VI-XII Julie torjuu lordin ehdotuxen lähteä Tedin partnerina loordin tiluksille Yorkkiin pehtoorixi. York, of all places, suunnilleen pahin persläpi koko briteissä, saarivaltakunnan Posio, sekopäisen Grahaminkin kotipesä. In your dreams! Pröö pommittaa mankuvilla preiveillä, Julkku vastaa koleerisilla. Barbaari! kaulin heilahtaa. Kiittämätön! annoin rrunsaasti. (2x kolmen vuoden aikana...) Mulla on paljon kurjempaa kuin sulla! Claire osallistuu haukuntaan. Kovaa rähinää puudeleiden kesken.
ellauri014.html on line 506: Pröö epäilee ihan syystä et loordi kähmii jotain sen selän takana. Tulee karmit kaulassa haastamaan sen kaa taas riitaa, mut loordi saa sen taas kerran narutettua. Se on kyllä hölmö rotinkainen, aateliset vetää sitä nenästä mennen tullen. Se alkaa päästä hajulle et Julie aikoo ottaa lusikan kauniseen käteen ja naida Volmarin. Mut loordi lupaa sille vaihtoehtoista uraa briteissä (nim. omaansa). Juliestakin se oisi hyvä ajatus.
ellauri014.html on line 511: Mix ihmeessä loordi Bumston sponssaa Pröötä sikana? Mitä se siitä saa? Ei sitä Juliakaan kiinnosta silleen. Onkohan nimi enne, onko sekin Trinityn apostoli, veljeskunnan veli huilu? Tekeekö senkin mieli sveitsin suklaata? Sama kysymys nousee Marlowista Konradin Lordi Jimissä.
ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
ellauri014.html on line 531: Pariisiin tultua Pröö (eli Ted) alkaa kirjottaa muistiin Jullen opetuxia, ostaa oikeen ison vihkon, niitä onkin kosolti. Niistä tulee kokonainen postilla, käsityöopas, josta voi opiskella kuivan hyveen vetoa. Kuha ei jää kirjan väliin fläkkejä niin ettei sivut aukea. (Onkohan tää kirja se?)
ellauri014.html on line 542: Julian ja Pröön mielikirjailijoita on kardinaali Fénelon, joka kirjoitti tutkielman tyttöjen opetuksesta 1687. Se on varmaan setämiesten aarreaitta. Täytyypä tutustua lähemmin. Oikeassa olin. Tästä äijänkäppyrästä mullon jossain erillinen seloste.
ellauri014.html on line 551: Julle lähettää Pröölle muistoxi thumbnail kokoisen näpäyksen itestään, onko edestä vai takaa ei kerrota. Teddy haukkuu lisää ransumaata ja varsinkin ransunaisia aivan sikana. Se on meillä mamulandereilla aina tapana, jotain huonommuutta kai me sillä puretaan:
ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.
ellauri014.html on line 562: Julkku vastaa ylpeästi, ei sattunut. En yhtään suuttunut, tuli vaan paha mieli sun izes puolesta. Haukkuu Pröön kuitenkin aivan lyttyyn, solvaa pelimiehexi. Itte asiassa Pröö oli ollut paskiainen jo pitkän aikaa. Peli seis, takaisin ruutuun yksi. Justiinan kaulin heilahtaa. Et saa enää leikkiä mun ikäisten kaa, hae fiksumpaa seuraa muista keski-ikäisistä kaaleista. (No ne huorathan kai oli vaihdevuosissa?)
ellauri014.html on line 564: Julle kuvittelee et Pröö jäi bordelliin, jotta kaverit ei nauraisi. Höpsis. Elementary, my dear Watson, sitä panetti. Pikku huijari. No, Juulia ei päästä sitä vähällä, sivukaupalla jatkuu vielä haukkuja, kuin Iines Ankalla sen nokka väpättää.
ellauri014.html on line 569: (Eli ota opixesi Pröö, älä enää raportoi poikkeavuuxista. Typerys.)
ellauri014.html on line 576: Jullen äiti joka löysi Jullen kirjeet tekee kuolemaa. Julle ulisee. Claire joka tällä välin on ylennetty rouvaxi, sättii Pröötä uusilla natsoilla ja kapiaisen äänellä. Ala vetää, mää vittuun jo, on sen nuhtelujen piiloviesti. Julle ei tykkää susta enää. Tapat sen mamman.
ellauri014.html on line 578: Pröö vastaa kiukkusesti Clairelle, sen miälest kaikki mammat joutaa vittuun, kun meil on niin ihanaa. Mut se tottelee. Mitä välii vaikka koira ärisee, kuha häntä pysyy jalkovälissä. (Siis omassa. Siis sen omassa.) Claire leppyy, on mielissään. d'Urpo on haukotuttava, ehkä Claire onkin kiinnostumut kotiopesta (spoileri).
ellauri014.html on line 580: Jullen mamma vetää henxelit. Julle ruikuttaa et syypää oli Pröö. Tippa silmässä sanoo Pröölle ikipäiviksi adjöö.
ellauri014.html on line 583: Leppynyt rouva Dorka lähettelee Pröölle lohdutuxia. Ei se ollukkaan pelkästään sun vika että anoppi delppasi, sehän oli ennestään jo kipee. Sitäpaizi Jullen isä oli ilkimys, petti sitä nuorena ja potki vanhana. Pitkä potkupalloura on ollut tällä Kaitsu Pahlmanilla. Banaanipotku naisten nivusiin on sen bravuuri.
ellauri014.html on line 585: Nyt alkaa selvitä, että parooni voitti Julle-karsinnat kuusnolla. Pröö suunnittelee tässä pisteessä taas harakiriä. Ralph koittaa estää sen, pojat lähettelee toisilleen lyhkäsiä lemmenviestejä. Vaara ohi taas, Ted lohduttautuu Ralphin sylissä.
ellauri014.html on line 589: Julle on taas pahasti pipinä, sai pelkästä pettymyksestä isorokon. On näkevinään unta et Pröö tulee taas sen kättä nuolemaan. Mut ei vittu, ei se ollukkaan unta, vaan Jullen kaverit muilutti taas Pröön sen muka-kuolinvuoteelle. Paskat se mitään kuoli. Sama touhu, siis tää mitääntekemätön kirjeenvaihto alkaa uudestaan, tai jatkuu.
ellauri014.html on line 591: Pröö vinkuu äänettömästi vuoteen vierellä kuin koira jota on kielletty ulvomasta, nuolee vuodeverhoa ja peittoa, kaipaa rapsutusta mahan alta. Käden (?) nuolaisusta tarttui isorokko siihenkin. Ei tullut kummallekaan pahoja rupia. Se ei olis romanttista.
ellauri014.html on line 593: Rokon mukana meni Jullen panohalut. Sai rokotuxen. Rouva Dorka ilmoittaa: Juulia on nyt rouva Wolmari. Sulla ei oo enää panopuuta, on enintään kaveri. Rouva Wolmari jatkaa samaa virttä: rakastan sua Pröö mutten anna sulle, vaan nain isän osoittamaa puolisoa. Mut sydän jää sulle Pröö, revi siitä läppää. Kassit voit jättää eteiseen kuin Tero ja Esa, tai Abelard, ne on nyt joutavat. Jos lähtee ilman tarzanhuutoa.
ellauri014.html on line 599: Julle selittelee eka niiden styylauksen alkumetrejä. Se muka ihastu Prööhön eka näkemältä, ja teeskenteli vaan vaikeeta saalista. (Rusakko viittaa Richardsoniin tässä alaviitteessä. Richardson oli nauranut bylsinnälle lähes eka treffeillä. Rakkautta ensi silmäyxellä silmään indeed. Olikohan R tavannut Richardsonin, ennen vuotta 1761 siis, kun Richardson vielä eli ja Julle oli vasta tekeillä. Siltähän se nyysi idean tähän kirjeromaaniin.)
ellauri014.html on line 601: Julle mieluummin tappais Pröön kuin antais siitä muille. Tän pitäis olla sen mielestä lieventävä asianhaara P. Pietun pakeilla, eli sillä voisi lunastaa joitain muita virheitä. (Mit vit?)
ellauri014.html on line 603: Julkku oli ollut liikuttunut kun Pröö tunnusti pikku kepposensa porttolassa. Se oli niin kiltisti tehty, et Jullen mustasukkasuus loppu siihen. (Tää on kyllä NIIIN miesten aivotyötä tää juoni.)
ellauri014.html on line 610: Aatelus velvoittaa: Julle valizee meemit, antaa perää Wolmarille, mut vetkuttaa sevverran ettei suostu naimaan Wolmaria ilman Prööltä vaadittavaa kuittia, minkä Pröö paronin käskystä allekirjoittaa. Tie on siis selvä aseveikolle.
ellauri014.html on line 612: Mut Pröön itsetartutus isorokkoon Jullen rupista kättä (tai jotain) nuolaisemalla liikutti taas Juuliaa niin maan lujasti, et se kävi tosi kuumana.
ellauri014.html on line 633: Selasin nopeesti loppuun. Julkku saadaan hengiltä loppuvizeissä. Pröö, Wolmari ja niiden lapset jää suremaan. Ei tästä tule nähtävästi lasta eikä paskaakaan. (Mut täähän onkin Roope-enon tuotantoa, peukaloisten käsikirja, sitä oli kaikki ensimmäiset romaanit.)
ellauri014.html on line 666: Mihis tässä sijoittuu izemurha? Pröö väittää että raamattu ei ota kantaa, izensä nirhaamisen kielto on kirkkoiskäraadin lisäys. Stoalaisia se ei vaivannut.
ellauri014.html on line 694: Ei muuta kuin takas sorvin ääreen. Julie de Wolmar sanoo ännännen kerran kotiopettajan irti kirjan puolivälissä. Arvaa etukäteen kuinka siinä käy, kun on puolet opuksesta jäljellä. Takinkääntänyt Julle pyytää Prööltä lupaa kavaltaa kaikki sänkyhommat Wollelle. Pröö sanoo ehottomasti ei. Jotain rajaa vittu sentään hyveellisyydelläkin.
ellauri014.html on line 696: Pröön etuveitikka ei voi tälläiseen osuuskauppaan tyytyä. Ei sille riitä sydän, se tahtoo riemurasian. Eikä se voi kenkään kanssa jakaa saalista, kaikki tai ei mitään, vaikka sitten tappaa Julkun sapelilla mieluummin kuin paloittelee sen. Paitti ei sentään hirviä. Ei ole ihan Porvoon neekeri. Ihan niin paljon ei sentään tykkää Jullesta. Sensijaan ehdottaa vielä tunnin jäähyväisvarvia, toisellekkin jalalle. Tai siis kolmannelle.
ellauri014.html on line 698: Pröön kelloseppäkalvinistipää ei siedä ajatusta vartioida Jullen kakkospesää, vaikka se oli tohon aikaan arkipäivää aatelisten piirissä. Se meinaa sen sijaan lähtee britteihin gentlemanni Tedin gentlemannina, ja käydä vuosittain Jullen pihassa vaan nuolemassa sen kengänpohjia.
ellauri014.html on line 704: Julle ja Wolmar yhteen soppii, kaxi puolikasta on yhtä kuin yx kokonainen sielu. Woku ymmärryxenä ja Riku-oops-Juku tahtona. Juku on nähtävästi aika vittuuntunut Pröölle, kert se sanoo et vaik se sais nyt valita, se ei haluiskaan naida Pröötä, vaan nimenomaan Wokua. Eikä Pröön kanzi jäädä jonoon odottamaan: jos Woku kuolee ensixi, Julle uhkaa jäädä leskexi.
ellauri014.html on line 706: Tätä kohtaa Rusoo selittelee pitkässä alaviitteessä. Lukijat oli kritisoineet tätä (varmaan nuoret naislukijat), mut Rusoosta tää on koko kirjan käännekohta, mis Julle vihdoin valkkaa hyvän tien. Se tajuu oman etunsa, millä puolla leipää on sen voi. Mitä tulee Prööhön: se on voi. Ei vaitiskaan, kuten pian nähdään sekin kääntää kelkkansa, ryhtyy yhtä kelkkaporvarixi, vaihtaa ajoneuvoa. nousee satulasta junaan. (Eikä tää ole spoileri, ei pilallista voi enää pilata.)
ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
ellauri014.html on line 716: Pröö sanoo et ok, ehkä on keskimäärin hyvä asia et homo sapiensit dallaa tällä pallolla (must se on hyvin hyvin kiistanalaista), se (Pröö) on kuiteskin erilainen kuin muut, siihen sattuu. Paskanmarjat, kaikki homot on identtisiä kuin 10G marjaa. Nälkävuoden pituisen perustelujakson jälkeen Pröö ehdottaa, että Ted ja Ralph tekisivät Clasu-Ebba tyyppisen tuplaseppukun.
ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.
ellauri014.html on line 759: Wolmar on nyt perillä Tedin käynnistä Jullen kaikkein pyhimmässä. Se ei ole olevinaan moxiskaan, sehän on fiktiivinen henkilö. Pröö (nyt taas tällä nimellä) kuzutaan Wolmarien luo vieraisille. Se jännittää ihan hirveesti, mut hyvinhän se menee, kaikki on tosi joviaaleja. Se saa huoneen ihan Mme Wolmarin seinänaapurina. Julle on vähän pulskempi muttei juuri rumempi, eikä isorokkokaan näy niin et sen huomais, paitsi ihan läheltä.
ellauri014.html on line 761: Wolmari sanoo Pröölle lepo vaan, olkaa niinkun ei mua oliskaan, mut kun ootte kahestaan olkaa niinkuin mä oisin siinä kolmantena. Se taitaa olla peeping Tom.
ellauri014.html on line 763: Julle huomaa Pröössäkin joitain parannuxia: se ei ole ihan niin nöyrä väpelö kuin ennen, vähän vähemmän besserwisseri, puhuu kuin merimies (kiroilee siis), pärstä rokonarpinen ja musta kuin murjaanilla. Jonkinlainen sylikoira se on rouville vieläkin, ne sitä dresseeraa ja trimmailee, heittää keppiä ja se noutaa ne. Aatelisrouvien maatiaisrotuinen rakkikoira, lemmikkieläin kuten Rousseau ite aikanaan. Claire nauraa sen maalaistavoille.
ellauri014.html on line 779: Voi ei nyt seuraa jotain vielä paxumpaa. Sama Julkku, joka äsken vielä halus Pröötä pylly märkänä, on nyt apuväen seksiapartheidin ylin kannattaja. Hyvin hoidetussa talossa on pidettävä sukupuolet erillään, ettei ei-toivottuja ilmiöitä pääse siellä sikiämään, rotinkaisten se livahda luvatta rupusakin sinne, ja apulaisen sikiöitä ala ilmetä. Herrojen bastardeista puhumattakaan, kuten me.
ellauri014.html on line 787: Rusakko Pröön naamarista peukuttaa nyt seksisegregaatiota. Sehän oli maailmalla yleistä, ennenkuin ranskalaiset päästi naiset mesomaan miesten joukossa. Mites nyt näin, kanalauman kasvatti, äitiin ja tyttöihin sekaantuja? No ehkei se sille kaksineuvoisena ole kummonenkaan menetys, jäähän sille vielä paljon porsaanreikiä miesseurassa.
ellauri014.html on line 789: Miehet on reiluja ulkoilmaihmisiä, niille maistuu väkevät, naiset taas on sip sip söp söp, ne syö maitoa ja sokeria sisällä. Pröö pääsee Jullen mukaan naisseuraan ainoana miehenä maistelemaan juustoja, ja eiköhän se ala vihjailemaan punastelevalle juulialle heti chaleen ajoista. Tämmöistä tää on.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri014.html on line 818: Haukotuttava viherpeukalointi keskeytyy hetkexi kun Pröö uskaltautuu vinoilemaan talon takapuolen metsiköstä, mis se taannoin puristeli Juulian silloin vielä koskemattomia tissejä. Mix tää uusi pusikko, eikö entisissä ollut riittävästi taukopaikkoja? Wolmari tajuu heti vittuilun ja vetää Pröötä lättyyn samantien, vaik vaan sanan säilällä. Niiden napalankoilu ei kestänytkään monta hetkeä.
ellauri014.html on line 820: Tää pöheikkö tuo mieleen Miltonin paratiisin, jossa Aatu ja Eeppa iloisena haravoivat puistokäytäviä ja haarusteli lehtimajassa. Tuskin sattumaa, veikkaan ma (sivuja on jäljellä runsas kolmannes), mitä vetoa et Pröö vielä kiemurtaa sinne käärmeenä se yks pää pystyssä. Ja joo, nysse jo pyytää onnellisilta paratiisin avainta. Saa Juulialta, siis avaimen, mut ois mieluummin ottanut Wollen avaimen, sit ois jäänyt Woku ulos, Julkku ja käärme mulkku päässy sisälle.
ellauri014.html on line 822: Mut ei. Pröö käy Wollen avaimella yxixensä pöheikköretkellä, ajattelee vaan säädyllistä Julkusta, pitää izeänsä kiinni niskasta, saa siitä ize tyydytystä ilman Julkkua.
ellauri014.html on line 827: Nytkun se on selkeesti joholla, Kimmo voi ottaa riskin ja antaa Jullen ja Pröön leikkiä taas keskenään.
ellauri014.html on line 830: Kenties Wolmari ei ole enää aktiivinupseeri, vaan reservissä. Se tykkää tarkkailla muita, ei paljon puhu, sanoo vielä vähemmän. Varmaan toimis mieluusti takapäivystäjänä kun kotiope panis parastaan, siis Juliaa. Kazois päältä, kun Pröö höyleskelis huolella reikää sveitsinjuustoon liereällä juustohöylällä, tikkais väliin takakautta siksakkia kuin sveitsiläisellä Bernina-ompelukoneella. Wolmar nojatuolissa hetkuttaisi löysää letkua toivorikkaana ilman toivoa. Sellaisiakin heppuleita on, kuulemma.
ellauri014.html on line 840: Wolle selvittelee juontaan Clairelle. Se suunnittelee Prööstä niiden lasten kotiopettajaa. Alkaakohan ahnas filosofi kohta jahdata lapsiparkojakin? Se jää nähtäväxi. Suunnitelman esteenä on Ralph, siis lordi Bumston, joka ei ehkä tahdo luopua Tedistä, aisaparistaan, rakkaasta aisastaan.
ellauri014.html on line 842: Wolmari on huomannut että heiloilla vanha suola janottaa aivan sikana, mut se uskoo et ne jaxaa silti pidättää. Ompa kiva observoida niitä! Osallistuva havainnointi voittaa kengityxen 6-0, eikä hengästytä yhtä paljon. Wolle tuumii että Pröö rakastaa vaan sakkolihan muistoa, ei huoli pulskistuneesta perheenäidistä. Unohtaakohan se, että muistiin ei voi panna, eikä hampaankoloon.
ellauri014.html on line 847: Rouva Wolmar kuittaa lyhkäsesti herra miehelleen: hyvin meni, en antanut, Pröö ei saanut muuta kuin lämmintä kättä, ei tarvize sun suuttua.
ellauri014.html on line 849: Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.
ellauri014.html on line 852: Lounaan jälkeen Pröö lähtee vartavasten kävelylle kahestaan Jullen kanssa paikkaan, missä sillä oli tapana stalkata Juliaa kaukoputkella huusimatkalla, raapustaa rantakallioon tuhat kertaa "Julia", tai "Julia + Pröö", lukea sen kirjeitä ja vetää käteen. Se näyttää jäljet Julialle, joka voi pahoin (ei ihme). Lähdetään takaisin rantaan, vizi ei tärpännyt tämäkään kikka. Nyt on Pröö niin pahoillaan, että meinaa hypätä järveen, mut tyytyy menemään vaan kokkaan itkemään. Kun päästää kotiin nähdään, että Juliakin on vetistellyt veneen perässä. Olkoon tää laitimmainen kerta tätä, termentää Julle. Oliskin.
ellauri014.html on line 891: Lahjoista on vaan harmia, se jatkaa. Jos maalaisista kaikki valopäät otettaisiin kouluun oppimaan, kuka enää jäisi maalle kuokkimaan mun peltoja? Nää simppelit tomppelit on hyviä sellaisina kuin ovat, ei ne tartte mitään lahjoja, riittää kun ovat kilttejä ja ahkeria. Tää on melkein liian paksua jopa Pröölle, joka on ite noussut rotinkaisten riveistä. Alkaa tuntua että Juulia heijastelee tässä Rousseun Mamanin ajatuxia.
ellauri014.html on line 893: Toinen pikku erimielisyys koskee romaanikerjäläisiä. Pröö ei heittäis lanttia katukerjureiden pahvikuppiin (Mooooi! Iso numero!), se on rahaa pois kotimaisten työttömien toimeentulotuesta. Wollella on ammattikerjurien tippaamiseen perustelu, joka on Jullen mielestä ihan mahtava: kerjuu on ammatti siinä missä komeljanttarin, molemmat pyrkii viihdyttämään rikkaita saadakseen massia. Jos köyhä onnistuu surkealla tarinalla hetkeksi hauskuttamaan antajaa, kyllähän sekin on palkkansa ansainnut yhtä lailla kuin joku näyttelijä. Turhanpäiväsempiähän vielä on teatterit ja muut paheelliset viihdepläjäyxet.
ellauri014.html on line 899: Juulian ruumis on yhtä pehmoinen kuin sen pää. Sen elimet on suorastaan delikatessenia. (Tänhän Pröö tietää sormi- ja kitalakituntumalla.) Se ei kieltäydy melkein mistään nautinnosta, mutta nauttii niistä tosi nirsosti. Se sanoo ei kakskyt kertaa ja suostuu sitten. (Olikohan Pröö seonnut laskuissa? Ei ehkä sormet riittäny, jos oli jokunen jo liossa.)
ellauri014.html on line 905: Julkku pynttäytyy erityisesti kun Wolmari on paikalla, muulloin näyttää enempi tavalliselta kotirouvalta. Se vähän kismittää entistä riiaajaa. Ennenvanhaan sillä oli vaan farkkuja ja teepaitoja eikä edes meikkiä, silti kotiope kävi aivan kuumana. Wollen poissa ollessa Julkku näyttäytyy nyt Pröölle papiljoteissa ja violetissa kotitakissa.
ellauri014.html on line 929: Wolmarien 2 ekaa pointtia (no Wollen oikeestaan, sehän se on besserwisseri tässäkin asiassa) on et lapset ei ole pikku aikuisia, ja et lapsia on erilaisia, joita pitää kasvattaa kuin eri kasvitaimia kutakin eri tavalla. Wolle on physei-koulukuntaa, Pröö puolustaa olkiukkona vastakkaista thesei-kantaa.
ellauri014.html on line 932: Pröö ihmetteli mix Julkun lapset oli kuuliaisia kuin Vilijonkan pentue. Se selitetään nyt. Muistettakoon, että Rusoo ize ei koskaan nähnyt lapsiansa uhmaiässä, saati kasvattanut niitä. Omat kakaransa se heitti hemmettiin heti synnytyxen jälkeen, ja nyt on olevinaan expertti.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 955: Rusakko on päässyt niin hyvään saarnavireeseen, et se jättää Ralphin Flanderiin talvex jäähylle, jotta Pröö voi jatkaa seuraavankin saarnan raportointia.
ellauri014.html on line 961: Ortodoxit ei myöskään palvo yhtä paljon neizyt Maariaa, se ei niistä enää P. Hengen kengityxen jälkeen ollut neizykäinen. Paavilaiset pyytää olla ei mieltä. Sakramenttejä on kilpaveikoilla myös erilaisia. Ja ortodoxipapilla saa olla perhettä. Bylsinnän ja ehkäisyn suhteen ne on sallivampia. No nää erot voi jo kuumottaakin Julkkua. Ainakin ne varmaan kiehtoo Pröötä.
ellauri014.html on line 972: Wollen poissa ollessa Julle käyttää uskoa myös ehkäisynä, siveysvyönä estämässä Pröötä työntymästä liian perälle. Täynnä/fullsatt, sanoo taivaan valo oven päällä, pyhä tamponi on jo ylösottanut kaikkein pyhimmän.
ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä, vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.
ellauri014.html on line 979: Rakkaista ystävistä on Wolmareille paitsi iloa rahallista hyötyä: Clairesta tulee hotelliemäntä, Prööstä kotiope samoilla eduilla.
ellauri014.html on line 981: Wolmari ilmoittaa Pröölle, et se on palkattu kotiopettajaxi. Pröö on yhtä innoissaan kuin Claire, sillä on jo opetussuunnitelma valmiina. Toivottavasti eri kuin taannoin Julialle. Nää on kyllä poikia, mut Prööllehän ei sillä ole suurta väliä.
ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.
ellauri014.html on line 986: Kazotaan maalaismaisemaa ja ymmärretään selvästi, kuinka onnellista porukkaa me ollaankaan, kun täällä saadaan päivät pitkät raahustaa. F.E. Sillanpää jää maalaisliittolaisuudessa toisexi, Santeri Alkiosta puhumattakaan. Takasin luontoon, tikanpoika Pröö huoahtaa, kun se turhaan haaveilee patriarkan paikasta.
ellauri014.html on line 988: Paroni ja Pröö on nyttemmin kavereita, käyvät kaxistaan lintujahdissa. Nyt kun Pröö ei enää jahtaa paronin tipua, ei paronikaan enää jahtaa sitä, tekee vaan siitä karkeata pilaa. Yhteinen vihollinen yhdistää, molemmat pelkää yhtä paljon Jullea.
ellauri014.html on line 994: Pröö yrittää huijata hampputalkoissa, jää kiinni ja saa haukut naisilta. Ne vahtii myös sen dokaamista, ottaa viinimukin kädestä. Julkku keittelee sen kanssa väärennettyjä liköörejä, se auttaa liimaamaan pulloihin feikkietikettejä.
ellauri014.html on line 1000: No ne pääsee päivämatkan päähän Julkusta kun Pröö saa taas jonkin kohtauxen, näkee pahoja unia ja ryömii loordin sänkyyn ihan vauhkona. Julle muka makas jossain huivin alla kuolleena. Loordi kääntää luupäät kohti kotia. Pröö hiipiessään pensaikossa kuulee Jullen dumppaavan sitä ilmaiseksi Clairelle ja vips, se on lopullisesti parantunut koko tyypistä. Tie on nyt selvä b-joukkueen muodostukselle.
ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
ellauri014.html on line 1025: Loordi raportoi Roomasta, millanen tekopyhä paskiainen Pröö oli Lolitalle sen selän takana. Salaa oli termentänyt tyttöparalle, ettei sillä ollut mitään asiaa mimmoisiin hienon päärin kaa. Hyi häpeä, ettäs kehtaatkin, heitä kirves kaivoon, ota lutkan lusikka kauniiseen käteen vaan ja anna panna halvalla.
ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
ellauri014.html on line 1100: Pröö vastaa kirjeestä järkyttyneenä Julialle vanhoilla floskeleilla, kohteliaasti kyllä mut vähän jo väsähtäneellä tyylillä. Ja myöntää, et vaikka Julle tietty jää ikuisena säilykkeenä pakkaseen sen sielun sakastiin, Clairekin jo pyörii mielessä kirkon eteisessä. Ei se yhtä kiimaiselta tunnu kun aikoinaan Jullen kaa, mut silti nyökkii caprihousuissa jo ihan kivasti. Kyllä tää tästä, lopussa kiitos kysymästä seisoo, Pröö ensin arvelee.
ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat.
ellauri014.html on line 1127: Jotain mainintaa on Abelardin harhaoppisesta rukouskäsityxestä. Ei sanota mikä siinä oli vikana. Oisko se ollu se huomio et ei sitä sopotusta kukaan kuuntele, paizi sä ize ja ehkä äiti oven raosta, mut se on kivaa ja tekee hyvää sulle izelles. Joo se kai se on. Stultilogiaa. Pröö on sitä mieltä et Julkun ja muiden pietismiin yms mystiikkaan taipuvaisten virhe on rukoilla ihan liikaa. Siitä vaan suu kuivii ja tulee polvet kipeiksi. Ei sovi odottaa nopeaa pöytiin palvelua eikä tilata menun ohitse jotain ihmettä. Ihmeiden aika on ohi, tekniikan ajan valistuneen jumalan on noudatettava luonnon lakeja ja asetuksia.
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1151: Ruuan jälkeen tulee pastori voidepurkin kaa. Väärä hälytys, täs ollaan protestantteja, tais olla vaan Prööltä yöpöydän laatikkoon unohtunut pallivahatölkki. Wolle ihmelettää, mixei Julle yhtään ala pyllistellä, vaikka tuomiopäivä on sillä ihan huulilla. Olixe kaikki hymistely fuulaa sittenkin? Ei kai Wollen onnistunut käännyttää se pakanuuteen?
ellauri014.html on line 1177: Ei vaitiskaan, läppä läppä, älä hemmetissä skrobaa siinä, tääl tyynyn alla on vielä yx kirje Pröölle, älä lue sitä nyt vaan toimita se edelleen kotiopelle, siinä on kaikki selitetty tosi hyvin.
ellauri014.html on line 1180: Lopux se kiittelee Wolmaria uskollisesta palveluxesta kaikesta huolimatta. Ja kazo, ihme tapahtuu (pace Pröö, joka ei usko niihin), krokotiili kyynelöi! Wolmarilta pääsee pari silmällistä, ekat sitten vauvaiän, ja vikat myös.
ellauri014.html on line 1188: Sit palataan Jullen seeveen takaisinkelaukseen hidastuxineen. Mulle tuli sit tää Pröö. Mä valizin sen ize, tai taivaan isä tyrkytti, paroonilta ei joka tapauxessa kysytty. Se vokotteli mut totutuilla vippaskonsteilla, uhkaili ja lupaili, mut toisin kuin muut veijarit, se tarkotti mitä sanoi, sanatarkasti.
ellauri014.html on line 1190: Julle kehuu Pröönkin moraalia kuplixi, vähän niinkuin puolustellen izeään. Kukaan muu ei ole täysin vakuuttunut.
ellauri014.html on line 1229: Mut fiu, asia kunnossa, seuraavana aamuna Juulia on kylmänä. Yöllä tuli kukas muu kuin Pröö yllättäen paikalle ja puristi Juuliaa kai niin lujasti, että sielu karkasi. Taintui vielä ruumiin päälle varuixi. Mahtoi Wolmaria harmittaa kun jäi huulille. Esirippu repeää, Juulia on kanttuvei. Jos oliskin tää tässä, mutta ei, kirjeitä, kirjeitä, kirjeitä lisää vaan sepustelee setämies.
ellauri014.html on line 1239: Meillä sidotaan vainajan leuka sijoilleen valkoisella sideharsohuivilla. Claire kääri Jullen naaman kultabrodeerattuun sellaiseen, ihan kuin Pröön ennusunessa. Sellaisena se myös haudattiin. Huivin alle ei kukaan hirvinnyt kurkistaa. Helveetit on kyllä protestantteja, mut samalla taikauskosia kuin pakanat. Pahaa silmää pelkäävät. Ainakin kolme sellaista oli Jullella, ellei neljä.
ellauri014.html on line 1250: Julie lähtee ihan mielellään takavasemmalle, ettei tule enää kiusausta Prööstä. Se surkuttelee vaan Pröötä, jonka se tietää menettävän jotain aivan korvaamatonta. Paras lohtu on et sille jää vielä toinen Juulia. Ai kuka? Sekopäinen serkkuko? Tai sen alaikäinen tytär, joka sattuu olemaan vielä ihan Jullen näköinen? Kohtahan kotiope vois koittaa sitäkin! Hmm. Pitääpä miettiä. Ei ihan huono ajatus.
ellauri014.html on line 1254: Claire postittaa vielä ihan lopux käskyn kotiope Pröölle palata sorvin ääreen. Se on ite vielä suhtkoht sekaisin ja tulee huonosti juttuun työnantajansa kaa. Kakarat on rasittavia, ois kiva jos Pröö tulis hiukka jeesaamaan. Joo ja mitä tulee naima-aikeisiin, olihan se tavallaan kiinnostunut Prööstä aikanaan, mut nyt se on tehnyt päätöxen: jos Pröö nai jonkun muun, Pröö on paaskiainen, ja Claire ize ei aio enää naida mitään kaksilahkeista. Samanlainen pattitilanne on Prööllä taas kuin Jullen komennossa aikanaan.
ellauri014.html on line 1438: Julien ja Pröön nuori lempi oli Rousseaulla vain sisäänheittotemppu, moralistin väärää mainostusta. Loput kirjasta peukuttaa säätyjä, poroporvarillisia arvoja ja vanhaa omaisuutta. (Kuinkahan moni tätä enää jaksoi lukea, kun panokohdat oli katottu.) Peli, erä ja ottelu meni meemeille.
ellauri014.html on line 1495: Gianbattista Marino eli Marini oli Clairen mielirunoilija, törkeä ja rivo barokkiukko, josta Julie ja Pröö ei yhtään tykkää. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Marino ei ole keskustalainen, ja on toivottoman vanhanaikainen. Marino tykkää naisista, ei siis madonnoista vaan kuumista donnista. Mut myös miekkosista. Kylmä konna.
ellauri014.html on line 1613: Täähän kuulostaa lupaavalta. En ole vielä lukenut ensimmäistäkään Merinon runoa. Paitsi sen yhden rivin Juliesta, missä joku hikoili tulta (liian rajua! tykkäs Juulia. Pröö tietysti komppasi.)
ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri025.html on line 696: lausutaan. Prost? Prust? Prööt? Joo kyllä Saga-Lill on selkeesti Monika, ruumiikas kirjatoukka joka harrastaa valokuvausta. Emmy on sen knullgris, pikku kani.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 581: