksessa huhtikuussa 2008, mikä merkitsisi niiden tosiasiallista liittymistä Natoon. Yhdysvaltojen kantaa tukivat Baltian maat, Bulgaria, Romania, Puola, Tšekki, Slovakia, Slovenia ja Kanada. Samaan aikaan Saksa ja Ranska vastustivat jyrkästi Ukrainan ja Georgian sisällyttämistä MAP-ohjelmaan Italian, Alankomaiden, Luxemburgin, Espanjan, Belgian ja Portugalin tukemina.
ellauri424.html on line 356: 17. marraskuuta 2009 Puolan, Liettuan ja Ukrainan neuvoa-antavassa kokouksessa päätettiin perustaa kansainvälinen Puola-Liettua-Ukraina-rauhanturvaprikaati ” LITPOLUKRBRIG ”, joka koostuu kolmesta rykmentistä (4 500 sotilasta, 1,5 tuhatta kustakin maasta); Myöhemmin Lublinin kaupunkiin perustettiin prikaatin päämaja, mutta tuolloin prikaatin muodostaminen keskeytettiin. Sopimus prikaatin perustamisesta allekirjoitettiin Ukrainan johdon vaihtumisen jälkeen 19.9.2014.
ellauri424.html on line 393: Riiassa pidettiin 30.11.-1.12. NATO-maiden ulkoministerien kokous, johon kutsuttiin Ukrainan ja Georgian ulkoministerit. Naton jäsenmaat siirtyivät tavanomaisten huolestuneiden ja Venäjän toiminnan tuomitsevien lausuntojen lisäksi uhkauksiin sitä vastaan. "Jokainen uusi aggressio johtaa vakaviin seurauksiin", varoitti Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken. Samalla Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuitenkin teki selväksi, että Nato ei taistele Ukrainan alueella Venäjän kanssa: ”Meidän on ymmärrettävä ero Nato-maan, esimerkiksi Latvian, Puolan, Romanian ja lähipiirimme välillä, ja erittäin arvokkaan kumppanin - Ukrainan, jolle annamme vain tukea, apua joukkojen koulutuksessa, varusteita." Stoltenberg korosti, että NATO:lla on "eri vaihtoehtoja" reagoida mahdolliseen aggressioon, mukaan lukien vakavat taloudelliset ja poliittiset pakotteet.
ellauri424.html on line 399: Liettua, Viro, Latvia ja Kanada puolsivat 1. lokakuuta Ukrainan pikaista liittymistä. Myös Yhdysvallat ja Saksa tukivat tätä hakemusta, mutta eivät nopeutetulla tavalla. Lokakuun 2. päivänä kuusi muuta liittouman maata, mukaan lukien Tšekki, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Puola, Romania ja Slovakia, julkaisi yhteisen julkilausuman, jossa tuettiin Ukrainan liittymistä Natoon. Amerikkalainen julkaisu Politico raportoi, että lokakuun puolivälissä NATOn päämajassa Brysselissä pidetyssä suljetussa kokouksessa monet maat tukivat Ukrainan jäsenyyshakemusta.
ellauri424.html on line 424: Pentagonin lehdistösihteeri John Kirby ilmoitti 2. helmikuuta lisäjoukkojen lähettämisestä Romaniaan, Puolaan ja Saksaan. Puolan maanpuolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 4. helmikuuta, että Puola valmistautuu ottamaan vastaan prikaatin taisteluryhmän pääjoukot Yhdysvaltain armeijan 82. ilmadivisioonasta. Osana Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon vahvistamista Puolaan lähetetään 1,7 tuhatta amerikkalaista sotilasta.
ellauri424.html on line 426: Kuten saksalainen virasto DPA raportoi 11. helmikuuta, Nato päätti laajentaa monikansallisten sotilasosastojen määrää 30 Euroopan maassa, pääasiassa Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sijaitsevien taisteluryhmien lisäksi.
ellauri424.html on line 428: 24. maaliskuuta 2022 Brysselissä pidettiin Naton huippukokous, jonka tarkoituksena oli auttaa Ukrainaa sen vastakkainasettelussa Venäjän kanssa. Vladimir Zelensky, joka puhui videolinkin kautta Naton huippukokouksen osallistujille, vaati massiivista apua aseilla maansa - 1 % panssarivaunujen kokonaismäärästä (eli 200 ajoneuvoa), 1 % käytettävissä olevista lentokoneista (noin 500), usean laukaisun rakettijärjestelmät, laivojen vastaiset aseet, ilmapuolustuslaitteet. Hän pyysi jälleen Natoa luomaan lentokieltoalueen Ukrainan ylle. Vastauksena Zelenskylle sekä Puolan varapääministerille Jaroslaw Kaczynskille, joka ehdotti kansainvälisten rauhanturvajoukkojen lähettämistä Ukrainaan, voidaan pitää Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ennen huippukokousta ja sen alussa antamia lausuntoja. Hän sulki yksiselitteisesti pois sen, että kaikki liittouman joukot missä tahansa ominaisuudessa tulisivat Ukrainan alueelle. "NATO tukee Ukrainaa, mutta ei ole konfliktin osapuoli. Nato ei lähetä joukkoja Ukrainaan”, Stoltenberg korosti.
ellauri424.html on line 454: Puolan puolustusministeriön päällikkö Wladyslaw Kosiniak-Kamysh sanoi, että Saksan Ramsteinissa tapaaneet Naton puolustusministerit olivat järkyttyneitä Ukrainan tilanteesta. Radioasemalla RMF FM hän huomautti, että "tunnelma ei ole hyvä". ”Ensinnäkin tämä johtuu Ukrainan vaikeasta tilanteesta. Presidentti Zelensky ja ministeri Umerov olivat eilen paikalla. Tilanne etulinjassa on erittäin vaikea. Ukrainan sodan aiheuttama väsymys on valtava. Ihmiset ovat kyllästyneitä", Kosinyak-Kamysh sanoi, kirjoittaa RT.
ellauri425.html on line 93: "Sanoimme keskenämme, että meidän on tutkittava pistimellä, oliko proletariaatin sosiaalinen vallankumous Puolassa kypsynyt." – Lenin, lainattu kirjassa Tuntematon Lenin: Salaisesta arkistosta, s. 98
ellauri425.html on line 105: Obaman ja Clintonin aikana löysimme paljon sontaa viimeisen kahden vuoden aikana. Meillä on oltava kansallinen turvallisuus, joka asettaa teräksen vihollistemme eteen. Lähettäisin aseita Ukrainaan. Työskentelen Naton kanssa asettaakseni joukkoja Puolan ja Baltian maiden itärajalle, ja palauttaisin, asettaisin takaisin paikalleen Puolan ja Tšekin tasavallan ohjuspuolustusjärjestelmän. – Scott Walker, GOP-keskustelu 2015
ellauri425.html on line 620: Punainen ryssä oli puolixi Puolassa ja Ukrainassa, Lemberg on sen pääkaupunki.
ellauri426.html on line 80: Venäjä suunnitellut terrori-iskuja Eurooppaan – ”Tauno voi totistaa”, Puolan syöxyhammas Tusk sanoi tapaamisessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Lännen propagandatorvet toitottavat kovaa Venäjän hybridisodankäynnistä. Älämölön alta pujahtaa pieniä mutta hälyttäviä uutisia itärintamalta: Tärkeä kaupunki kaatui Ukrainassa. Se ei ollu Pokrovsk vaan Toretsk tällä kertaa. Kaivos- ja teollisuuskaupunkina tunnettu Toretsk on osa usean kaupungin muodostamaa yhteen kasvanutta verkostoa, joka on määrittänyt rintamalinjaa jo vuoden 2014 Itä-Ukrainan sodasta asti. – Venäjän joukkoja on paikannettu moniin osiin kaupunkia, ja vaikuttaa siltä, että se olisi nyt enemmän tai vähemmän Venäjän hallussa, kertoo Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi Tilannestudion 116. jaksossa. Ukraina on tähän asti pitänyt ”kynsin ja hampain” kiinni Toretskin hallinnasta, koska kyseessä on sen viimeinen laajempi kaupunkialue ennen logistisesti merkittävää Kostjantynivkan kaupunkia. Punaiset tohvelit läpsyvät, Ukrainan droonit tappaa yxitellen ryssiä drooneihin teipatuilla haulikoilla. Oli ovela veto räjäyttää biljoonien Abrams tankki ystävällisellä droonitulella, siinä nitistyi 50 halpaa korealaista kertalaakilla.
ellauri426.html on line 549: Legioonan virallisilla verkkosivuilla on esillä kahdeksan valtion liput – Tanska, Puola, Israel, Latvia, Kroatia, Iso-Britannia, Alankomaat ja Kanada, mutta niitä on enemmänkin. Maaliskuun alussa tuli tiedoksi, että yli 20 000 ihmistä 52 maasta oli ilmaissut halunsa liittyä legioonaan, kertoo puolustusministeriön tiedustelupääosaston komentaja prikaatikenraali Kyrylo Budanov. Legioonan tiedottajaksi nimitettiin korpraali Damien Magrou, 33, norjalainen yrityslakimies Kiovassa.
ellauri426.html on line 551: Ukrainan armeija salaa tietoja legioonan kokoonpanosta. He kieltäytyivät tarkentamasta yksikön kokoa tai vapaaehtoisten määrää maittain. Venäjän puolustusministeriön mukaan Kiova on rekrytoinut yli 6 800 "ulkomaalaista palkkasoturia" 63 maasta sodan alkamisen jälkeen. Suurin osa näistä vapaaehtoisista taistelijoista tuli Puolasta – 1 717 henkilöä. Lisäksi noin 1 500 hävittäjää tuli Yhdysvalloista, Kanadasta, Romaniasta, Isosta-Britanniasta ja Georgiasta – noin 300 kustakin. Venäjä väittää, että 1 035 ulkomaista taistelijaa on kuollut. Venäjän armeijan mukaan Ukrainan alueella on tällä hetkellä 4 877 "ulkomaalaista palkkasoturia".
ellauri426.html on line 557: Venäjän armeija laukaisi 13. maaliskuuta risteilyohjuksen Javorivin sotilastukikohdassa Ukrainan Lvivin alueella, joka sijaitsee useiden kymmenien kilometrien päässä Ukrainan ja Puolan rajalta. Yavorivin tukikohta tunnetaan myös Naton kansainvälisenä rauhanturva- ja turvallisuuskeskuksena, jonne ulkomaiset vapaaehtoiset taistelijat ovat kerääntyneet. Tämän seurauksena jopa 180 ulkomaista vapaaehtoista taistelijaa sai surmansa Venäjän puolustusministeriön mukaan, ja myös ulkomaisten aseiden lähetys tuhoutui. Ukraina kiisti kaiken.
ellauri426.html on line 776: Puolan maa on jauhot, Viro hiivana
ellauri427.html on line 323: Ensimmäinen skenaario on pahin, koska se ennakoi Ukrainan tappion, kirjoittaa The Times. Sen mukaan hyökkääjämaa Venäjä jatkaa sotaa ja kieltäytyy neuvotteluista, ja Ukraina jää ilman Yhdysvaltain tukea. Tässä tapauksessa Ukraina voi kärsiä sotilaallisen tappion, miljoonat ukrainalaiset joutuvat pakolaisiin ja tuhannet maahan jääneet päätyvät Venäjän rangaistussiirtomaihin. Nato kohtaa Venäjän laajentumisen ja sen panssarivaunujen lähestyvän Puolan rajaa. Times ehdotti, että Trump pelkäisi sodan tällaista lopputulosta.
ellauri427.html on line 339: Hänen mukaansa Israelissa uskotaan, että uudelleensijoittaminen, jos se toteutetaan, ei toteuteta Jordaniaan ja Egyptiin, vaan muihin maihin. Juutalaisten diaspora käänteisillä etumerkeillä. Tämmösiä suunnitelmia toteutti myös roomalaiset ja Josif Stalin, Hitleristä puhumattakaan, joka tuprutti non grata porukoita Puolan taivaalle.
ellauri430.html on line 57: Meno Yhdysvalloissa on nyt niin hurjaa, että tosimaailmasta sille ei löydä vastinetta. Juutalainen historioitsija Anne Applebaum yritti, mutta ei onnistunut. Applebaum on diktatuurien asiantuntija. Hän on kirjoittanut muun muassa Ukrainan nälänhädästä ja Itä-Euroopan autoritaarisista valtioista, kuten Puolasta.
ellauri430.html on line 288: (Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin etupiirijaosta. Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina. Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) oli Suomen presidentti Risto Rytin kansallissosialistisen Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, jossa hän sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. As long as it takes.)
ellauri430.html on line 345: Juuri nyt suhahtaa Esko Varho: sshh kazotaan tämä tilanne. Trump sanoo olevansa maailman ja Euroopan puolella. Puolalainen toimittaja kysyy Trumpilta, miksi hän on Putinin puolella. Trump sanoo olevansa maailman puolella ja myös Euroopan puolella. Varapresidentti J.D. Vance syyttää Bidenia, keskustelu alkaa kiihtyä. Jaa 6 min Jarno Virtanen.
ellauri432.html on line 427: Läpimurtohyökkäyksen pääkohde oli Summan kylässä Viipurin lähellä. Varsinainen suurhyökkäys alkoi 11.2.1940. Se käynnistyi voimakkaalla rumputulella ja venäläiset hyökkäsivät satojen panssarivaunujen tuella suomalaisten kimppuun. Jo iltapäivään mennessä venäläiset saivat aikaan ratkaisevaksi muodostuneen läpimurron. Taktiikan muutos vaurioitti suomalaisten pääasemaa. Politrukkimme Rybazenkon nimi huulillaan 19. jalkaväkiarmeijakunnan soturit valtasivat Leipäsuon ja Kämärän asemat. Ukrainalainen tykkipäällikkö Komar oli Mannergeimin linjan murrossa erityisen urhea. Ukrainan Puola Slovenian Kroatia ja Juutalainen (Itä Askenazic); tšekki ja slovakki (Komár): sanoista komar (tšekki ja slovakki komár) 'mäkäräinen', tästä syystä lempinimi pienelle merkityksettömälle tai ärsyttävälle henkilölle. Sama sorbilainen sukunimi löytyy saksalaisista muodoista (ks. Kommer ja Kummer).
ellauri434.html on line 238: Symon Vasylovytš Petljura(ukr. Симон Васильович Петлюра, 22. toukokuuta (J: 10. toukokuuta) 1879 Pultava – 25. toukokuuta 1926 Pariisi) oli ukrainalainen sosialisti, valtiomies ja Ukrainan vapaustaistelija Venäjän sisällissodan aikana. Petljura toimi sisällissodan aikana Ukrainan kansantasavallan presidenttinä ja yritti vapauttaa Ukrainan Puolasta käsin Puolan tuella. Hänet murhattiin maanpaossa Pariisissa 1926.
ellauri434.html on line 240: Petljura polveutui köyhästä kasakkaperheestä. Hän opiskeli yliopistossa teologiaa ja toimi samalla Ukrainan kansallisen liikkeen hyväksi levittämällä ukrainalaista kansankirjallisuutta. Hänet erotettiin sen vuoksi yliopistosta. Vallankumouksen puhjettua 1917 hänestä tuli Ukrainan itsenäisyyspyrkimysten johtaja. Syksyllä 1918 hän direktorion esimiehenä ryhtyi johtamaan Ukrainan asioita. Hänen oli kuitenkin voitettava suuret vaikeudet ja taisteltava samalla kertaa Anton Denikinin valkoisia joukkoja, bolsevikkeja ja puolalaisia vastaan. Kun Denikin ahdisti häntä selkäpuolelta, hän joutui 1919 pakenemaan Puolaan vazapuolelle. Hän teki Puolan kanssa liiton bolsevikkeja vastaan ja sitoutui luovuttamaan Puolalle Itä-Galitsian ja osan Volyniaa. Puolalaiset eivät kuitenkaan voineet lopullisesti vapauttaa Ukrainaa bolsevikeista, eikä hänellä vuonna 1921 ollut Ukrainassa todellista valtaa.
ellauri434.html on line 247: Vuoden 1919 lopulla Petljura vetäytyi Puolaan, joka tunnusti hänen hallituksensa. Vuonna 1920 Ukraina ja Puola solmivat Lublinissa sopimuksen, jonka mukaan Ukraina saisi Lvivin ja Galitsian ja vastineeksi puolalaiset auttaisivat taistelemaan kommunisteja vastaan ja takaisivat maan itsenäisyyden. Vuonna 1920 puolalaiset joukot Petljuran ukrainalaisten kanssa hyökkäsi bolsevikkeja vastaan. Piłsudskin ja Petljuran joukot vetäytyivät Veikseljoelle ja sieltä Varsovaan. Puolan armeija löi neuvostoarmeijan, mutta ei taannut Ukrainalle itsenäisyyttä. Riian rauhassa Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan. Petljura julisti pakolaishallituksen Tarnówissa ja Varsovassa.
ellauri434.html on line 249: Vuonna 1923 Neuvosto-Venäjä painosti Puolan hallitusta luovuttamaan Petljuran, jonka kuitenkin onnistui paeta Budapestiin ja Wienin kautta Geneveen ja vuonna 1924 hän muutti Pariisiin.
ellauri437.html on line 53: dziecko jest nie tylko niskie lecz róvniež małe. lapsi ei ole vain lyhyt, vaan myös pieni. (Puolalainen sananlasku. Fanta-täti sanoo takaa maistuvana sulhaselle häävuoteessa.)
ellauri439.html on line 135: Ian Bremmer ennakoi, että Donald Trump saattaa pian väittää Ukrainan ja sen eurooppalaisten liittolaisten olevan este väliaikaisen tulitauon muuttamiselle pysyväksi rauhaksi. Venäjän pahuus pakottaa Joona Päätalon, 28, yhä uudelleen Ukrainaan – Joonan toiminta Puolan ”kyykytysrajalla” ihmetyttää. Aika vaikea on olla vihaamatta ihmisiä, jotka tekevät tällaista kuin mä. Olen lopettanut jo yrittämästä”. Näin sanoo Venäjästä ja venäläisistä 28-vuotias Joona Päätalo, joka on kokenut omakohtaisesti Venäjän pommitukset Harkovassa. Hän on toimittanut Suomesta jo puolisen sataa ajoneuvoa ukrainalaisille sotilaille. Taas on edessä uusi matka Ukrainaan, vaikka stressi painaa.
ellauri439.html on line 194: Walle teki tutustumis- ja ostosmatkoja muun muassa seuraavien maiden armeijoihin: Jugoslaviaan ja Turkkiin vuonna 1924, Latviaan 1922, Viroon 1926, Italiaan 1928, Ruotsiin 1929, Puolaan, Tšekkoslovakiaan ja Saksaan 1930. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1930.
ellauri447.html on line 54: Leon Uris syntyi puolanjuutalaisten siirtolaisten perheeseen Yhdysvalloissa Baltimoressa. Hänen isänsä Wolf Jerusalewsky oli viettänyt 1910-luvulla vuoden Palestiinassa matkallaan Puolasta Yhdysvaltoihin, mikä vaikutti Leon Urisin myöhempään uravalintaan. "Hän oli synnynnäinen häviäjä", sanoi Leon isästä. Teit isäin astumaan.
ellauri448.html on line 187: Ferko ei tarkoin tiennyt mitä vapaus tarkoitti, mutta hän kannusti sitä lujasti. Kato Katolta irtos pää! Sankarikuolema! Päitä irtoaa nubiileilta neidoilta myös Prahassa, Puolassa ja Ukrainassa. Policewoman Maria Sokolova käyttäytyy äijämäisesti, Odessan paskalakit pomiloivat venättä, prahalainen kolleega köhii ja tahtoo eläköityä. Typerää länsipropagandaa kääntää Sergein nimi Serhixi.
ellauri448.html on line 191: Lyhyt, laiha ja sairaalloinen Leopold oli kylmä ja pidättyväinen julkisesti ja sosiaalisesti kömpelö. Coxe kuvaili Leopoldia seuraavasti: "Hänen kävelynsä oli arvokas, hidas ja harkitseva; hänen ilmeensä oli mietteliäs, hänen puhetapansa kömpelö, hänen käytöksensä epäsiisti ja hänen luonteensa kylmä ja flegmaattinen." Leopold teki tyhjäxi Kaarle-sedän valtaannousun Puolassa pohjan sodassa. Ruotsin nopea eteneminen tunnettiin Puolassa nimellä Ruotsin vedenpaisumus. Tästäkin on mulla joku puolalainen romaani. Joo termin "vedenpaisumus" ( puolaksi potop) teki tunnetuksi Henryk Sienkiewicz romaanissaan Vedenpaisumus (1886).
ellauri448.html on line 211: Ja katso, NATO antaa periksi: amerikkalaiset eivät halua ottaa ydinaseriskiä, eivätkä eurooppalaiset voi. Venäläisiä ja viirusilmiä ei moinen yhtään hetkauta. Länsi tyytyy tavanomaisiin protestihuutoihin. Venäjällä ja Kiinalla on vapaat kädet. Yhdysvallat sieppaa Grönlannin ja Kanadan kun kukaan ei kazo sinnepäin. Eurooppa pilkotaan kuin Puola aikanaan.
ellauri448.html on line 256: Sarmatia (puol. Sarmacja) oli puoliksi legendaarinen, runollinen Puolan nimi, joka oli muodissa 1700-luvulle asti. Selvittyään kirjallisesta realismista sarmatismi teki paluun Henryk Sienkiewiczin, Puolan ensimmäisen Nobel-palkitun kirjallisuuspalkinnon saajan, trilogialla.
ellauri448.html on line 258: Puolalainen sarmaatti käytti pitkää takkia, jota kutsuttiin kontusziksi , polvenkorkuisia saappaita, ja kantoi szablaa (sapelia), yleensä karabelaa (pyssyä). Myös viikset olivat suosittuja, samoin kuin koristeelliset höyhenet miesten päähineissä. Puolan "sarmatit" pyrkivät pysymään hevosen selässä, uskoivat tasa-arvoon keskuudessaan ja voittamattomuuteensa vihollisen poissaollessa. Sarmatismi ylisti Puolan armeijan aiempia voittoja ja vaati puolalaisia aatelisia vaalimaan kevyttä razuväkeä.
ellauri448.html on line 260: Sen ytimessä oli yhdistävä uskomus, että Puolan-Liettuan yhteisöön kuuluvat polveutuivat muinaisista iranilaisista sarmaateista, jotka olivat legendaarisia valloittajia nykyajan Puolan mailla antiikin aikana. Tämä nimi tarkoitti "heittonuolilla ja -tikuilla aseistautunutta".
ellauri448.html on line 396: 1600-luvun lopulla paremmilla tulikepeillä varustetut Habsburgit ja Venäjä alkoivat saavuttaa voittoja osmaneista. Wienin piiritys vuonna 1683 raukesi, ja Habsburgit valtasivat alueita Unkarin suunnassa, Venetsia Dalmatiassa, Puola Ukrainassa ja Venäjä Krimillä. 1700-luvulla Venäjä valtasi Romanian ja Krimin ja eteni Georgiaan. Vuonna 1798 Napoleon teki invaasion Egyptiin.
ellauri453.html on line 227: Parlamenttia on myyty tai myydään edelleen seuraavissa maissa: Yhdysvallat, Bulgaria, Serbia, Brasilia, Kypros, Uruguay, Argentiina, Saksa, Sveitsi, Puola, Romania, Moldova, Viro, Armenia, Intia, Pakistan, Liettua, Latvia, Kuwait, Valko-Venäjä, Ukraina, Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Georgia, Turkki, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti, Israel, Jordania, Mongolia, Kiina, Taiwan, Japani ja Etelä-Korea.
ellauri454.html on line 57: Puolalaiset vihervassarit on alkaneet vähin erin uskaltaa kurkistella keittiön tiskipöydän raosta kuin torakat Eastgatessa. Hyvin varovaisina, valmiina rapisemaan suojaan jos valot syttyvät.
ellauri454.html on line 64: 2021 nippu puolalaisia apulaisprofessoreita sai julki kokoelman puolan 30v sitten vaihdettua johtoa puoltavia kirjoituxia. Painopaikka oli Budapest, kustantajat kenties New Yorkin juutalaisia. Tämän kollektiivisen teoksen kolmetoista kirjoittajaa pyrki esittämään asiallisia kritiikkejä Puolan kommunismia koskevasta vallitsevasta narratiivista samalla, kun he tarjosivat uusia analyysejä ja tarkastelivat myös antikommunismin ilmentymiä. He lähestyvät kommunistisia ideoita ja käytäntöjä, ohjelmia ja niiden toteuttamista erottamattomana kokonaisuutena ja tarkastelevat emansipaation, ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden ja kulttuurisen kaanonin muutosten kysymyksiä.
ellauri454.html on line 66: Kirjoittajat kieltäytyvät käsittelemästä Puolan kommunismia yksinkertaistetuin kategorioin totalitarismina, absoluuttisena pahuutena ja neuvostokolonisaationa, eivätkä he talousliberaaliketkujen tavoin rinnasta kommunismia ja fasismia. He eivät myöskään omaksu neoliberaalia näkemystä kommunismista epäonnistumiseen tuomittuina projekteina. Vaikka nämä esseet ovat täysin (no lähes) vailla nostalgiaa, ne osoittavat, että sorron ja huonon hallinnon lisäksi kommunismi oli myös järjestelmä, jossa ihmiset pyrkivät hyviinkin tavoitteisiin ja yrittivät vilpittömästi rakentaa izelleen ja vähän toisillekin paremman maailman.
ellauri454.html on line 77: Vaikka Gajewskin luku keskittyykin yhden julkaisun tulkintaan, se käsittelee laajempaa kysymystä idealistisista vakaumuksista taloudellisesta kapitalismista, jota pidetään luonnollisena ja toivottavana tapana järjestää yhteiskunta ja joka oli laajalle levinnyt 1980-luvulla. Lähtökohtana on, että kommunismi on 1900-luvun historian pahin paha ja Puolan suurin onnettomuus viime vuosisadalla, joten kaikki, mikä on taistellut kommunismia vastaan – mitä raivokkaammin, sen paremmin – muuttuu hyväksi ja kiitettäväksi. Näin ollen Puolan oikeisto tuntee suurta kiintymystä sellaisia henkilöitä kohtaan kuin kenraali Franco, Pinochet tai jopa Belgian SS-prikaatien komentaja Léon Degrelle. Meidän vankkojen antikommunistiemme mielestä Pinochet ei ollut murhanhimoinen diktaattori, vaan loistavissa haarniskoissaan ritari, joka johtaa ristiretkeä kommunistista petoa vastaan. Franco oli sankari, joka pelasti Espanjan Stalinilta, ja Dąbrowskin pataljoonan sotilaat, jotka taistelivat Espanjan tasavallan puolella, olivat stalinistisia agentteja, joita ei ole syytä muistaa vapaassa Puolassa.
ellauri454.html on line 87: Teresa Sławomira Torańska – polska dziennikarka i pisarka. Teresan (*1944) pisara kuivi keuhkosyöpään 2013. Veti takuulla liikaa röböä. She was perhaps best known for her award winning monograph, Oni (English: Them: Stalin's Polish Puppets). Ennen toista maailmansotaa Puolassa oli maailman suurin juutalaisväestö. Juutalaisten väkiluku oli arviolta noin 3 miljoonaa, mikä edusti yli 10 prosenttia Puolan koko väestöstä, ja useissa suurissa kaupungeissa heidän osuutensa lähestyi tai ylitti 50 prosenttia väestöstä. Juutalaisten keskittyminen Puolaan voidaan osittain ymmärtää seurauksena heidän karkottamisestaan muista naapurimaista keskiajalla. Mutta oliko valkovenäläinen Teresa ize niikäläisiä? Wolkowysk on Grodnossa, josta madjaari kolleega Gordonkin lie ollut kotoisin! Suurin osa Wawkawyskilaisista ennen sotia oli niikäläisiä.
ellauri454.html on line 94: Teresa Torakalle kommunismi kuitenkin tarkoitti 1980-luvulla totalitarismia. "Sinä puhut jatkuvasti vallankumouksesta, kun taas minä puhun uudesta miehityksestä." Toranskan näkemyksen mukaan kommunistinen elämäkerta on eräänlainen vika, hankittu ja epäaito identiteetti, jota yksilöllä on velvollisuus selittää. Kysymystensä avulla hän yrittää pakottaa keskustelukumppaninsa julistamaan, että he ovat järjestäneet elämänsä väärien lähtökohtien perusteella, että he ovat tehneet perustavanlaatuisia virheitä sekä itseään että laajemmin Puolaa vastaan.
ellauri454.html on line 96: Histerin ja muiden pahantekijöiden seurauksena tarinamme alkaessa vuonna 1967 Puolassa asui arviolta vain 25 000 juutalaista, mikä on alle 1 % sotaa edeltäneestä väestöstä (2-3 mi). Monet Puolan eloonjääneistä juutalaisista muuttivat Israeliin. Kesäkuussa 1967, Egyptin suljettua Tiraninsalmen ja mobilisoitua joukkoja Israelin rajalle, Israel käynnisti ns. "ennaltaehkäisevän iskun". Vaikka Egyptillä ja useilla sen arabiliittolaisilla oli Neuvostoliiton toimittamat nykyaikaiset aseet, Israelin joukot kiersivät heidän ilmapuolustuksensa, tuhosivat valtaosan ilmavoimistaan ja valtasivat satoja panssarivaunuja. Lisäksi Israel valtasi Siinain niemimaan, Jordan-joen länsirannalla sijaitsevan alueen ja Golanin kukkulat niin kutsutussa "kuuden päivän sodassa". Ainiin ja Gazan stripin tietysti.
ellauri454.html on line 98: Puolan julkinen reaktio Israelin voittoon oli aluksi selvästi Israel-myönteinen. Tähän reaktioon oli useita syitä. Ensinnäkin Israelin voitto oli hyvitys Neuvostoliitosta, joka oli pitkään tukenut arabikansaoja sijaissodassa Yhdysvaltojen kanssa Lähi-idästä. Arabien suora tappio nähtiin iskuna Neuvostoliitolle, jota lähes kaikki antikommunistiset puolalaiset pitivät vihamielisenä miehitysvoimana. Toiseksi ei pidä unohtaa, että monilla Israelin johtajilla oli yhteyksiä Puolaan (esim. Shimon Peres ja Menachem Begin olivat molemmat syntyneet Puolassa) ja Israelin väestöä olivat vahvistaneet kymmenet tuhannet puolalaiset juutalaiset toisen maailmansodan jälkeen. Näin ollen kuuden päivän sodan jälkeisinä päivinä yleinen hokema oli: "Meidän [eli Puolan] juutalaisemme voittivat omat [eli Neuvostoliiton] arabinsa."
ellauri454.html on line 100: Tähän yhdistyi Puolan kommunistisen puolueen historiallinen (vaikkakin epätarkka) leima juutalaisten hallitsemana, mikä heijastui Zydokomunan eli "juutalaiskommunismin" käsitteessä. Nämä tekijät yhdistyivät hallitsevan eliitin kiivaaseen reaktioon "siionismiin" ja kuvitteelliseen Puolan juutalaisten "viidenteen kolonnaan", jotka olivat uskollisia Israelille eikä Puolalle ja sen kommunistisille liittolaisille. Seuraava hallituksen rivien, erityisesti armeijan, puhdistus alkoi vuonna 1967. Vasta maaliskuussa 1968, kun opiskelijoiden mellakka alkoi maan yliopistoissa, hallitus päästi valloilleen kaikki propagandansa ja fyysiset sortotoimensa kiinnittääkseen niin kutsutut kumoukselliset sionistiset ainekset yhteiskuntaan ja luodakseen olosuhteet, jotka enemmän tai vähemmän edellyttivät maastamuuttoa suurimmalle osalle Puolan jäljellä olevasta juutalaisväestöstä. The fact that the anti-Semitic campaign of 1968 fell on exceptionally fertile ground and gathered a wide following among the so-called ordinary people is not mentioned at all.
ellauri454.html on line 102: Teresan perhetaustasta löytyy huonosti tietoa. Länkkärien kannalta sen elämä näyttää alkavan vasta lakinaisopintojen perästä 60-luvulla. Hän valmistui oikeustieteestä Varsovan yliopistosta ja suoritti jatko-opintoja journalismissa kuin Bob Pirsig. Sitten alkoi solidaarisuuskaruselli ja silmitön kommunistivaino. Vuonna 2001 Torańskalle myönnettiin Polonia Restitutan ritarikunnan upseerinristi. Hän asui Pariisissa vuodesta 1985 ja sitten Yhdysvalloissa. "Puolalainen kateus. Ei mustasukkaisuus. Koska sitä esiintyy kaikkialla, jopa amerikkalaisten keskuudessa, varsinkin kun on kysymys siitä, kenelle kunnia kuuluu. Mutta kateus on ehdottomasti puolalainen erikoisala. Puolalaiset ovat mestareita tuhoamaan panettelun ja mustaamisen avulla (s. 95)." "Kremlin ohjeiden mukaisesti Puolan työväenpuolue alkoi muuttua joukkopuolueeksi. Ja ketkä mielestäsi hyväksyttiin sinne tai pikemminkin värvättiin? Ne, joita ei sidottu Puolan kotiseudun armeijan menneisyyteen. Ovelat selvisivät sodasta kaupankäynnin, salakuljetuksen ja huijauksen avulla. Häviäjät ja laiskat, jotka eivät halunneet tehdä töitä, halusivat liittyä."
ellauri454.html on line 115: "Niiden" muotokuva on rakennettu tiettyjen sääntöjen mukaan. Huomiotamme herättää taipumus orientalisointiin, kuvausstrategia, joka paljastaa kuvaillun ryhmän toiseuden, outouden tai jopa omituisuuden. Toranskan kommunistit kuvataan hirviöinä, jotka viihtyvät yöllä Stalinin kanssa karhunpaistin äärellä, ylellisyyden ja tuhlailun ympäröiminä, kiinnostuneina liittämään Puolan Neuvostoliittoon mahdollisimman pian; mutta mikä tärkeämpää, heidät kuvataan hirviöinä, jotka eivät kykene tunnistamaan ihmisyhteisön perustavanlaatuisia perusperiaatteita ja arvoja. Haluaisin kritisoida Toranskan menetelmää luoda kaksijakoisia, epäsymmetrisiä jakolinjoja. Se oli väärä ja ansaitsee korkeimman neuvoston tuomion.
ellauri454.html on line 122: Wojciech Witold Jaruzelski (1923 – 2014) puolalainen sotilaskenraali, poliitikko ja Puolan kansantasavallan tosiasiallinen johtaja vuosina 1981–1989 sekä sotilasdiktaattori 1981 – 1983, mikä teki hänestä Puolan kansantasavallan viimeisen johtajan. Puolan aatelistöön syntynyt Jaruzelski syntyi Kurówiin Itä- (silloin Keski-) Puolassa. NKVD karkotti Jaruszelskit perheineen Siperiaan Puolan miehityksen jälkeen . Pakkotyöhön Siperian erämaahan määrättynä Jaruzelskille kehittyi fotokeratiitti , joka pakotti hänet käyttämään aurinkolaseja loppuelämänsä ajan. Puolan rökäletappion jälkeen aateliset Jaruzelskit pakrnivat Liettuaan, mutta jäivät kiinni. Jaruzelskin isä kuoli 1942 gulagilla punatautiin. Pikku Witoldista tuli kommari. Hän "ansaitsi lisää kunniaa Neuvostoliiton silmissä" osallistumalla taisteluihin ei-kommunistista Puolan kotiseutuarmeijaa vastaan vuosina 1945–1947. Hän liittyi Puolan kommunistiseen puolueeseen, Puolan yhdistyneeseen työväenpuolueeseen , vuonna 1948 ja hänestä tuli Neuvostoliiton valvoman Puolan armeijan tiedotusosaston ilmiantaja käyttäen peitenimeä Wolski. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. Edward Gierek velkaantui ottamalla lainoja ulkomaisilta velkojilta, ja lakkojen ravistelema maan talous oli epävakaa Jaruzelskin noustessa 1981 valtionpäämieheksi. Puolan ajautuessa maksukyvyttömyyteen, perushyödykkeiden pulan vuoksi otettiin käyttöön säännöstely , mikä vain pahensi jännittynyttä sosiaalista ja poliittista tilannetta. Heikentyneet elin- ja työolot herättivät vihaa kansan keskuudessa ja vahvistivat kommunisminvastaisia mielipiteitä; myös Solidaarisuus-ammattiliitto oli saamassa kannatusta, mikä huolestutti Puolan keskuskomiteaa ja Neuvostoliittoa, jotka pitivät Solidaarisuutta uhkana Varsovan liitolle. Peläten Neuvostoliiton väliintuloa, joka oli samanlainen kuin Unkarissa (1956) ja Tšekkoslovakiassa (1968), Jaruzelski julisti sotatilan Puolaan 13. joulukuuta 1981 kommunisminvastaisen opposition murskaamiseksi. Sotilasjunta, ulkonaliikkumiskielto ja matkustusrajoitukset kestivät 22. heinäkuuta 1983 asti. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. On epäselvää, osallistuiko hän ize lakkoilevien työläisten raa'an tukahduttamisen järjestämiseen vai johtivatko hänen kommunistiselle armeijalle antamansa käskyt verilöylyihin Gdańskin, Gdynian, Elblągin ja Szczecinin rannikkokaupungeissa. Reaganin hallinnon käyttöön ottamista ankarista talouspakotteista huolimatta sotatilalaki onnistui pitkälti opposition tukahduttamisessa ja demoralisoinnissa, mikä marginalisoi Solidaarisuusliikkeen 1980-luvun lopulle asti. Sosioekonominen kriisi syveni jopa enemmän kuin 1970-luvun lopulla, ja peruselintarvikkeiden, kuten sokerin, maidon ja lihan, sekä polttoaineen ja kuluttajatuotteiden säännöstely jatkui, kun taas väestön mediaanitulo laski jopa 10 prosenttia. Jaruzelskin valtakaudella vuosina 1981–1989 maasta lähti 100 000–300 000 ihmistä.
ellauri454.html on line 130: Niin kutsuttu "Adam Michnik" (oikea nimi: Aaron Szechter) syntyi kahden äärimmäisen puolalaisvastaisen roskaväen lapseksi: juutalaiskommunistin Ozjasz Szechterin, joka ennen sotaa taisteli toisen Puolan tasavallan itäosan erottamisen puolesta Neuvostoliitosta, ja niin kutsutun "Helena Michnikin" (oikea nimi: Hinde Michnik), krakovalaisen juutalaisnaisen ja tietenkin kommunistin, joka sodan jälkeen oli luennoitsijana paatuneimpien kommunistien ja pahimpien puolalaisvastaisten koulussa – yleisen turvallisuuden ministeriön alaisuudessa toimivan sisäisen turvallisuusjoukon koulussa. Minde Michnikillä oli myös suhteistaan muihin juutalaiskommunisteihin peräisin olevat "Adam Michnikin" velipuolet: Jerzy ja Stefan (isä: Samuel Rosenbusch), Puolan kansanarmeijan kapteeni, joka sodan jälkeen oli kommunistituomari, joka murhasi puolalaisia patriootteja tuomioillaan, ja samalla kommunistisen turvallisuuspalvelun salainen ilmiantaja salanimellä "Kazimierczak". Hänen setänsä, "Adasia" – hänen isänsä veli – Szymon Szechter oli komsomolilainen ja kommunistisen puolueen jäsen ennen sotaa ja työskenteli muun muassa luennoitsijana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kaupunkikomiteassa. Vuonna 1948 hän valmistui historian tutkinnolla ja väitteli tohtoriksi vuonna 1953. Hän opetti historiaa Lvivin yliopistossa (voimme vain arvailla, millainen hänen versionsa historiasta oli, hän opetti tietenkin venäjäksi kommunistisessa yliopistossa puolalaisessa kaupungissa, jota Neuvostoliitto oli miehittänyt vuodesta 1939).
ellauri454.html on line 132: Kuten jokainen kommunisti, hän varasti niin paljon kuin pystyi – kunnes hän meni liiallisuuksiin, ja vuonna 1964 hänet jopa tuomittiin tovereidensa toimesta "taloudellisista väärinkäytöksistä". Kun häntä alettiin halveksua ja poistaa valokeilasta, hän ei enää pitänyt Puolan kansantasavallasta ja halusi muuttaa Israeliin. Hänen sihteerinsä oli Nina Karsov. Vuonna 1966 turvallisuuspalvelu (SB) teki kotietsinnän heidän asuntoonsa ja takavarikoi muistiinpanoja ja käsikirjoituksia, joita pidettiin Puolan kansantasavaltaa herjaavina. Nina Karsov tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen. He menivät naimisiin vankilassa. Kahden vuoden kuluttua hänet vapautettiin, ja he muuttivat maasta. Vuonna 1970 he perustivat Lontooseen kommunisminvastaisen kustantamon Kontra, joka julkaisee muun muassa Lev Šestovin ja Joseph Mackiewiczin kirjoja. Kuinka tietämättömiä, sokeita tai suorastaan tyhmiä niiden täytyy olla, jotka yhä uskovat tämän puolankielisen juutalaisvasemmistolaisen virallisesti "puolustavan demokratiaa"?
ellauri454.html on line 140: Puolalaisilla oli lukuisia negatiivisia kansallisia piirteitä, kuten "tietämättömyys, epävakaus ja veljessodat, alhainen aineellinen kulttuuri ja yhteistyötaitojen puute".
ellauri454.html on line 142: Kommunistipedagogit syljeksivät sotien välisen Puolan, suurmaanomistajien ja ulkomaisen pääoman Puolan, pedagogiikkaa; porvarillisen Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen pedagogiikkaa, joka liittyi fasistisiin oletuksiin perustuvan koulutuksen edistämiseen; johtajuusteorian kehittämiseen tiimityön sijaan; luonnon palvontaan luonnon ultraprosessointikyvyn sijaan; ja hyväntekeväisyyteen sosiaalityön sijaan. Kritiikkiä kohdistettiin sellaisiin käsitteisiin kuin naturalistiseen pedagogiikkaan, bergsonismiin, adlerismiin, individualismiin, personalismiin, jälkieksentrisyyteen, Jędrzejewiczin koulukunnan ideologiaan vuosilta 1932–1948, kulttuuripedagogiikkaan, fasismiin ja kristilliseen pedagogiikkaan.
ellauri454.html on line 144: 1990-luvulta lähtien ja erityisesti vuoden 2000 jälkeen sodanjälkeisen Puolan koulutuksen historiaa ja tehtäviä käsittelevää kieltä ovat hallinneet ironiset lainaukset ja sellaiset termit kuin "koulutuksen stalinisaatio", "totalitaarisen koulutusjärjestelmän muodostaminen", "indoktrinaatio", "mielten orjuuttaminen", "neuvostoliittolaisten mallien mukauttaminen", kommunismin "uskonnon" luominen, "perekovka (kuntoutus)" ja uuden antroposfäärin luominen suoraan romaaneista, kuten Jevgeni Zamjatinin Me tai Nikolai Ostrovskin Miten teräs karkaisi, "miljoonien henkisten rampojen luominen". Stalinistisen isänmaallisuuden tarkoituksena oli "hävittää kaikki nationalismin muodot" ja yhdistää "todellinen isänmaallisuus" proletariaattiseen internationalismiin ja tarve erottaa internationalistinen isänmaallisuus toisistaan. juutalaiskapitalistisesta kosmopolitismista ideologiana, joka kumoaa oman kansan oikeudet ja tarpeet, mikä enteilee amerikkalaisen imperialismin aggressiota. "Internationalisti-patriootti... löytää apua oman kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen internationalistisen edistyksen muodossa. Internationalisti-patriootti... erottaa itsensä juurettomasta kosmopoliittisesta, joka ei näe kotimaataan missään maassa. Stalinistinen patriootti taistelee hellittämättä ja tinkimättä kosmopoliittisuutta vastaan. antaa kaikki voimansa sosialismin voittoon omassa maassaan, nopeuttaakseen sen voittoa maailmassa. Ei mitään tekemistä natsi-natsionalismin kanssa, herranjestas. Proletariaatin patriootti on syvintä, vallankumouksellista internationalismia... Patriotismi on siis rehellistä, totta ja olennaista vain silloin, kun se on internationalistista.""Tämä on asia, jonka Maidanin natsihölmöt täysin ohittivat. Heidän olisi pitänyt olla internationalistisia kansalaisia, ystävällisiä Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita kohtaan, suhtautua myönteisesti maailman edistyksellisiin liikkeisiin – esimerkiksi Vietnamissa ja Chilessä – ja tuntea solidaarisuutta kapitalististen maiden työväenluokan taisteluun; kansalaisiin, jotka taistelevat rauhan puolesta ja hylkäävät NATOn, rotuvihan, nationalismin, sovinismin ja kapitalismin.
ellauri454.html on line 146: Sosialistista koulutusihannetta syytettiin Puolassa myöhemmin yksityisyyden laiminlyönnistä, "luokkavihollisten" vihaamisesta (sosiaalisten jakolinjojen vahvistamisesta ja sosiaalisten tunteiden manipuloinnista) ja erityisesti eurooppalaiselle kulttuurille ominaisen universaalin moraalin kieltämisestä, joka perustuu levantin Jumalan käskyihin ja kreikkalaisesta ja roomalaisesta kulttuurista johdettuihin eettisiin arvoihin. Puoli vuosisataa vallankumouksen alkamisen jälkeen puolalainen isänmaallisuus määriteltiin uudelleen ensin "tiedon ja toiminnan rationaalisuuden puolustamiseksi" ateistisen relativismin vastakohtana; toiseksi "sivilisaatiomme kristillisen identiteetin puolustamiseksi" ja" Kristuksen inkarnaation perustavanlaatuisen totuuden julkisesta ulottuvuudesta sivilisaatiomme perustana"; kolmanneksi "puolalaisen teollisuuden, pankkien, sosiaalivakuutuslaitosten ja kaupan tukemisena"; ja neljänneksi "lasten hankkimisena".
ellauri454.html on line 161: No olipa sinä malliesimerkki fi Wikipedian antikommunismista! Makarenko died under unclear circumstances in 1939. Anton Semenovich Makarenko kuoli näet äkillisesti 1. huhtikuuta 1939 lähijunassa Golitsinon asemalla 40 km Moskovasta länteen. Dissidents suspect foul play. Hänen veljensä, Vitaliy Semenovich Makarenko, oli Etelä-Venäjän asevoimien upseeri, valkoinen emigrantti. S. Makarenkon veli Vitali Semenovitj kirjoittaa kirjassaan "veljeni Anton Semenovitj": "... ukrainalaisesta alkuperästään huolimatta Anton oli sataprosenttisesti venäläinen ." Samalla hän osasi ja rakasti ukrainan kieltä erittäin hyvin ja sisällytti usein ja sopivassa määrin teoksissaan henkilöiden dialogeihin lainauksia rikkaalla ukrainan kielellä. A. S. Makarenko ymmärsi ja pystyi kommunikoimaan myös puolaksi, muistelee L. V. Konisevych kirjassaan "Makarenko kasvatti meidät" (luku Puolan valtuuskunnan saapumisesta). Samalla mainitaan, että taktisista syistä (vähentääkseen joidenkin virkamiesten perusteita hajottaa M. Gorkin siirtokunta) hän jostain vuodesta lähtien lopetti sanan "venäläinen" merkitsemisen kansalaisuussarakkeessa (kuten se oli vielä Krjukovilla) ja alkoi kirjoittaa "ukrainalainen". Harkovista 5. lokakuuta 1932 päivätyssä kirjeessä Gorkille Makarenko kirjoittaa: "Ja vielä yksi asia: olen kyllästynyt Ukrainaan, koska olen aina ollut vain venäläinen, ja rakastan Moskovaa." A. S. Makarenko uskoi, että vain onnelliset vanhemmat voivat kasvattaa hyviä ihmisiä.
ellauri454.html on line 168: Suurin osa Puolaan tulevasta ulkomaisista turisteista, yli 1,3 km:n, saapuu Saksasta. Sakujen paras polakkivizi on matkailumainos: "Tule Puolaan - autosi on jo täällä." 1960- ja 70-luvuilla televisio-ohjelmat, kuten All in the Family, The Tonight Show ja Laugh-In, käyttivät vitsejä, joita niiden amerikkalaispuolalaiset pitivät halventavina.
ellauri454.html on line 178: Leonard Buczkowskin Seikkailu Mariensztatissa sai ensi-iltansa vuonna 1954. Se, että kallista värielokuvaa käytettiin ensimmäistä kertaa Puolassa, osoittaa, kuinka vakavasti tähän tuotantoon suhtauduttiin. Elokuvan tavoitteena oli muokata käsityksiä uudesta todellisuudesta ja käynnissä olevista muutoksista. Varsovassa vieraillessaan Hanka rakastuu ennätykselliseen muurariin. Pian hän palaa kaupunkiin työskentelemään rakennustyömailla ja todistamaan, että naisten työ ei ole miesten työtä huonompaa. Mutta kaikki menee pilalle, kun sosialismi ei pysty rakentamaan tarpeeksi asuntoja. Seksuaalisen viehätyksen kohtelu etuoikeuksien ja arvovallan kauppatavarana on merkki epäonnistuneesta vallankumouksesta. Koska romanssia ei voida toteuttaa asunnon puutteessa, vallankumouksellinen hanke on epäonnistunut. On sanomattakin selvää, että ilman kotia ei voi ajatella onnea. Länsimaissa tilanne on toinen, siellä voi ostaa pienen koiran. Täyttyneen romanssin unelma lähentelee kulutusunelmaa. Sosialistisen realistisen kaunottaren vaatimaton eleganssi muuttuu statussymboliksi ja eroottisen täyttymyksen käsitteet palaavat miesvallan rituaaleihin. Mariensztatin seikkailun rakastavaiset tanssivat kaupungin toreilla ja muuttuvat ostaviksi rakastavaisiksi. Heidän suuri innostuksensa – pitäisi sanoa, unelmiensa mittakaavaan räätälöity – ei johdu pelkästään ostosten tekemisestä, vaan myös ostosten tekemisestä länsimaissa. Nuoret, viehättävät vartalot eivät riitä: se tarvitsee symboleja, eli länsimaisia tuotteita, kuten nailonsukkia.
ellauri454.html on line 182: Sodan jälkeen tilanne oli parempi. Toinen maailmansota, joka pyyhkäisi Puolan alueen yli, tuhosi maan, vaati yli kuuden miljoonan ihmisen hengen ja erotti tuhansia pareja; monet ihmiset elivät epävirallisissa parisuhteissa ja monien lasten oikeudellinen asema oli epäselvä. Uusien viranomaisten hyväksymien säännösten tarkoituksena oli ratkaista puolalaisten polttavat perheongelmat. 25. syyskuuta 1945 hyväksyttiin (ja säädettiin 1. tammikuuta 1946) avioliittolakia koskeva asetus, jolla otettiin käyttöön siviiliavioliitto ja avioero. Se ei ainoastaan helpottanut kansalaisten elämää, jotka halusivat säännellä oikeudellista tilannettaan mahdollisimman nopeasti (vuoden 1948 loppuun asti avioero voitiin myöntää vain toisen puolison pyynnöstä), vaan se myös riisti katoliselta kirkolta sen aiemman etuoikeutetun aseman heidän julkista asemaansa koskevissa päätöksissä. Vain rekisterinvirastossa solmittu avioliitto katsottiin päteväksi. Myös avioeromenettely laillistettiin. Uusi laki reagoi näin Puolan muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen, sillä sen viranomaiset päättivät 12. syyskuuta 1945 mitätöidä Vatikaanin kanssa vuodesta 1925 lähtien voimassa olleen konkordaatin. Vuonna 1946 hyväksyttiin uusia perheoikeutta koskevia säännöksiä: 22. tammikuuta perheoikeusasetus ja 14. toukokuuta holhouslakiasetus, jotka molemmat tulivat voimaan saman vuoden heinäkuun 1. päivänä. Nämä kaksi asetusta poistivat avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten väliset oikeudelliset erot. Sekä äiti että lapsi saattoivat nyt hakea isyyden vahvistamista ja siten vaatia elatusapua. Lain takaama oikeus taloudellisiin etuuksiin, jota ei jätetty miehen mielivallan varaan, oli uusien lakien keskeinen seuraus, vaikka avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän äitiensä sosiaalisen aseman muutos oli aivan yhtä merkittävä. Se ilmeni "äpärän" ja "langenneen naisen" inhotuksen asteittaisena katoamisena. Wanda Łóżkiewska julisti vuoden 1946 "patojen valtakunnan lopun" vuodeksi ja julisti näin uuden aikakauden alkamisen, jota muovaisivat uudet kunnianhimoisten ja luovien puolalaisten naisten sukupolvet: "Huomio, puolalaiset! Meillä on edessämme valinta, ja meidän on itse päätettävä, mitä haluamme... Historian sulkakynä on edelleen liikkeessä, se kirjoittaa ja tallentaa uusia perinteitämme; meistä riippuu, mitä se kirjoittaa vuoden 1946 sivuille... ja sen jälkeen."
ellauri454.html on line 184: Tavallaan mukaillen marxilaista väitettä, jonka mukaan "me teemme oman historiamme,"...mutta joka kerta kun teemme niin edeltäjiltämme perimissä olosuhteissa, kirjailija kehotti hylkäämään sotaa edeltäneen oikeistolaisen menneisyyden, jota leimasi "kuparipatojen perinne", ja sen sijaan hyödyntämään kansallisen historiamme syvempiä kerroksia, jotka ovat täynnä esimerkkejä naisten toiminnasta: "Koska kuparipatojen tylsistyneiden orjien – joko ajattelemattomien tai traagisten – perinteen lisäksi tunnemme perinteitä suurista naisista, tiedemiehistä, vapauden ja oikeudenmukaisuuden taistelijoista, naiskirjailijoista, taidemaalareista, elämän ja kulttuurin luojista." Herättäessään uudelleen ylpeyttä naisten saavutuksista Łóżkiewska viittasi Puolan historiaan, mutta hän viittasi myös sodan jälkeen kaikuvaan naisten kansainvälisen solidaarisuuden iskulauseeseen. Plenumin päätöslauselmassa syytettiin erityisesti eri rintamilla aktiivisia älymystöaktivisteja (sekä naisia että miehiä) siitä, että he olivat "sietäneet ideologista kaaosta aivan liian kauan... eivät olleet kehittäneet sopivia työmenetelmiä... ja laiminlyöneet marxilaisen näkökulman kirjallisuuden, taiteen ja tieteen kysymyksiin". "Nyt riittää tämä pormestarien ja rehtorien vaimojen johtajuus! Nämä rouvat eivät itse tee töitä, joten heillä ei yleensä ole ymmärrystä työväkeä kohtaan, he ovat sisältä tyhjiä." Oppikoot he ensin meiltä – työssäkäyviltä ihmisiltä, joilla on elämänkokemusta ja sosiaalista elämää”, kertoi nimetön opettaja Orōowskalle. ”Älymystö on pitkälti pysähtynyt. Se ei pysty pysymään ajan mukana, se ei ymmärrä ajan henkeä ja se pyrkii pysäyttämään uusia virtauksia” tai suoranaisia ”taantumuksellisia”. Aktivistit huomauttivat, että puolueen oli ratkaistava naisten arjen perusongelmat. Jos naiset opiskelisivat ja kehittäisivät itseään, ei riittäisi, että perhe ottaisi haltuunsa osan heidän askareistaan. He tarvitsivat päiväkoteja, esikouluja, ruokaloita ja pesuloita, koska vain tällä tavoin – vähemmillä kotitöillä – naiset voisivat osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan. Sen lisäksi, että aktivistit painostivat puoluetta ryhtymään konkreettisiin toimiin tässä asiassa, he vaativat myös, että heidän miespuoliset puoluetoverinsa muuttaisivat henkilökohtaista asennettaan niin sanottuun ”naiskysymykseen”. Lopulta he vetosivat puolueensa eetokseen: "Tovereidemme on oltava tietoisia naisten työn korvaamattomuudesta ja vakavuudesta. Jos PPR:n jäsen ei arvosta naisten työtä, hänen täytyy olla huono jäsen." Meidän tulisi muistaa toveri Stalinin sanat, jotka hän lausui vuoden 1933 kollektiivitalouksien shokkityöntekijöiden yhteisessä yleisliiton konferenssissa: "Tiedän, että monet teistä eivät arvosta naisia ja jopa nauravat heille. Se on virhe, toverit, vakava virhe. Naiset... ovat suuri voima."Tämän voiman pitäminen kurissa olisi rikollista. On velvollisuutemme saada naiset... esiin ja hyödyntää tätä suurta voimaa."
ellauri454.html on line 188: 1950-luvun alussa tapa, jolla "naisasiaan" suhtauduttiin Puolassa, muuttui. Puolue-elinten naisosastot suljettiin. Tämä muutos johtui naisasioiden ja perheasioiden läheisemmästä yhteydestä. Lehdistö korosti, että sosialistinen valtio oli "perheen kestävyyden vartija". Perhelaki määräsi, että tuomioistuin voi kieltäytyä myöntämästä avioeroa, koska se "välittää äideistä", jotta he voisivat kasvattaa "terveitä ja onnellisia puolalaisia sukupolvia". Naisen rooli äitinä, jota korostettiin hieman vähemmän edellisinä vuosina, oli nyt tekemässä suurta paluuta. "Äidit!" Kasvatatte lapsenne kiitettävää ylpeyttä osoittaen saavutuksistamme, työn ja rauhan rakkaudessa, palavan isänmaallisuuden hengessä... Naiset – vaimot, äidit!... moninkertaistakaamme rakkaan isänmaamme – Kansan Puolan – voimat! Miesten paternalismi iski kostamalla. 1950-luvun alkupuoliskon nuortenkirjallisuudessa ei nähty merkittäviä sankarittaria: he joko puuttuivat kirjoista, heidät delegoitiin kotitöihin, tai he esiintyivät poikien apulaisina, kiireisinä sosialismin rakentamisessa. Sodanjälkeinen naisten emansipaatiohanke, joka ammensi inspiraatiota sotien välisestä ajasta, ei pysähtynyt äkisti vuonna 1956, kun stalinismi virallisesti päättyi Puolassa. Pikemminkin se muokkasi muotoaan sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin, joita leimasivat paluu miesten ja naisten ammattien jakoon, naisen ihanteen asteittainen vakiintuminen henkilönä, joka taitavasti tasapainottelee perhe- ja työelämää, naisten poistaminen politiikasta ja niin edelleen.
ellauri454.html on line 190: Ehkäpä "sula"-viestin konservatiiviset sävyt olivat niin kaikuvia juuri siksi, että "työ miesten keskuudessa" oli niin alikehittynyttä ja pinnallista. Keskustelu "maskuliinisuuskriisistä" ja "miehen paluusta", joka leimahti tuolloin, jatkui Kansan Puolan seuraavina vuosikymmeninä, ja se limittyi toiseen keskusteluun: stalinismin kritiikkiin "ylösalaisin käännettynä sukupuolimaailmana". Plus ca change, plus c'est la même chose. 50-luvun elokuvat osoittivat, että ammatilliset, hallinnolliset ja sosiaaliset instituutiot (terästehtaan johto, puolueen edustajat, ruokalat, julkiset päiväkodit ja niin edelleen) ovat välttämättömiä naisten kodin ulkopuolisen työn mahdollistamiseksi: ne tarjoavat tarvittavat edellytykset. Symbolisella tasolla niiden tehtävänä on auttaa voittamaan sosiaaliset ja oikeudelliset rajoitukset siirtämällä sukupuolten tasa-arvon kiinteitä rajoja mahdollisimman pitkälle. Tämän seurauksena laki ja valtio sekä perheinstituutio saavat keskeisen roolin yhteiskuntajärjestyksen muokkaamisessa. Samalla käy selväksi, että perhe ei kuulu yksityiseen sfääriin. Tavoitteena on symbolisesti rikkoa jako julkiseen ja yksityiseen eli se, mikä muodostaa... porvarillisen kulttuurin perusta.
ellauri454.html on line 193: Kaikkia Irenan, Krystynan, Hankan ja Wandan käymiä taisteluita käydään edelleen. Toisin kuin 1950-luvulla, jolloin yhteiskunnalle tarjottiin kulttuuritekstejä, kuten analysoituja elokuvatuotantoja – jotka olivat varmasti kaavamaisia ja propagandan kyllästämiä, vaikkakin myös taiteellisesti arvokkaita ja tarjosivat edistyksellisen emansipatorisen viestin – nyky-Puolassa ei kuitenkaan ole montaa teosta, jotka puolustaisivat sukupuolten välisen tasa-arvon ajatusta yhtä voimakkaasti.
ellauri454.html on line 198: [ Wladysław Gomułkan valtakauden keskivaihe (suunnilleen 1950-luvun lopusta 1960-luvun puoliväliin) Puolaksi nimellä ”mala stabilizacja” (vähäinen vakautuminen) tunnettu tilanne pidettiin suhteellisen optimistisena, ja sitä leimasi monien elämän osa-alueiden depolitisoituminen ja kulutuskeskeisempi suunta. ]
ellauri454.html on line 214: Tämän historioitsijoiden valikoivan asenteen tuloksena tosiasioihin on a priori yhtenäinen kuva vuosista 1944–89. Lähes viisi vuosikymmentä Kansan Puolaa pannaan roskakoppaan. Normatiivisen konservatiivis-antikommunistisen tarinan kuvaama totalitaarinen muodostelma muodostaa monoliitin. Yksinkertainen, kaksijakoinen vastakkainasettelu pysyy vallitsevana: Me vs. Muut, jossa kansallinen yhteisö ja katolinen kirkko nousevat yhdessä Neuvostoliitosta istutettua vierasta neuvostovaltaa vastaan, taistelevat sitä vastaan sankarillisesti ja lopulta nousevat voittajaksi. Kommunismin kommunisminvastainen historia kuvaa siis Kansan Puolan historiaa jatkuvana sisällissotana olemassaolon kentästä ja symbolisista merkityksistä puolueen, joka on rakenteellisesti vieras ideologisessa, geopoliittisessa ja etnisessä mielessä, ja kansakunnan, joka on täysin immuuni sosialistisille aatteille, essentialistisena rakenteena ymmärrettynä, välillä. Kansakunta joutui objektiivisten olosuhteiden pakottamana omaksumaan jatkuvan vastahyökkäyksen kannan; "toveri"-(näennäis)puolalaisen kommunistin ("bolševiki", stalinistinen, juutalainen kommunisti, puoliksi kansalaisuuden saanut venäläinen) sota puolalaisen katolilaisen kanssa, jota näin ollen pidetään todellisena "kansalaisena" etnisen ryhmän sisällä.
ellauri454.html on line 216: Tämä Wadysław Gomułkan "Puolan tie sosialismiin" -valtakauden ajanjakso luo kuvan laadullisesti epätasaisesta neljästätoista vuodesta lokakuusta 1956 maaliskuuhun 1968 ja dramaattisiin joulukuun tapahtumiin rannikolla vuonna 1970. Kommunistit olivat viettäneet viisi vuotta vuoden 1947 vilpillisten vaalien voittamisen jälkeen tiukentaen otettaan maasta. Hieman yli vuosi vaalien jälkeen Puolan sosialistisen puolueen (PPS) jäljellä oleva osa, joka oli nimellisesti kommunistien hallitseman "koalition" kumppani, yhdistyi kommunistisen Puolan työväenpuolueen (PPR) kanssa muodostaen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen (PZPR).
ellauri454.html on line 218: Boleslaw Bierut (18. huhtikuuta 1892 – 12. maaliskuuta 1956) oli puolalainen kommunistiaktivisti ja poliitikko, kommunistien hallitseman Puolan johtaja 195-vuotiaasta 1957 vuoteen asti. Wadysław Gomułka, Pierun pääkilpailija, on päävastuussa Puolan historiallisista muutoksista toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Toisin kuin kukaan hänen kommunistisista seuraajistaan, Bierut johti Puolaa kuolemaansa asti vuoteen 1956. Wadysław Gomułka (puola); 6. helmikuuta 1905 - 2. syyskuuta oli puolalainen poliitikko. Hän oli sodanjälkeisen Puolan tosiasiallinen johtaja vuosina 1947–1948 ja uudelleen vuosina 1956–1970. Galiciassa vuonna 1905 syntynyt Gomulka oli proletariaattista alkuperää ja työskennellyt putkimiehenä 14-vuotiaasta lähtien. Putkimiehen piaruputki jatkui vielä pitkälle.
ellauri454.html on line 220: Puolan lokakuu (puol. Polski pażdziernik), joka tunnetaan myös nimellä Puolan sula tai Gomulkan sula, myös "pieni vakautuminen" (puol. maża stabilizacja), oli Puolan kansantasavallan poliittisen järjestelmän muutos, joka tapahtui lokakuussa 1956. Władysław Gomuśka nimitettiin hallitsevan Puolan yhdistyneen työväenpuolueen (PZPR) ensimmäiseksi sihteeriksi, mikä merkitsi stalinismin loppua Puolassa. Neuvostoliittolaisia painostettiin tekemään kompromisseja Gomuśkan ryhmittymän kanssa, mikä johti lyhyisiin mutta jännittyneisiin neuvotteluihin. Neuvostoliitto antoi Gomulkalle luvan pysyä vallassa ja suuremman autonomian Puolalle vastineeksi sen uskollisuudesta Moskovalle. Puolan lokakuu johti tilapäiseen vapauttamiseen ja stalinismin tosiasialliseen loppumiseen Puolassa, vaikka Gomukan hallinnosta tuli sortavampi 1960-luvulla. Uutiset Puolan tapahtumista vaikuttivat väkivaltaisempaan mutta vähemmän menestyksekkääseen Unkarin kansannousuun vuonna 1956.
ellauri454.html on line 224: [ Mikolajczyk oli Puolan pakolaishallituxen pääministeri josta Stalin ei pitänyt koska se ei syönyt Josipin pajunköyttä Katynista. Stan syntyi Länsi-Saxassa ja kuoli Valloissa. "Emme halua nähdä Puolassa vain muodollista demokratiaa", hän sanoi Puolalle lähettämässään lähetyksessä virkaan astuessaan, "vaan sosiaalidemokratian, joka toteuttaa käytännössä paitsi poliittisen, uskonnollisen ja henkilökohtaisen vapauden myös sosiaalisen ja taloudellisen vapauden, ne neljä vapautta, joista Franklin Delano Roosevelt niin hienosti puhui. Joka tapauksessa Puolassa ei ole eikä tule olemaan sijaa minkäänlaiselle totalitaariselle hallitukselle missään muodossa." ]
ellauri454.html on line 226: Finally, anti-Russian and anti-Soviet slogans appeared: Down with the Russians, Down with the Muscovites, Down with the Russkies, we demand a truly free Poland. Kurolin ja Modzelewskin ympärille muodostui 1965 epävirallinen PZPR:ää kritisoiva ryhmä, jonka tarkoituksena oli tuottaa julkaisu, joka analysoisi puoluetta marxilaisesta ja trotskilaisesta näkökulmasta. Historioitsija Wolfgang Weber on arvostellut avoimen kirjeen tekstiä "porvarilliseksi ryhmäsosiologiaksi, jota on koristeltu marxilaisilla termeillä". Protestina näille trozkykaippareille mätkäistyille linnakakuille Isaac Deutscher kirjoitti toisen avoimen kirjeen Wladyslaw Gomulkalle ja Puolan työväenpuolueen keskuskomitealle, jossa hän kyseenalaisti oikeudenkäyntien laillisuuden, Gomulkan hallituksen jäsenten omistautumisen kommunismille sekä Gomulkan henkilökohtaisen sitoutumisen stalinismin destalinisaatioon. Arvaa oliko tää trozkilainen Isaac niikäläisiä? Kuten oli Trozky izekin. Deutscherista eivät oikislaisemmat niikäläiset Jesaja Berlin ja Iisak Singer silti tykänneet. March 1968 was preceded by an aggressive, slanderous press campaign and various types of harassment in both public and private spheres, culminating in the expulsion of citizens of Jewish origin from People's Poland.
ellauri454.html on line 230: 70-luvun elokuvakomediat ovat raaka reaktio syntyperän ja sukupuolihierarkian moninkertaisiin rikkomuksiin, mutta eivät vain reaktio; ne myös... toimivat työkaluina, joiden tarkoituksena on palauttaa vanha järjestys esittämällä uusi idioottimaisena ja absurdina, sellaisena, joka tuo onnettomuutta kaikille. Älymystön johtavaa roolia ei 1970-luvun asiantuntijat enää kuvailleet edellisen aikakauden ongelmallisena taakkana, vaan todisteena siitä, että Puola oli moderni maa. Sekä Miazga että Nierzeczywistość – vailla legendan auraa, vähemmän kunnianhimoisia, mutta ensimmäisten samizdat-romaanien joukossa (Tadeusz Konwickin vuoden 1977 Kompleks polskin, joka julkaistiin englanniksi nimellä The Polish Complex, 1982, lisäksi) – tarjoavat tarkan kuvan aikakauden oppositioajattelun kiteytyneistä piirteistä, jo pelkästään siksi, että ne eivät välitä sensuurirajoituksista ja tuovat ankaran kriittisen kuvan "järjestelmästä", mutta myös 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alkupuoliskon puolalaisesta yhteiskunnasta. Lisäksi ne uhraavat kirjallisuusarvot suoraan osallistuvan poliittisen publicismin alttarille. Molemmat romaanit tuovat esiin ilmiöitä, kuten: – syvenevä eristäytyminen hallitsijoiden ja hallittujen välillä,ja valtakoneiston vieraantuminen; – uuden etuoikeutetun kerroksen uudelleenluokittelu ja syntyminen; – selkeiden kriteerien puute julkisuuden henkilöiden vastuulle; hämärät valta-asemat ja painostusryhmät; – negatiivinen henkilöstövalinta, joka johtaa inertiaan ja opportunismiin, sekä ylhäältä alaspäin suuntautuva passiivisuuden ja alistuvuuden kannustaminen; – oikeusvaltioperiaatteen puuttuminen; – yksilöiden itsemääräämisoikeuden ja oman elämänsä hallinnan puute; se, että "kaikki muutokset johtuvat muista voimista kuin yhteiskunnallisesta elinvoimasta ja yksilöllisestä aloitteellisuudesta", mikä synnyttää passiivisia asenteita ja psykologisen tunteen velvollisuuksista vapautumisesta; – järjestelmän toiminta itsensä lisääntymisen periaatteelle perustuen, mikä haittaa kaikkea uudistusten tavoittelua; – virallisen ideologian julkisivulaatu. Julkisen elämän voimakkaasti koettu fiktioiminen ja tunne siitä, että on sotkeutunut monitasoiseen kollektiiviseen petoksen peliin (”viranomaisten” / ”puolueen virkailijoiden” ja ”yhteiskunnan” välillä sekä ”yhteiskunnan” sisällä arkipäivän viestinnän tasolla) on aiemman puolalaisen kirjallisuuden, mutta myös elokuvien (erityisesti komedioiden), publicistisen journalismin ja oppositiopoliittisen opportunistisen ketkuilun yhteisöllinen keskus.
ellauri454.html on line 232: Ketkut kuten Nierzeczywistowić, Miazga ja muut tuon ajan tekstit – mainitakseni Konwickin romaanit – maalaavat, kuten Miłosz kirjoitti, kuvan Puolasta ”massana, ei minään muuna kuin uneliaana, passiivisena alueena, jota ”suuri tuuli” pyyhkäisee mukanaan, loputtomana ”ei tätä eikä tuota”, joka on tuomittu olemaan muodoton ja keskeneräinen tai maa, joka sijaitsee ”ei missään”, kuin Kuningas Ubussa. Andrzejewskin romaanin näkökulmasta yhteiskunnallisen sellun vastakohta olisi ilmeisesti sopimukseen johtava keskustelu; keskustelu, joka, voimme lisätä, erityisesti sitouttaisi eliitin. Loppujen lopuksi Miazgan keskeiset tarinankehitykset – kesken jäänyt avioliitto ja nykyaikaiseen Chochoō-tanssiin päättyvä hääjuhla – ovat symbolisella tasolla kohtaaminen, lähentyminen, epäonnistunut vuoropuhelu taiteellisen ja poliittisen eliitin edustajien välillä. Brandys muotoilee jotain yksilölliseen eettiseen koodiin perustuvan toimintasuunnitelman kaltaista, jonka on määrä koostua ”toiminnallisuuden kieltämisestä” ja ”konformismista” irtautumisesta. Tämä toimintasuunnitelma, voimme lisätä, kantaa älymystön elitismin leimaa ja on naamioitu abstraktin ”moraalisen uudestisyntymisen” kategorioihin. Myöhemmin ylhäältä alas asennettava radikaali neoliberalistinen järjestelmä, jonka sanelee… eliitin ja joukkoammattiliiton sateenvarjon alla oli mahdollista vain 1970-luvulta lähtien rakennetun älyllisen eliitin vallan ansiosta. Solidaarisuuden synty 1980-luvun alussa oli järkyttävä ristiriita, joka pysäytti lyhyeksi ajaksi eliittien vallan vakiintumisprosessin ja samalla viimeinen ajankohta, jolloin "kansa" ilmestyi poliittiselle areenalle autonomisena toimijana.
ellauri454.html on line 233:
[ Sanation (puol. Sanacja) oli puolalainen poliittinen liike, joka syntyi sotien välisenä aikana ennen Jozef Pilsudskin toukokuun 1926 vallankaappausta ja sai vaikutusvaltaa kaappauxesta. Sanation-liike sai nimensä Pilsudskin tavoitteesta Puolan yhteiskunnan moraalisesta "saneerauxesta" (parannuksesta). Liike toimi yhtenäisenä Pilsudskin kuolemaan vuonna 1935 asti. Se korosti kansallisen edun ensisijaisuutta hallinnossa ja vastusti parlamentaarista demokratiaa. ]
ellauri454.html on line 242: Talonpojat ja ammattitaidottomat työläiset korostivat älymystön hienoa elämäntapaa. Työläiset pitivät heitä parhaimpana ja talonpojat huonoimpana. Puhtaat, tyylikkäät, hyvin pukeutuneet, miellyttävät, nauttivat kulttuuriviihteestä, puhuvat ja kohtelevat muita asianmukaisesti: näin toimihenkilöt kuvailivat itseään. Toimihenkilöihin 1960-luvulla liitettyjä negatiivisia piirteitä olivat ylimielisyys, nokkavuus ja itsensä ylistävä asenne. Toimihenkilöt osoittautuivat kiintyneimmiksi luokkaepätasa-arvoon. Työntekijät (etenkin ammattitaidottomat) kertoivat närkästyneinä, että toimihenkilöiden lapsia usein kiellettiin leikkimästä lastensa kanssa. 70-luvun komedioiden pääpointti on näyttää intellektuelli mies ahdingossa, koska valtavirran patriarkaalisessa kulttuurissa vain mies voi edustaa ihmistä – toimijaa, joka ansaitsee kunnioitusta ja johon yleisö voi samaistua. Tämän ihmisen ahdinko johtuu ensinnäkin edellä mainitusta talonpoikien ja työläisten noususta kaupunkitilaan – jota intellektuellin on tästä lähtien jaettava heidän kanssaan – ja toiseksi liiallisesti emansipoituneista naisista. Häntä ympäröivien naisten vahvuus, itsevarmuus, taloudellinen riippumattomuus ja itsenäiset mielipiteet ovat yksinkertaisesti jotain, mihin intellektuelli ei ole tottunut. Tämä heittää hänet pois roolista, jossa hän haluaa olla – herrasmies, viehättävä poikamies ja sitten kotitalouden päätöksentekijä – ja siten naisten vahvuus syventää hänen luokkavieraantumistaan. Kaksinkertainen tasa-arvoistaminen – sekä luokka- että sukupuoliulottuvuudessa – ajaa intellektuellin hulluuteen, koska se riistää häneltä kahdesti johtajuuden. Tässä käsitellyt komediat ovat raaka reaktio syntyperän ja sukupuolihierarkian moninkertaisiin rikkomuksiin, mutta eivät vain reaktio; ne myös... toimivat työkaluina, joiden tarkoituksena on palauttaa vanha järjestys esittämällä uusi idioottimaisena ja absurdina, sellaisena, joka tuo onnettomuutta kaikille. Älymystön johtavaa roolia ei 1970-luvun asiantuntijat enää kuvailleet edellisen aikakauden ongelmallisena taakkana, vaan todisteena siitä, että Puola oli moderni maa.
ellauri456.html on line 1405: Huonosta terveydestään huolimatta Day vieraili Intiassa, jossa hän tapasi äiti Teresan ja näki hänen töitään. Vuonna 1971 Day vieraili Puolassa, Neuvostoliitossa, Unkarissa ja Romaniassa. Hän tapasi kolme kirjailijaliiton jäsentä ja puolusti Alexander Solzhenitsynia syytöksiä vastaan, joiden mukaan hän oli pettänyt maansa
ellauri458.html on line 329: Kirkin kuolema herätti myös surunvalitteluja maailman johtajilta ja ulkomaisilta poliitikoilta. Britannian pääministeri Keir Starmer, Skotlannin pääministeri John Swinney, Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu, Kanadan pääministeri Mark Carney, Italian pääministeri Giorgia Meloni, Unkarin pääministeri Viktor Orbán, Tšekin pääministeri Petr Fiala, Australian pääministeri Anthony Albanese, Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze, Argentiinan presidentti Javier Milei, Puolan presidentti Karol Nawrocki, Uuden-Seelannin varapääministeri David Seymour ja Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum esittivät surunvalittelunsa ja tuomitsivat ampumisen. Salvadorin presidentti Nayib Bukele kritisoi median uutisointia tapahtumasta. Paraguayn presidentti Santiago Peña kunnioitti Kirkiä puheessaan, jossa hän muisteli hallitsevan Colorado-puolueen 138. vuosipäivää.
ellauri458.html on line 368: Unite The Kingdom miekkari näytti dröönistä kazoen inhalta toukkien tai muiden selkärangattomien kuhisevalta pesältä. Tesla lupaa Muskille triljoonan dollaria jos se saavuttaa myyntitavoitteet. Ei näytä hyvältä, ryssähän messuaa naama vääränä fasistimiekkarissa. Puolasta alasammutut 4 ryssän drööniä oli balsaa ja styroxia, korjattu jeesusteipillä. Natomadot käynnisti siitä hyvästä Eastern Sentry ohjelman. Edessä Aasia itä, vaanin vartija sitä.
xxx/ellauri013.html on line 1053: Konrad oli egoisti. Kiusas kiltin vaimon puolikuoliaaxi ennenkuin kuoli ize. Sen kirjoissa on värilliset vaimot rumia ja tyhmiä. Miehet traagisia sankareita. Konrad oli huono koulussa, hyvä vaan maantiedossa. Tyhmältä se vaikuttaakin. Vanhemmat oli tubisia. Konradille jäi paha omatunto kuin Jimille kun se lähti merille. Vaik Apollo iskä oli sillon jo kuollut. Konrad oli kopea mutta sillä oli huono izetunto, laskukas, Puolan aatelista intelligenzian kautta määrimiehexi. Oivaltavasti sanoo toinen polakki Wikipediassa:
xxx/ellauri076.html on line 472: Niklas Lindola, Karleby samskolan alumni ja ex-Nokian Puolan kamasaxa, nykyinen jonkun energiatiilen kauppamies, näyttää ämmille ja mamuille ihonväristä fäkkiä Hoblan insändare-kolumnissa. Se kaivaa sillä verta nenästään intersektionaalisten feministien kustannuxella täyysin ennustettavasti pelaten naiivilla tiedeuskolla ja vielä naiivimmalla peliteoreettisella talousliberalismilla. Jokainen saa ize valita onko rasisti, se on vaan sen izensä asia. Kaikki lähtevät samasta lähtöruudusta, siitä pikku Niklaskin lähti aikanaan Karleby samskolasta. Ja näin pitkälle se on jo harpponut! Pieni valkoinen sateenvarjo suojaa sitä mutiaisten ja ämmäköörin vihalta.
xxx/ellauri104.html on line 806: Pulkkinen on sisällyttänyt antiromaaniinsa kirjoittamishetkellä ajankohtaisia teemoja, kuten Puolan sotatilan, Suomen idänpolitiikan arvostelun, Afrikka-kokemuksensa ja kehitysyhteistyökritiikin, omaa henkilöhistoriaansa, omat todelliset ja fiktiiviset kirjansa, lukemattomat lainaukset mm. sosiaalipsykologisesta kirjallisuudesta.
xxx/ellauri157.html on line 446: Puolassa Iisko luki tiedelehdistä exakteja tieteitä, Freud, Marx, Engels ja Jung eivät napanneet. Vika oli että Iisko halusi toivoa vaikkei ollut lapamato. Resignoituminenkaan ei tuntunut oikealta. Rolland, Chesterton ja Tomppa Mannkaan eivät kelvanneet närkille Iisakille.
xxx/ellauri224.html on line 568: Wall-en ja McCrean tavatessa käy ilmi, etteivät he ole olleet tekemisissä pitkään aikaan. Wally kertoo lyhyesti omasta tilanteestaan ennen kuin saa yhtä vastahakoiselta tuntuvan McCrean kertomaan, mitä on tehnyt viime vuosina. Elokuvan alkupuoli keskittyykin McCrean haukotuttaviin kertomuksiin Jerzy Grotowskin kokeellisesta teatterikommuunista Puolan metsissä, Saint-Éxuperyn Pikku prinssin harjoituksista Saharassa japanilaisen munkin kanssa, jonka sitten toi New Yorkiin asumaan perheensä kanssa puoleksi vuodeksi (vrt. isä Mefodi), matkoistaan Intiaan ja takaisin sekä Skotlannin Einhorn-yhteisöön, Belgradiin, Israeliin ja Richard Avedonin kartanoon Long Islandilla, jossa hän koki monimutkaisen uudelleensyntymisrituaalin. Haukotus.
xxx/ellauri228.html on line 235: Lemin varhaiset teokset olivat sosialistisia realistisia, mutta myöhempinä vuosinaan hän kritisoi tätä näkökohtaa. Vuonna 1982, kun sotatilalaki alkoi Puolassa, Lem muutti Berliiniin opiskelemaan ja seuraavana vuonna hän haihtui useiksi vuosiksi (1983–1988) Wieniin. Hän ei kuitenkaan koskaan osoittanut halua muuttaa pysyvästi länteen. Itäblokin standardien mukaan Lem oli taloudellisesti hyvinvoiva suurimman osan elämästään, mutta ei ökyrikas kuten siitä olis takuulla tullut meillä jenkeissä. Mikä ääliö. Lem kritisoi kapitalismia, totalitarismia ja sekä stalinistisia että länsimaisia ideologioita. Hyvä ettei otettu sitä Science Fiction Writers of Americaan, eihän se mikään jenkki ollutkaan.
xxx/ellauri228.html on line 242: Lem sai katolisen kasvatuksen mutta tunnustautui myöhempinä vuosinaan ateistiksi. Lem on haudattu Krakovan katoliselle Salwatorin hautausmaalle. Lemin isä oli Puolan salaisen poliisin pamputtaja.
xxx/ellauri229.html on line 719: Tšernobyl on mainittu kronikoissa ensimmäisen kerran vuonna 1193 tataarivallan alaisena paikkana. Se liitettiin myöhemmin Liettuan suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1566 se siirtyi Puolalle. 1773 sinne muutti karkotettuja asukkaita Starodubista eli nykyisen Brjanskin alueen lounaisosista.
xxx/ellauri229.html on line 720: Puolan toisessa jaossa vuonna 1793 paikkakunta liitettiin Venäjän keisarikuntaan.
xxx/ellauri230.html on line 358: Välittömästi lokakuun vallankumouksen jälkeen, jonka aikana bolshevikit tulivat valtaan, julistettiin "rauhaa koskeva asetus". Seuranneessa Brest-Litovskin rauhassa Neuvosto-Venäjä joutui tunnustamaan Ukrainan ja Gruusian itsenäisyyden, sitoutumaan joukkojen vetämiseen Suomesta ja luovuttamaan Saksalle Venäjän ennen maailmansotaa hallitsevat osat Puolasta, Viron, Liettuan ja Latvian sekä osan Valko-Venäjästä. Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon.
xxx/ellauri231.html on line 174: Tunnustetaan Suomen ja Puolan itsenäisyys.
xxx/ellauri231.html on line 208: Kukaan tervejärkinen ihminen ei voi pitää Koltshakin, Judenitšin, Denikinin ja Wrangelin kampanjoita muutoin kuin traagisina kolosaalisten mittasuhteiden virheinä. Koltshak oli myös herättänyt vastenmielisyyttä mahdollisissa liittolaisissa, suututtaen mukaan lukien Tšekkoslovakian legioonan ja Puolan 5. kivääridivisioonan.
xxx/ellauri231.html on line 251: Mahno pakeni reikäjuustoxi ammuttuna kuin talvisodan peltinen muistoukko Kasarmitorilla elokuussa 1921 ulkomaille, ensin Romaniaan ja sitten Puolaan, ennen kuin päätyi Ranskaan, jossa hän kuoli viinaan vuonna 1934. Vai oliko se tubiin. Ehkä molempiin.
xxx/ellauri231.html on line 278: Puna-armeijan komentaja Mihail Frunze vaati mahnovistiliikkeen "lopullista likvidointia" heinäkuussa 1921. Mahno jatkoi hyökkäyksiä Don-joen valuma-alueella huolimatta useista haavoista. Elokuussa haavat saivat hänet hakeutumaan hoitoon ulkomaille. Mahno, hänen vaimonsa Halyna Kuzmenko ja noin 100 uskollista lähtivät Puolan rajalle jättäen Viktor Belashin kapinallisen armeijan komentajaksi. Puna-armeijan hyökkäykset seurasivat heitä; Mahno otti luodin kaulaan ja joukko hänen vanhoja ystäviään kuoli taistelussa elokuun lopulla. Kun punaiset vangitsivat tiedustelun, Mahno käänsi joukkonsa etelään kohti Romaniaa, mutta Dnesterin ylityksen jälkeen Romanian rajavartijat riisuivat Mahnon ryhmän aseista ja internoivat. Mahno ja hänen vaimonsa vapautettiin lopulta Brasovin internaattileiriltä ja heille myönnettiin lupa oleskella Bukarestissa poliisin valvonnassa, kun Mahno toipui haavoistaan.
xxx/ellauri231.html on line 282: Koska Romania jahnasi edelleen luovuttamisvaatimuksista, Mahno päätti tehdä loikkaset Puolan puoleen. Häntä jäi kiinni rajalla ja kuljetettiin puolalaiselle Strzałkowo nimiselle keskitysleirille huhtikuussa. Mahno yritti myöhemmin saada luvan siirtyä Tšekkoslovakiaan tai Saksaan, mutta Puolan hallitus kieltäytyi. Bolshevikkihallitus lähetti agenttiprovokaattorin vangitsemaan Mahnon ja pakottamaan luovuttamaan hänet sotkemalla hänet suunnitelmaan kapinan käynnistämiseksi Galiciassa. Puolan viranomaiset syyttivät tästä Mahnoa ja hänen vaimoaan virallisesti, ja he olivat yli vuoden alatutkimusvankeudessa, jossa Halyna synnytti heidän tyttärensä lokakuussa. Vankilassa Mahno laati ensimmäisen muistelmakirjansa, jonka Peter Ustinov julkaisi vuonna 1923 berliiniläisessä sanomalehdessään Anarchist Messenger. Mahno lähetti myös kuvapostikortteja maanpaossa oleville Don-kasakoille ja Ukrainan kommunistiselle puolueelle ja alkoi oppia saksaa ja esuperantoa. Hänen tuberkuloosinsa uusiutui vankilan olosuhteissa.
xxx/ellauri231.html on line 404: Vaikka Bunin vihasi bolshevismia, hän ei koskaan kannattanut ajatusta ulkomaisesta interventiosta Venäjälle, toisin kuin myöhäisempi ja vielä iiliäisempi aateveljensä Mihail Shishkin. "Tavallisen venäläisen maanmiehen on ratkaistava ongelmansa itse, ei ulkomaalaisten mestareiden tulee tulla ylläpitämään uutta järjestystä kotonamme. Kuolen mieluummin maanpaossa kuin palaan kotiin Puolan tai Englannin avulla. isä opetti minulle: 'Rakasta omaa kylpyammettasi, vaikka se olisi rikki".
xxx/ellauri234.html on line 206: Pohjois-Ruotsin suomalainen »irridenta» liittyy Suomen kansalliseen runkoon sellaisena välittömänä luonnollisena ja historiallisena jatkona kuin Posenin puolalaisalue Suur-Puolaan ja Galitsian rutenilaisalue Ukrainaan, Vähä-Venäjä Isovenäjään, kuriilit Japaniin, Falklandin saaret Argentiinaan ja Tiibet ja Taiwan muuhun Kiinaan.
xxx/ellauri234.html on line 283: Puolan kotkan, Liettuan ratsumiehen ja Suomen karhun on yhdistettävä voimansa taisteluun Moskovaa vastaan. Vai oliko se Suomen leijonan? How about Susijengin? Ihanaa leijonat ihanaa. Suurpetotarhassa pidetään suomen karhua vankina ahmahäkissä. Se viihtyy siinä, väittää tarhanjohtaja.
xxx/ellauri239.html on line 391: Puolalainen Maggi on kusipäillä norskeilla siivoojana, palkka on alle minimipalkan ja kohtelu yliolkaista. Silti se muka hurraa norskihiihtäjille vaikka puolalainen Katinka Kowalczyk ja Marjo Matikainen oli paljon niitä edellä. Hemmetin Anne Holt! Mikä isänmaallinen norskipaska säkin oot ? Minne unohtui se että köigi maade proletaarlased ühinege? Annen mielestä 70-luvun Statoil edusti taantumusta. Voi vinetto. Hege ei huijannut edes Monopolissa ollessaan kuusivuotias. Vaikka siinähän se kuuluu suorastaan asiaan. Kiitos että pesit vessan Maggi. Minunhan se tässä kuuluu kiittää, Maggi nöyristelee.
xxx/ellauri239.html on line 409: Joku tanakkajalkainen Marit Bjørgen Bjørgen sairasti astmaa. Hän pyrki lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011. Puolatar piti tätä hyvin epixenä, mitä se tietysti olikin. Just tollasia natomatoja norjalaiset ovat. Entisiä norjalaisia. Maastohiihto on osa niiden identiteettiä. Hiihdosta meni maku kun ne alkoivat sitä typerää saxikävelyä. Ei se ole mitään hiihtoa. Mitä näkyy latujen varsilla? Norjalaisvillapaitoja, polvihousuja ja lippuja. Haestakeepa kuulkaa norskit paska.
xxx/ellauri252.html on line 294: Kulttuurivieras, kirjailija Hannu Salama: On virhe rakentaa uusi rautaesirippu Euroopan ja Venäjän välille. Asia on hyvin yksinkertainen: jos Venäjä pistää kaasuhanat kiinni, Puolassa ja Saksassa palellaan.
xxx/ellauri253.html on line 216: Suomen solisalisoinnista hävityn sodan jälkeen pitivät huolen Kovalenko, Pehmeälenko ja Ryhmä Laukkio. Olipa lystikästä että Ladojen toimitusajat oli pitkiä. Samahan pätee länsiautoista. Puolalaiset ja suomalaiset on huonoja kommunisteja. Katukuva oli väritön ja yxitotinen ilman Coke Zero mainoxia. Remes tiesi että hänen oma maailmankuvansa oli länteen vinossa. Pahinta oli porukoiden turtuminen kun ei tarvi izeyrittää Voltti-loota selässä risalla fillarilla lumisohjossa.
xxx/ellauri255.html on line 182: Vuonna 1844 Bakunin muutti Brysselistä Pariisiin, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi Marxin ja Pierre-Joseph Proudhonin. Joulukuussa keisari Nikolai I otti Bakuninilta pois kaikki aatelisuuteen perustuvat etuoikeudet kuten wiixet, takavarikoi maat sekä määräsi elinikäiseen karkotukseen Siperiaan. Bakunin vastasi Nikolaille La Réforme -lehdessä julkaisemallaan pitkällä kirjeellä, jossa hän haukkui keisaria despootiksi, näytti fäkkiä, ja vaati Venäjälle ja Puolaan demokratiaa. Euroopan hullun vuoden 1848 aikana Bakunin matkusteli ihan hulluna eri puolilla Saksaa ja osallistui myös Ranskan toisen tasavallan väliaikaishallituksen sosialistien taloudelliseen tukemiseen. Berliinistä hän yritti päästä Preussin hallitsemaan Poznańiin, jossa oli juuri käynnissä puolalaisten kansannousu, mutta poliisi esti matkan. Tämän jälkeen Bakunin matkusti Leipzigin ja Wrocławin kautta Prahaan osallistuen kaupungissa pidettyyn ensimmäiseen panslavistiseen kongressiin. Kokouksen päätyttyä hän oli mukana kaupungissa puhjenneessa Itävallan keisarikunnan vastaisessa kansannousussa, joka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Syksyllä 1848 Bakunin julkaisi pamflettinsa L’Appel aux slaves, jossa hän kehotti slaavivallankumouksellisia yhdistämään voimansa Unkarin, Italian sekä Saksan vallankumouksellisten kanssa ja syöksemään vallasta Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Preussin kuningashuoneet.
xxx/ellauri255.html on line 193: Bakunin asettui Marxin tavoin Lontooseen ja kävi kirjeenvaihtoa muun muassa italialaisen kenraalin Giuseppe Garibaldin kanssa. Hänen oli myös tarkoitus matkustaa Italiaan, jossa Garibaldi suunnitteli maan hajanaisten ruhtinaskuntien yhdistämistä. Takaiskujen vuoksi Bakunin ei kuitenkaan päässyt Pariisia pidemmälle. Vuonna 1863 Tammikuun kansannousun alettua Puola-Liettuassa Bakunin matkusti laivalla Kööpenhaminaan, jossa hänen tarkoituksensa oli liittyä puolalaisiin joukkoihin ja purjehtia Itämeren yli Puolaan. Sekin yritys epäonnistui, jonka jälkeen Bakunin ennen Lontooseen palaamistaan onnistui sentään tapaamaan Venäjältä tulleen vaimonsa Tukholmassa. Bakulla olikin siihen mennessä jo pussit aika tunkeina. Valitettavasti vaimolla oli toisen anarkistin pullat uunissa.
xxx/ellauri255.html on line 195: 25. huhtikuuta vuonna 1863 Bakunin lähetti Tukholmasta kirjeen "suomalaisille isänmaanystäville", jossa hän kehotti suomalaisia järjestäytymään kaavailemansa salaisen vallankumouksellisen organisaation ja Puolan kansallisen hallituksen liittolaiseksi yhdessä Venäjän keisarikuntaa vastaan. Liittymisen vastineeksi, Bakunin oli vannonut tekevänsä kaikkensa mahdollistaakseen Suomen itsenäisyyden ja lupasi sen saavan liittyä mihin tahansa poliittiseen järjestelmään Suomi haluaisi. Paria kuukautta kirjeen päiväyksen jälkeen, J.V. Snellman julkaisi pitkän sanomalehtikirjoituksensa Sota vai rauha Suomelle, jossa hän Bakuninia mainitsematta, tuomitsee reaalipolitiikan hengessä kapinoinnin keisaria vastaan Suomen kohtalolle arvaamattomana hankkeena. Vittu ettää Snellman oli suuren luokan kusipää. Samaa kaliiperia kuin Anja Kauranen.
xxx/ellauri255.html on line 197: Tammikuussa 1864 Hopo lopulta pääsi matkustamaan Italiaan, jossa hää ensimmäistä kertaa alkoi oikein pohtimaan anarkistista filosofiaansa. Hän muodosti vallankumouksellisen organisaation, johon liittyi italialaisten ja slaavien lisäksi ranskalaisia ja skandinaaveja. Kahden vuoden kuluttua Bakuninin Vallankumouksellisten sosialistien liitoksi nimeämässä ryhmässä oli jäseniä ainakin Pohjoismaista, Englannista, Belgiasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Puolasta ja Venäjältä. Keskimäärin kolme kustakin.
xxx/ellauri280.html on line 215: UVO:ta tukivat nuorten nationalistiset järjestöt ja myöhemmin perustettu Ukrainan kansallisnuorten liitto. Samanlaisia järjestöjä perustettiin ukrainalaisten siirtolaisten keskuudessa Tšekkoslovakiassa. Nämä olivat Ukrainan fasistiliitto ja Ukrainan vapautusliitto, jotka myöhemmin sulautuivat yhdeksi liigaksi. Samaan aikaan myös saksalaiset ukrainalaiset yhdistyivät aktiivisesti nationalistisiin liittoihin, ja pian ensimmäiset ukrainalaisten nationalistien konferenssit pidettiin Prahassa ja Berliinissä. Vuonna 1929 UVO ja muut ukrainalaisten nationalistien liitot sulautuivat yhdeksi suureksi Ukrainan nationalistien järjestöksi (OUN)*, kun taas UVO:sta tulee itse asiassa OUN:n* sotilas-terroristinen elin. Yksi ukrainalaisten nationalistien päätavoitteista oli taistelu Puolaa vastaan, jonka elävä ilmentymä oli kuuluisa Puolan vastainen "sabotaasitoiminta" vuodelta 1930: OUN:n * edustajat hyökkäsivät hallituksen instituutioita vastaan Galitsiassa ja sytyttivät tuleen Puolan taloja ja niissä asuneet puolalaiset maanomistajat.
xxx/ellauri280.html on line 217: Vuonna 1931 tuli OUN:iin Antonio Banderas, mies, jonka lukijat tuntevat toisellakin nimellä, el Zorron nimellä. Hänen kohtaloxi tuli pian olla koko Ukrainan vapautusliikkeen johtaja ja Ukrainan nationalismin symboli tähän päivään asti. Bandera opiskeli Saksan tiedustelukoulussa ja hänestä tuli pian Länsi-Ukrainan aluekapellimestari. Viranomaiset pidättivät hänet toistuvasti: Puolan vastaisesta propagandasta, laittomasta rajan ylittämisestä ja salamurhayritykseen osallistumisesta. Hän järjesti mielenosoituksia Ukrainan nälänhätää ja ukrainalaisten puolalaisten tuotteiden ostamista vastaan.
xxx/ellauri281.html on line 92: Tieteellinen tutkimuslaitos "Naukanaftogaz", joka on osa Ukrainan Naftogazin rakennetta, arvioi Ukrainan teknisesti louhittavissa olevien liuskekaasuvarantojen kokonaismääräksi 22 biljoonaa m 3 , josta 14,3 biljoonaa m 3 itäisellä alueella , 3,4 biljoonaa m 3 läntisellä alueella ja 4,3 biljoonaa m 3 - eteläisellä alueella. Naukanaftogazin öljy- ja kaasugeologisen tutkimuksen keskuksen johtajan Serhii Vakarchukin mukaan kaupalliseen tuotantoon saattaa olla saatavilla 3-4 kertaa pienempiä määriä liuskekaasua. Tämä asettaa Ukrainan kolmannelle sijalle Euroopassa tämän tyyppisten hiilivetyjen varoilla Puolan ja Ranskan jälkeen.
xxx/ellauri281.html on line 179: Robert J. Skoumal, Michael R. Brudzinski ja Brian S. Currie. Hydraulisen murtumisen aiheuttamat maanjäristykset Puolan kaupungissa Ohiossa. //Bulletin of the Seismological Society of America, helmikuu 2015 voi. 105 nro. 1. R. 189—197.
xxx/ellauri281.html on line 823: Varsovan liiton joukot pitivät sotaharjoituksia Puolan rajoilla ja Itämerellä Puolan edustalla.
xxx/ellauri281.html on line 829: Solidaarisuus vaati kokouksessaan Gdańskissa vapaita vaaleja Puolaan. Neuvostoliiton uutistoimisto TASS sanoi, että Solidaarisuuden kokous oli sosialismin ja Neuvostoliiton vastainen ja varoitti Solidaarisuuden valmistelevan vallankaappausta.
xxx/ellauri281.html on line 846: Wojciech Jaruzelski julisti Puolan sotatilaan estääkseen kommunistisen järjestelmän hajoamisen.
xxx/ellauri281.html on line 847: Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
xxx/ellauri281.html on line 855: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
xxx/ellauri286.html on line 123: Puolan lustraatiopolitiikka puolestaan tarkoittaa sitä, että turvallisuuspalveluiden palveluksessa toimineet henkilöt ja tiedonantajat eivät voi toimia valtion virkamiehinä, yliopistossa, toimittajina tai lakimiehinä, ja Puolan Kansallisen muistin instituutin työhön kuuluu tarkistaa, valehtelevatko ihmiset, kun he allekirjoittavat kyseiseen tehtävään pyrkiessään todistuksen, jossa he joko myöntävät tai kieltävät yhteistyön turvallisuuspalveluiden kanssa. Ihan sama meininki siis kuin bolshevikkien ja Stalinin ajalla!
xxx/ellauri291.html on line 100: Tri Spock alias Leonard Simon Nimoy syntyi 26. maaliskuuta 1931 irlantilaisessa osassa West Endiä Bostonissa, Massachusettsissa juutalaisille maahanmuuttajille Iziaslavista Ukrainasta. Hänen vanhempansa lähtivät Iziaslavista erikseen, hänen isänsä käveli ensin rajan yli Puolaan, kun hänen äitinsä ja isoäitinsä salakuljetettiin pois Neuvostoliitosta hevosvaunussa piiloutumalla heinäpaalien alle.
xxx/ellauri295.html on line 231: Kun luin Patin ysärin posttraumaattisen jouzenlaulun ensixi, tuntuu tää kasarin skandaalikirja ize asiassa aika löysältä. Jotain typerää Puolan johdon vaihtamista siinä on, ahneet epäsolidaariset telakkatyöläiset johtavat polakeita takaisin laissez fairen lihapatoihin.
xxx/ellauri295.html on line 235: Seuraavan animaation sisältö on vangizevampi kuin Patin kristillisdemokraattinen paukutus. Tollaisella semaforilla kelpaa vinkata. Ei siinä miekkaa tarvita, voi Magdaleenan iloisesti yllättää tylpälläkin astalolla. Mustasta mambasta 3 viirua Puolan madonnan mustaan poskeen. Messukansa murahtaa sille aamenta niin että Patin korvat soivat. Animaatiossa hauskinta on neitosen arveleva ilme phalloxen venyttyä odottamattoman pitkäxi. Ei sitä pelota, mutta pohtii varmaan mahtuuko tuo kahvaa myöten sisälle. Kyllä mahtuu, siellä on yllättävän paljon tilaa.
xxx/ellauri296.html on line 172: Kun tämä viedään loogiseen johtopäätökseensä, voidaan perustella 6 miljoonan juutalaisen grillijuhlat, kuten tapahtui Puolassa, 20 miljoonan ihmisen lähettäminen Gulagiin, kuten tapahtui Neuvostoliiton marxilaisten aikana, ja 50-70 miljoonan kiinalaisen kuoleman aiheuttaminen, kuten tapahtui kommunistisessa Kiinassa.
xxx/ellauri296.html on line 688: Aulangolta ostamani 95% chokladkaka hävisi. Joko se jäi kärryyn jo kaupassa tai jäi kassittamatta kaupasta lähdettäessä. Vitun vittu kuitenkin. Ja nyt taas! Sanan monistuxessa oli pudonnut tästä albumista Patin jouzenlaulun loppuarvio, jossa totesin vaan happamasti että Patti ja sen Vuokko ovat vielä luotaantyöntävämpiä sopuisina kuin riidoissa, kun ne kilpaa kehuvat Puolan matkaa mauttomassa kodissaan, jonne ne ovat kuzuneet Apu- ja Seura-lehtien toimittajia ja turhia julkkixia, näyttävät dioja ja tarjoavat pientä purtavaa. Mieleen tulee hakematta E. Saarisen 2x-poikien "Jeromen" ja "Oliverin" 7-vuotispäivät, joilla Marimekon edesmennyt ex-omistaja, 90-vuotias moderni tanssijatar ym celeb-hahmot leikkasivat peniskakkua ja mutustelivat Hoo Moilasen paikan päällä lämmitettyjä ripsipiirakoita torikärrystä. No joka tapauksessa, sen pituinen se ja lyhyestä virsi kaunis, tiiliskivestä rumempi.
xxx/ellauri303.html on line 56: Singer skulle acceptera darwinismen och determinismen om hans far inte hade varit ett fullständigt helgon. Suvaizen epäillä. Ihan sitä kuvaa ei saanut Singerin nuoruudenmuistelmista. Aijaa mutta Iisakki sanookin eremiitin isoloituminen maailmasta ei ole maailmanparannusta vaan oikeastaan egoismia. Izekkyyden ylistystä sekin siis. Nå det är andra bullar det. Puolalaiset hasidit oli Singeristä jotain aivan sui generis, bee's knees, fox's socks, dog's bollocks, cat's pyjamas, something else.
xxx/ellauri303.html on line 245: Rabbi Moses Isserles (tarkoittaa ' Israelin poikaa'), joka tunnetaan lyhenteellä Remo (tai Rema), syntyi Krakovassa Puolassa vuonna 5280 (1520) ja kuoli 52-vuotiaana (tai size oli 42) Lag-Baomerilla.
xxx/ellauri305.html on line 131: Tällä hetkellä lupiinia kasvatetaan Länsi-Euroopassa, suurimmat viljelyalueet Saksassa ja Puolassa. Venäjällä lupiinin tärkeimmät viljelyalueet ovat Ei-tšernozem-vyöhykkeen länsi- ja keskialueet. Lisäksi sen viljelykasvit ovat yleisiä Valko-Venäjällä, Polissyassa ja Ukrainan metsästepeillä, Baltian maissa.
xxx/ellauri306.html on line 409: Perinteisen tarinan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla nykyisen Puolan pohjoisrannikolla. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin (Nemi ja Miki Liukkos-look: mustat kuteet, vahvat meikit, kromikoristeiset nahkavetimet, synkkä ilme, raskasmetallimusa) omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta suspektia matualkuperää olevia ryhmiä. Nyziellä ainakin on vitusti turkkilaisia. Varsinaisesti gootit astuivat länsipaskaan antiikin ajan kirjallisten lähteiden mukaan 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli kuteiden ja musan lisäxi yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa.
xxx/ellauri306.html on line 411: Jordaneen mukaan gootit olivat alun perin lähtöisin pohjoisessa valtameressä sijaitsevalta Scandza-nimiseltä kylmältä saarelta, jonka on tulkittu viittaavan Skandinavian niemimaan eteläosiin. Ne olivatkin alunperin jöötanmaan jööttejä! Tämä sopi Ruozi-Suomen ja Nazi-Saxan propagandapirtoihin. Sittemmin osa kateista amerikkalaisista tutkijoista katsoo nykyisin, että goottien skandinaavinen alkuperä on pelkkä myytti. Scandzasta gootit purjehtivat kuninkaansa Berigin johdolla kolmella laivalla Itämeren yli ja asettuivat nykyisen Pohjois-Saksan ja Puolan alueelle kukistettuaan siellä ensin vandaalit ja useita muita germaaniheimoja. Jordaneen mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta johtajanaan Filimer, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden jännittävien seikkailujen jälkeen gootit saapuivat Mustallemerelle. Tacitus mainitsee teoksessaan Germania gothonit-nimisen germaanikansan, joka hänen mukaansa eli luugien pohjoispuolella mutta ruugien ja lemovien eteläpuolella. Ensimmäiset taistelut goottien ja roomalaisten välillä alkoivat 230-luvulla, samoin ryöstöretket Rooman Tonavan-provinsseihin ja Balkanille.
xxx/ellauri319.html on line 280: Huolimatta mellakoivan Puolan Sejmin petoksesta, petollisesta julmuudesta ja valan rikkomisesta, joka niin monta kertaa rankaisi pikkuvenäläiset kansanedustajat kuolemaan, ei koskaan ollut pulaa uusista kansanedustajista, jotka selittämättömällä naiiviudella yrittivät päästä katolisen hirviön avoimeen suuhun. Kuinka monta kertaa pikkuvenäläiset saivat ylivallan puolalaisista verisissä sodissa heidän kanssaan, ja sillä välin tämä ei edistänyt heidän asiansa vähääkään. Miksi niin? Koska ns. Hetmanship ja Zaporozhye eivät olleet tasavalta eikä valtio ollenkaan, vaan jokin outo kunta aasialaiseen tapaan.
xxx/ellauri358.html on line 312: Puolalaiset naiset kieltäytyvät pusimasta jolleivät saa käyttää rakoon rautalankahenkaria.
xxx/ellauri376.html on line 378: 1500-luvulla nähtiin myös ensimmäisiä esimerkkejä maallikoiden poleemisesta kirjoittamisesta. Ivan Peresvetov (melko tarpeettomasti) kehotti Ivan Kamalaa herättämään pelkoa. Kirjallisesta näkökulmasta tämän ajanjakson merkittävin teos on kun Venäjältä paennut ja Puolan kuninkaan palvelukseen astunut Kurbsky tuomitsi kirjesarjassa iivanoiden tyrannivallan ja kehitti teorian, joka oikeuttaa kapinan epäoikeudenmukaista valtaa vastaan.
xxx/ellauri379.html on line 88: Joillekin taistelijoiden luokille ei kuitenkaan välttämättä myönnetä geneveläistä sotavankiasemaa, ja määritelmä on laajentunut kattamaan yhä useampia taistelijaluokkia ajan myötä. Aiemmin merirosvojen, vakoojien ja frangipaanien plus sipulirenkaiden teloitus on sallittu, ja sitä on pidetty voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mukaan laillisena. Francs-tireurs (termi, joka on peräisin Ranskan ja Preussin sodasta) ovat vihollisen siviilejä tai miliisi, jotka jatkavat taistelua sotivan osapuolen miehittämillä alueilla eivätkä käytä sotilasunivormuja ja joita voidaan siten kutsua sisseiksi, partisaaneiksi, kapinallisixi jne. Monilla sodan jälkeisillä voittajilla, kuten Ranskalla, Puolalla ja Neuvostoliitolla, oli kokemusta siitä, että akseli teloitti vastarintataistelijoita, jos heidät vangittiin. Sota sai heidät varmistamaan, että ainakin heikäläiset syvälle vihollislinjojen taakse jääneet kommandot ja muut erikoisjoukot suojeltaisiin sotavankeina sen sijaan, että ne teloitettaisiin nopeasti, kuten Hitler määräsi vuoden 1942 Commando- käskyllään. Sodan jälkeen tämä oli sotarikos, josta sakut maxoivat päällään Nurembergissä.
xxx/ellauri380.html on line 263: Dirlewangerin yksikkö määrättiin turvatehtäviin ensin yleishallituksessa (miehitetyssä Puolassa), missä Dirlewanger toimi CC-TV:n komentajana työleirillä Stary Dzikówissa. SS-tuomari Georg Konrad Morgen teki leirin hyväksikäyttötutkimuksen, jossa hän syytti Dirlewangeria mielettömästä murhasta, korruptiosta ja Rassenschandesta eli rodun saastuttamisesta.
xxx/ellauri380.html on line 414: Vaikka venäläisten rökäletappio itse asiassa tapahtui lähellä Allensteinia (Olsztyn), Hindenburg nimesi sen Tannenbergin mukaan, 30 km (19 mailia) länteen kostaakseen teutoniritarien tappion ensimmäisessä Tannenbergin taistelussa 500 vuotta aiemmin. Grunwaldin taistelu, Žalgirisin taistelu eli ensimmäinen Tannenbergin taistelu käytiin 15. heinäkuuta 1410 Puolan, Liettuan ja Saksan välisen sodan aikana. Puolan kuningaskunnan kruunun ja Liettuan suurruhtinaskunnan liitto, jota johti kuningas Władysław II Jagiełło (Jogaila) ja suurruhtinas Vytautas, voitti päättäväisesti Saksan teutonien ritarikunnan, jota johti suurmestari Ulrich von Jungingen. Suurin osa Saksan ritarikunnan johtajista tapettiin tai vangittiin.
xxx/ellauri385.html on line 113: 1Lapserdak: pitkähameinen päällyspuku Puolan ja Galician juutalaisilla,erikoisleikkauksellinen takki ◆ Ensinnäkin se alkoi niin sanotusti univormujen vaihdosta: juutalaiset käskettiin leikata pois sivulukot (peisi) ja kiellettiin käyttää pantofoleja, yarmulkeja, lapserdakia tzitzeillä, hattuja turkisreunoilla, leveälierisiä hattuja, pitkähameisia leveitä turkkilaisia kaftaaneja, jotka olivat samankaltaisia kuin ortodoksisen papiston sulttaani Muradin ajoilta käyttämät kasukat. N. S. Leskov, "Juutalainen Venäjällä: muutama huomautus juutalaiskysymyksestä" , 1883 [ NKRY ].
xxx/ellauri415.html on line 874: "Sami" Turun yliopistosta pohti huhtikuussa näin: Vieläkö joku uskoo, että Ukraina on voitolla tai tulee voittamaan sodan Venäjää vastaan? Mitä ne ihmiset, jotka pitkään vauhkosivat Ukrainan ylivertaisuudesta ja varmasta voitosta ajattelevat nyt? Todellinen tappaminen alkaa vasta sitten, kun Venäjä on vallannut jonkin alueen. Ukrainalla ei ole mitään hävittävää. Jos Venäjä valtaa Ukrainan, se osoittaa, että sillä on kyky tehdä niin kenenkään estämättä. Se taas tarkoittaa, että Venäjä voi tehdä niin muuallakin. Muistattehan 2. maailmansodan alkuvaiheita. Mutta, mikä vielä tärkeämpää, se tarkoittaa, että kuka tahansa riittävän vahva toimija voi vallata minkä tahansa alueen se haluaa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys (länkkärien hegemonia) on mennyttä. Ongelma ei ole vain se, että pahixet: Kiina ja Pohjois-Korea ja Pakistan ja Iran ja Intia ja Venezuela ym käyttävät tilannetta hyväkseen. Todellinen ongelma on, että myös hyvixet: USA, Saksa, Japani, Ranska, Puola ja Yhdistynyt Kuningaskunta menettävät uskonsa nykyiseen sääntöpohjaiseen systeemiin ja palaavat tilastollisille juurilleen. Joka sanoo, etteivät länsimaat ole noudattaneet omia sääntöjään tähän astikaan, yllättyy tosissaan, kun näkee, mitä länsimaat voivat tehdä, kun riisuvat silkkihansikkaat eksistentiaalisessa ja rajoittamattomassa kahmimiskilpailussa. Edestakainen loputon alueiden kahmiminen johtaa lopulta ydinaseiden käyttöön ja se johtaa globaaliin strategiseen ydinsotaan. Tärkeintä olisi, että Ukrainan sota osoittautuisi lännelle poikkeuksellisen tyhmäksi vedoksi, jota kukaan ei ikinä halua toistaa. Muuten kaikkien on toistettava sitä ja kadottava. Ja toistaessaan sitä lopulta kadottava sienipilvimetsään. Siinäkin on kyllä puolesa, pohtivat torakat ja oravat. Toivoisin, että Ukraina saavuttaisi hyvän lopputuloksen ja elämisen mahdollisuuden osana äiti Venäjää. Mutta maailman kannalta tärkeämpää on, että Venäjä saavuttaa niin surkean tuloksen, että se päättää teloituttaa kaikki ne vähävenäläiset johtajat, joita se tällä hetkellä pitää Ukrainan konfliktin ideanikkareina. Ja että kaikki näkevät, että tuollainen peli ei kannata, vaan pikemminkin tälläinen jenkkimallinen. Ehkä kaikkein tärkeintä on, että USAn kansalaiset näkevät Venäjän surkeasta esimerkistä, että jos aikoo kahmia alueita, pitää olla valmis taistelemaan yksin (okei, Kiinan, Intian, Afrikan, Indonesian, Etelä-Amerikan, Iranin ja Pohjois-Korean ym tuella, jee) koko "läntistä" maailmaa (1/5 populaatiosta) vastaan yhtäaikaa.
xxx/ellauri422.html on line 62: Trumpin valelääkäri Mengele vastustaa poliorokotuxia. Puola ja Ukraina kasvattavat karjassa MRSA bakteerikantoja. Venäjän federaation puolustusministeriö uutisoi Telegrammissa: Lvivin laboratoriot työskentelivät ruton ja pernaruton patogeenien kanssa sekä Kharkivissa ja Poltavassa - kurkkumätää ja punatautia.
xxx/ellauri422.html on line 260: Jos marraskuussa tyytymättömien ukrainalaisten kommenttiaalto TikTokissa otettiin vastaan maltillisesti, niin joulukuussa se purskahti läpi - kommenteissa alkoi ilmestyä halventavia arvosteluja, ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista Romaniaan, Saksaan ja Puolaan nuoret kilpailivat keskenään peitotaxeen ukrainalaisia trolleja, jotka arvostelevat venäjänkielistä laulua.
xxx/ellauri427.html on line 323: Ensimmäinen skenaario on pahin, koska se ennakoi Ukrainan tappion, kirjoittaa The Times. Sen mukaan hyökkääjämaa Venäjä jatkaa sotaa ja kieltäytyy neuvotteluista, ja Ukraina jää ilman Yhdysvaltain tukea. Tässä tapauksessa Ukraina voi kärsiä sotilaallisen tappion, miljoonat ukrainalaiset joutuvat pakolaisiin ja tuhannet maahan jääneet päätyvät Venäjän rangaistussiirtomaihin. Nato kohtaa Venäjän laajentumisen ja sen panssarivaunujen lähestyvän Puolan rajaa. Times ehdotti, että Trump pelkäisi sodan tällaista lopputulosta.
xxx/ellauri427.html on line 339: Hänen mukaansa Israelissa uskotaan, että uudelleensijoittaminen, jos se toteutetaan, ei toteuteta Jordaniaan ja Egyptiin, vaan muihin maihin. Juutalaisten diaspora käänteisillä etumerkeillä. Tämmösiä suunnitelmia toteutti myös roomalaiset ja Josif Stalin, Hitleristä puhumattakaan, joka tuprutti non grata porukoita Puolan taivaalle.
xxx/ellauri455.html on line 221:
Puola" title="Kongressi-Puola">Kongressi-Puola
Puola" title="Puola">Puola
Yhdysvallat