ellauri022.html on line 436: Päivänpaisteita olivat myös Richardsonin Pamela, Porterin Pollyanna

ellauri022.html on line 447: Pollyannan äidistä Eleanor Porterista on vähän elämäkertatietoa, sekin tylsänlaista.

ellauri022.html on line 449: Oli laulaja kunnes nai kunnollisen herra Porterin. Ei käy ilmi tykkäsikö se

ellauri022.html on line 467: Menestyxen humalluttama Ms. Porter kirjoitti vielä maskuliinisen Pollyannan,

ellauri022.html on line 470: Samanlainen viuluniekka löytölapsi oli Anni Swanin Mark. Ei kai se ottanut sitä Porterilta?

ellauri036.html on line 690: Porteraient à leur père en voyant leur beauté!
ellauri036.html on line 735: Porter au Dieu vivant la clef d'or de son cœur!
ellauri070.html on line 81: We learn that Cole Porter was notoriously promiscuous and loved giving head to young Marines. Tyrone Power, also an ex-Marine, was bisexual but preferred male sexual partners.
ellauri106.html on line 160: He is most remembered for his generous spirit, quick wit and love of 1930s and 1940s culture -- including Cole Porter and Frank Sinatra, to which his mother and he danced in the kitchen, as well as Li´l Abner cartoons and an era catchphrase: "Watch it, Toots."
ellauri210.html on line 50: William Sydney Porter (September 11, 1862 – June 5, 1910), better known by his pen name O. Henry, was an American short story writer. Amerikkalainen pikkukonna ja pakinoizija joka hyvin amerikkalaisittain yhdisti nämä ammatit, tehden kahta työtä rinnakkain. Sen mielikirja oli Burtonin Anatomy of Melancholy. Nuorena se vietti aikaa Texasissa päästäkseen pahasta yskästä. Yskä parani mutta jano paheni. Se nai kauniin mutta tubisen vaimon vastoin perheen tahtoa. Sen poika kuoli synnytyksessä
ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings.
ellauri270.html on line 166: Kwai-joen silta on David Leanin ohjaama vuoden 1957 eeppinen sotaelokuva, joka perustuu Pierre Boullen vuoden 1952 romaaniin. Vaikka elokuva käyttää (paizi ei käytä) Burman rautatien rakentamisen historiallista ympäristöä vuosina 1942–1943, Boullen romaanin juoni ja henkilöt sekä käsikirjoitus ovat lähes kokonaan fiktiivisiä. Näyttelijöitä ovat William Holden, Alec Guinness, Cole Porter, Ginger Ale, Jack Hawkins, Sessue Hayakawa ja Jack Nicholson, joka ei kyllä ollut tässä filmissä. Tää raina on tehty Korean sodan aikana, kyseessä on myöhäiskolonialistinen propagandaelokuva.
ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow.
ellauri294.html on line 603: Time Out kutsui elokuvaa "järisyttävän kirjaimelliseksi ja mielikuvituksettomaksi versioksi David Rookin romaanista"; Radio Times antoi sille kaksi tähteä viidestä ja kutsui sitä "työläismäiseksi sovitukseksi" ja lisäsi: "Porter ja Rachel Roberts hylkäävät itsensä asianmukaisesti, mutta elokuva tekee lopulta vaikutuksen enemmän villieläinvalokuvastaan kuin dramaattisesta kiinnostuksestaan."
ellauri348.html on line 290: Snyder valmistui tohtoriksi Southern Methodist Universitystä, minkä jälkeen hän suoritti tohtorikoulutuksen kliinisestä psykologiasta Vanderbiltin yliopistossa ja sitten jatkokoulutuksessa Langley Porter Institutessa.
ellauri443.html on line 192: Conrad. Celine. Catherine Ann Porter. Isaac Babel. Walter von Tilburg Clark. Chekhov. Hortense Calisher. Curt Harnack. Robert Penn Warren. William Gass. James Joyce. Flaubert. Isak Dinesen. Hemingway. Faulkner.
ellauri443.html on line 194: Vuonna 1906, 16-vuotiaana, Callie Porter lähti kotoa ja meni naimisiin John Henry Koontzin kanssa Lufkinissa, Texasissa. Myöhemmin hän kääntyi hänen uskontoonsa, roomalaiskatolisuuteen. Koontz, varakkaan texasilaisen karjatilaperheen poika, käytti fyysistä väkivaltaa; kerran humalassa hän heitti hänet alas portaita murtuen hänen nilkkansa. He erosivat virallisesti vuonna 1915.
ellauri443.html on line 196: Vuonna 1917 hän aloitti kirjoittamisen Fort Worth Criticille, kritisoi draamoja ja kirjoitti yhteiskunnan juoruja. Ennen vuotta 1918 Porter oli naimisissa T. Otto Taskettin ja sitten Carl Clinton von Plessin kanssa, sitten erosi hänestä. Vuonna 1918 hän kirjoitti Rocky Mountain Newsille Denverissä, Coloradossa. Siellä hän melkein kuoli vuoden 1918 influenssapandemian aikana. Kun hän pääsi sairaalasta kuukausia myöhemmin, hän oli heikko ja täysin kalju. Kun hänen hiuksensa vihdoin kasvoivat takaisin, ne olivat valkoisia ja pysyivät samana koko hänen loppuelämänsä. 
ellauri443.html on line 198: Vuonna 1914 hän pakeni Chicagoon, jossa hän työskenteli hetken ylimääräisenä elokuvissa. Sitten hän palasi Texasiin ja työskenteli pikkukaupungin viihdepiirissä näyttelijänä ja laulajana. Vuonna 1915 hän pyysi, että hänen nimensä muutetaan Katherine Anne Porteriksi osana hänen avioeropäätöstään. The depth of her grandmother's influence can be inferred from Porter's later adoption of her name. Her grandmother died while taking eleven-year-old Callie to visit relatives in Marfa, Texas.
ellauri443.html on line 202: Vuonna 1919 Porter muutti Greenwich Villageen New Yorkiin ja sai elävän haamukirjoittamisen, lastentarinoiden kirjoittamisen ja julkisuustyön elokuvayhtiölle. Vuosi New Yorkissa vaikutti häneen poliittisesti radikalisoivasti; ja vuonna 1920 hän meni töihin aikakauslehtikustantajalle Meksikoon, jossa hän tutustui Meksikon vasemmistoliikkeen jäseniin, mukaan lukien Diego Riveraan. Lopulta Porter kuitenkin pettyi vallankumoukselliseen liikkeeseen ja sen johtajiin. 1920-luvulla hän myös kritisoi voimakkaasti uskontoa ja pysyi sellaisena elämänsä viimeiselle vuosikymmenelle, jolloin hän omaksui jälleen roomalaiskatolisen kirkon. 
ellauri443.html on line 204: Callie Porterin 72-vuotiaana julaisema romsku Ship of Fools oli vuoden 1962 paras selleri. Se on allegoria nazismin noususta. Sekalainen laivalasti tyyppejä purjehtii Mexikosta nazeihin. Pre–World War II Europe was a world of prejudice, racism and evil. Nyt laiva taitaa purjehtia takaisin Drump kapuna ja Musk Tinttinä. Critical reception was mixed. Joku juutalainen (Schorer) tykkäsi ja toinen, elokuvabuffi (Kauffman) tuomizi.
ellauri443.html on line 206: Kauffmanista (1916-2013) "elokuvan saapuminen oli tärkeä hetki ihmistietoisuuden historiassa". Kauffmann loi henkisen vanhuuden tunnelman. Ikivanha ukkeli ehti arvostella 10K levaria. Hän ei koskaan näyttänyt korottavan ääntään painetussa tekstissä ja harjoitti villapaita-liiviä. Porter herself was never satisfied with the novel, calling it "unwieldy" and "enormous". The critic Elizabeth Hardwick had this to say about Ship of Fools: "All is too static and the implied parable is never quite achieved. There is something a little musty, like old yellowing notes. The flawless execution of the single scenes impresses and yet the novel remains too snug and shipshape for the waters of history." One of the ship's musicians, a gangly starving boy, feels overjoyed to finally be off the ship and back in his home country, as if Germany were a "human being, a good and dear trusted friend who had come a long way to welcome him". Too right. Still, before the next game, she fashions a sort of penis out of Play-Doh and makes her underpants bulge, tells Kauffman about Tomboy (a movie).
ellauri443.html on line 208: Vuonna 1924 Porterilla oli suhde Christina Aguileran kanssa, joka johti raskauteen. Saman vuoden joulukuussa Porter synnytti kuolleena pojan. Jotkut elämäkerran kirjoittajat ehdottavat, että Porter kärsi useita keskenmenoja ja teki abortin. Kesällä 1926 Porter vieraili Connecticutissa muiden kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa, mukaan lukien Josephine Herbst, John Herrmann ja Ernest Stock, englantilainen taidemaalari. Sairastuttuaan Stockista tippuriin Porterille tehtiin kohdunpoisto vuonna 1927, mikä päätti hänen toiveensa saada koskaan lasta. Kuitenkin Porterin kirjeet ystävilleen viittaavat siihen, että hän silti ilmoitti kuukautisistaan tämän väitetyn kohdunpoiston jälkeen. Hän kertoi kerran ystävälleen, että "Olen menettänyt lapsia kaikin mahdollisin tavoin, ml. henkarilla." Callie väitti olevansa sukua Henry Boonelle, Lyndon B. Johnsonille, Bill The Conquerorille ja Bill Sidney Porterille (O. Henry). Kaikki dementoivat.
xxx/ellauri127.html on line 295: Gene Stratton-Porter (August 17, 1863 – December 6, 1924), born Geneva Grace Stratton, was a Wabash County, Indiana, native who became a self-trained American author, nature photographer, and naturalist. In 1917 Stratton-Porter used her position and influence as a popular, well-known author to urge legislative support for the conservation of Limberlost Swamp and other wetlands in the state of Indiana. She was also a silent film-era producer who founded her own production company, Gene Stratton Porter Productions, in 1924.
xxx/ellauri127.html on line 297: Stratton-Porter wrote several best-selling novels in addition to columns for national magazines, such as McCall's and Good Housekeeping, among others. Her novels have been translated into more than twenty languages, including Braille, and at their peak in the 1910s attracted an estimated 50 million readers. Eight of her novels, including A Girl of the Limberlost, were adapted into moving pictures. Stratton-Porter was also the subject of a one-woman play, A Song of the Wilderness. Two of her former homes in Indiana are state historic sites, the Limberlost State Historical Site in Geneva and the Gene Stratton-Porter State Historic Site on Sylvan Lake, near Rome City, Indiana.
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 327: Stratton-Porterin edellisen romaanin, Freckles, keskeinen hahmo on mies, jonka tehtävänä on partioida ja vartioida arvokkaita puupuita Limberlostin suolla. Freckles esiintyy Girl of the Limberlostissa Elornan ystävänä. Elokuvassa Freckles on pöllö. Tämä osittainen luettelo hahmoista on otettu romaanista, s. xiv.
xxx/ellauri127.html on line 342: Terence O'More, Freckles kasvoi pitkäksi Lintunainen, Elornan ystävä (joka itse puolustaa Gene Stratton-Porteria)
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri127.html on line 366: Romaani sovitettiin useita kertoja elokuvalle, versiot julkaistiin vuosina 1924, 1934 ja 1945. Vuonna 1990 televisioon tehty versio poikkesi eniten alkuperäisestä juonesta. 1924: Tyttö Limberlostista, pääosissa Gloria Grey ; tuottanut Gene Stratton Porter Productions, jakelija Amerikan elokuvien varausvirastot 1934: Tyttö Limberlostista, pääosassa Marian Marsh ; tuottaja Monogram Pictures 1938: Romance of Limberlost, pääosassa Jean Parker ; tuottaja Monogram Pictures Viitteet Ulkoiset linkit Tyttö Limberlostista, Indiana University Press. ISBN 978-0-253-20331-1. Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö, Virginian yliopiston kirjasto, verkkoteksti A Girl of the Limberlost public domain -äänikirja LibriVoxilla Elokuvaversiot: A Girl on Limberlost (1924) on IMDb A Girl on Limberlost (1934) on IMDb Tyttö on Limberlost (1945) on IMDb A Girl on Limberlost (1990) on IMDb.
xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked.
xxx/ellauri139.html on line 790: Where lay the Porter, in uneasy sprawl, Portilla portieeri on juonut portteria.
xxx/ellauri186.html on line 759: Attributed to the apostle Thomas (not likely, him being a stickler for factuality), the story accounts Jesus’ doings from age five to his appearance within the temple (Luke 2:41-49). In his book The Lost Bible: Forgotten Scriptures Revealed, J.R. Porter commented:
xxx/ellauri261.html on line 508: Scatman Crothers as Porter (uncredited)
xxx/ellauri319.html on line 461: Katherine Anne Porter
xxx/ellauri385.html on line 259: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle¹, Stanley Kalalle², Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
xxx/ellauri410.html on line 1083: The LDS doctrine does NOT have Asherah being the wife of God. They do say God is married (with multiple wives, actually), but not to Asherah. I have to agree with D. Porter here.
xxx/ellauri410.html on line 1162: D. Porter:
xxx/ellauri410.html on line 1168: Great article Glenn! Sadly I truly doubt Mr/Ms D. Porter will look it up and read it. I'm going to repost it right now, maybe Mr/Ms D. Porter will open his/her heart to the Gospel Truth
xxx/ellauri410.html on line 1207: D. Porter,
40