ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallis­runoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri055.html on line 666: Lautatarhan omistajan televisiosta tulee Suomi-filmi, jossa 2 stoogea hölmöilee Porvoossa. Musiikkina mm. Tuoksuvat tuomien / valkoiset kukkaset. Se soi myös Manniskan tapakomedian taustalla. Tais olla Tamara Lundin hittejä. Ne oli oikeasti akaasioita.
ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri265.html on line 335: Kaaron äiti oli myymäläauton myyjä ja isä teki töitä rakennustyömailla. Kaaron lapsuutta varjosti isä ja alkoholismi. Lapsuusajan huippuhetket Kaaro kertoo kokeneensa lintujen ja kovakuoriaisten parissa. 13-vuotiaana hän joutui koulukiusatuksi, ja kiusaaminen jatkui, kunnes hän lopulta jätti lukion kesken. Hän sai töitä Luonto-Liiton Nuorten luontolehdestä. Samalla hän kirjoitti freelancerina tiedeuutisia ja tiedejuttuja Helsingin Sanomille. Hänellä ei ole tieteellistä loppututkintoa, vaan hän tutustui tiedemaailmaan harrastuxena. Kaaro asuu Porvoossa. Hänellä on kolme lasta kahdesta suhteesta. Ekasta poika jolla todettiin leukemia ja tokasta kaxoset.
6