ellauri055.html on line 858: F.E. "Taata" Sillinpää syntyi 1888 ja kuoli 1963. 5v nuorempi kuin Wilho ja 2v vanhempi kuin Poju. Sillinpään vanhemmat olivat alun perin Kauvatsalta kotoisin ollut mäkitupalainen Frans Henrik ”Pransu” Koskinen (1851–1921) ja hämeenkyröläinen palvelija Loviisa Vilhelmina ”Miina” Mäkelä (1848–1927), jotka menivät naimisiin vuonna 1882. Sillinpään lapsuusvuosina perhe asui Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä Myllykolu-nimisessä mökissä. Palkkapiian poika.
ellauri055.html on line 870: Pransun novellit Suomettaressa saivat myönteisen vastaanoton. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti kiinnostui Sillinpään kirjoituksista. Sillinpää itse olisi halunnut debytoida novellikokoelmalla, mutta kustantaja sai kuulla Sillinpään työstävän romaania, ja vaati aloitettavan sillä. Monien vaikeuksien kautta käsikirjoitus valmistui, ja se julkaistiin 1916 nimellä Elämä ja aurinko. Novellikokoelma, Ihmislapsia elämän saatossa, julkaistiin seuraavana vuonna. Toope halus kanteen oman kuvansa Eero-sedän Aurora-tuplatyykistä. Jotain rajaa sanoi mäntti Jäntti.
ellauri055.html on line 934: Otin työhypoteesixi et Sillinpään ois bylsinyt joku Forsmanni. Taatan äidillä oli jonkun "mr Ankan" kanssa 1872 poika joka kuoli 1875. Taata ei ole yhtään vanhan jäyhäleuka tukkilaisen Pransu Kutilan eli Kauppilan näkönenkään. Paizi yhtä kalju. Äitinsä näköä on kovasti. Mixen syntymänimi oli Koskinen? Ja mistäs rahat siihen kauppapuotiin tulivat? Oisko ne ollu Forsmanien hush mania?
ellauri055.html on line 940: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 951: WSOY:lla Pransu käännätti uudelleen Lauri Viljasella Teuvo Pakkalan suomentaman Viktorian. L. Viljanen ja Kai Laitinen oli Vaakun avustajia Valvojassa. Kai Laitisella oli omistuskirjoitettu kopsu Panun Hämeenkyrö-oppaasta. Hinta läpykästä Hagelstamilla oli kokonaista 30 egeä. Ei napannut. Siellä oli sukupolvenvaihdos tapahtunut. Viileähkö tytär piti puotia.
ellauri308.html on line 201: Renkivuosiltaan Tuominen muistaa ensimmäisen kohtaamisensa Frans Eemil Sillanpään kanssa. Hän muisteli katkerana miettineensä, kuinka mäkitupalaisen poika Pransu kukkoili raitilla ylioppilaana ja hän, arvostetun käsityöläisen poika, raatoi renkinä. Moskovassa oleskellessaan Arvo Tuominen kirjoitti poliittista henkilöhistoriaansa ja muisteli luokkatietoisena ja katkerana oleskeluaan Kuukan talossa tähän tapaan: ”Tällöin minussa heräsi viha rikkaita ja heidän lapsiaan kohtaan. Ei se mitään aatteellisuutta ollut, olin vain ihan vitun kade. Vaistomaisesti hain tukea muista renkipojista joiden kanssa liityin kotipitäjäni työväenyhdistykseen.” Niissä hän hieman liioitteli, sillä häntä pidettiin arvossa ja kohdeltiin talossa hyvin, mutta tietty katkeruus katkenneesta koulutiestä säilyi läpi elämän.
xxx/ellauri057.html on line 169: Vaikka isä-Pransu oli mökkiläinen, poika-Pransu virnuilee tehtaalaisille kuin joku talollinen. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija. Puovo pikku käsilaukkuineen tulee Treelle Pinsiöstä päin. Sieltä saisi pähkinäpensaan taimia.
xxx/ellauri057.html on line 198: Vizi Puovo on sitten mieltäkääntävä setämies. Tollanen varmaan oli poika-Pransukin. Ei mene katsomaan panemaansa lasta sairaana mutta on valmis kuulustelemaan sen äitiä muista miehistä. Naurettava aisankannattaja, wannabe kunniamurhaaja. Karhu tappaa edellisen poikueen päästäxeen pukille. Sorsa bylsii gängfäkättyä puolisoaan viimesex. Great sex.
xxx/ellauri057.html on line 208: Pablo yritti hyväillä sitä muttei pysynyt jäykkänä, ja alkoi sen sijaan huutaa myös. Minkä hemmetin takia Alman kunnia olis siitä kiinni ettei se bylsi muita kun tylsää Pabloa? Vitun setämies, tää Pransu.
xxx/ellauri057.html on line 835: Voidaan hyvin ymmärtää, että rouva Hamsunilla saattoi olla Helsingissä viheliäistä. Mitä väliä, Hamsun viihtyi kuitenkin hyvin ja hän oli odottanut tätä matkaa. Hän oli hyvin kiinnostunut Suomesta ja Suomi esiintyy pari kertaa Hamsunin teksteissä jo ennen kuin hän tuli Helsinkiin. (Ei kyllä sen jälkeen.) Pransu oli silloin 12v.
10