ellauri007.html on line 511: Polle romuluinen, iso, kömpelö,
ellauri016.html on line 84: Polle potkimaan aisan yli tallissa.
ellauri016.html on line 101: Polle poissa on, ja Tutukin.
ellauri016.html on line 107: aatelisherra uudeltamaalta nimeltä Polle Konikaulus.
ellauri016.html on line 110: Kaikki mitä Polle kauhistelee vanhanaikaisena hölmöytenä
ellauri025.html on line 25: Hevoshullu on muusan mielilehti. Se on tilannut sitä vuosikymmeniä, Helmin razastusharrastuxen alusta. Aluxi Helmin nimellä, nyttemmin toisella lähettäjännimellä, ruskeassa kirjekuoressa. Kyllä minäkin sitä luen mielelläni, vähintäänkin Polle sarjixet. Niitä on tässä numerossa ollut kokonaista 16 sivua! Sitä piirtää Leena Furberg, joka on Min Häst-lehden sielu, toimittaa myös tosi jännittävää Tuuvan tallia. Nolot jutut on myös hauskoja, niistä kerroinkin jo edellisessä numerossa. Tehdään myös testejä: mikä heppa sopisi parhaiten sinulle, ja kysellään toisiltamme heppatietoja.
ellauri025.html on line 37: Polle muilla laitumilla käy
ellauri025.html on line 42: Ja Pollen ymmärtävän kaiken minä aina huomasin
ellauri031.html on line 591: Vielä sietämättömämpää kuin Sariolan juonten kömpelyys on hänen kerrontatekniikkansa alkeellisuus. Sariolalle pitäytyminen normaaliproosassa, tuikitavallisessa minä sinä hän -muotoisessa kerronnassa, on varsin viisas valinta. Tajunnanvirta tai sisäinen monologi edellyttäisivät näet edes jonkinlaista kielellistä lahjakkuutta. Sariola sen sijaan pudottaa kavaletin toisensa jälkeen kuin maailman monin poni Polle, hänen kielikuvansa ovat naurettavuuteen asti kuluneitä ("viiltävä kaipuu") ja dialogi puisevan epäpuheenomaista ja yxitasoista. Tsygologi kaatuu rämähtäen fläppitaulun perässä, kirjan henkilöt eivät edes hätkähdä. Kummankin romaanin ulkopuoliset kertojat ja Rakkaan ystävän minäkertoja tulkizevat jatkuvasti sekä tilanteet että henkilöt. Nämä idioottipsykologit eivät koskaan vaikene, vaan tappavat lukijan mielenkiinnon joka askelella. Tai eivät tapa, se syntyy kuolleena.
ellauri033.html on line 49: Paul syntyi 1852 samana vuonna kuin rautakauppias 100v ennen mua. Kuoli 83v 1935. Rautakauppias kuoli paljon ennen, 1906. Mulla ois 15v jälellä jos yhtä kauan eläisin kuin Polle.
ellauri033.html on line 53: Paul senttaa kirjallisuuslehtiin kuin Ball-sack uran alussa. Voittaa oikeusjutun kustantajaa vastaan 1886, mistä Zola innostuu, vaikka sittemmin ovat eri mieltä kolmijalka Dreyfusin jutusta. Polle hylkää kirkon 1867 mut pyörtää takasin 1901.
ellauri033.html on line 77: Georges Pellissier niminen aikalaishäiskä haukkuu Pollea ja muita symbolisteja kuin vierasta sikaa. Samanikänen kuin Paul, kirjailija ja kirjallisuustieteilijä, ei niin kuuluisa, varmaan kade kolleega. Siltä löytyi netistä sattumalta pätkä OCR:ttyä TEI-tiedostoa, josta pelastin seuraavan jorinan. Hizi tää Pellissier on vielä taantumuxellisempi kuin Hra Bourget.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)
ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
ellauri033.html on line 514: Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri033.html on line 520: Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.
ellauri033.html on line 532: Sixte on tästä selvillä, Polle ei. Polle koittaa väkisin tehdä pilaa Anterosta. Proffa kazoo vanhaa villisikaa eläintarhassa ja tuumii et ihmiset tuntee izeään ja ymmärtää motiivejaan yhtä vähän ellei vähemmän kuin kruik kruik. Mut se on ihan totta. Sixte tässä vähän ennakoi Freudia (multiplicité de moi oli 19. vuosisadan meemejä). Yliminä ja se taistelee vallasta kuin Akun pienet kuiskuttelijat. Niinniin, ei Freud sitä kexinyt ihan tyhjästä. Sellainen sisäinen kuiskutus on kaikille tuttua, se on kaikissa uskonnoissa mukana: hyviä ja pahoja henkiä. Skizot kuulevat sen ihan ääneen.
ellauri033.html on line 536: Tän kirjan oletus ja väitös ovat aivan perseestä. Polle ei suostu tajuumaan tieteen peruslähtökohtaa. Tieteessä ei saa olla opetuslapsia, ei auktoriteetteja, joita pelätään kuin jumalaa tai tykätään kuin hullu puurosta. Tieteessä on puhe maailman menosta, ei näistä anteroista muita enempää eikä vähempää. Jos sitä ei tajua, niin on anterosentrinen apina.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 540: Greslou nöyristelee proffan edessä kuin joku sapajuapina hopeaselän jalkovälissä, hännystelee sitä ja syö kirppuja sen turkista. Tyrkyttää persettä kuin kuoripoika rippi-isälle, kumartaa veneeristä mösjöötä ja mestaria sen ylpeänä oppipoikana. Tollastako tää on katolisissa piireissä. Vitun "tunnustuxia". Hemmetti. Tätä se Polle peukuttaa, kunhan ripittäjät on meidän miehiä. Erityisesti se tuntuu inhoovan Spinozaa, joka olikin konkkanokka jutku. Ja vielä ateisti sellainen.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 546: Rusakko, jonka kaa Pollella on paljon yhteistä, poimi kans kukkia herbaarioon mamanin opastuxella. Se ei tee hyvää sielulle. Paempi vaan nautiskella maisemista, mezänreunasta ja pilvistä ja bylsiä mamania.
ellauri033.html on line 568: Mariannen lisäxi, josta ei kerrota niin mitään, suhtaudutaan kuin nollaan, Roopella on vaan 1 kaveri nimeltä Eemeli, toinen lukutoukka joka kuolee sopivasti lenzuun. Tää ominaisuus josta Polle vikuuttaa Sixteä ja Roopea, et ihmiset ei kiinnosta paljon paskaakaan, on sen oma piirre. Ne on vaan numeroita, ajatushökötyxeen ripustettuja nimikylttejä, kuten leukavasti laukaisee Pellissier.
ellauri033.html on line 572: Polle todistelee et taivaan isää tarvitaa vahtimaan et lapset käyttäytyvät siivolla, ilman isän valvontaa ne aattelis vaan izeään. Hmmnojaa sisarusten kesken on yhtä paljon yhteisiä geenejä kuin isällä. Etäisempiin apinoihin luottaminen johtaa luottokauppaan, ja siitä seuraa talouskasvuräjähdys, se oli oikein huono ajatus.
ellauri033.html on line 589: Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja, ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia.
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 597: Toinen suosittu temppu on valehtelu, kiinnitetään huomio jollain kexityllä tai väritetyllä jutulla. Paizi mun äiti ei pidä enää meetvuastista. Rikun pojat panosti tähän. Mytomaani äiti roolimallina. Sekin sujuu Gresloulta. Varmaan Pollekin käytti sitä jo äidin kaa. Maailman monimmassa ponissa on monta monessa.
ellauri033.html on line 606: Näistä mietteistä tai Pappuxen apuviivoista meni Unto Remexen pää sekaisin kuin ilvexen pohjoisessa asuvan sedän. Miten se sai hengen izeltän ei kai sanottu. Onhan pohjoisen asukkailla aseita. Oliko Untolla perettä? Se oli onnettoman ja ujon oloinen. Pesemättömässä villapuserossa haisi hieltä. Se oli Hintikan opetuslapsi niinkuin minäkin. Mut se ei ymmärtänyt tehdä pilaa mestarista. Pollekin on täysin huumoriton. Se on vaarallista, puuttuu suhteettomuudentajua. Siitä syntyy hihhuleita ja nazeja. Onnettomia murhaajia ja kiukkusia herhiläisiä. Huumorin tärkein tehtävä on purkaa normeja. Naura sinäkin sanoi kumikana.
ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.
ellauri033.html on line 640: Polle pääsee loppuvizeihin
ellauri033.html on line 651: Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme: Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä oli kauna herroille.
ellauri033.html on line 653: So far so good. Kamat pussissa. Mut mites sitten suu pannaan kun on pussit tyhjinä? Omne animal ja niin edespäin. No juu, just niin, kun pussit on kevennetty, ajatus izemurhasta alkaa tuntua aika turhalta. Ja kuinkas ollakkaan, Polle sanoo tässä kohtaa juuri näin: Omne animal! Vitun kusipää. Oikeassa ehkä mutta silti vittu. Hauska pikku vinjetti: Greslou vetää housut jalkaan äkkiä ettei näyttäisi naurettavalta byysät nilkoissa jatkopeleissä. Pollelle tästä pisteitä.
ellauri033.html on line 657: No Charlotte lukee salaa Gresloun sepustuxet, löytää myrkkypullon, ja ryyppää sen. Kenen vika? Onko Loup-Garou ihmissusi vai onko kaikki ihan tuttu juttu, kuten sanoisi Natashan lentokapteeni? Sanoppas se, kysyy Polle muikeasti ja lopettaa.
ellauri033.html on line 661: Adrienille tuli moraalinen kriisi. Tää viimonen luku osottaa, ettei Polle sittenkään ole ymmärtänyt mitään. Se on sohassut vahingossa oikeaan, mutta vetää johtopäätökset aivan vituiksi. Sen mielestä Loup-Garou on näytelmän roisto ja Adrien toinen syyllinen, vaikka merkillepantavinta koko tarinassa on, että luokkaerot ja puutteellinen profylaksia voi aiheuttaa tämmöisiä extreemejä sotkuja.
ellauri033.html on line 667: Pollen argumentaatio menee perseelleen tässä kohtaa: on oletettava, että ihminen on syy, ja vapaa syy, jotta se on pantavissa edesvastuuseen. No ei. Ihmineen on peliteorialla ennustettava pikku veturi, joka yleensä kääntyy oikeaan kääntämällä vaihdevipua ja antamalla kaasua tai jarrua, ei tarvi nostaa savupiipusta eikä käyttää neuroleptejä. Koska se on suhteellisen komplisoitu laite, tää on helpompaakin kuin purkaa se ja eziä perimmäistä syytä sisältä tai ratapihasta. Ne syyt voi olla liian komplisoituja jotta niitä voisi muuttaa yhtä helposti. (Ja niihin voisi liittyä kiusallisia huomioita raiteista, esim termiittiyhteiskunnan valtarakenteista.) Turpiin vaan ja onnea, se on raakaa peliä mut se toimii kuin junan vessa.
ellauri033.html on line 670: Ja tää on tuubaa myös: "mestari" on "vastuussa" jos joku oppipoika ääliö ymmärtää sen väärin. Vitun "mestari". Vitun oppipojat. Ääliöitä koko porukka. Pitäiskö poikaa lohduttaa: hyväxy että olet kalkkuna, vai moittia: mitäs läxit kalkkuna? Ihan sama, se on myöhäistä nyt. Kalkkuna mikä kalkkuna. Kyllä veturikin voi katua, tai kalkkuna, soveltaa yrityxen ja erehdyxen mekanismia. Se on hyvin simppeli mekanismi ohjelmoida. Ei siihen tarvita vapaata tahtoa eikä supernaturaalia tuomaroivaa isäukkoa, joita Polle on innolla jo raahaamassa taantumuxen rekvisiittavajasta
ellauri033.html on line 673: Pitää muistaa et Pollella oli tässä vahva tendenssi: ohjata nuorten dekadenttien Ranskan rökäletappion aiheuttama mal de siècle liikenne turvallisesti oikealle.
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri033.html on line 701: Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1074: Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea.
ellauri035.html on line 1078: Polle lähetti opiskelijoita firmoihin tarkkailemaan yritysapinoita niiden luonnollisessa habitaatissa. Aina kerrottiin missä oltiin oltu, muttei tuliko mitään valmista.
ellauri035.html on line 1079: Jos nyt pitäis äkkiä sanoa mitä tärkeetä Polle Rabinow on kexinyt, niin taitaisi mennä tietämättömän sormi osaamattoman suuhun.
ellauri065.html on line 75: Churchillin kanta on mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu, sillä hän oli jo tuolloin valmis osallistumaan Euroopan jakopolitiikkaan tekemällä brexitin. Pääministeri Eden huomautti, että Churchillilla oli vetoketju auki, hevoset karkaavat. Voi voi, talli on ollut tyhjä jo aikoja, Churchill tokaisi. Polle poissa on. Jos halutaan puolustaa Churchillia, niin hän halusi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli. Churchillilla oli oma vessa kalossissa, paperimytty kärjessä ja kirjaimet W.C. kannassa. Vedenpitävä.
ellauri082.html on line 333: Heppahullun kannessa lukee joskus jopa 16 sivua Pollea! Se on hienoa, jos ne on Lena Furbergin piirtämiä. Lena nillitti pienenä jotakin jollekin heppalehdelle ja piirsi kirjeen syrjään vihaisia poneja. Lehden toimitus kysyi voisiko se piirtää niitä lehteen lisääkin. Nyze on jäämässä eläkkeelle omasta heppalehdestä. Muumipeikko oli alkuaan Tove Janssonin vihaisena klippdassin seinään piirtämä Immanuel Kant. Toven veljentytär on tienannut sillä miljoonia. Vihasta voi syntyä paljon hyvää.
ellauri110.html on line 28: Kirjoita hevoseläimestäsi!
Pollerunoilua
ellauri110.html on line 71: Päättäkää kenestä kirjoitatte, vaikkapa Pollen omistajasta Emmasta. Emmalla ei ollut nenää aikaisissa Pollesarjoissa, Nykyään niitä piirtää 2 uutta piirtäjää. Ei yhtä hauskasti kuin Lena Furberg kumminkaan. Tai jostakusta muusta jonka te kaikki tunnette ja tiedätte. Vaikka Jehovasta.
ellauri141.html on line 443: Pegasus terrenum equitem gravatus Polle, maailman monin poni singahdutti
ellauri151.html on line 1016: Summa summarum, Pollen jutut näyttää soveltuvan paremmin kapitalistihenkiseen protestointiin. Jutkuluopio Paulin taiteilijanimikin on globaalista roomankieltä, merkiten pikkaraista. Patu on hintatietoinen, sen kirkon ansaintalogiikka on kunnossa. Jeesus antaa ite eistään kuten sen mamma Margit ja Magdalena, eikä ota hintaa; Patu takaa kyllä maistuvammat eineet mutta nostaa pientä provikaa.
ellauri163.html on line 976: Ajatukset Mooseksesta vuorella on todella kiinnostava. Siinä hän yhdistää maagisen vihaisen olennon käsitteen yksijumalaisuuden aluksi juutalaisilla. Alkupamaus on huomattava, mutta vielä maaginen, mutta sitten Jumala etääntyy ja kehittyy lain säätäjäksi, eräänlaiseksi alueneuvostoksi. Taustalla on kuitenkin Mooseksen (frambringarena) vahva kokemus Jumalan mahdollisesta rankaisevasta vihasta, niinkuin hevoselle sähköaita. Sähköaita on jumalaxi liian aloitekyvytön. Se ei kiellä eikä komenna, se on vaan rajoite. Jos et sitä häirize, sekään ei häirize Polle sinua. Ruoho aidan toisella puolella on vaan pyhitettyä.
ellauri164.html on line 67: Claudelin Polle oli 1 Vaakun töräyttäjistä. Sen v.s. olivat: Tohtori, johtuisiko se makkarasta?
ellauri269.html on line 383: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.
ellauri294.html on line 162: tarkastaneet Polle ja Tulppaanikorva
xxx/ellauri169.html on line 34: 
Polle.jpg" width="100%" />
xxx/ellauri295.html on line 98: Paavali matkusteli paljon hiililaivoissa. Se näytti pää ajeltuna ebyktiläiseltä hiililaivan kapteenilta. Jerusalemissa osapuilleen helluntaina jutkut yllättivät sen temppelin sisäpihalta pakanoiden seurassa. Siitä syntyi mellakka, jonka seurauxena Palle pidätettiin taas. Ettekö tiedä kuka minä olen! Romanus sum, sanoi Polle krekumamulle nimeltä Lysias. Et sentään juutalaisten kuningas, uskalsi ostoroomalainen vinoilla.
xxx/ellauri295.html on line 118: Kun kaksi vuotta oli kulunut, Felixin seuraajaksi tuli porsas Festivo, mutta koska Felix halusi tehdä palveluksen juutalaisille, hän jätti Pollen vankilaan. "Vetoan keisariin!" intti Paulus. Festivo keskusteli neuvonantajiensa kanssa ja vastasi sitten: ”Hienoa! Olet vedonnut keisariin, ja keisariin sinä menet!"
xxx/ellauri295.html on line 166: Maltan haaxirikossa Polle osoitti taas olevansa tiimipelaaja: se meni kantelemaan sotilaille laivaväen pelastussuunitelmasta. Jos minä en pelastu niin ei sitten muutkaan saatana. Rannalla Paavali vielä keräsi käärmeen risuna muttei saanut pistoa. Ihmemies McGyver! Maltalla ei ole käärmeitä.
xxx/ellauri295.html on line 170: Morton arvelee Pollen olleen enempi Pro Rooma kuin kreikkalainen, vaikka puhuukin honottavasti kreikkaa äidinkielenä. Kai sixi että roomalaiset oli tollasia käytännöllisiä ja eteenpäin pyrkiviä kuten anglosaxit.
xxx/ellauri295.html on line 194: Pikku Markku tulee Roomaan lukemaan Palle-sedälle mitä oli ajatellut kirjoittaa Petteri-sedästä. Polle nyökytteli päätä myöntyväisenä: juu kirjoita just noin. Anna Pezkulle mitä kuuluu kuka käski.
xxx/ellauri295.html on line 210: HV arvelee ettei Pollea lasautettu hengiltä vielä oikeusjutun tuloxena, vaan myöhemmin Neropatin vainoissa. Ilmeisesti kristityt eikä Neropatti sytyttivät Rooman palamaan. Patu kavereineen poltti huolimattomasti kynttilöitä katakombeissa. Nerolla oli alibi, se oli Rooman palaessa kokoajan suihkussa. HV veikkaa että Polle oli toimelias vielä vuosikaudet Roomassa, kävi kenties vielä Ibizalla.
xxx/ellauri295.html on line 212: Seneca ja Polle olivat molemmat kompetitiivisiä ja rahantuntevia miehiä, mistä syystä on epätodennäköistä että ne tekivät keskenänsä bisnestä.
xxx/ellauri307.html on line 119: Miki Liukkonen päätti päivänsä tässä päivänä muutamana. Miki oli syntynyt 1989, eli ikää ehti kertyä 33 tai oikeammin 4 päivää vajaa 34. Hänen mielipuuhansa oli häpeäminen. Hän häpesi koko ajan ja vähän kaikkea. Hänen mielestään muidenkin olisi pitänyt hävetä. Pollen "Kelpaan tälläsenä" (albumi 169) oli sen mielestä lievää törkeämpää liioittelua. Et kelpaa. Loppupeleissä se joutui pehmustettuun koppiin Auroraan. Mikin kirjat oli aika paskoja.
xxx/ellauri357.html on line 394: Tällästä löpinää jatkuu pyykkikorikaupalla. Kyllä siitä selkeästi erottaa vanhan tutun freudilaisen superego-ego-id kolmikon, samaa kolminaisutta tässäkin jauhetaan mikä johtuu just tästä apinanaivon kerroxellisuudesta: matelijanaivo hoitaa tunne-elämän ja sinkauttaa kuorikerroxen vähän väliä satulasta kuin Emman Polle-ponin selästä. Kolmantena siihen sitten sekottuu vielä tää termiittipesän meemikerrostuma, jonka avulla eläimen luonnollinen kuolemanpelko koitetaan suizia uskottelemalla että päästämme lähtee kuollessa noita ikuisesti liihottelevia meemejä. Ellei mato vallan vie mennessään rotankoloon.
67