ellauri007.html on line 699: (Lauri Pohjanpää. Metsän satuja. WSOY 1953)
ellauri050.html on line 415: Renen lätystä tulee mieleen yx
aivan tärähtänyt jatko-opiskelija
Pohjanmaalta.
ellauri052.html on line 336: Jacob Böhme oli Pohjanmaan mystikoiden oppi-isä.
ellauri052.html on line 339: Böhme esitti aatteitaan ensiksi teoksessa Aurora oder die Morgenröte im Aufgang (1612). Sen johdosta häntä kiellettiin kirjoittamasta, mutta muutamien vuosien kuluttua hänen sisällinen kutsumuksensa kasvoi niin voimalliseksi, että hän ryhtyi siihen uudelleen, jonka jälkeen hän elämänsä viime vuosina sepitti useita, teoksia. Böhme sai uskonnollisten haaveilijani joukossa paljon innokkaita oppilaita, jotka käyttivät hänen teoksiaan hartauskirjoina. Suomeksikin käännettyinä niitä levisi 1700-luvulla Pohjanmaan mystikkojen kesken.
ellauri053.html on line 910: Kynosuura on koiranhäntä. Pohjantähti koiran hännänhuippuna.
ellauri055.html on line 845: Hämeenkyrö, muinainen Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille. Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö (nyk. Etelä-Pohjanmaa) ja vuonna 1641 Ikaalisten Kyrö sis. nykyiset kunnat: Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.
ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
ellauri055.html on line 876: Tietolaatikko: Forsmanska släkten Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.
ellauri055.html on line 878: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
ellauri055.html on line 999: Emppu Sillinpään koulukaveri oli Larska Pohjanpää. Kekä se nyt oli?
ellauri055.html on line 1001: Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin.
ellauri055.html on line 1003: Pohjanpään laajaan runotuotantoon kuuluu lyyrisiä luonnontunnelmia, tiiviitä mieterunoja ja uskonnollista runoutta. Olixillä se emojänis pyrynä? Kyl varmaan niin. Lauri Pohjanpää muistetaan parhaiten mestarillisena faabelien kirjoittajana. Jep jep:
ellauri055.html on line 1090: Luettuaan Alfonse Daudetin kirjeitä myllystä se vie kaverin autioxi jääneeseen Myllykolun. Mutta siellä on epäviihtyisää. Dodii. Rypäleitä pyllyssä. Molemmat oli herrastuneita maalaispoikia. Paixi Pohjanpää muuttaa Oulunkylään puutaloon ja ryhtyy papixi. Tiet eroavat, Pohjanpää oikenee ja Sillinpää vasentuu.
ellauri055.html on line 1100: Sotavalta pääsi ylioppilaaksi 1908 Tampereen Reaalilyseosta. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1914 ja filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1923 Helsingin yliopistosta. Tampereen Reaalilyseon ylioppilasluokalla 1908 olivat myös Lauri Pohjanpää ja F. E. Sillanpää, jotka olivat Arvo Sotavallan ystäviä sekä koulu- ja opiskelutovereita.
ellauri060.html on line 403: Muusikon otteella Jussin vaimoa. Nurmen ura Yleisradiossa alkoi 1970 luonnonsuojeluun kannustavalla ohjelmalla Ei kai nyt vaieta voi, jonka hän toimitti silloisen vaimonsa Hannele Pohjanmiehen kanssa.
ellauri060.html on line 1019: Kirjailija R. J. J. Murtokivi pelkää runoilija V.A. Koskenniemeä. "Ja täällä (30-luvun Suomen Kuvalehdessä) on pöyristyttävä Vaakun Lapualle omistama runo: Minä vannon - sen taivas todistaa ja sen kuulkohon hornan musta yö jne." Kammottaa! Ja lisää lapualaisia, heränneitä ikiyöläisiä Pohjanmaalta.
ellauri060.html on line 1091: Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa Pohjan Pojissa ja Aunuksessa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja toimi komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli Suur-Suomi-aatteen kannattaja vaikkei kuulunut AKS:ään eikä IKL:ään. Liian vasemmistolaisia.
ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri141.html on line 707: Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja, joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on!
ellauri145.html on line 1062: Siskolleni Louise Vanaen de Vorinhemille: - Hiänen sininen nunnanhilkkansa Pohjanmerelle päin kääntyneenä. - Haaxirikkoisille.
ellauri151.html on line 389: Hamann vaikutti Herderiin, Goetheen, Jacobiin, Hegeliin ja Kierkegaardiin. Hämärämpää hämärämmän läpitte. Hamannista on käytetty nimitystä "der Magus des Nordens" ('Pohjan tietäjä'). Hän opiskeli Königsbergissä filosofiaa, teologiaa, kielitiedettä ja lakitiedettä. Hän asui pitkään eri paikoissa Saksassa, Itämerenmaakunnissa, Englannissa ja muualla ja vietti kiertelevää elämää, osaksi kotiopettajana, osaksi muissa tehtävissä. Hän oli ajoittain virkamiehenä kotikaupungissaan, etenkin tullilaitoksessa.
ellauri162.html on line 424: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta.
ellauri183.html on line 423: Mutti (muita nimiä pepu, köpötes, tikkupuuro, tikkuhöyry ja äkkinäinen) on etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla suosittu perinneruoka, joka valmistetaan ohrajauhosta ja vedestä sekä maustetaan suolalla. Sitä pidetään vanhimpana ja yksinkertaisimpana pohjoispohjalaisena perinneruokana.
ellauri203.html on line 515: Kukolnikin historiallisiin kertomuksiin sisältyy Suomi-aiheinen Jegor Ivanovitš Silvanovski, ili zavojevanije Finljandii pri Petre Pervom, joka ilmestyi Friedrich von Derschaun Finski vestnik -lehdessä vuonna 1845. Sen sankari on suomalainen nuorukainen, joka siirtyy suuren Pohjan sodan aikana venäläisten palvelukseen. Kertomus esittää ruotsalaiset suomalaisten riistäjinä ja venäläiset heidän vapauttajinaan. Kukolnikin kertomus on yksi ensimmäisistä suomennetuista venäläisten kirjailijoiden teoksista. Carl Axel Gottlund julkaisi sen Thomas Frimanin käännöksenä Suomi-lehdessään nimellä Eerikki Silvanus eli Suomen valloittaminen Pietäri ensimäisen aikana. Suomessa ilmestyi 1840- ja 1850-luvuilla myös kaksi Kukolnikin kertomusten ruotsinnosta.
ellauri216.html on line 899: Suuren Pohjan sodan (vv. 1700-1721) voittojen ansiosta Konevitsa pääsi jälleen Venäjän ja sen tsaarin Pietari Suuren alaisuuteen ja hallintaan ja Konevitsan luostari perustettiin uudelleen vuonna 1718.
ellauri216.html on line 937: Luostari vaurastui 1570-luvulla alkaneeseen suureen Pohjan sotaan asti, jonka alkaessa se omisti yli 200 taloa ja sen omistukset ulottuivat nykyiseen Pohjois-Karjalaan asti.
ellauri242.html on line 143: Tän Pohjan pyhimyksen pyhät jätteet.
ellauri242.html on line 155: Tän Pohjan pyhimyksen heitukoiden jätteet.
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri256.html on line 487: Pohjan sodan aikaan kaupunki joutui kapinallisen kasakkahetmani Bohdan H’melnytskyin hallintaan. Vuosina 1648–1678 kaupunki oli kasakoiden hallussa, kunnes nämä hävisivät taistelussa turkkilaisille ja kaupungin hallinto muutettiin Bohuslaviin.
ellauri274.html on line 511:
| 2:04:44 наращивание возможностей Северного морского пути это не только дополнительные грузопотоки но и основа | 2:04:44 Pohjanmeren reitin valmiuksien rakentaminen ei ole vain lisärahtiliikennettä vaan myös perusta |
ellauri284.html on line 375: Kesäkuussa 2022 Kangas tuomittiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa 2 vuoden ja 7 kuukauden vankeusrangaistukseen kahdesta törkeästä petoksesta. Kangas oli rikoskumppaninsa kanssa esiintynyt helluntaiuskovaisina sisaruksina. He huijasivat kahdelta herkkäuskoiselta mieheltä näiden koko omaisuuden eli 535 000 euroa.
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri327.html on line 265: By: Atte Adrian Pohjanmaa (Pilatus, vas.)
ellauri330.html on line 496: Kapinalla on symbolinen merkitys Ukrainan suhteiden historiassa Puolaan ja Venäjään . Se lopetti puolalaisen katolisen szlachtan vallan Ukrainan ortodoksisessa väestössä; samaan aikaan se johti siihen, että Itä-Ukraina lopulta liitettiin Venäjän tsaarikuntaan, joka aloitettiin vuoden 1654 Perejaslavin sopimuksella, jossa kasakat vannoivat uskollisuutta tsaarille säilyttäen samalla laajan autonomian. Tapahtuma laukaisi poliittisen myllerryksen ja sisätaistelun Hetmanaatissa, joka tunnetaan nimellä Ruin. Puolan vastaisen kapinan menestys, Puolan sisäiset konfliktit sekä Puolan samanaikaiset sodat Venäjän ja Ruotsin kanssa (Venäjän ja Puolan sota (1654–1667) ja toinen Pohjan sota (1655–1660)) , päätti Puolan kultakauden ja aiheutti Puolan vallan maallisen laskun Puolan historiassa tulvana tunnetun ajanjakson aikana.
ellauri343.html on line 51: Karjalaisen tuvan seinät oli tapetoitu Totuus-lehdellä. Totuutta me emme niistä löytäneet. Vaan ihan jotain paskaa Neuvostoliiton rauhantahdosta tai sosialismin saavutuxista. Naurettavaa buahahaa. Ihankuin jotain putinismia. Onhan meillä oma totuutemme, tämä alternatiivinen. Hyväntahtoiset hölmöt karjalaiset asuivat muiden elukoiden kanssa saman katon alla. Hyödyllisiä idiootteja. Me zuhnat emme tahdo kärpäsiä ruokapöytään. Meidän lehmät suljetaan pihatoihin, eikä koskaan ulos lasketa. Pohjanmaa on itikoille suuri vankila. Sellaisia saavutuxia. Ja Naton rauhantahtoa. Jenkkiarmeija saa tulla tänne ilman passia.
ellauri345.html on line 138: Pohjanoteeraus
ellauri353.html on line 85: Kuten taisin jo sanoa, Tapperin veljesten kotipaikka on Saarijärvi, mutta sukujuuret juontuvat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Vanhin veli, kirjailija Marko Tapio kuoli "työuupumukseen" Seinäjoella, Törnävän sairaalassa. Myös yli 80-vuotias Harri on edelleen hyvin merkittävä suomalainen kirjailija, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa-Tapio Valo.
ellauri353.html on line 494: Venäjän liittyminen sotaan Puolaa vastaan ei tuonut nopeaa voittoa ja kasakkavaltion ja Venäjän välille syntyi nopeasti kiistoja itsehallinnon rajoista ja valloitettujen alueiden hallinnasta. Pohjan sodan sytyttyä vuonna 1655 H’melnytskyi menetti luottamuksensa Venäjän haluun sotia Ukrainan puolesta ja hän alkoi harkita liittoutumista Venäjän ja Puolan yhteisten vihollisten, erityisesti Ruotsin kanssa. Hän kävi salaista kirjeenvaihtoa Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan kanssa, mutta tämä ei ehtinyt johtaa mihinkään ennen H’melnytskyin kuolemaa elokuussa 1657. Huhujen mukaan turkkilaiset olisivat myrkyttäneet hänet.
ellauri383.html on line 585: Erektiohäiriöiden diagnoosit moninkertaistuivat Keski-Suomessa – lääkärin mukaan syyt löytyvät nykyelämästä. Diagnoosimäärä on jopa nelinkertaistunut. Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tilaston kärjessä. Keskustanuorten ulostulo seksityön yhdistämisestä maaseudun elinvoimaan oli silti mielestäni huonosti harkittu ja asiaton, eikä vastaa käsitystäni maaseudun elinvoiman edistämisestä ja mahdollisuuksista. Keskusta arvostaa suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä korkealle, Saarikko kirjoittaa Facebookissa. Saarikon tonnistolla yöansiot saattaisivatkin jäädä laihoixi.
ellauri390.html on line 106: Etelä-Pohjanmaan liepeillä olevan lannanhajuisen Alajärven pitäjän takalistolla, Teerineva-nimisellä porukalla on ja vaikuttaa varmaan monelle Suomen Kuvalehdenkin lukijalle tuttu reipashenkisten ja miehekässisältöisten romaanien kirjoittaja, kirjailija, maisteri Jalmari Sauli. Kun kirjailija Sauli tuli tänne entiselle kruununtorpparien alueelle missä torpat ovat nyt täällä jo kaikki itsenäisiä tiloja, eli tämä takamaan kylä vielä täydellistä virtsanjuonnin kakkakautta. Eiköhän alkuun tämäkin kirjailija, kuten se edesmennytkin huomattu kynänkäyttäjä, tunnossaan tuuminut: sydänmailla on elämä kuin jaa jaa eli kurjaa.
ellauri390.html on line 148: Antti Tuuri on 1 sellainen, ja sen kirja Ameriikan raitti kertomus korruptiosta ja kusetuxesta izekkyyden nimissä oikeistohenkisellä Pohjanmaalla. Juipit peukuttaa Isaiah Berlinin negatiivista vapautta olla maxamatta veroja. Muilutettuja rahoja eri pankeissa ja tiine vaimo mattokäärössä. Taistoa ei voi jättää kaxistaan rahakapsekin kanssa, saattaa vetää välistä. Jo on urheita suomalaisia sotureita omaa puolta pitämässä. Amerikan puolella olis kaikki hauskempaa ja vapaampaa, saa ajaa kuuden kupin kumarassa koska norminpurku on siellä paljon pitemmällä. Taistolla oli sitäpaizi kahvikupillinen bashkiirin spermaa suonissa eli se on osa-aikamustalainen.
ellauri393.html on line 544: Hendryk Sienkiewiczin paxu romaani Tuhotulva (huono suomennos Vedenpaisumus), jonka lunastin 7 eurodollarilla ränsistyneen "Heikin" loppuunmyynnistä, kertoo esipaapa Kalle Kustaan pienestä Pohjan sodasta. Läski Kalle kazoo meitä Rauhixen vessan seinältä Jönsyn lahjoittamista kirjankansista. Samaan aikaan puolalaiset koittivat turhaan suizia kapinoivia Ukrainan kasakoita Hmelnizkyn joholla.
ellauri393.html on line 546: Kaarle X Kustaa (8. marraskuuta 1622 – 13. helmikuuta 1660) oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660. Hän kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio. Kaarle X Kustaa oli ensimmäinen hallitsija niin sanotusta pfalzilaisesta suvusta, joka nostettiin Ruotsin valtaistuimelle Vaasan hallitsijasuvun sammuttua.
ellauri393.html on line 548: Sotaan liittyy myös Puolan ja Venäjän välinen sota 1654–1667. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Transilvania ja Englanti.
ellauri393.html on line 551: Väinänlinna eli Daugavpils vallattiin 1. heinäkuuta. Syyskuussa Puolan armeija lyötiin Zarnowin taistelussa ja Varsova vallattiin. Kun vielä Krakova vallattiin puolalaisilta, oli syksyllä lähes koko Puolan ydinalue Kaarlen X Kustaan hallussa. Mut ei kauan! Ruozi sai muuton lopullisesti turpiinsa suuressa Pohjan sodassa 1700-luvulla. Kaarle XII tunaroi pahasti. Vitun homo. Suutari pieri voitokkaasti pottunsa halki Liisan vannassa. Käkisalmi menetettiin taas puskaryssille.
ellauri401.html on line 457: Pekka tulkkas Kalevalaa salatieteen avulla. Ilmariselle annetaan tehtäväksi kyntää kullinhajuisella auralla kyinen pelto, puhdistaa ajatusruumis pahasta. Ihminen huomaa mietiskellessään, että hänen pöxyissään on kankea vällykäärme, jonka hän saa poistumaan vain kyntämällä. Ilmariselle se on helppoa, sillä hän saa apua Pohjan tyttäreltä, joka ohjaa auran pyllyvakoon.
ellauri402.html on line 459: Antti Tuuri on aikaisemmin ollut kaksi kertaa Finlandia-ehdokas. Pohjanmaa-sarjaan kuuluvat Ameriikan raitti nimettiin 1986 ja Uusi Jerusalem 1988. Sarjan avaava pääteos Pohjanmaa ilmestyi jo 1982 eli kaksi vuotta ennen palkinnon perustamista.
ellauri402.html on line 470: Tuurin Ernest Hemingway tyylisen minämuotoisen sankarin tuli paha omatunto kun tiineen vaimon lennettyä takas Pohjanmaalle siltä lipsahti puoliväkisin puoliveteinen mulkku amerikkalaisen huzun jalkoväliin ja pääsi tyhjentymään sinne kondomiin. Että näinkin pääsi käymään.
ellauri402.html on line 512: Pojat Pohjanmaalla ovat kirpeitä miehiä, ja rahanahneita. Ainakin 50 Celcius-astetta. Roiston aamukammassa oli 926 päivää jälellä.
ellauri402.html on line 531: Lakko oli alkanut lokakuussa 1929 Pigeon Timber Companya vastaan Onion Laken metsätyömaalla ja lak- koon oli mennyt siellä neljäsataa metsätyömiestä. Pigeon Timberin alihankkijana oli ollut suomalainen metsäura- koija, 'Reverend' Maki, uskovainen mies Pohjanmaalta, jolla oli työmaallaan sata suomalaista ja josta tiedettiin ettei se ottanut palkkalistoilleen muita suomalaisia kuin valkoisten puolella vapaussodassa taistelleita tai sellaisia, joista valkoisten puolella taistelleet menivät valalle, ettei niissä ollut punaista hapatusta olemassa. Roswall ja Vou- tilainen olivat molemmat metsätyömiehiä ja LWIUC:n organisaattoreita, ja kun ne kuulivat, ettei Maen työmaal- la aiottu lakkoon yhtyä, ne olivat ilmoittaneet lähtevänsä Maen työmaalle ja yrittävänsä saada sielläkin työntekijät lopettamaan mezän kaadon ja raakkujoen runtelun. Reverend Maen valkobandiitit runtelivat ja tappoivat agitaattorit.
xxx/ellauri044.html on line 945: Gripenberg myi marraskuussa 1918 Ala-Pohjan huvilansa ja perhe muutti Sääksmäen Saarioispuolen Maastolppaan Malmtorpin tilalle. Gripenberg osallistui täällä innokkaasti suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä tuli vuonna 1919 Saarioispuolen suojeluskunnan päällikkö. Hän harrasti myös puutarhanhoitoa, erityisesti kukkien viljelyä sekä metsästystä. Gripenbergin jyrkän oikeistolaiset mielipiteet, joita hän toi esille lehtikirjoituksissaan, alkoivat ajan mittaa vieraannuttaa häntä monista aatetovereistaankin.
xxx/ellauri059.html on line 311: Airaksinen tietää mistä puhuu. Se on erittäinkin isomahainen. Se on syntyisin Vaasasta, Pohjanmaalta, jossa vaatimattomuus ei liene hyveistä suurin. Vaatimattomasta oloista? No ehkä ize jostain fotoshopista, mutta on sillä rikkaitakin sukulaisia.
xxx/ellauri059.html on line 506: Tää sarja oli historiallisesti täysin falski. Todellisuudessa totaalisesti perseelleen meni kaikki Mediceiltä Dick Tracyn kuoltua, kuten kertoo Pohjanpää Lauri">Lauri "Stronzo" Pohjanpää nelinäytöxisessä murhenäytelmässään Savonarola, jonka premiääri oli Kansallisessa 1935. Eikä Medicin miehet olleet oikeasti niin söpöjä, eikä niillä ollut partoja.
xxx/ellauri086.html on line 115: Nilkkikin oisi voinut siirtyä Murikka-opistoon, siellä se oisi voinut kiivetä rehtorixi asti. Nilkin bulletpointeista Kataisen porukoissa siitä mitä on olla maailman paras maa sen perusoikeistolaisuus näkyy selvästi. Terve! Olen 72-vuotias kansanmies Etelä-Pohjanmaalta!
xxx/ellauri087.html on line 737: Vuonna 1983 POP:llä oli noin 3 000 jäsentä. Jäsenkunta oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Yksittäisistä kunnista puolueen kannatus oli suurinta Kauniaisissa, jossa se sai seitsemän prosenttia äänistä vuoden 1976 kunnallisvaaleissa. Puolueen pääasiallinen kannattajakunta koostui ruotsinkielisen yläluokan edustajista. POP:n naisjärjestöä johtivat muun muassa Salme Katajavuori ja Marjatta Tuderus.
xxx/ellauri114.html on line 485: Neljätoista vuotta oli Wilholla jäljellä. Ei ehtinyt kansaneläkettä nauttia. Etelä-Karjalan Uuraasta päätyi stadin kautta Kempeleen naapuriin Pohjois- Pohjanmaalle. Vaimo oli jo kuollut kun Hammurabi ilmestyi 1949. Saattoi pientä katkeruutta tylyä kohtaloa vastaan olla Wilhon rinnassa.
xxx/ellauri121.html on line 159: TOIVO Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla. Pojan musiikilliset lahjat havaittiin jo pienenä, ja Toivo halusi säveltäjäksi. 1900-luvun alussa, vain 25-vuotiaana, hänestä oli tullut nousevan suomalaiskansallisen kulttuurin suuri nimi. Hän ammensi musiikkiinsa voimaa kansanlauluista ja suomalaisesta luonnosta. Sävellystyyli oli kansallisromanttinen. Kuula oli vahvasti suomenmielinen ja kiivasluontoinen. Venäläistä sortovaltaa hän vihasi, samoin ruotsin kieltä.
xxx/ellauri121.html on line 212: Pohjanlahden rannikolla lähtemisen kynnys oli tuohon aikaan muuta maata matalammalla. Aikakauden kaoottisuutta kuvastaa se, että kaksi Pekka Heikan sisarusta lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja sisko päätyi lopulta Stalinin Neuvostoliittoon.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri228.html on line 212: Haapavesi on kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Kaupungissa asuu 6 593 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 086,53 km², josta 35,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,28 asukasta/km². Haapavedellä on kylä nimeltä Tötteröperä ja etelämpänä on Ryyppymäki. E4 taitaa mennä Haapaveden ohi eikä läpi. Joo tonne länsipuolelle se jää.
xxx/ellauri250.html on line 873: Pohjanoteerauxia
xxx/ellauri253.html on line 213: Antero ei huoli pitkänhuiskeaa Marjaa yökaverixi koska on lähdössä "asioille". Vizi oishan Marja voinut jäädä yöxi yxinkin, paremminkin vielä kuin tollon Anteron petikaverixi. Ällöt "aktivistit" kuskaa jotain raatoja. Samaan aikaan toisaalla Boijerin paxut huulet ohenivat viivaxi. "Yucca" oli 1000 juoxukilometrin sitkeyttämä. Lyödyxi tuleminen auttoi näkemään apinat sellaisina mitä ne ovat: karvattomina aggressiivisina 2-jalkaisina nisäkkäinä. Ervastia ärsytti kun mustakalloa potkiskelevat svedudemokraatit piti vielä izeään humanisteina. Kaikenlaiset "operaatiot" kuten "Pääkallokehrääjä" kuulostaa lapsellisilta, ja onkin sitä. "Unto Remes"kin kuulostaa lapselliselta. Nämä lihavat vaaleanpunaiset nisäkkäät tuottavat testosteronia ja adrenaliinia. Miehet on ihmisiä mut naiset resursseja. Suomen inselit vois laivata Afganistaniin sikäläisten apinoiden peräresurssixi, Unto Remes perämiehenä. Pohjanlahden takana oli Natoon kuuluva Ruåzi. R.I.P. vene oli armeijan suosiossa.
xxx/ellauri259.html on line 172: Leinon lapsuuden henkiseen ympäristöön Hömelössä kuului vanha kainuulainen tarinaperinne Baba Yaga-loitsuineen ja runoineen sekä värikkäät kertomukset isonvihan ja Kajaanin linnan aikoihin liittyneistä tapahtumista Pohjois-Pohjanmaalla. Elämän karuista tosiasioista muistuttivat Hömelön rantaan pysähtyneet nälkämailta Ouluun matkaavat kyrvännuolijat.
xxx/ellauri295.html on line 678: Jouko Tyyri ja Antti Tuuri tuppaavat aina mennä sekaisin. Tuuri on se oikeistopaska Pohjanmaalta jonka isoisä lähti lakkorikkurixi Valtoihin. Jouko Tyyri (1929-2001) oli niin mitätön aforisti ettei siitä löydy edes kuvia.
xxx/ellauri307.html on line 472: Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä vapaakirkollisissa herätysliikkeissä, jotka alkoivat vaikuttaa Suomessa 1870-luvulla etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen 1910-luvulla, ja vuonna 1923 uskonnonvapauslain siivellä suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.
xxx/ellauri404.html on line 145: Riilahden meritaistelu (ven. Гангутское сражение, Gangutskoje sraženije (suom. Hankoniemen taistelu); ruots. Sjöslaget vid Hangö udd (suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (ruots. Hangö udd, josta johd. aik. ven. Гангут, Gangut) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714. Taistelu oli Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto.
xxx/ellauri414.html on line 140: Pienoisessa Suomessakin lahtarien valkomyrskyt pärskyttävät kokonaisia vuoria, tavoitellen työläisten rinnasta vapaudenkaipuun tukahduttamista rautaisella otteella vallankumouksen kurkussa. Se ei kuitenkaan tukehdu, vaan kiteytyy vallankumoukselliseksi joukkotahdoksi, silloin kun hetki lyö ja Ajanhengettären suuri vellikello kumeasti pompottaen soittaa rynnäkköön, missä ryskyin sortuu pakkovalta proletaarin vallankumouksellisen aivoston nerokkaasti johtaman rynnistyksen taktillisuuden edessä. Ja juuri nyt on kauhea kapitalismi auttamattomasti sotkeutumassa omiin resuisiin pöksyihinsä, jotka ovat jo pudonneet alas kinttuihin. Tämän tähden odottaa koko maailman luokkatietoinen köyhälistö henkeään pidättäen kolmannen punaisen internaalin jalolla kilparadalla, etteivät Pöllölän kommunistiset solut peräydy historiallisen välttämättömyyden edessä, vaan valkoisen vainon kynsissäkin intomielisesti kohottavat vallankumouksen lipun niin korkealle, että sen punainen hulmu kuuluu ympäri maailman Saharian kauheasta hietikosta Pohjan pimeille perukoille.
69