Onko olemassa kopiota "Rogue Songista", joka ei ole ajan koskematonta? kuka tietää? More to the point, kuka välittää? Ehkä se jonain päivänä tulee esiin ullakon syvyyksistä? Polku johti vähän aikaa sitten Itä-Eurooppaan, josta tutkija olisi löytänyt jäljen tästä elokuvasta. Mutta tähän päivään asti levyllä on säilynyt vain sen soundtrack ja pieni ote kahden ystävämme osallistumisesta. ( tässä ote You Tuben kautta, jonka yksi lukijoistamme jakoi meille )
ellauri393.html on line 349: seuraavat kasvot (ei tosin yhtä komeat). 42-vuotias Cambridgen yliopistosta valmistunut mongoloidi vieraan vallan agentti pidätettiin huhtikuussa 2022 tuntia sen jälkeen, kun CNN lähetti haastattelun, jossa hän sanoi, että Venäjää johtaa "murhaajien hallinto". Vuotta myöhemmin hänet tuomittiin 25 vuodeksi siperialaiseen rangaistussiirtolaan Omskin alueella, jossa hän nyt asuu rangaistussellissä, joka on vain kolme metriä pitkä ja puolitoista metriä leveä, lähes 6 000 mailin päässä vaimostaan ​​ja Yhdysvalloissa asuvista lapsista. Se on edelleen pisin Kremlin kriitikolle langetettu tuomio sitten Neuvostoliiton kaatumisen vuonna 1991. Ei kuitenkaan niin pitkä kuin Assangea odottaa Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Omsk on keskellä Neuvostoliittoa, lähes yhtä etäällä New Yorkista kuin San Franciscosta. Sen antipodi on Tyynessä meressä Patagonian länsipuolella, missä purjehtivat Sir Francis Drake ja Thomas Cavendish puolen vuosituhatta aiemmin. Kunpa olisivat uponneet kumpikin.
ellauri393.html on line 414: Miksi kaikki vain menevät Päivi Räsäsmäisen Mariannen mukaan? Samasta syystä kuin kaikki hyväksyvät lutkahäpeämisen yleensä: hänen sanomansa asiat ovat niin juurtuneet kulttuuriimme, että kun hän osoittaa sormella Olivea, kukaan ei kyseenalaista häntä. Sillä ei ole väliä kuinka paljon kaikki vihaavat Mariannea, koska hänen sanomansa asiat ovat sellaisia, joihin olemme kaikki saaneet luontaisesti uskoa, vaikka emme sano sitä ääneen yhtä innokkaasti. Hänen on oltava paras kristitty – moitteeton – mikä hänen mielestään merkitsee hyvällä kirjalla lyömistä aina kun mahdollista, riippumatta siitä, keneenkä se sattuu. Pohjimmiltaan Marianne haluaa vain sopeutua, ja hän saavuttaa sen työntämällä kaikki muut ulos.
xxx/ellauri010.html on line 65: Power´s base purveyors, who for pickings prowl, vallan halvat meklarit, jotka nyysii jätteitä,
xxx/ellauri010.html on line 652: Wed Oct 9, 2019 5:06 pm (PDT) . Posted by:
xxx/ellauri010.html on line 709: Reply to sender . Reply to group . Reply via Web Post . All Messages (1) . Top ^
xxx/ellauri010.html on line 881: Poikkeava vireystilan säätely. Syvintä univaihetta voi olla hyvinkin paljon verrokkeihin verrattuna, mikä on täysin päinvastainen löydös kuin monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa.
xxx/ellauri010.html on line 883: Krooninen ikävystyneisyys. “Tavallinen elämä on tuskastuttavaa. Postimerkkeily tai posliininmaalaus ei nappaa”, kuvailee Lauerma.
xxx/ellauri010.html on line 1100:

Dylan Pokas

The Potted Psalm (1946)

“No such theory has been found in even the most voluminous and learned histories of economic theories, including J.A. Schumpeter’s monumental 1,260-page History of Economic Analysis. Yet this non-existent theory* has become the object of denunciations from the pages of the New York Times and the Washington Post to the political arena. It has been attacked by Professor Paul Krugman of Princeton and Professor Peter Corning of Stanford, among others, and similar attacks have been repeated as far away as India. It is a classic example of arguing against a caricature instead of confronting the argument actually made.”
xxx/ellauri085.html on line 491: The latest indicator that things are terribly out of whack came in a report last week from the Economic Policy Institute, which found that compensation for American chief executives increased by 940% from 1978 to 2018, while pay for the average worker rose by a miserable 12% over the same 40-year period.
xxx/ellauri085.html on line 603: I would complete revamp our higher education system to a bunch of 2 year programs designed to teach skills. That would start much earlier, nearer the Junior year in high school, thereby positioning students to begin professional life much earlier. Potentially taking those skills into an actual internship program for two years where they would get paid a nominal amount, instead of paying large sums for college.
xxx/ellauri086.html on line 115: Nilkkikin oisi voinut siirtyä Murikka-opistoon, siellä se oisi voinut kiivetä rehtorixi asti. Nilkin bulletpointeista Kataisen porukoissa siitä mitä on olla maailman paras maa sen perusoikeistolaisuus näkyy selvästi. Terve! Olen 72-vuotias kansanmies Etelä-Pohjanmaalta!
xxx/ellauri086.html on line 184: Sarjaan tuli uusi tuotantokausi tai ainakin uusi episodi Harry Potter-pelin tekijältä. Harry Potter-videopelin pääsuunnittelija haukkuu Youtube-videoillaan ”sosiaalista oikeudenmukaisuutta” ja puolustaa Gamergate-häirintäkampanjaa.
xxx/ellauri086.html on line 192: Hogwarts Legacy on avoimen maailman roolipeli, joka sijoittuu 1800-luvun Tylypahka-velhokouluun sekä sen ympäristöön. Avalanche Softwaren kehittämän ja Warner Bros. -mediajätin omistaman Portkey Studion levittämän pelin on määrä ilmestyä PC:lle ja konsoleille 2022. Hogwarts Legacyn on tarkoitus ilmestyä PC:lle, Playstation 4- ja 5-konsoleille sekä Xbox One ja Xbox Series -konsoleille 2022.­KUVA: WARNER BROS / AVALANCHE SOFTWARE (Tää kuulostaa joltain Wallun InterLace alaviitteeltä...)
xxx/ellauri086.html on line 195: Pitkään työn alla ollut Hogwarts Legacy sai negatiivista julkisuutta jo viime vuoden puolella, Harry Potter -kirjailija J. K. Rowlingin transfobisten kommenttien vuoksi. Rowling kirjoitti Twitterissä kesällä 2020 muun muassa, että sukupuolten olemassaolon häivyttäminen on hänen mielestään haitallista, ja että ”totuuden puhuminen ei ole vihaamista”.
xxx/ellauri086.html on line 196: Monet Potter-fanit ilmoittivat julkisesti, etteivät enää pysty tukemaan lapsuutensa suosikkikirjasarjan luojaa. Myös useat Harry Potter -hyvixet kuten Harry Potter ize ja Hermione irtisanoutuivat aiemmin viime vuonna Rowlingin kommenteista.
xxx/ellauri086.html on line 247: Piis. Helluntaiystävät tervehti toisiansa "Rauhaa". Se nauratti Paulin lapsia, ihankuin ne olis jotain inkkareita, tai hippejä, jotka näyttää veemerkkiä kämmen ulospäin ja sanoo "Piis". Polttaa calumettia (rauhanpiippua, vaikka se onkin oikeastaan harmaata aluetta). Mikko oli ärtynyt kun sillä oli joku merkkipäivä tarhassa ja kakkua ja mehua, mutta kesken kaiken Pastor Müller tuli kertomaan että Jeesuxen syntymäpäivä oli tulossa. Täytistäkö senkin nyt pitää tunkea tähän mukaan?
xxx/ellauri086.html on line 296: Iliman vuan aekojaan Iisalamesta: Iisalamelaisen joogin SM-studio on aiheuttanut ison tartuntaketjun. Poliisi tarttui sitä hihasta mutta se potki tutkainta vastaan ja on nyt pidätettynä epäiltynä terveyden vastustamisesta. SM-studion ajanvaraus avaa kuitenkin kuten tavallisesti. Joogi tiedottaa:
xxx/ellauri086.html on line 308: Potilastyö on hionut ja kiillottanut ja kehittänyt minuakin eteenpäin🙏
xxx/ellauri086.html on line 528: We use cookies and similar methods to recognize visitors and remember their preferences. We also use them to measure ad campaign effectiveness, target ads and analyze site traffic. To learn more about these methods, including how to disable them, view our Cookie Policy.Starting on July 20, 2020 we will show you ads we think are relevant to your interests, based on the kinds of content you access in our Services. You can object. For more info, see our privacy policy. By tapping ‘accept,’ you consent to the use of these methods by us and third parties. You can always change your tracker preferences by visiting our Cookie Policy.
xxx/ellauri086.html on line 606: Tän ozakkeen mä oon nähnyt 1 zilj. kertaa, mutten jaxanut lukea. Viimexi se tuli vastaan Bob Heinleinin juveniilissa. Bobilla on paljon kulttuurivinkkejä. Edgar Allan Poe on musta ollut aina lähinnä rasittava. Enkä mä pidä muutenkaan detektiivijutuista. Musta on samantekevää kuka oli murhaaja. Tässä purloined letterissä on nimetön kertoja. Olis ollut parempi jos kertoja olis murhattu heti alussa.
xxx/ellauri086.html on line 608: "The Purloined Letter" is a short story by American author Edgar Allan Poe. It is the third of his three detective stories featuring the fictional C. Auguste Dupin, the other two being "The Murders in the Rue Morgue" and "The Mystery of Marie Rogêt". These stories are considered to be important early forerunners of the modern detective story. It first appeared in the literary annual The Gift for 1845 (1844) and soon was reprinted in numerous journals and newspapers.
xxx/ellauri086.html on line 625: Alone together, the narrator asks Dupin how he found the letter. Dupin explains the Paris police are competent within their limitations, but have underestimated with whom they are dealing. The prefect mistakes the Minister D— for a fool because he is a poet. (Siis kumpi on? Perfekti vai ministeri Dee? No Poe on ainakin, senhän sanoo nimikin, Poe-t. Ja hölmökin se on.) For example, Dupin explains how an eight-year-old boy made a small fortune from his friends at a game called Odds and Evens. The boy had determined the intelligence of his opponents and played upon that to interpret their next move. Tästä aiheesta on valtava amer. kirjallisuus, koskien vangin dilemman toistoja. He explains that D— knew the police detectives would have assumed that the blackmailer would have concealed the letter in an elaborate hiding place, and thus hid it in plain sight.
xxx/ellauri086.html on line 656: Hemmetti tässähän jää jenkkisaippuasarjat lähtöviivalle. Mut joo mä tiedän nyt mitä Poe tarkoittaa: Ministeri Dee oli niinko Atreus joka syötti Thyesteen pojat sille lounaaxi, ja Dupin on sit niinko Thyestes, joka bylsi omaa tytärtään. Kuinka ovelaa!
xxx/ellauri086.html on line 715: Poe"/>Edgar Allan Poe (19. tammikuuta 1809 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat – 7. lokakuuta 1849 Baltimore, Maryland, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja runoilija. Poe on amerikkalaisen romantiikan suuria nimiä. Poe tunnoetaan etenkin kauhuteemoistaan, ja hän on vaikuttanut symbolisteihin sekä ollut monen salapoliisi- ja tieteiskirjailijan esikuva.
xxx/ellauri086.html on line 717: Poen tuotannon teemoja olivat esimerkiksi mysteeri, makaaberi, kauhu, suru, kuolema, pahuus ja rikollisuus. Aika sama setti kuin Anders Garderoodilla. Hän kiinnitti tarinoissaan paljon huomiota yksityiskohtiin ja logiikkaan. Poe oli myös kirjallisuuskriitikko ja -teoreetikko, joka muistetaan esimerkiksi novellille laatimistaan säännöistä.
xxx/ellauri086.html on line 719: Poe syntyi Bostonissa. Hänen molemmat vanhempansa olivat kiertäviä näyttelijöitä. Hänellä oli isoveli Henry ja pikkusisko Rosalie. Poen isä David Poe nuorempi hylkäsi perheensä kun Edgar oli kolmen viikon ikäinen, ja Poen äiti Elizabeth Arnold Poe kuoli tuberkuloosiin tämän ollessa kaksivuotias. Poe lähetettiin tupakkakauppias John Allanin perheen hoiviin Richmondiin ja sai välinimekseen Allan. Vuodet 1815–20 hän vietti koulussa Englannissa, jonne perhe oli muuttanut John Allanin liiketoimien vuoksi. Novelli "William Wilson" on saanut vaikutteita tästä ajanjaksosta.
xxx/ellauri086.html on line 721: Vuonna 1826 Poe aloitti opinnot Virginian yliopistossa, mutta vietti siellä vain vuoden. Hän menestyi opinnoissa, mutta jatko kävi mahdottomaksi, kun hänen holhoojansa John Allan kieltäytyi maksamasta Poen suuria pelivelkoja.
xxx/ellauri086.html on line 723: Menetettyään taloudellisen tukensa Poe värväytyi armeijaan vuonna 1827. Armeijassa Poe menestyi ja pääsi vuonna 1830 West Pointin sotilasakatemiaan. Sieltä hänet erotettiin jo seuraavana vuonna sääntörikkomusten takia, jotka hän oli tehnyt tahallaan tullakseen erotetuksi.
xxx/ellauri086.html on line 725: Poe kokosi Baltimoressa kirjoittamansa 11 tarinaa kirjaksi mutta ei koskaan onnistunut saamaan sitä julkaistuksi. Poen ottoisä John Allan kuoli maaliskuussa 1834 eikä jättänyt Poelle mitään testamentissaan.
xxx/ellauri086.html on line 726: Poe muutti takaisin Richmondiin vuonna 1835. Hän työskenteli seuraavina vuosina toimittajana useissa kirjallisuuslehdissä. Richmondissa hän työskenteli kuukausittain ilmestyneessä Southern Literary Messengerissä vuosina 1835–1836. Aluksi Poe hoiti lehden kirjeenvaihdon ja oikoluvun sekä kirjoitti kirjallisuusarvostelut.
xxx/ellauri086.html on line 728: Poe kirjoitti yleensä myönteisesti, mutta osa arvosteluista oli ilkeitä ja toi hänelle vihamiehiä. Kirjallisuusarvostelijana Poe arvioi myönteisesti esimerkiksi nuoren Charles Dickensin teoksia sekä haastatteli Dickensiä tämän käydessä Yhdysvalloissa. Myös Nathaniel Hawthornen tuotannosta hän kirjoitti lehteen myönteisiä arvosteluja.
xxx/ellauri086.html on line 730: Myöhemmin lehti alkoi julkaista myös hänen omia journalistisia artikkeleitaan sekä runojaan ja novellejaan. Vuonna 1835 Poe meni mahdollisesti salaa naimisiin 13-vuotiaan serkkunsa Virginia Clemmin kanssa. Hän avioitui vaimonsa kanssa uudelleen julkisesti toukokuussa 1836. Virginia sai vuonna 1842 verensyöksyn ja eli horisontaalisesti liikuntakyvyttömänä, kunnes kuoli vuonna 1847 tuberkuloosiin. Vaimonsa kuoltua Poe teki kolme yhtäaikaista kiihkeää yritystä aloittaa uusi avioliitto, mutta hänen kosiskelunsa kohteet torjuivat hänet. Lisääkö liian aikaisia siemensyöxyjä? Oliko Leonoora sit toi Virginia?
xxx/ellauri086.html on line 732: Huoli rakastetun Virginiansa menettämisestä sai masentuneen Poen juopottelemaan. Poen alkoholinkäyttö oli aina kausittaista: hän saattoi olla kuukausia kokonaan juomatta mutta retkahti sitten useiksi päiviksi ja käyttäytyi juopuneena hyvin huonosti.
xxx/ellauri086.html on line 734: Poen aikana Southern Literary Messengerin levikki seitsenkertaistui. Omistaja oli kuitenkin erottanut Poen käyttäytymisensä (sic) johdosta jo kaksi kertaa väliaikaisesti, ja Poe erotettiin lopullisesti joulukuussa 1836. Poe yritti vuonna 1836 myös saada novellikokoelmaansa Tales of the Folio Club julki, mutta kustantaja halusi helppotajuisempia romaaneja eikä jo julkaistuja tarinoita ja torjui sen.
xxx/ellauri086.html on line 736: Saadakseen lisätuloja Poe opetteli litografian tekoa mutta ei onnistunut saamaan työtä alalta. Burton'sissa Poe julkaisi muun muassa yhden mestariteoksistaan, "Usherin talon häviö" (1839). Sen jälkeen samana vuonna Lea & Blanchard julkaisi Poen 25 novellia kaksiosaisessa kokoelmassa Tales of the Grotesque and Arabesque. Kirja sai enimmäkseen myönteiset arviot, joissa kiiteltiin kirjailijan omaperäisyyttä ja mielikuvitusta. Kirja ei kuitenkaan myynyt hyvin. Poe oli riitaantunut Burton'sin omistajan kanssa, ja kun tämä sai tietää Poen suunnittelevan oman lehtensä perustamista, Poe sai potkut.
xxx/ellauri086.html on line 738: Poe oli haaveillut vuodesta 1834 alkaen oman kirjallisuuslehden perustamisesta. Lehden nimeksi olisi tullut Penn Magazine, ja se olisi ollut sisällöltään, paperiltaan ja painojäljeltään korkealaatuinen sekä vuositilausmaksultaan suhteellisen kallis. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, kuten ei myöskään vuonna 1843 suunniteltu Stylus. Poesta tuli Broadway Journalin ainoa päätoimittaja ja omistaja syksyllä 1845. Hän ei kuitenkaan kyennyt pitämään lehteä hengissä kahta kuukautta kauempaa.
xxx/ellauri086.html on line 740: Poe oli ensimmäinen yhdysvaltalaiskirjailija, joka elätti itsensä kokonaan kirjoittamisella. Kirjallisuuslehdet maksoivat hänelle kuitenkin aina niin huonoa palkkaa, että hän joutui elämään köyhyydessä. Hänen mahdollisuuksiaan ansaita elantonsa vaikeutti myös se, että kansainvälisten tekijänoikeuslakien puuttuessa amerikkalaiset kustantajat kustansivat mieluummin englantilaista kirjallisuutta ilmaiseksi kuin maksoivat amerikkalaisille kirjailijoille. Broadway Journalin mentyä nurin vuonna 1845 Poe ei enää löytänyt töitä, ja hänen tulonsa romahtivat hänen viimeisten vuosiensa ajaksi.
xxx/ellauri086.html on line 742: Vuonna 1845 Poe saavutti vihdoin mainetta, joskaan ei rahaa, kun hänen runonsa "Korppi" ("The Raven") julkaistiin ja hänen muotokuvansa ja elämäkertansa ilmestyivät Graham'sissa. Hän sai lehdissä neron maineen, pääsi New Yorkin seurapiireihin ja tutustui merkittäviin kirjailijoihin kuten Walt Whitmaniin. Hänen terävä kynänsä ja alkoholinkäyttönsä toivat hänelle kuitenkin kielteistä julkisuutta, eikä menestys jäänyt pysyväksi. Runoutta hän "Korpin" jälkeen kirjoitti enää melko vähän.
xxx/ellauri086.html on line 744: Vuosina 1846–1847 Poeta työllisti kaksi suurta julkisuutta saanutta kirjallista riitaa, jotka vahingoittivat suuresti hänen mainettaan ja joiden seurauksena hänen juopottelunsa ja epäilyt mielenterveydestä tuotiin julkisuuteen. Mitkäs ne riidat olivat?
xxx/ellauri086.html on line 746: Poen viimeisiä viikkoja leimasi rankka alkoholinkäyttö. Hänet löydettiin katuojasta kapakan edestä Baltimoressa 3. lokakuuta 1849 ja vietiin sairaalaan. Siellä hän kärsi viimeisten päiviensä aikana harhanäyistä, vapinasta ja sekavuudesta. Poe kuoli sairaalassa 7. lokakuuta 1849. Hänelle ei tehty ruumiinvavausta. Hänen kuolinsyykseen on esitetty monenlaisia arveluja delirium tremensistä aivotulehdukseen. Poe haudattiin Baltimoren presbyteeriselle hautausmaalle. Se on aika kammottava paikka.
xxx/ellauri086.html on line 748: Poen loukkaama entinen ystävä Rufus Wilmot Griswold kirjoitti Poen kuoleman jälkeen Poesta kielteisen muistokirjoituksen lehteen sekä suureksi osaksi valheellisen elämäkerran Memoir of the Author. Niissä hän kuvaili Poeta pahaksi, moraalittomaksi, synkäksi, ystävättömäksi ihmiseksi, joka oli pahasti alkoholiongelmainen. Pahaksi onneksi nämä kuvaukset jäivät elämään pitkäksi aikaa, vaikka Poen ystävät yrittivätkin niitä kumota jo tuoreeltaan.
xxx/ellauri086.html on line 752: Poe saavutti suosiota ja arvostusta ensin Ranskassa ja Britanniassa. Amerikassa hänen merkityksensä tunnustettiin täysin vasta 1900-luvun puolivälissä.
xxx/ellauri086.html on line 753: Poella oli merkittävä ja laaja vaikutus moniin häntä seuranneihin kirjailijoihin. W. H. Audenin mukaan Poen kuvaukset epänormaaleista ja itsetuhoisista mielentiloista vaikuttivat Dostojevskin tuotantoon, hänen salapoliisisankarinsa oli Sherlock Holmesin esikuva, hänen tulevaisuuskertomuksensa vaikuttivat H. G. Wellsiin ja hänen seikkailukertomuksensa Jules Verneen ja Robert Louis Stevensoniin.
xxx/ellauri086.html on line 755: Rudyard Kipling tunnusti suuren velkansa Poelle ja ihaili etenkin tämän kykyä herättää kauhua. Myös Arthur Conan Doyle tunnusti Poen valtavan merkityksen omaan tuotantoonsa ja Sherlock Holmesin salapoliisihahmoon ja usein mainitsikin Poen tarinoissaan. Poen vaikutus näkyy myös esimerkiksi Joseph Conradin ja James Joycen teoksissa. Tunnettuja romaaneja, jotka perustuvat Poen tarinoihin, ovat esimerkiksi Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde ja Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva.
xxx/ellauri086.html on line 757: Poen runoilla ja kirjallisilla teorioilla oli vaikutusta ranskalaisiin symbolisteihin, kuten Baudelaireen ja Rimbaud’hon, sekä englantilaisiin esteetikkoihin.[44]
xxx/ellauri086.html on line 758: Yhdysvaltalaiskirjailijoista esimerkiksi Hawthornelle ja Melvillelle Poe antoi moniselitteisen hyvän ja pahan vastakkaisasettelun, josta tuli hallitseva teema yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen.
xxx/ellauri086.html on line 760: Joo senpä takia mä en Poesta just liiemmälti perusta, Kaikki tollaset musta hattu -valkoinen hattu erottelut on perseestä, typerää manikealaisuutta. Juu Edgar ei näillä eväillä kuuhun mennä.
xxx/ellauri086.html on line 764: Poe%2C_circa_1849%2C_restored%2C_squared_off.jpg/400px-Edgar_Allan_Poe%2C_circa_1849%2C_restored%2C_squared_off.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri086.html on line 771: By Edgar Allan Poe E.A. Poelta
xxx/ellauri086.html on line 901: Poe describes his method in writing "The Raven" in the essay "The Philosophy of Composition", and he claims to have strictly followed this method. It has been questioned whether he really followed this system, however. T. S. Eliot said: "It is difficult for us to read that essay without reflecting that if Poe plotted out his poem with such calculation, he might have taken a little more pains over it: the result hardly does credit to the method."
xxx/ellauri086.html on line 903: "The Philosophy of Composition" is Edgar Allan Poe's theory about how good writers write when they write well. He concludes that length, "unity of effect" and a logical method are important considerations for good writing. He also makes the assertion that "the death... of a beautiful woman" is "unquestionably the most poetical topic in the world". Poe uses the composition of his own poem "The Raven" as an example. The essay first appeared in the April 1846 issue of Graham's Magazine. It is uncertain if it is an authentic portrayal of Poe's own method.
xxx/ellauri086.html on line 907: Poe believed that all literary works should be short. He writes, "[...] there is a distinct limit, as regards length, to all works of literary art — the limit of a single sitting [...]" He especially emphasized this "rule" with regards to poetry, but also noted that the short story is superior to the novel for this reason.
xxx/ellauri086.html on line 909: Miten amerikkalaista. Ja lehtimiesmäistä. Poe is accredited as the inventor of the abbreviation TLDR.
xxx/ellauri086.html on line 913: Poe dismissed the notion of artistic intuition and argued that writing is methodical and analytical, not spontaneous. He writes that no other author has yet admitted this because most writers would "positively shudder at letting the public take a peep behind the scenes... at the fully matured fancies discarded in despair... at the cautious selections and rejections"
xxx/ellauri086.html on line 915: Hmm nojaa. Poe on aina liian mustavalkoinen. Grau ist alle Theorie. Mä esim vedin ton Kuru Korpin käännöxen aivan lonkalta. Ei uskoisi!
xxx/ellauri086.html on line 919: The essay states Poe's conviction that a work of fiction should be written only after the author has decided how it is to end and which emotional response, or "effect", he wishes to create, commonly known as the "unity of effect". Once this effect has been determined, the writer should decide all other matters pertaining to the composition of the work, including tone, theme, setting, characters, conflict, and plot. In this case, Poe logically decides on "the death... of a beautiful woman" as it "is unquestionably the most poetical topic in the world, and equally is it beyond doubt that the lips best suited for such topic are those of a bereaved lover." Some commentators have taken this to imply that pure poetry can only be attained by the eradication of female beauty. Biographers and critics have often suggested that Poe's obsession with this theme stems from the repeated loss of women throughout his life, including his mother Eliza Poe, his foster mother Frances Allan and, later, his wife Virginia.
xxx/ellauri086.html on line 925: In the essay, Poe traces the logical progression of his creation of "The Raven" as an attempt to compose "a poem that should suit at once the popular and the critical taste." He claims that he considered every aspect of the poem. For example, he purposely set the poem on a tempestuous evening, causing the raven to seek shelter. He purposefully chose a pallid bust to contrast with the dark plume of the bird. The bust was of Pallas in order to evoke the notion of scholar, to match with the presumed student narrator poring over his "volume[s] of forgotten lore." No aspect of the poem was an accident, he claims, but is based on total control by the author.
xxx/ellauri086.html on line 927: Even the term "Nevermore," he says, is based on logic following the "unity of effect." The sounds in the vowels in particular, he writes, have more meaning than the definition of the word itself. He had previously used words like "Lenore" for the same effect. The raven itself, Poe says, is meant to symbolize Mournful and Never-ending Remembrance. This may imply an autobiographical significance to the poem, alluding to the many people in Poe's life who had died.
xxx/ellauri086.html on line 929: George Rex Graham, a friend and former employer of Poe, declined Poe's offer to be the first to print "The Raven". Graham said he did not like the poem but offered $15 as a charity. Graham made up for his poor decision by publishing "The Philosophy of Composition" in the April 1846 issue of Graham's American Monthly Magazine of Literature and Art. Another act of charity.
xxx/ellauri086.html on line 934: Jönsy vinkkasi että Poella on jotain syvällisiä viisauxia. Tähän asti ei ole yhtään löytynyt. Löytyykö niitä sen muista suorasanaisista jutuista?
xxx/ellauri086.html on line 937: Kriitikot arvelee eze tapettava äijä vois olla Poen isä tai vuokraisäntä. Kuten laulaa Bobby McFerrin osuvasti:
xxx/ellauri086.html on line 946: Paikannäyttäjän talo (The Fall of the House of Usher) is a short story by American writer Edgar Allan Poe, first published in 1839 in Burton's Gentleman's Magazine, then included in the collection Tales of the Grotesque and Arabesque in 1840. The short story, a work of Gothic fiction, includes themes of madness, family, isolation, and metaphysical identities.
xxx/ellauri086.html on line 950: Vieraana paikannäyttäjän talossa (House of Usher) on yhdysvaltalainen vuoden 1960 kauhuelokuva, jonka ohjasi Roger Corman ja käsikirjoitti Richard Matheson Edgar Allan Poen novellin Usherin talon häviö pohjalta. Elokuvan pääosissa ovat Vincent Price, Myrna Fahey ja Mark Damon. Vuonna 2005 Vieraana paikannäyttäjän talossa valittiin National Film Registryn "kulttisesti, mediallisesti tai ekonomisesti merkittävien" yhdysvaltalaiselokuvien luetteloon.
xxx/ellauri086.html on line 954: Edgar Allan Poen Usherin talon tuho oli ehkä vähän liiankin kammottava minulle. Vain kaksikymmentäsivuinen novelli tuntui rankalta, sillä sen tunnelma oli niin vahva. Novelli on rakennettu hienosti niin, että jännitys kasvaa ja säilyy aina tarinan viimeisille sivuille asti.
xxx/ellauri086.html on line 955: Novelli käsittelee ihmismielen järkkymistä, mielen syvimpiä sopukoita. Siinä on yliluonnollisia sävyjä, joiden sekoittuminen ihmisen pimeään puoleen saa aikaan uhkaavan tunnun. Tarina tuntui lähes hämmästyttävän ajankohtaiselta ja Poen vaikutus vielä nykyiseenkiin kauhukirjallisuuteen ja sen teemoihin on selkeä.
xxx/ellauri086.html on line 958:

Minkä värinen on lyijynkarvainen Edgar Allan Poen novellissa Usherin talon häviö?

xxx/ellauri086.html on line 964: Kyl nää on aivan alta lipan nää Poen kauhut. Täysin limboa playboylehtikamaa. Jos niissä on jotain viisasta niin se menee yli hilseen niin että tukka heilahtaa. Tai sitne on vaan liian kammottavia minulle. Menen sohvan taaxe piiloon ja haukun sen alta kuin Sammeli. Mä en siedä hienoja viisauxia, kun mulle tulee niistä mieleen visaneuvos Koulupää. Ehkä mä en niitä edes tunnista. Mulle maistuu tälläset lattapäisemmät, joissa seikkailee alhaisemmat eläimet.
xxx/ellauri086.html on line 972: Ei se sitä vieläkään ole täysin oppinut, mutta jaxaa yrittää. Se pitää yhä viisaudesta ja syvällisyydestä vaikka Jeesus on sen hylännyt. Se pitää myös Conradista ja Poesta jotka on toiset 2 epäonnistunutta narsistia.
xxx/ellauri086.html on line 975: Poe oli usan eka friilääns senttari ja lehtimies. Senkin näkyi naamasta kun se lakkas saamasta. Mulla on Poesta pitkähkö sepustus salaisissa kansioissa. Emmä siitäkään juuri perusta, se on tollanen halpa dekkaristi, horrortarinoizija.
xxx/ellauri087.html on line 33:

Poliisi riehaantui häissä - Puristeli naista takapuolesta!

xxx/ellauri087.html on line 91: Saarinen piti filosofian johdantokurssia, omien sanojensa mukaan siksi, että silloinen kollega Simo Knuuttila oli sitä mieltä, että “siinä on aihe, josta Saarisen poka ei tiedä hölkäsen pöläystä”. Samoihin aikoihin Saarinen oli rakastunut kuningattareensa ja dumpannut Liisa-paran sekä rohkaistunut vetämään henkilökohtaisempia luentoja. Porthanian iso sali oli joka kerta täynnä. Eikös Knupo enää ollut kolleega kun Eski lensi alma materista pellolle? No ehkä ei.
xxx/ellauri087.html on line 245: Poikkeusaikana se on kyllä havahtunut ja joutunut miettimään, miten elämää voisi elää toisin. Voisko päästä edes vähäx aikaa pois Pipsan hännän alta, vapautua näistä leotardihousuista. Perusjaskassa on syntynyt herkistymistä ja uusia ajatuksia elämän mahdollisuuksista.
xxx/ellauri087.html on line 320: Cambridgen "apostolit" Russell ja Keynes tarjos apostolin"kyytiä" DH Lawrencelle kerran yliopistolla. Kuohukermaperseet näyttivät sille jotain kirkkoa. Kateellinen työläismies sanoi pojille: se näyttää musta emakolta selällään. Pojat kazoivat huuli pyöreenä: no niinpä näyttääkin. Hyi helvetti.
xxx/ellauri087.html on line 325: Keynesin mielestä apostolit oli pikemminkin kuin vesimittareita Finnträskin tai Huitilanjoen pintakalvolla. Vanha Keynes katui nuoruutensa kömmähdyxiä. Se ja sen kaverit oli olleet utopistisia immoralisteja, pilkkasivat sovinnaista moraalia ja viisaita vanhuxia, uskoivat pseudojärkeisuskoiseen käsityxeen ihmisluonnosta, olivat pinnallisia arvostelmissa ja tunteissa. Sodan jälkeen Keynes tiesi mistä kenkä puristaa: kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Tarpeettomalle tavaralle täytyy luoda kysyntää vaikka väkipakolla. Rupusakille on siirrettävä ostovoimaa verotuxella ja julkisella kulutuxella. Ei ei! huusi Chicagon konnajoukkio, ihan väärin! Juuri vastoinpäin! Pois rahat rotinkaisilta ja kaikki liikenevä rikkaille, niin ne perustavat yrityxiä ja palkkaavat sinne osattomat pikkurahalla. Jo lähtee bisnes kulkemaan, onni ja raha tihkuu murusina köyhimyxille rikkaiden ruokapöydästä, ja kaikki ovat win-win tyytyväisiä.
xxx/ellauri087.html on line 469: The same line appears in full in the opening minutes of Michael Powell and Emeric Pressburger's A Matter of Life and Death (1946), spoken by the protagonist, pilot and poet Peter Carter: 'But at my back I always hear / Time's wingéd chariot hurrying near; And yonder all before us lie / Deserts of vast eternity. Andy Marvell, What a marvel'.
xxx/ellauri087.html on line 519: 6.3.2021 13:11KasvuyrittäjätLääketieteen erikoisalatPolitiikkaYhteiskunta
xxx/ellauri087.html on line 600: P.S. Saatto se olla joku toinenkin stallari, yhtä koukkunokkainen. Niitä vilisteli Porthanian käytävillä kuin jotain pieniä näätäeläimiä tai alieneja.
xxx/ellauri087.html on line 626: Historicity: activity systems take shape and get transformed over long stretches of time. Potentials and problems can only be understood against the background of their own histories.
xxx/ellauri087.html on line 707: Meksikon vallankumous eli Meksikon vuoden 1910 vallankumous oli väkivaltainen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen liike, jota värittivät sosialistiset, nationalistiset ja anarkistiset suuntaukset. Se alkoi Meksikon diktaattorin ja pitkäaikaisen presidentin Porfirio Díazin kukistumisella 1910 vaaliskandaalin jälkiseuraamuksena ja jatkui uuden perustuslain voimaantulon jälkeen vuonna 1917, kunnes PRI-puolue sai maan hallintaansa vuonna 1928.
xxx/ellauri087.html on line 721: Presidentti Porfirio Díazin kaudella jako rikkaiden ja köyhien välillä leveni entisestään ja diktaattori keskitti sekä vallan että hyvinvoinnin harvojen käsiin. Kansa ei voinut ilmaista mielipiteitään tai valita johtajiaan. Köyhien turhautuminen ja poliittinen kiinnostus alkoi herätä ja useita uuden sukupolven nuoria johtajia olisi halunnut nousta politiikkaan mukaan, kuten Francisco I. Madero, joka kampanjoi ympäri maata Díazia vastaan.
xxx/ellauri087.html on line 731: Pian tämän jälkeen Madero ja Pino Suárez ammuttiin, kun heitä oltiin siirtämässä vankilasta toiseen. Huerta oli luultavasti antanut tappokäskyn päästäkseen valtaan. Huerta julistautui tämän jälkeen presidentiksi. Hänen nousunsa presidentiksi ilman vaaleja sai vallankumouksen liekit jälleen leimahtamaan. Pohjois-Meksikossa Venustiano Carranza kieltäytyi hyväksymästä Huertan presidenttiyttä ja vaati, että presidentti oli valittava vaaleilla, kuten perustuslaissa määrättiin. Carranza kutsui johtamaansa liikettä perustuslailliseksi vallankumoukseksi. Pancho Villa ja muutamat muut kapinallisjohtajat liittoutuivat Carranzan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 737: Vuonna 1983 POP:llä oli noin 3 000 jäsentä. Jäsenkunta oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Yksittäisistä kunnista puolueen kannatus oli suurinta Kauniaisissa, jossa se sai seitsemän prosenttia äänistä vuoden 1976 kunnallisvaaleissa. Puolueen pääasiallinen kannattajakunta koostui ruotsinkielisen yläluokan edustajista. POP:n naisjärjestöä johtivat muun muassa Salme Katajavuori ja Marjatta Tuderus.
xxx/ellauri087.html on line 751: Meksikon presidentti Porfirio Díaz valitutti itsensä uudelle toimikaudelle lokakuussa 1910. Tyytymättömyys häntä kohtaan oli laajaa, jonka takia Diaz yritti saada vastustajansa Francisco I. Maderon vangiksi. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan armeija asettui Maderon puolelle ja nosti tämän valtaan. Kenraali Victoriano Huerta tuomitsi tällöin Villan kuolemaan tottelemattomuudesta. Villa pakeni Yhdysvaltoihin, mutta palasi pian takaisin. (En ihmettele.)
xxx/ellauri091.html on line 44: En jaxanut enää, lähdin kotiin, sanoi Mari Vilkuna. Portti ei auennut, lähdin kotiin, sanoi Piki.
xxx/ellauri091.html on line 106: Pohjois-Savoon tuodaan yxityisen päivähoitoketjun toimesta halpoja mutta toistaitoisia päivähoitajia Espanjasta ja Kreikasta. Mixei suomalaiset innostu? Koska palkat ovat aivan surkeita, ja surkastuvat tästä vielä enempi. UM pakottaa konttoripuolen työntekijät tekemään henkilökohtaisia sopimuxia. Veturikuskeille saneltiin uudet työehdot kysymättä. Kuskit äänestivät jaloillaan. Törkeää!
xxx/ellauri091.html on line 166: Haahden kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Muumipeikon tuhotulva ja Poisvalittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Tauno voi todistaa, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan lisänimiä: Suomen kotien kirjailija, Kirjailijoiden kuningatar ja Painosten herratar. Hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta hänen 70-vuotisen kirjailijauransa aikana. Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut. Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille, mm. ruotsiksi, saksaksi ja tanskaksi.
xxx/ellauri091.html on line 216: Hän oli pitkä, suora ja sorjavartaloinen, mikä on naisyleisössä aina eduxi. Voima ja määrätietoisuus uhosi hänen koko olemuxestansa. Jotain sotilaallista oli koko saarnassa, siinä puhuttiin sotilaista ja asepuvuista ja aikaisista aamuherätyxistä. Juuri niitä paetaxeen Edgar Allan Poe teki West Pointin sotilasakatemiassa niitä jäyniä. Selviä asioita, meille "konamiehille" kaikki tuttua. "Pitäkää rautaisella kädellä kiinni aamuvartalostanne!" sanoi paroni Nicolaykin. Me jotka olemme vakavasti kokeilleet sieltä, tiedämme kyllä mistä setämiehet puhuvat.
xxx/ellauri091.html on line 296: Gerhart Hauptmann was born in Ober-Salzbrunn (now Szczawno Zdrój, Poland), a fashionable resort in Silesia. His father was Robert Hauptmann, a hotel owner, and mother Marie (Straehler) Hauptmann. After failing at the gymnasium in Breslau, Gerhart was sent to his uncle's estate. There he became aware of Pietism and learned to know the peasants with whom he worked. Already as a child Hauptmann had started to draw, and he entered the art academy in Breslau, intending to become a sculptor. At the age of twenty he moved to Jena, where he studied history at the university.
xxx/ellauri091.html on line 310: Population can be greatly affected by scramble competition (and contest competition). Intraspecific competition normally leads to a decline of organisms. For example, the more time that an individual spends seeking food and reproduction opportunities, the less energy that organism naturally has to defend oneself against predators, resulting in a "zero-sum game". Competition is a density dependent effect, and scramble competition is no exception. Scramble competition usually involves interactions among individuals of the same species, which makes competition balanced and often leads to a decline of population growth rate as the amount of resources depletes. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
xxx/ellauri091.html on line 342: In review, The New Yorker uses strong emotionally loaded headlines such as “Don’t Underestimate Elizabeth Warren and Her Populist Message” and “Is Fraud Part of the Trump Organization’s Business Model?” The New Yorker also publishes satirical articles from satirist Andy Borowitz through his Borowitz Report, such as “Trump Offers to Station Pence at Border with Binoculars in Lieu of Wall.” The Borowitz Report always favors the left and mocks the right. Further, The New Yorker provides original in-depth journalistic reporting such as this: Four Women Accuse New York’s Attorney General of Physical Abuse. The result of this investigation led to the Attorney General resigning just hours after the New Yorker published the story. In general, both wording and story selection tends to mostly favor the left.
xxx/ellauri091.html on line 361:

Economic Policy

xxx/ellauri091.html on line 366:

Education Policy

xxx/ellauri091.html on line 371:

Environmental Policy

xxx/ellauri091.html on line 671:

5. Poland

xxx/ellauri091.html on line 673: Poland is the fifth best country in Europe. Why? Not because there are zillions of immigrant Poles in the US!

xxx/ellauri091.html on line 674:

First of all, God must be Polish. Interesting food, good and bad. Mostly bad. A plus: it's much more affordable to travel there than, say, all of Western Europe. 

xxx/ellauri091.html on line 685:

2. Portugal

xxx/ellauri091.html on line 687:

Portugal is smaller, cheaper and more accessible package. You’ll never find none of the smug locals either.

xxx/ellauri091.html on line 694:

When it comes to the essentials in life, no one does it better than the Danes. They might not have the museums of France, the cuisine of Italy, the beaches of Spain and Portugal, or the wine of Croatia, but the overall quality of life in this Scandinavian country is tops in the world. 

xxx/ellauri091.html on line 747: Kasvi putosi eduskunnasta (kuin Amin kukkaruukku Pojun päähän lähes sata vuotta aiemmin) vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se pyrki sinne nuorukaisena nuorsuomalaisena. Sen esikoiskirja oli Huvia ja hyötyä Commodore 64. Kuusnepikka on sen ensimmäinen ja viimeinen ystävä.
xxx/ellauri091.html on line 809: John Raleigh Mott (May 25, 1865 - January 31, 1955) was born in Livingston Manor, New York, Sullivan County, New York and his family moved to Postville, Iowa in September of the same year. He attended Upper Iowa University, where he studied history and was an award-winning student debater. He transferred to Cornell University, where he received his bachelor's degree in 1888. He was influenced by Arthur Tappan Pierson one of the forces behind the Student Volunteer Movement for Foreign Missions, which was founded in 1886. Mott married Leila Ada White (1866-1952) in 1891 and had two sons and two daughters.
xxx/ellauri091.html on line 833: He was never an American bringing an evangelical message to Poland, to South America, or to the East, in an American style. He was an apostle of a simple Christianity, presented in a form which made it living and real to the people to whom it was addressed. God is our Father, he said. But if God is our Father, then we are all brothers (or sisters? 😃 ) , and no frontiers or racial divisions can separate us from each other. Hmm... the first brethren were Cain and and Abel...)
xxx/ellauri091.html on line 853: The high school of the Postville Community School District in Postville, Iowa is named after him
xxx/ellauri091.html on line 855: Postvillessä pieni Johnu leikki snikkebuuassa maissinjyväarmeijoilla joilla ei ollut pyssyjä ja puupalikoista maalatuilla pienoisrautateillä. Sillä oli maapallo johon oli pistetty kaikkien maiden lippuja.
xxx/ellauri103.html on line 118: Sormi huulilla -esseessä Krohn luettelee esimerkkejä vääristä mielipiteistä saaduista sanktioista. Harry Potter -kirjailija J.K. Rowling on leimattu (siirretty toiseen palveluun) vaaralliseksi fundamentalistiksi ja transfoobikoksi, koska hän on todennut, että ne, joilla on kuukautiset, ovat naisia. Nojoo, tänhän saattoi arvata, että Leena on Harry Potterinkin kanssa samoilla linjoilla. Ne on molemmat tollasia pappissäädyn henkiolentoja joilta on jumala hukassa, ja haluisivat sitten ize olla se.
xxx/ellauri103.html on line 124: Leena Krohn koki 1970-luvulla taistolaisajan hurjimmat pyörteet mutta väärällä puolella. Hän ihmetteli usein liikkeen fanaattisuutta, mutta on nyt vanhoilla päivillään ryhtynyt fanaattisexi izekin. Poliittinen islam vaarallisinta sananvapaudelle, ja on se epäpoliittinenkin.
xxx/ellauri103.html on line 140: Bo Burnham Inside-netflixissä ylistää Internetiä koska sieltä löytyy kaikkea, mm. kahmaloittain Harry Potter-pornoa. Hermione oli musta aika makupala varsinkin pienenä. Ei thicc eikä pissis mutta fixu.
xxx/ellauri103.html on line 176: This is the full transcript of the keynote speech, Fiction and Identity Politics, Lionel Drrivel gave at the Brisbane Writers Festival on 8 September 2016. Her latest book The Mandibles, is published by Harper Collins.
xxx/ellauri103.html on line 192: The ultimate endpoint of keeping out mitts off experience that doesn’t belong to us is that there is no fiction left. Harry Potter would not exist, because we are all muddleheads. Or what was it, muggles?
xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
xxx/ellauri103.html on line 250: Thus in the world of identity politics, fiction writers better be careful. If we do choose to import representatives of protected groups, special rules apply. If a character happens to be black, they have to be treated with kid gloves, and never be placed in scenes that, taken out of context, might seem disrespectful. But that’s no way to write. We know that most criminals are black anyway, and many if not most blacks are criminal. Writing to hide that fact would be writing fiction, and we fiction writers have your responsibility toward the white audience. The burden is too great, the self-examination paralysing. The natural result of that kind of criticism in the Post is that next time I don’t use any black characters, lest they do or say anything that is short of perfectly admirable and lovely. (No ei munkaan olis pitänyt alottaa tätä albumia, jossa haukutaan törkimyxiä jotka sattuu olemaan naisia. Äkkiä se kääntyyy naisten haukkumisexi sillä tekosyyllä, että ne sattuu olemaan törkimyxiä. Ehkä se onkin sitä!)
xxx/ellauri103.html on line 358:

Mixi en pidä Harry Potterista

xxx/ellauri103.html on line 385: Yliopiston ympäristö antoi virikkeitä, jotka myöhemmin pääsivät mukaan Harry Potter-kirjoihin, (kenen mukaan? No harryn tietysti, hömelö) ja Rowling viihtyi hyvin. Hän valmistui vihdoin vuonna 1987 keskinkertaisilla arvosanoilla. Vanhemmat olivat kuitenkin riemuissaan tyttärensä välttävästä saavutuksesta, vaikka äiskyn kunto oli jo varsin heikko.
xxx/ellauri103.html on line 387: Yliopiston jälkeen Rowling työskenteli sihteerinä tilapäisesti eri yrityksissä. Hän oli myös jonkin aikaa Lontoossa Amnesty Internationalilla töissä. Niihin aikoihin Rowling erään junamatkan aikana (hän oli noussut junaan epähuomiossa kahden raiteen välistä) sai idean Harry Potterista ja velhokoulusta. Heti junamatkan jälkeen hän kirjoitti ideansa ylös ja jatkoi kirjoittelua huvikseen, kun aika kävi pitkäksi. Siltähän ne kirjat juuri vaikuttaa.
xxx/ellauri103.html on line 389: Rowlingin MS-tautia (ja ilmeisesti Turun tautia) sairastanut äiti kuoli joulukuussa 1990. Pian sen jälkeen Rowling lähti Portugaliin opettamaan englantia. Maisemanvaihdos antoi mahdollisuuden uuteen elämään. Rowling asui sattuvasti Portossa.
xxx/ellauri103.html on line 391: Portugalissa Rowling kohtasi Jorge Arantesin, portugalilaisen toimittajaopiskelijan, ja he alkoivat pian seurustella. Yllättäen Rowling tuli raskaaksi, ja nuoret muuttivat yhteen Arantesin äidin luokse. Pian Rowling sai kuitenkin keskenmenon. Se ei tuhonnut heidän suhdettaan (mikä helevetin lause tämä muka oli?), vaan Arantes kosi Rowlingia, ja he menivät naimisiin 16. lokakuuta 1992.
xxx/ellauri103.html on line 392: Pian Rowling tuli taas raskaaksi ja työskenteli aikaisempaa enemmän Potter-luonnostensa parissa. Lapsi syntyi 27. heinäkuuta 1993 ja sai nimekseen Jessica. Rowlingin ja Arantesin avioliitto oli kuitenkin varsin huonossa tilassa – riitoja oli paljon. Lopulta marraskuussa tilanne kärjistyi niin pitkälle, että Arantes heitti vaimonsa ulos kadulle. Enpä yhtään ihmettele, oisin mäkin varmaan tehnyt samoin jos oisin uskaltanut. Rowling pääsi vähäksi aikaa ystäviensä luokse, "sai" (jollain brittitykkivenediplomatialla varmaan) tyttärensä Arantesin luota ja palasi Isoon-Britanniaan.
xxx/ellauri103.html on line 400: Kaksitoista kustantajaa hylkäsi sen ennen kuin vastikään lastenkirjallisuusosaston perustanut Bloomsbury Publishing kiinnostui siitä. Se tarjosi käsikirjoituksesta 1 500 puntaa, jonka Rowling hyväksyi, sillä hänelle se oli iso raha. Ei taida olla enää. Kustantamo halusi kirjaan kirjailijan nimikirjaimet, jotta myynti olisi mahdollisimman hyvä: siellä uskottiin, etteivät pojat lukisi naiskirjailijan kirjoja. Turha vaiva kyllä Potterit on voittopuolisesti tyttöjen.
xxx/ellauri103.html on line 404: Lapsiparat. Työnsä ohessa hän kirjoitti toista kirjaansa Harry Potter ja salaisuuksien kammio. Rowlingia auttoi kovasti se, että hän sai 8 000 £ stipendin Edinburgh Arts Council'lta. Stipendirahoilla hän osti tietokoneen avukseen.
xxx/ellauri103.html on line 406: Harry Potter ja viisasten kivi julkaistiin vihdoin 26. kesäkuuta 1997. Sitä ei markkinoitu kovinkaan suurellisesti, mutta kirja sai varsin myönteisiä arvosteluja. Jotkut kaukonäköisemmät kuitenkin moittivat kirjaa. Tärkein käännekohta oli kuitenkin se, että kirjan Yhdysvaltain-oikeuksista käytiin tiukka huutokauppa. Hinta päätyi peräti 100 000 dollariin, ja tämä herätti jo huomiota lehdistössä, joka nosti Rowlingin esiin köyhyydestä nousseena yksinhuoltajana. Korkealle noussut hinta varmisti myös sen, että kustantamon oli pakko nostaa kirja pinnalle, jottei kärsisi siitä tappiota. Ensipainos USA:ssa oli peräti 500 000 kappaletta.
xxx/ellauri103.html on line 408: Kahden viikon päästä ensimmäisen kirjan ilmestymisestä Rowling luovutti toisen osan valmiin käsikirjoituksen kustantajalle, ja se julkaistiin seuraavana vuonna. Kuusi päivää toisen osan ilmestymisen jälkeen Harry Potter ja viisasten kivi oli noussut Britanniassa sellerilistan kärkeen. Se oli kirjailijalle jo aikamoinen porkkana, ja se antoi kynän sauhuta.
xxx/ellauri103.html on line 427: Jaanan Potter sarjan jälkeiset prujauxet on olleet vielä kehnompia. Mutta Rowling on hyvin aktiivinen twiittaaja ja hänellä on Twitter-mikrobilogissa 14,4 miljoonaa seuraajaa (tieto 29. huhtikuuta 2018). Syy seuraajien suureen määrään on luultavasti Rowlingin kirjojen suosion kautta tullut laaja fanien joukko. Nyze näyttää pudonneen 14,1 miljoonaan. Sille käynee vähitellen kuin Ms-lehdelle. Iskee MS tauti kuten äiskyraukkaan.
xxx/ellauri103.html on line 433: The comment was one of a string as she defended herself after being called out for “liking” a tweet that compared hormone prescriptions to anti-depressants, which were over-prescribed to teenagers in the past with sometimes harmful results. It’s the second social media tussle the Harry Potter scribe has faced in two months after angering the LGBTQ community and supporters in June over transphobic remarks.
xxx/ellauri103.html on line 435: Two big Harry Potter fan sites, unhappy over author J.K. Rowling’s views on transgender people, said today they will no longer provide links to her personal website, use photos of her, or write about her outside of her role in creating the fantasy world they love.
xxx/ellauri103.html on line 436: Rowling had barfed harmful and disproven beliefs about what it means to be a transgender person.” Her views on “marginalised people are out of step with the Harry Potter community, and more in line with the Voldemort community.
xxx/ellauri103.html on line 438: Our stance is firm: transgender women are women,” said the statement by the fan sites. “Transgender men are men. Non-binary people are non-binary. Intersex people exist and should not be forced to live in the binary. We stand with Harry Potter fans in these communities. While we don’t condone the mistreatment [Rowling] has received for airing her opinions about transgender people, we must reject her beliefs.
xxx/ellauri103.html on line 440: The abandonment by the fan sites follows that by the stars of the Harry Potter films, including Daniel Radcliffe, Emma Watson, Rupert Alexander Lloyd Grint, and Eddie Redmayne. Also, four authors quit Rowling’s literary agency after the company declined to issue a public statement supporting transgender rights. Fortunately and Death eaters have staunchly rallied to Rowling´s side. Dementoreita oli sillä ateistipirullakin joka kirjoitti His Dark Materials, annas olla, juu Philip Pullman. Siitä lisää fanzulle omistetussa albumissa 269.
xxx/ellauri103.html on line 628: Yxi Jessen typerimmistä laukaisuista on se lasitaloläppä, siis toi et synnitön heittäköön ekan kiven eli rikka kautta malka silmässä. Se on siis aivan perseestä! two wrongs dont make a right? Totta helvetissä tekee. Silmä silmästä, lammas lampaasta, 2 parhaasta. Tasoihin on päästävä. Poinzina kai oli et onhan meillä tää puolueeton dumari, mutta sellaista ei ole, ei tule eikä tilata. Oikeus on vahvimman oikeutta, sano mitä sanot. Tohon pykälään konnat aina vetoaa osottaen jotain mielestään vielä ilkeämpää lurjusta. Hizi molemmille köniin ansionsa mukaan!
xxx/ellauri104.html on line 146: Powerful, changeable emotions and moods that may last from a few hours to a few days.
xxx/ellauri104.html on line 195: Narsismi ei näy päältä, mutta monet niistä ottaa mömmöjä. Populasta niitä on alle prosentti, mutta hoidonalaisista 2-16 prosenttia. Lähinnä samanlaisia ovat antisosiaaliset, rajatilaiset ja näyttelijäpersoonallisuudet. Narsistille ei ole labratestiä. Jos terapeutti ei tykkää potilaasta, se saattaa hyvinkin olla narsisti. Se potilas. Narsisteista noin puolet on depressiivisiä ja vähintään yhtä monet vetää aineita. Kaikenlaisia terapioita voi kokeilla mutta ei pidä odottaa ihmeitä. Pöpilässä ne harvoin paranee. Toiset terapeutit koittaa olla pahoja poliiseja, toiset kilttejä; molemmista on suunnilleen yhtä vähän apua. Varsinkaan ryhmäterapia ei toimi ollenkaan. Lääkkeitä narsismiin ei ole. Depressiiviset epäonnistuneet narsistit tekee joskus izemurhia.
xxx/ellauri104.html on line 263: POV Point Of View
xxx/ellauri104.html on line 268: POV Port of Vancouver (Vancouver, WA)
xxx/ellauri104.html on line 271: PoV Power of Veto (Big Brother TV show)
xxx/ellauri104.html on line 274: POV Power Operated Vehicle
xxx/ellauri104.html on line 276: PoV Psychology of Vision
xxx/ellauri104.html on line 284: POV Point of Value
xxx/ellauri104.html on line 285: PoV Plane of Valor (gaming)
xxx/ellauri104.html on line 287: PoV Packet Over VDSL
xxx/ellauri104.html on line 293: PoV Point of Variability
xxx/ellauri104.html on line 298: POV Points, Opinions, Violent Reactions (The Buzz; Philippines)
xxx/ellauri104.html on line 305: POV Pocketbook of Values
xxx/ellauri104.html on line 306: POV Power Operated Valve
xxx/ellauri104.html on line 310: PoV Praetorians of Violence
xxx/ellauri104.html on line 312: PoV President of Vice
xxx/ellauri104.html on line 314: POV Post-operative vomiting
xxx/ellauri104.html on line 315: PoV post-outbreak vaccination
xxx/ellauri104.html on line 323: PoV Poets of the Vineyard
xxx/ellauri104.html on line 326: POV Powered Operated Vehicles
xxx/ellauri104.html on line 327: PoV Prophets of Velah
xxx/ellauri104.html on line 329: POV Point of Violation
xxx/ellauri104.html on line 332: POV Portrait of Victor
xxx/ellauri104.html on line 384: Tupakkahuone on muutenkin paikka, jossa kokoonnutaan heittämään läppää ja suunnittelemaan salaisia manöövereita -esimerkiksi suunnitellaan parinpäivän karkureissua tai jotain hyvää käytännön pilaa jollekkin hoitsulle. Tupakkahuoneessa myös juomme kahvimme. Taru ja minä myös harjoittelemme uusia biisejämme tupakkahuoneessa, sillä siellä saa aina heti palautetta potilailta...siis rakentavaa kritiikkiä. Potilaiden joukossa on taitelijoita eri aloilta ja heistä monet ovat innokkaita auttamaan tekstin ja sävellyksen kanssa.
xxx/ellauri104.html on line 495: Itse pystyn päihittämään päättäjät tässä väittelyssä perustellen. Poliittiset päättäjät ovat kaikesta tehneet kauppaa, muistakaa se. Olen sillä kannalla, että kehitysapu tulee lopettaa kokonaan valtion varoista ja heti. Minulla on perusteet ja niitä perusteita ei mikään kolonialismivelkaselitys kumoa. Suomi itsekin on ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden temmellyskenttänä, vastustan sitä.
xxx/ellauri104.html on line 695: Low Positive Emotions
xxx/ellauri104.html on line 834: Maija oli natkuttanut Onnin juopumuxesta niin pahasti että Onni pani levyn soimaan kostoxi aina kun koulun lopettajaisista tuli puhe. Vangin laulu muistutti Maijan isän pula-aikaisesta linnareissusta. Tuomio oli ollut Posti-Einolle oikein Maijan mielestä kun se oli tuottanut Maijalle elinikäisen häpeän.
xxx/ellauri104.html on line 842: Seija antoi luettavaxi dekkarin, jonka lopussa oli opettajan avuxi Pohdittavaxi-osio, josta opettaja voi tarkistaa onko oppilaat ymmärtäneet kirjan opetuxen. Yxi kysymyxistä kuului näin: oliko Francie paha vai oliko se vaan tehnyt pahoja?
xxx/ellauri104.html on line 1131: Vuoden 2004 käsikirjassa ei ole enää yhtään raamatunkohtaa, joka viittaisi luomiskertomusten tai huoneentaulujen patriarkaaliseen ihmis- ja avioliittokäsitykseen. Entistä selvemmin painotetaan puolisoiden tasavertaisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja tukea. Yhdessä rukouksessa on maininta siitä, että Jumala on asettanut avioliiton myös suojelemaan ja rikastuttamaan puolisoiden rakkautta. Tässä toistetaan jo edellisessä käsikirjassa esiintynyt ajatus avioliiton merkityksestä puolisoille. Vanhemmissa käsikirjoissa korostettiin useammin avioliiton merkitystä yhteiskunnalle. Nyt sen merkitys puolisoille saa enemmän huomiota. Porukoilla on yleensä niin vähän perittyä ettei siitä maxa vaivaa puhua. Avioliittokäsityksen mahdollista edelleen kehittämistä ajatellen tämä painopisteen muutos on varteenotettava asia.
xxx/ellauri104.html on line 1271: Poliisi haluaa lopettaa Päivi Räsäsen tv-esiintymisestä aloitetun tutkinnan – Räsänen: "Oletan, että ohjelma on nyt katsottu".
xxx/ellauri113.html on line 100: Ihmisen geneettinen informaatio on noin 50 Harry Potter-kirjan luokkaa. Suurin osa siitä on tarpeetonta. Kirjoina vuosittain ilmestyvän informaation määrä on biljardikertainen mutta siitä 99% on täyttä roskaa.
xxx/ellauri113.html on line 363: Nuppineulan päästä räjähtää biljardeja galaxeja, on se kyllä posketon väite! Kuinka paljon helpompi on uskoa että jehova leipoi kaiken taikinasta. Pojat tää on helppo, se sanoi kaulitessaan käärmettä. Montako enkeliä mahtuu nuppineulan päähän? Sitä tietoa ei löydy minun raamatustani, se on siis mysteeri.
xxx/ellauri113.html on line 534: Porukoita mahtui Estoniaan vähemmän kuin elukoita arkkiin, mutta toisaalta ei ollut autoja, ja lampaita voi ahtaa aika tiheään. Niiden ruuat piti ottaa mukaan tietysti, mikä saattoi olla ahdistavaa niille elukoille, joidenka kuolleita sukulaisia viskottiin päivittäin toisten kitoihin. Ei tainnut olla kova kisa paikoista kapteenin pöydässä.
xxx/ellauri114.html on line 94: Allekirjoittaneiden mukaan Toiviainen on rikkonut ihmisoikeuksia päättäessään nostaa syytteet kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) sekä Suomen Luther-säätiön dekaania Juhana Pohjolaa vastaan.
xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
xxx/ellauri114.html on line 226: Ilman sarvia ja hampaita, villieläimet purjehtivat ylös Mekong-jokea. Eläimet iloizevat covid-viruxen suomasta hengähdystauosta. Apinoiden hengähdyxet saisivat niiden puolesta jäädä pidemmällekin tauolle. Niistä voisi valmistaa krokotiililaukkuja tai jauhaa lääkepulverixi. Pojat joit ei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix.
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri114.html on line 395: Kalle Väänäsen kynästä ovat myös Savolaesta sanarrieskoo, 1924, Uutta sanarrieskoo, 1925, Pöljäm pysäkiltä palamupuihen siimekseen, 1926, Runokaakin kavionkapsetta, 1926, Letkuvarrev viereltä, 1927, Sanarrieskoo, 1930, Tulipa Kytrelahden naisillekin kesä, 1930, Sanarrieskoo kolomas kannikka, 1930, Sanarrieskoo, kootut murrerunot, 1931, Poliisin poika, 1938, Vainotien vartijat, 1939, Korsusta korsuun Kannaksella, 1941, Runoruunalla ryssää päin, 1942. Se omistamisen ilo antaa ihmiselle voimia, panee Kalle murrejutun päälle pisteen.
xxx/ellauri114.html on line 439: Perheen äiti haukkui 7-vuotiasta tytärtään vitun lehmäksi ja lihavaksi. Poika löi, sylki naamaan, raapi, potki ja haukkui.
xxx/ellauri114.html on line 452: Toivola kertoo kirjassaan myös siitä, miten miehisyys oli hänelle vuosikausia vaikea asia. Poikana hän koki olevansa liian herkkä, tyttömäinen ja kiinnostunut vääristä asioista, samoin aikuisena miehenä. Nuorena hän pelkäsi olevansa liian lihava homoksi.
xxx/ellauri114.html on line 485: Neljätoista vuotta oli Wilholla jäljellä. Ei ehtinyt kansaneläkettä nauttia. Etelä-Karjalan Uuraasta päätyi stadin kautta Kempeleen naapuriin Pohjois- Pohjanmaalle. Vaimo oli jo kuollut kun Hammurabi ilmestyi 1949. Saattoi pientä katkeruutta tylyä kohtaloa vastaan olla Wilhon rinnassa.
xxx/ellauri114.html on line 532: Porukkaa kaatuu kuin keiloja, verta vuotaa ammeittain.
xxx/ellauri114.html on line 546: Susanin kapinoijat pannaan kokkoon juhlassa. Nautapazaita pystytetään, elamilaista kokista ja hampurilaisia myyvät porukat ilmestyy paikalle. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Porisevaa kansaa tungexii pelikentän laidalla. Musaa tehdään huiluilla helistimillä ja vaskirummuilla. Ohjelmassa on ensin taidonnäytteitä sekä pappien yxitoikkoista veisausta. Ruma Susan Paise laulaa kauniisti. Sitten alkaa paras osa. Syntiset saa kokea kunniansa, tulee veripipejä. Kansa hurraa ja antaa pyöveleille neuvoja.
xxx/ellauri114.html on line 583: Mä ostin 10-luvulla Stokkalta isoja pyöreitä narusaippuoita à 20e jotka oli tehty Aleppossa. Halpa se ei ollut mutta hyvä, kesti vuoden ennenkuin se hupeni. Kunnes länkkärit meni Syyriaankin sähläämään kalifaatin kimpussa. Lakkas maailman vanhimpien saippuoiden valmistus lyttyyn pommitetussa Aleppossa, maailman vanhimmassa kaupungissa. Jäi vaan maailman vanhin ammatti. Syyrialainen äijä Maailma kylässä teltassa, jolle kerroin tästä takaiskusta ostaessani siltä postimerkin kokoista saippuapalaa vaikutti aika happamelta. Nyt on Stokkakin lyöty aika hajalle. Postimyynti on toiminut Troijan hevosena. Hawkingin mielestä se oli hienoa. Niin tietysti, kun se ei päässyt rullaportaisiin rullatuolilla. Me ajatellaan kaikki omaa persettä.
xxx/ellauri116.html on line 56: Mosg-Portal
xxx/ellauri116.html on line 111: Mielenkiintoisen Post
xxx/ellauri116.html on line 169:

Mosg-Portal

xxx/ellauri116.html on line 171: Mosg-Portal | ar | bg | da | el | es | et | fr | hi | hr | hu | id | it | iw | ja | ko | ms | nl | no | pl | pt | ro | ru | sk | sl | sr | sv | th | tr | uk | vi
xxx/ellauri116.html on line 332: García Márquez oli poliittisesti vasemmalla. Hän ystävystyi Fidel Castron kanssa ja vietti pitkiä aikoja Havannassa. Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan heidän keskustelunsa ovat liittyneet kirjallisiin aiheisiin, eivät niinkään politiikkaan. Jospa Mario oli vaikka mustasukkainen Fidel Castrosta.
xxx/ellauri116.html on line 494: Kaltoinkohdeltu lapsi saattaa selviytymiskeinonaan kieltää vanhempien väärinkäytöxet ja tarrata kiinni ihannekuvaan vanhemmista (David Foster Wallace). Poika voi pitää äitiään oikeudenmukaisena ja lempeänä huolimatta huolimatta ihannekuvan ja todellisuuden räikeästäkin ristiriidasta. Äiti oli humoristinen ja kunnianhimoinen nainen, wickedly funny. Tolkuton kehuminenkin lapsen kuullen voi olla kaltoinkohtelua. Äitini oli tunnekylmä, hän loukkaantui kaikesta, vaati lapsilta kehuja ja hallizi marttyyrina koko perhettä.
xxx/ellauri120.html on line 35: Novelist Bulwer-Lytton was a friend and contemporary of Charles Dickens and was one of the pioneers of the historical novel, exemplified by his most popular work, The Last Days of Pompeii. He is best remembered today for the opening line to the novel Paul Clifford, which begins "It was a dark and stormy night..." and is considered by some to be the worst opening sentence in the English language. However, Bulwer-Lytton is also responsible for well-known sayings such as "The penis mightier than the sword" from his play Richelieu. Despite being a very popular author with 19th-century readers, few people today are even aware of his prodigious body of literature spanning many genres. In the 21st century he is known best as the namesake for the Bulwer-Lytton Fiction Contest (BLFC), sponsored annually by the English Department at San Jose State University, which challenges entrants "to compose the opening sentence to the worst of all possible novels", and the township of Lytton, or Camchin until the British nosey parkers came, saw and beat the copper-colored nlaka'pamuxes. Now their village got burned to ashes thanx to the industrial revolution.
xxx/ellauri120.html on line 200: Yli-Viikari on suorittanut M.A. in Culture and Communication Studies -yliopistotutkinnon estetiikasta Pariisin Penthouse-Sorbonne -yliopistossa vuonna 1997, sekä täydennyskoulutukset Master in European Corrupt Politics and Administration College of Europessa Bruggessa vuonna 1999 ja Past Master in Private Appropriation from Public Administration, Diplôme de l’ENA Ranskan elättikorkeakoulussa vuonna 2001.
xxx/ellauri120.html on line 322: Hellaan elämä ( Βίος Ἑλλάδος ) - Bios Hellados , kolmessa kirjassa, on Dicaearchuksen tunnetuin teos. Tunnetuimpia kohtia ovat Varron ja Porphyryin mainitsemat kohdat, jotka viittaavat dualistiseen näkemykseen edistymisestä. Esimerkiksi maatalouden keksiminen lievittää nälkää luomalla ylijäämää, mutta ylijäämä puolestaan ​​osoittautuu yllyttämään ahneuteen, joka johtaa sotaan. Jokainen ihmisen edistyminen ratkaisee yhden ongelman, mutta aiheuttaa myös toisen.
xxx/ellauri120.html on line 355: Opin ton Pentti Kaariposken jostain käännöskirjasta. Se oli varmaan just toi homorunoilija Thomas "Steariinikynttilä" Eliotin sitaatti kirjassa Rakentamaton tontti. Olen osannut sen tosi kauan. Tota Huhtikuu on kuukausista julmin - kohtaa käytin vuosikaudet käännösteknologian kurssitehtävänä. Käänsin sen Googlella ja panin opiskelijat arvioimaan tulosta. Ei ollut hääppönen. Kaariposki näyttää kääntäneen myös Philip Rothin kohukirjan Portnoyn tauti. Vittu tolla Phillulla ei ollut kuin 1 tarina, Phillu Rothin autofiktio. Vois vielä lukea sen huonoimman kirjan jossa ei ole yhtään jutkua, ton When She Was Good.
xxx/ellauri120.html on line 408: Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli Tapio Tapiovaaran, kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa tulenkantajina ja vetivät koulun ateistikerhoa. Poikien huoneesta ja heidän ”kellarikerhostaan” kehkeytyi Hämeenlinnan älykkönuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaaran nuorempi veli Ilmari Tapiovaara oli tunnettu muotoilija ja sisustussuunnittelija. Kristina-tädillä on kodissa sen vihreitä kiekuroita tuoleja, isiltä ja äidiltä perittyjä. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen 1920-luvulla.
xxx/ellauri120.html on line 433: Kristina-tädille tuli mieleen Annan häistä tää aika morbidi runo Yrjö Jylhältä. Mulle tuli Jylhän turauxesta vuorostaan mieleen toi Sonny Boy Williamsonin bluesvingutus. Sama hiukka narsistinen viritys molemmissa, vaikka Jylhällä passiivis-aggressiivisempi. Oli ehkä hyvä että Anna otti izestänsä ne pehmopornokuvat, niitä voi Vaadin sitten vanhuxena haikeana selailla. Niistä ikinuorna mut aina näät. Porsliinipintaisena puolikosteana rantavedessä. Rinnat, rinnat.
xxx/ellauri121.html on line 159: TOIVO Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla. Pojan musiikilliset lahjat havaittiin jo pienenä, ja Toivo halusi säveltäjäksi. 1900-luvun alussa, vain 25-vuotiaana, hänestä oli tullut nousevan suomalaiskansallisen kulttuurin suuri nimi. Hän ammensi musiikkiinsa voimaa kansanlauluista ja suomalaisesta luonnosta. Sävellystyyli oli kansallisromanttinen. Kuula oli vahvasti suomenmielinen ja kiivasluontoinen. Venäläistä sortovaltaa hän vihasi, samoin ruotsin kieltä.
xxx/ellauri121.html on line 190: Heikka hukkui purjehduksella Vaasan saaristossa kesällä 1921, vain muutama päivä ennen kuin häntä oli määrä syyttää oikeudessa Kuulan surmaamisesta. Ennen kuolemaansa Heikka oli ylennyt kapteeniksi, mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta. Nuori leski jäi yksin pienten poikien kanssa. Pojista vanhempi oli Juhani Heikan isä.
xxx/ellauri121.html on line 212: Pohjanlahden rannikolla lähtemisen kynnys oli tuohon aikaan muuta maata matalammalla. Aikakauden kaoottisuutta kuvastaa se, että kaksi Pekka Heikan sisarusta lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja sisko päätyi lopulta Stalinin Neuvostoliittoon.
xxx/ellauri121.html on line 278: Atwood married Jim Polk, an American writer, in 1968, but later divorced in 1973. She formed a relationship with fellow novelist Graeme Gibson soon afterward and moved to a farm near Alliston, Ontario, where their daughter, Eleanor Jess Atwood Gibson, was born in 1976. Graeme kuoli dementtinä 2019.
xxx/ellauri121.html on line 299: She thinks Moby Dick was a great masterpiece. Figures. She got engaged to James "Jay" Ford, a fellow student, in 1963, but by Easter the following year, she also met Jim Polk, a sensitive, witty graduate student from Montana whom she would marry in 1967. Polk’s recollections of Atwood are instructive and often amusing. He recalls one costume party at Harvard where she came disguised as Cleopatra’s breast.
xxx/ellauri121.html on line 306: Atwood’s career as a graduate student stretched, with many interruptions, for half a dozen years. During that period she had an affair with Quebec poet D. G. Jones— which Sullivan mentions so obliquely that it is over before the reader realizes it has begun. She had broken it off, as a result of the stresses caused by his workload. She subsequently courted Jim Polk (an American writer she had met at Harvard) and, in January 1967, she decided to marry him "after five years of equivocation". She also worked at odd jobs including market researcher like Fred Waterford, and despite never finishing her PhD, began a university teaching career that would take her to cities across Canada. At 27, she became the youngest person to ever win the Governor General’s Award with her 1967 poetry collection, The Circle Game. Siitä nousi sille aika lailla kusi päähän.
xxx/ellauri121.html on line 308: In the early 70s, Atwood added considerably to her work as a teacher and writer by editing manuscripts for the cutting-edge nationalist publisher The House of Anansi. By then, her marriage to Polk was over (Sullivan is vague about why, offering mainly generalities about the difficulty of staying together in that morally freewheeling era. Fact is, Jim Polk was not enough of a handyman for manly Margaret.) In 1972, Atwood met Gibson, a novelist and cultural activist whose own marriage was crumbling. The two began an affair, meeting at first clandestinely in the basement office of Toronto’s Longhouse Bookshop, but soon living together—for several years on a working farm north of the city.
xxx/ellauri121.html on line 316: But back to young Peggy. As a result of the governor's award, The Edible Woman was published. Atwood began to enjoy a growing reputation; nonetheless, while her own career took off, she still devoted considerable amounts of time to a small radical publishing house, Anansi, in which her first and only husband was deeply involved. Over this period, Atwood and Jim Polk drifted apart, and Atwood began a relationship with the novelist Graeme Gibson. Together with Graeme's two teenage sons, Matt and Grae, they went off to a farm in a small agricultural community in 1973 in Alliston.
xxx/ellauri121.html on line 321: Surkeaan Anansi-kustantamoon juuttunut Polk oli säälittävä häviäjä joka ei myöntänyt että sillä oli pienempi pää kuin Peggyllä. Oliko se väpelö vai ilkeä? Voi väpelökin olla ilkeä, kuten Tauno voi todistaa.
xxx/ellauri121.html on line 323: James "Jim" Polk was the long time editorial director of House of Anansi Press and edited two books by Charles Taylor, as well as work by Margaret Atwood, George Grant, Northrop Frye, and many others. With a literature PhD (which Peggy never finished) he has taught at Harvard, Idaho, Ryerson and Alberta, and has written a comic novel, a stage comedy about Canadian publishing, articles, short stories, and criticism about Canadian writers and writing. As an advisor at the Ontario Ministry of Culture, he worked on grants for theatre and books, developed a tax credit for publishers and remodelled the Trillium Book Prize to include Franco Ontarian writing. He lives in Toronto and, trained as a pianist, still practices daily, playing classics and show-tunes in seclusion.
xxx/ellauri121.html on line 336: Atwood has not won the Nobel (this was written 1998), at least not yet. But the petite 58-year-old novelist (Cat’s Eye, Alias Grace) and poet (Power Politics, Morning in the Burned House) has become internationally famous on a scale no Canadian writer of serious literature ever has. She is, in her own words, “one of the few literary writers who has gotten lucky”—which means she is read not just by intellectuals, but by hairdressers, chartered accountants and farmers. Easy reading, straightforward sentiments.
xxx/ellauri121.html on line 367: Komentaja on Junesta siitä mukava että se ei ole naisvihamielinen kuten jopa Luke. Se on pikemminkin niinkuin iskä hyönteishemuli. Kun Peggy kunnostautuu ritiratissa sanalla zeugiitti eli ateenalainen iesmies komentaja on suorastaan iloinen, ja Peggy on läpeensä tyytyväinen. Peg pitää vanhemmista miehistä. Leffan luikero Fred (1970) ei oikein täytä roolia, parrasta huolimatta se näyttää melkein nuoremmalta kuin June (1982). Jatko-osien Joosepin näyttelijä on enempi kuin kirjan Fred. Hassua että Fredin nimi on oikeasti Jooseppi! Joseph is the younger brother of Harry Potter. Speaking to The Guardian about becoming a parent in 2016, Joseph said: "Becoming a parent has made me more aware of the role my parents played in my life, in all our lives." Jäätävää. Onko Peggy lapsivihamielinen, välillä se kuulostaa aika kylmältä.
xxx/ellauri121.html on line 445: Prayerfest 2021: The Power of Prayer is a unique opportunity to come together in prayer, intercession and worship. On Friday, July 30, expect to encounter God through times of repentance, reflection, remembrance and reconciliation. Throughout Prayerfest, prepare for diverse worship expressions, dynamic messages and times of prayer that will connect you with the heart of God and with others!
xxx/ellauri121.html on line 494: Raising a Child Who Prays: Teaching Your Family the Power of Prayer
xxx/ellauri121.html on line 533: Ursula Kroeber Le Guin (21. lokakuuta 1929 Berkeley, Kalifornia – 22. tammikuuta 2018 Portland, Oregon) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaaneja, novelleja, runoutta, lastenkirjoja ja esseitä, eritoten fantasia- ja tieteiskirjallisuutta. Tuotannossaan Le Guin käsitteli muun muassa taolaisuutta, anarkismia, feminismiä, anarkofeminismiä, sekä muita yhteiskunnallisia ja psykologisia teemoja. Le Guin on nimetty yhdeksi tieteiskirjallisuuden Grand Mastereista. Le Guin has also been called a "major voice in American Letters". Le Guin herself said she would prefer to be known as an "American novelist".
xxx/ellauri121.html on line 540: Ranskassa se tapasi Le Guinin joka oli historioitsija. Don Huonosta tuli Portland State Universityn historian lehtori. Ne saivat 3 lasta eivätkä lähteneet enää Oregonista, paizi fantasian siivillä. Peggy piti puheen sen arkulla Oregonissa. Molemmat on pohjoisesta mutta Portland on lännessä ja Toronto idässä. Portland tunnetaan parhaiten sementistä ja Toronto vaahteranlehdistä.
xxx/ellauri122.html on line 145: Molemmat haukkuivat, Max ehkä vähän vähemmän. Tiede-lehden mukaan katumus on hyvä asia. Poikkeuksena on, että äiti ei saa omia lapsiansa katua, se on tabua. Mutta kyllä omia lapsia on oikeus vihata, korjaa Pirkko Hiekkala. Ja haukkua, huomauttaa herra Haahti kuopasta.
xxx/ellauri122.html on line 363: Die Oberlausitz, oberlausitzisch: Äberlausitz, obersorbisch Hornja Łužica (niedersorbisch Górna Łužyca, tschechisch Horní Lužice, polnisch Łużyce Górne, schlesisch Aeberlausitz), ist eine ursprünglich politisch eigenständige Region, die heute zu etwa 67 % zu Sachsen sowie 30 % zu Polen und 3 % zu Brandenburg gehört. In Sachsen umfasst die Oberlausitz in etwa die Landkreise Görlitz und Bautzen mit einer nördlichen Grenze zwischen Hoyerswerda und Lauta und in Brandenburg den südlichen Teil des Landkreises Oberspreewald-Lausitz um die Stadt Ruhland sowie einige Orte östlich und südlich davon. Der seit 1945 polnische Teil der Oberlausitz zwischen den Flüssen Queis im Osten und der Lausitzer Neiße im Westen gehört administrativ zur Woiwodschaft Niederschlesien (polnisch Dolnośląskie); nur ein kleiner Zipfel um Łęknica (Lugknitz) gehört zusammen mit dem polnischen Teil der Niederlausitz zur Woiwodschaft Lebus. Im Süden entspricht die Grenze der Oberlausitz der sächsisch-tschechischen Grenze von Steinigtwolmsdorf im Westen bis nach Zittau und östlich davon der polnisch-tschechischen Grenze bis zur Tafelfichte.
xxx/ellauri123.html on line 55: Francis Ponge: Une allumette
xxx/ellauri123.html on line 273: Seuraava on tiivistelmä oidipaalisesta videosta jossa "äiti" houkuttaa suihkunraikkaan "poikansa" muhinoimaan kanssansa. Äiti vetää röböä odotellessaan poikaa suihkusta. Tää on vintagea, mikä näkyy myös haalistuneista ruskeista väreistä, huonosta leikkauxesta ja todentuntuisesta 80-luvun miljööstä. Mukana on tavanomaisia paritteluvaiheita. Mukava piirre tässä videossa on että "äiskä" on koko ajan ohjaxissa ja pitää lujasti "pojan" suizista. Poika on lopulta niin innostunut äidistä että pyytää siltä vielä toista varvia. Äiti taitaa mennä tupakalle välillä.
xxx/ellauri123.html on line 305:

Poisheittämiäni asioita

xxx/ellauri123.html on line 503: Negative and critical Positive and uncritical
xxx/ellauri123.html on line 634: At the end of the day, what you desire most in life only you can give to yourself. You already have everything. Right inside. Feel your pants. Point at your crotch. There. That’s where happiness is.
xxx/ellauri123.html on line 651: Hayley Mills the Pollyanna could do it, and how. What a Lolita. And she could play The Gay Game too, heteronormal that she was.
xxx/ellauri123.html on line 655: Dwayne Douglas Johnson (s. 2. toukokuuta 1972 Hayward, Kalifornia), paremmin tunnettu nimellä The Rock, on yhdysvaltalainen näyttelijä ja showpainija. Johnson laulaa Disney-animaatiossa Vaiana kappaleen "You're Welcome". Johnson on kolmannen sukupolven painija, sillä hänen isänsä ja isoisänsäkin olivat painijoita. Painiuransa aikana ja sen jälkeen hän on esiintynyt monissa elokuvissa, kuten Muumin paalu, Skorpionikuningas, Pako viidakkoon, Walking Tall, Gridiron Gang, Be Cool, Doom, The Game Plan sekä Fast & Furious 5, 6, 7 ja 8. Vuonna 2016 Johnson oli Forbes-lehden mukaan maailman parhaiten palkattu näyttelijä 64,5 miljoonan dollarin vuosituloillaan ja samoin vuonna 2018 89 miljoonan dollarin tuloillaan. Isänsä (Rocky Johnson) puolelta hän on tummaihoinen kanadalainen (engl. Black Canadian) ja äitinsä (Ata Johnson o.s. Maivia) puolelta samoalainen. Sekä isä Rocky että äidin adoptioisä Peter Maivia kuuluvat showpainin WWE Hall of Fame -kunniagalleriaan. Myös isoäiti Lia Malvia toimi lajin parissa johtaen Polynesian Pro Wrestling -promootiota Havaijilla. (Mummu Ruokamo.) Miamin yliopistosta hänellä on tutkinto kriminologiasta. Hävittyään Intercontinental Championship -tittelin Owen Hartille 28. huhtikuuta 1997 ja toivuttuaan loukkaantumisesta Johnson liittyi Nation of Domination talliin loppuvuodesta 1997. Samalla Johnson muutti painihahmoaan. Hyvänä hahmona tunnettu Rocky Maivia oli nyt karismaattinen kiusaaja The Rock, joka puhui itsestään kolmannessa persoonassa. Lopulta maaliskuussa 1998 hän syrjäytti Faarooqin Nation of Domination tallin johtajan asemasta. The Rock ryhtyi samalla myös pilkkaamaan WWF:n televisiojuontajia, erityisesti David Attenboroughia.
xxx/ellauri123.html on line 684: Since 2014, millions of people have read my work. I’ve been published in Business Insider, CNBC, and Fast Company. I was also featured on Medium (Top Writer in 10+ topics), Quora (Top Writer 2017 & 2018), Pocket, and more.
xxx/ellauri123.html on line 702: Vladin hobby oli neitoperhosten nappaaja, se haaveili nymfettejä, sanallisesti ainakin. Isolla karvaisella kyrvällään se naulasi niitä näytelaatikoihin. Nykyään sitä sanotaan pedofiliaxi ja sitä pahexutaan. Kiistellään onko silikonisista lapsisexiroboteista apua vaiko enemmänkin haittaa. Humbert Humbert näkee polluutiounia tytöistä joilla on vasta alkamassa menstruaatio. Tytöillä menstruaatio ja pojilla polluutio. Raahab oli portto 10v ikäisenä. Danten Beatrice oli 9v ja Petrarcan Laura 12vee. Tää kuulostaa ihan Jean-Jacquesilta, käkikellomaan tirkistelevältä rusakolta. Poser un lapin.
xxx/ellauri123.html on line 720: Oliko Vladi pedofiili? Ihan takuulla. Oliko Thomas Mann pedofiili? Wahrscheinlich. Harry Edgar eli Edgar Allan Poe joka nai 14vee Virginiaa oli ainakin. Poe-poe paapa tuli sinne ennennaikaisesti. Niin ja Lewis Carroll joka katosi irvistellen Liisan ihmemaahan. Nausikaa oli samaa sarjaa jota Odysseus tirkisteli puskista. Ja apokryfikirjan Susanna. Abelard bylsi oppilastaan Heloisea, ja samaan syyllistyi JJ:n Pröö ja JJ vähän izekin. Humbertin etunimet oli sattuvasti Jean-Jacques. Pamelan tuleva aviomies yritti samaa kotona mutta Pamela piti pintansa ja pikkuhousunsa. Näitä piisaa kirjallisuudessa. Goethe pani niitä pyykkikorikaupalla, Mignon-munamies. Kennst du das Land wo die Zitronen blühen? Lolitan myttyyntyneet pikkarit hajahti vinkeältä. Robert Zimmermann (aka Dylan) bylsi 12-vuotiasta 50 vuotta sitten Nykissä. Antoi sille viinaxia ja huumeita. Woody Allen bylsi korealaista lapsipuoltansa. Aira Samulin puolustaa lempiystäväänsä Peter Nygårdia. Nyt on Airan rahat lopussa, se joutuu pyytämään lapsenlapsilta perinnöstä förskottia.
xxx/ellauri123.html on line 1078: looks like Porky Pig) is an American writer of
xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
xxx/ellauri123.html on line 1250:
xxx/ellauri124.html on line 355: A Friend Who’s Going Through It. By Jay Polish July 20, 2021.
xxx/ellauri124.html on line 383: Call on her. Completely passe. Bring a book or your fully-charged phone, or — if you want to go old-school — AirPods to shut her whining off.
xxx/ellauri124.html on line 497: Pointing Up Emoji. I've only ever seen it used in one context: to show someone how much you want to
xxx/ellauri124.html on line 591: Pouting Cat Face (grumpy)
xxx/ellauri124.html on line 627: Angelesissa ja matkailualaa Porvoon matkailuinstituutissa. Lopulta Tukiainen
xxx/ellauri124.html on line 704: Poikarakkaus. Fyffyf! Ei Eskillekään siitä vielä kunnian kukko laula!

xxx/ellauri124.html on line 811: kuvausten väliajalla. MoonTV:n Pornoetsivä-ohjelman juontaja Sonja Myllymäki piti
xxx/ellauri124.html on line 1031: rApe67/LePoGkvl0jM0mhJh18Tk8our7RGOjM4DcMYYUB9qKA4HHCnIG4566n0MA
xxx/ellauri124.html on line 1039:

Porinaa sammakkopadassa

xxx/ellauri125.html on line 64:
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri125.html on line 124: sábado 29 setembro 2018 19:01 Por Euler de França Belém Edição 2255
xxx/ellauri125.html on line 136: O livro “The Real Lolita”, de Sarah Weinman, resgata a história de duas pessoas cuja história teria colaborado para a formatação do romance “Lolita”, de Vladimir Nabokov. Brian Boyd relata que Vladimir Nabokov leu “notícias sobre acidentes publicadas em jornais, sobre crimes sexuais e assassinatos: ‘um violador de meia idade’ que raptou Sally Horner, uma garota de 15 anos de Nova Jersey, e a manteve em seu poder durante 21 meses, levando-a como ‘escrava’ por todo o país até que a encontraram em um motel do sul da Califórnia”. O nome do homem não é citado. Por que a quase nenhuma importância dada ao caso? Porque, como mostra o biógrafo, o romance de Vladimir Nabokov vai muito além da história de Sally Horner e de seu raptador. Reduzi-lo a isto é reduzir a importância de sua literatura (que nada tem de jornalismo).
xxx/ellauri125.html on line 296: Los Angeles Times Pop Music Critic
xxx/ellauri125.html on line 532: similar language. Michelangelo said to Pope Julius II, "Self-
xxx/ellauri125.html on line 602: Matthew Henson ehti mutiaisena ekax pohjoisnavalle. Tai sille paikalle jota ne luuli pohjoisnavaxi. Kunnia siitä meni Pearylle. in 1912 he published a memoir titled A Negro Explorer at the North Pole. Charles Drew keräsi sotaan veripankkeja, valkoista, mustaa ja punaista. Jäätyään auton alle se ei saanut verta valkoisesta sairaalasta vaan sai vuotaa kuiviin pihalla.
xxx/ellauri125.html on line 632: Munamiehen maailma on Riku Niemisen luoman ja esittämän hahmon Munamiehen musiikkialbumi, joka ilmestyi 18. toukokuuta 2011. Se sisältää singlet ”Pidä huolta” ja ”Pomppufiilis”, sekä varta vasten Munamiehelle sävellettyjä kappaleita. Artisteina ovat muiden muassa Michael Monroe, Pedro Hietanen, ja kappaleiden sanoituksista vastaa ainakin Pekka Eronen, jos muut vetäytyvät vastuusta.
xxx/ellauri125.html on line 634: Munamies asuu Helsingissä ja oli naimisissa näyttelijä Annika Poijärven kanssa, mutta he ovat nyttemmin eronneet, ja jättivät avioerohakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen 9. joulukuuta 2019. Heillä on kaksi lasta. Albumi debytoi Suomen virallisen listan sijalla 1, ylittäen myynnissä kultarajan.
xxx/ellauri125.html on line 641: Pomppufiilis – 2.25
xxx/ellauri125.html on line 746: Pepyllä on samanniminen kirjanen jossa se sättii vaimovainajaa. Erittäin setämiesmäinen sentiment. Tän runon oli Kirsi Kunnas suomentanut Hanhiemon iloiseen lippaaseen. Se oli 1 noin puolesta tusinasta runosta joita eniten inhosin siinä kirjassa. Muita olivat: mistä ovat pienet tytöt/pojat tehty, kiltti Pentti Posti, mikä pikakiito-humma, olet hyi hyi likainen aina. Kaikki tollasia opettavaisia paskoja.
xxx/ellauri125.html on line 755: At age 14, Love was arrested for shoplifting from a Portland department store and remanded at Hillcrest Correctional Facility, a juvenile hall in Salem, Oregon.
xxx/ellauri125.html on line 757: Shortly after her emancipation, Love spent two months in Japan working as a topless dancer, but was deported after her passport was confiscated. She returned to Portland and began working at the strip club Mary's Club, adopting the surname Love to conceal her identity; she later adopted Love as her surname. She worked odd jobs, including as a DJ at a gay disco. Love said she lacked social skills, and learned them while frequenting gay clubs and spending time with drag queens. During this period, she enrolled at Portland State University, studying English and philosophy.
xxx/ellauri125.html on line 774: On July 23, 1989, Love married Leaving Trains vocalist James Moreland in Las Vegas; the marriage was annulled the same year. She later said that Moreland was a transvestite and that they had married "as a joke". After forming Hole, Love and Erlandson had a romantic relationship that lasted over a year. In Hole's formative stages, Love continued to work at strip clubs in Hollywood (including Jumbo's Clown Room and the Seventh Veil), saving money to purchase backline equipment and a touring van, while rehearsing at a Hollywood studio loaned to her by the Red Hot Chili Peppers. Hole played their first show in November 1989 at Raji's, a rock club in central Hollywood. Their debut single, "Retard Girl", was issued in April 1990 through the Long Beach indie label Sympathy for the Record Industry, and was played by Rodney Bingenheimer on local rock station KROQ. Hole appeared on the cover of Flipside, a Los Angeles-based punk fanzine. In early 1991, they eleased their second single, "Dicknail", through Sub Pop Records.
xxx/ellauri125.html on line 784: "Just marrying created a mythology around me that I didn't expect for myself, because I had a very controlled, five-year plan about how I was going to be successful in the rock industry. Marrying Kurt, it all kind of went sideways in a way that I could not control and I became seen in a certain light–a vilified light that made Yoko Ono look like Pollyanna–and I couldn't stop it."
xxx/ellauri126.html on line 182: Narsistiäiti suosii ja ihailee poikaansa tai poikiaan. Poika ei uhkaa äidin asemaa isän suhteen samalla tapaa
xxx/ellauri126.html on line 185: jää poika helposti äidin helmoihin kiinni. Narsistiäiti sitoo poikansa itseensä ja estää eriytymisen ja itsenäistymisen, eikä poika ei vielä aikuisenakaan uskalla asettua äitiään vastaan. Kun poika solmii parisuhteen, pääsee narsistiäiti vaikuttamaan heidän elämäänsä tavalla tai toisella. Narsistiäidin silmissä miniä on kilpailija, ja hän on miniälleen kateellinen, ja nämä kaksi saattavat kilpailla pojan huomiosta. Äiti on voinut olla aikaisemmin pojan elämän keskipiste ja vaikka äidin pitäisi ymmärtää perääntyä ja antaa tilaa miniälle, se on narsistiäidille lähes mahdoton tehtävä. Poika ei kykene asettumaan vaimonsa rinnalle, vaan hän jää kiinni äitiinsä. Jos narsistiäiti puuttuu perheen elämään rajoja rikkomalla tai käyttäytymällä miniäänsä kohtaan ilkeästi tai ikävästi, mies ei uskalla nousta äitiään vastaan puolustamaan kotiaan tai puolisoaan. Niissä tilanteissa, joissa narsistiäidin aikuinen poika uskaltaa asettua vaimonsa rinnalle, narsistiäiti kokee sen uhkana ja yrittää viestiä joko suoraan tai kautta rantain, miten ”veri on vettä sakeampaa”, jotta poika ymmärtäisi tehdä valinnan ja valita hänet vaimonsa sijaan. Niklaxen shibboleth Laura pyllisteli postin haalarissa Wokun raxalla. Olikohan Riku tiatonen?
xxx/ellauri126.html on line 246: Poliisi
xxx/ellauri126.html on line 252: Poliitikko
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri126.html on line 456: Lisää Paulan kannanottoja: Asiantuntijatkaan eivät osaa päättää ovatko rikolliset psykopaatit sairaita vaiko vaan pahoja. Vikana on se, ettei ne parane vankilassa eikä hourulassakaan. Kananrehuxi, se olis paras ratkaisu. Pojat joitei saatu hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. Mutta hyvin menestyvät persoonallisuushäiriöiset on parasta käyttövoimaa markkinavetoiselle yhteiskunnalle. Kaikki halut, kuten saada lapsia tai löytää työpaikka, ei tietystikään ole pahasta, mutta kyltymätön pillunhalu on. Toipuva narsisti oppii kieltäytymään varatuista naisista. Se jaxaa odottaa putken tyhjentymistä. Lisäxi lasten tulee ymmärtää, että vanhemmillakin on omat tarpeensa, joskin ne onkin enimmäxeen vessapuolella. "Pussailu on turhaa lääppimistä", sanoi Lolita. Psykopaatit voivat hankkia ekat sexikokemuxet jo 10-12-vuotiaina. He eivät osaa säädellä sukupuoliviettiään. Terve viha on hyödyllistä ja välttämätöntäkin, kuten terve izerakkaus. Sairas ei. Kaikki narsistit on piilomasentuneita, epäonnistuneet ainaskin. Masennus on izevihaa, kun ei tohdi näyttää vihaa Axalle, jonka hännän alla on.
xxx/ellauri126.html on line 476: Pour l'anecdote, Jean-François Revel (Ricard, de son vrai nom), est le père du bouddhiste Matthieu Ricard. Claude Sarraute est donc la belle-mère du célèbre moine tibétain, interprète du dalaï-lama.
xxx/ellauri126.html on line 506: Sen pitäisi muistaa ezillä on jotain vielä suurempaa kuin kehonsa ja mielensä, eli ezen ize täyttää koko kosmoxen. Nupullaan olevan narsissin tulis puhjeta täyteen loistoonsa. (Voi helskutti. Kukoistusta kuin Eskillä. Tästäkö nyt sit on narsistille apua? Potti nokkiin, Kimmo sanoisi.)
xxx/ellauri126.html on line 576: Posket alkoivat hohtaa ja hymy levisi kauttaaltaan hänen kasvoilleen kuin buddhapazaalle. Silmät säteilivät. Perä näytti isolta. I am levitating now.
xxx/ellauri126.html on line 659: Päiväni alkaa rauhallisesti. Herättyäni lepään tovin vuoteessa syvärentouden tilassa ja nautin tästä olotilasta "vävypoikani" ährätessä alavartaloni kimpussa syväjäykkyyden tilassa. Sen jälkeen virkistän kehoni venyttelyllä ja viidellä tiibetiläisellä liikkeellä. Pojan osuus on viisi pistoa ja tiukka tuijotus. Myös pyllistämisharjoituxet pojan kaa, 3x päivässä a 15 min, kuuluvat päiväjärjestyxeeni. Niissä olennaisena osana on syväimu ja teron
xxx/ellauri126.html on line 696: 28.08.2021 Aahrikan tyttö leikattu pois AP-n ilmastonuorikuvasta. Loput neljä palefacea oli kuin Voldemortin tempuista huolestuneita Harry Potter-kirjan rohkelikkoja. Ei siihen kuvaan iloisempi laku sopinut.
xxx/ellauri127.html on line 49: Humpertti ja Pigita kävivät Pohjois-Karoliinassa Joyce Kilmerin synnyinsijoilla. Paizi Joycen runo Puut oli kirjoitettu New Jerseyn mökillä.
xxx/ellauri127.html on line 89: Poems are made by fools like me, Runon vääntää nyt kuka tahansa
xxx/ellauri127.html on line 239: Humbert's first lay Annabelle refers to Egar Allan Poe‘s (1809-1849) poem « Annabel Lee« , and indeed, the beginning of « Lolita » is full of references to this work. This famous American author was in love with Virginia Clemm, a thirteen years old girl. Nabokov was a fervent lepidopterist, a specialist of butterflies. Miten kukaan voi olla polttavasti innostunut voikärpäsistä? Kai kun sen mielestä oli huisin kivaa piikittää perhosten alaruumiita.
xxx/ellauri127.html on line 252: 1952 is a capital year in the novel and the number 52 is omnipresent and thus loaded with a mysterious meaning in the mind of Nabokov, in the context of this novel. It must be a central symbolic element in the Lolita’s riddle. Se oli hyvä vuosi muutenkin. « Pierre Point in Melville Sound » (p.33 TAL) was a reference to « Pierre or the Ambiguities » a Novel by Herman Melville (1819-1891; notice the 19/91) published in 1852. «brun adolescent (…) se tordre-oh Baudelaire! » (p.162 TAL): Charles Baudelaire (1821-1867 was one of the most famous French poet who translated Edgar A. Poe in French). A part of « Le Crépuscule du Matin » (1852). Se tordre tarkoittanee käteenvetoa. Humbert refering to the hunchbacked hoary black groom at the « Enchanted Hunters » Hotel: « Handed over to uncle Tom » (p.118 TAL): « Uncle Tom’s Cabin » by Harriet Beecher Stowe (1811-1896) is from 1852. Ehm… the list is non-negligible.
xxx/ellauri127.html on line 286: Raymond of Poitou came across Melusine in a forest of Coulombiers in Poitou in France, and proposed marriage. Just as her mother had done, she laid a condition: that he must never enter her chamber on a Saturday. He broke the promise and saw her in the form of a part-woman, part-serpent, but she forgave him. When, during a disagreement, he called her a "serpent" in front of his court, she assumed the form of a dragon, provided him with two magic rings, and flew off, never to return.
xxx/ellauri127.html on line 295: Gene Stratton-Porter (August 17, 1863 – December 6, 1924), born Geneva Grace Stratton, was a Wabash County, Indiana, native who became a self-trained American author, nature photographer, and naturalist. In 1917 Stratton-Porter used her position and influence as a popular, well-known author to urge legislative support for the conservation of Limberlost Swamp and other wetlands in the state of Indiana. She was also a silent film-era producer who founded her own production company, Gene Stratton Porter Productions, in 1924.
xxx/ellauri127.html on line 297: Stratton-Porter wrote several best-selling novels in addition to columns for national magazines, such as McCall's and Good Housekeeping, among others. Her novels have been translated into more than twenty languages, including Braille, and at their peak in the 1910s attracted an estimated 50 million readers. Eight of her novels, including A Girl of the Limberlost, were adapted into moving pictures. Stratton-Porter was also the subject of a one-woman play, A Song of the Wilderness. Two of her former homes in Indiana are state historic sites, the Limberlost State Historical Site in Geneva and the Gene Stratton-Porter State Historic Site on Sylvan Lake, near Rome City, Indiana.
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
xxx/ellauri127.html on line 327: Stratton-Porterin edellisen romaanin, Freckles, keskeinen hahmo on mies, jonka tehtävänä on partioida ja vartioida arvokkaita puupuita Limberlostin suolla. Freckles esiintyy Girl of the Limberlostissa Elornan ystävänä. Elokuvassa Freckles on pöllö. Tämä osittainen luettelo hahmoista on otettu romaanista, s. xiv.
xxx/ellauri127.html on line 339: Polly Ammon, joka maksaa vanhan tuloksen
xxx/ellauri127.html on line 341: Tom Levering, kihloissa Pollyn kanssa
xxx/ellauri127.html on line 342: Terence O'More, Freckles kasvoi pitkäksi Lintunainen, Elornan ystävä (joka itse puolustaa Gene Stratton-Porteria)
xxx/ellauri127.html on line 358: Lukuisesti lukema ja suosittu romaani toi mainetta Stratton-Porterille. Kirjan koko teksti on saatavilla verkossa monissa paikoissa, kuten osoitteessa ClassicReader.com. New York Times kutsui romaania "merkittäväksi". Patricia Raub kertoi romaanin naisista tuon vuosikymmenen aikana, "Stratton-Porter vakiinnutti sankaritarinsa kuvaamalla Elorna Cumstickin vuonna 1909 julkaistussa A tyttö Limberlostissa, ja hänen päähenkilöidensä kuvaus pysyi käytännössä muuttumattomana sen jälkeen. Terve, järkevä ja kaunis Elorna on myös myötätuntoinen, itsevarma ja älykäs: 'Ei ollut minkäänlaista kärsimystä, jota tyttö ei voinut myötätuntoa, ei työtä, jota hän pelkäsi yrittää, eikä yhtään tutkittavaa aihetta, jota hän ei ymmärtänyt.' Kun komea nuori sankari saapuu paikalle, Elorna vangitsee hänet välittömästi, vaikka fyysisesti houkutteleva, mutta itsekäs yhteiskuntatyttö väittää jo hänen. Elornan hyve voittaa hänet sankarin. Yhdistys Elornan kanssa kehottaa yhteiskuntatyttöä uudistumaan: hän lupaa olla tulevaisuudessa enemmän kuin Elorna. " Toinen arvostelija kirjoitti sen "tämän kirjan sankaritar on virkistävä esimerkki nuoresta naisesta, jonka todellinen houkuttelevuus on hänen rohkeudessaan ja älykkyydessään, erityisesti kärsimysten edessä, vaikka hänellä on edelleen terveellinen huolenaihe siitä, kuinka hänet" puusepäksi ". Hän omaksuu myös syvän rakkauden Jumalan luomakuntaan olematta raivostunut ympäristönsuojelija. - - Elornan ainoa kiintymys on naapuriparista, jolla ei ole omia lapsia. Tässä kylmässä ilmapiirissä Elorna kukoistaa ihmisen harvinaiseksi jalokiveksi; Sen sijaan että hän katkeroituu äitinsä tavoin, hän palaa rakkauteen äitinsä huolimattomuudesta ja osoittaa huomattavaa kekseliäisyyttä vastaamaan haaveisiin, joita hänen unelmansa tavoittavat, kun hän yrittää selvittää uudelleen uskollisesti äitinsä käskyille. - - Elorna on huomattavan kärsivällinen ja rakastava tehdessään läpi. vaikeissa koettelemuksissa, mutta sen sijaan, että hän olisi uskomaton, sairaanherkullinen hahmo, hän osoittaa malttia, ahdistusta ja kulkee joskus hienolla rajalla äitinsä tottelevaisuuden ja tiettyjen asioiden piilottamisen oikeuttamisen välillä. Esseen, Joan Aiken mainitsi kuvauksen Elorna n Lunchbox hyvänä esimerkkinä yksityiskohtia kirjallisesti.
xxx/ellauri127.html on line 366: Romaani sovitettiin useita kertoja elokuvalle, versiot julkaistiin vuosina 1924, 1934 ja 1945. Vuonna 1990 televisioon tehty versio poikkesi eniten alkuperäisestä juonesta. 1924: Tyttö Limberlostista, pääosissa Gloria Grey ; tuottanut Gene Stratton Porter Productions, jakelija Amerikan elokuvien varausvirastot 1934: Tyttö Limberlostista, pääosassa Marian Marsh ; tuottaja Monogram Pictures 1938: Romance of Limberlost, pääosassa Jean Parker ; tuottaja Monogram Pictures Viitteet Ulkoiset linkit Tyttö Limberlostista, Indiana University Press. ISBN 978-0-253-20331-1. Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö Gene Stratton-Porter, Limberlostin tyttö, Virginian yliopiston kirjasto, verkkoteksti A Girl of the Limberlost public domain -äänikirja LibriVoxilla Elokuvaversiot: A Girl on Limberlost (1924) on IMDb A Girl on Limberlost (1934) on IMDb Tyttö on Limberlost (1945) on IMDb A Girl on Limberlost (1990) on IMDb.
xxx/ellauri127.html on line 451: Posteriormente Carmen se unió a un torero llamado Lucas. Don José no pudo soportar el desdén de Carmen y la acuchilló y enterró. Tiempo después, presa del remordimiento, Don José se entrega y es condenado a muerte a garrote.
xxx/ellauri127.html on line 469: Poliitikko Sebastian Tynkkynen on erotettu Oulun helluntaiseurakunnasta homosuhteensa takia. Oulun kaupunginvaltuutettu, perussuomalaisten entinen kolmas varapuheenjohtaja on seurustellut mosambikilaisen Alanin kanssa lähes kaksi vuotta. Hän kertoi suhteesta julkisuudessa keväällä.
xxx/ellauri127.html on line 471: Poliitikko Sebastian Tynkkynen juhli homobaarissa: tanssi miehen kanssa! Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja ja Big Brother -tähti Sebastian Tynkkynen juhli toissa perjantain ja lauantain välisenä yönä (6.8.) tummaihoisen miehen kanssa helsinkiläisessä DTM-ravintolassa. - Sebastian viihtyi miehen kanssa tanssilattialla ja myöhemmin pukilla. Tynkkynen ei anna neekerien nukkua. Piti meteliä elokapinoizioiden teltan ulkopuolella. Se olis pitänyt heittää jorpakkoon telttakeppeineen ja ämyreineen pitkältäsillalta.
xxx/ellauri127.html on line 517: He helps Lorenzo abduct Jessica, which almost makes him late for the departure to Belmont. He falls in love with Nerissa, Portia’s lady-in-waiting, who agrees to marry him on condition that Bassanio succeeds in the task of the caskets. He has no compunction about admitting to the mercenary nature of Bassanio’s choice of bride.
xxx/ellauri127.html on line 618: A person from Porlock was an unwelcome visitor to Samuel Taylor Coleridge during his composition of the poem Kubla Khan in 1797. Coleridge claimed to have perceived the entire course of the poem in an opiatic dream, but was interrupted by this visitor from Porlock while in the process of writing it. Kubla Khan, only 54 lines long, was never completed. Thus "person from Porlock", "man from Porlock", or just "Porlock" are literary allusions to unwanted intruders who disrupt inspired creativity.
xxx/ellauri127.html on line 620: In 1797, Coleridge was living at Nether Stowey, a village in the foothills of the Quantocks. However, due to ill health, he had "retired to a lonely farm house between Porlock and Lynton, on the Exmoor confines of Somerset and Devonshire". It is unclear whether the interruption took place at Culbone Parsonage (Culbone, penisluu, hehe) or at Ash Farm. (Ass farm, puofarmi, hehe.) Jossain sillä välillä takuulla. He described the incident in his first publication of the poem, writing about himself in the third person:
xxx/ellauri127.html on line 622: On awakening he appeared to himself to have a distinct recollection of the whole, and taking his pen, ink, and paper, instantly and eagerly wrote down the lines that are here preserved. At this moment he was unfortunately called out by a person on business from Porlock, and detained by him above an hour, and on his return to his room, found, to his no small surprise and mortification, that though he still retained some vague and dim recollection of the general purport of the vision, yet, with the exception of some eight or ten scattered lines and images, all the rest had passed away like the images on the surface of a stream into which a stone has been cast, but, alas! without the after restoration of the latter!
xxx/ellauri127.html on line 624: If there were an actual person from Porlock, it could have been one of many people, including William Wordsworth, Joseph Cottle, or John Thelwall.
xxx/ellauri127.html on line 625: It has been suggested by Admiral Schneider (in Coleridge, Opium and "Kubla Khan", University of Chicago Press, 1953), among others, that this prologue, as well as the person from Porlock, was fictional and intended as a credible smokescreen of the poem's apparent lecherous intent when published. It was good old clubfooted Byron that convinced Coleridge to publish it in 1816. The poet Stevie Smith also suggested this view in one of her own poems, saying "the truth is I think, he had already stuck it in there".
xxx/ellauri127.html on line 627: If the Porlock interruption was a fiction, it would parallel the famous "letter from a friend" that interrupts Chapter XIII of Coleridge's Biographia Literaria just as he was beginning a 100-page exposition of the nature of the imagination. It was admitted much later that the "friend" was the author himself. In that case, the invented letter solved the problem that Coleridge found little receptiveness for his philosophy in the England of that time.
xxx/ellauri127.html on line 732: line ("A thing of beauty is a joy for ever") is quoted by Mary Poppins in the 1964 Disney movie, while she pulls out a potted plant from her bag. It is also referenced by Willy Wanka in the film Willy Wanka & the Chocolate Factory upon introducing the Wankamobile. https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_people_claimed_to_be_immortal_in_myth_and_legend
xxx/ellauri127.html on line 748: Souls of Poets dead and gone, Te sielut poeettojen entisten!
xxx/ellauri127.html on line 772: Souls of Poets dead and gone, Poeetoille uusille ja entisvanhoille.
xxx/ellauri127.html on line 854: Tylyt kriitikot kirjoittivat: Surullisina seuraamme herra John Keatsin tapausta. Hän työskenteli muutama vuosi sitten kaupungin apteekissa harjoittelijana. Mutta yhtäkkiä kaikki kämmähtyi äkilliseen sairauteen. Jonkin aikaa toivoimme, että hän selviäisi kohtauksella tai kahdella, mutta myöhäisoireet ovat hirveät. Kokoelman "Poems" kiihko oli jollain tavalla paha, mutta se ei herättänyt meitä puoliksikaan niin vakavasti kuin ”Endymionin” tyyni, rauhallinen, järkähtämätön höpisevä typeryys. On parempi ja viisaampaa nähdä nälkää apteekkarina kuin nälkiintyneenä runoilijana; siis palatkaapa apteekkiin, herra John, takaisin 'laastareiden, pillerien ja voidepurnukoiden pariin".
xxx/ellauri128.html on line 46: Vaakku jakaa viisaudet 13 ozakkeeseen: Jumaluus, usko, uskonto, Totuus, todellisus, Luova henki, nerous, Filosofia, Esteettinen elämä, runous, taide, Historia, Tiede, Oikeus, laki, Luonto, Ihmis-olemus, Hyveemme ja paheemme, Ilomme ja surmme, Yhteiskunta, seuraelämä, Politiikka, Kasvatus, Avioliitto, Rakkaus, Ystävyys, Nainen, Kunnia, maine, Rikkaus ja köyhyys, Elämisen taito, Elämä ja kuolema. Järjestys on tässä enimmäxeen tunkion laelta laskien alaspäin. (Vaakku ize on lähellä paskakasan huippua, tollanen tipptopptupp.)
xxx/ellauri128.html on line 50:

EAT!

Seuraelämä, Politiikka, Kunnia, maine, Rikkaus ja köyhyys, Elämisen taito, (244s)

xxx/ellauri128.html on line 112: Andreas Capellanus, appelé en français par une traduction de son nom André le Chapelain, a écrit au XIIe siècle un traité intitulé ordinairement De Amore, et souvent traduit, de façon quelque peu fautive, Traité de l'Amour courtois, bien que son ton réaliste, voire cynique indique que, dans une certaine mesure, il se veut un antidote à l'amour courtois. On ne sait rien de la vie d'André le Chapelain, mais on suppose qu'il faisait partie de la cour de Marie de France, et qu'il était probablement d'origine française. On a soutenu que De Amore codifie la vie sociale et sexuelle de la cour d'Aliénor à Poitiers, entre 1170 et 1174, mais il a été manifestement écrit au moins dix ans plus tard et, semble-t-il, à Troyes. Il traite de plusieurs thèmes spécifiques qui faisaient l'objet d'un débat poétique entre troubadours et trobairitz à la fin du XIIe siècle.
xxx/ellauri128.html on line 185: Rahel Varnhagen von Ense, geborene Levin (* 19. Mai 1771 in Berlin; † 7. März 1833 ebenda, auch Robert bzw. Robert-Tornow, angenommener Familienname ab Mitte der 1790er-Jahre, Friedericke Antonie, Taufname ab 1814), war eine deutsche Schriftstellerin und Salonnière jüdischer Herkunft. Rahel Varnhagen gehörte der romantischen Epoche an und vertrat zugleich Positionen der europäischen Aufklärung. Sie trat für die jüdische Emanzipation und die Emanzipation der Frauen ein.
xxx/ellauri128.html on line 201: Ausschlaggebend war die Vereinigung von Menschen unterschiedlicher Stände und Berufe, religiöser oder politischer Orientierung zu Gesprächen: Dichter, Naturforscher, Politiker, Schauspieler/-innen, Aristokraten und Reisende kamen zusammen. Die Nähe des Theaters, der Börse und der Französischen Gemeinde sorgte für Vielfalt. Mitunter wurde, wie im Elternhaus der Henriette Solmar (einer Cousine Rahel Varnhagens), mit Rücksicht auf Besucher aus fremden Ländern französisch gesprochen. Berühmte Gäste in dieser ersten Phase waren Jean Paul, Ludwig Tieck, Friedrich von Gentz, Ernst von Pfuel, Friedrich Schlegel, Wilhelm und Alexander von Humboldt, Friedrich de la Motte Fouqué, Prinz Louis Ferdinand und dessen Geliebte Pauline Wiesel. Allerdings gibt es nur wenige zeitgenössische Quellen und gar keine zeitgenössischen Bilder dieser Geselligkeiten. Es wurden nicht nur Prominente eingeladen, sondern auch viele Personen, die kaum Spuren hinterlassen haben. Fanny Lewald (die Rahel Varnhagen nicht mehr kennengelernt hat) gibt allerdings zu bedenken: „Man hört die Namen Humboldt, Rahel Levin, Schleiermacher, Varnhagen und Schlegel, und denkt an das, was sie geworden, und vergißt, daß die Humboldt’s ihrer Zeit nur zwei junge Edelleute, daß Rahel Levin ein lebhaftes Judenmädchen, Schleiermacher ein unbekannter Geistlicher, Varnhagen ein junger Praktikant der Medizin, die Schlegel ein paar ziemlich leichtsinnige junge Journalisten gewesen sind“.
xxx/ellauri128.html on line 205: Als sie am 8. September 1815 Goethes Besuch empfing: „Ich benahm mich sehr schlecht. Ich ließ Goethe beinah nicht sprechen!“ 1827 zogen die Varnhagens in die Beletage der Mauerstraße Nr. 36, die ihnen ihr Schwager Heinrich Nikolaus Liman (Bruder von Markus Theodors Gemahlin und Onkel der Henriette Solmar) vermietete. Auch unter dieser Adresse, die ihre letzte sein sollte, gab Rahel Varnhagen von Ense wieder Gesellschaften, an denen unter anderen die Familie Mendelssohn, der Philosoph Hegel, Heinrich Heine, Eduard Gans, Ludwig Börne und der Fürst Hermann von Pückler-Muskau teilnahmen. Einige Male besuchte das Ehepaar Varnhagen auf Reisen Goethe in Weimar und das Kurbad in Teplitz, wo Friedrich Wilhelm III. im August 1822 mit Rahel Varnhagen von Ense mehrmals die Polonaise tanzte.
xxx/ellauri128.html on line 399: Rakastaakohan Mikki Waltia enemmän kuin Minniä? Luultavasti. Kekäs on Thomas Wolfe? Hetkinen, onhan se esiintynyt jo aikaisemminkin, Peppyn roolimallina. Pohjois-Karoliinan kuuluisin kirjailija. Kuulostaa pahalta. Pitänee tutustua lähemmin. Entä Salon Gahliniin? tuskinpa:
xxx/ellauri128.html on line 488: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri128.html on line 491: In 1959, Ciardi published a book on how to read, write, and teach poetry, How Does a Poem Mean?, which has proven to be among the most-used books of its kind.
xxx/ellauri128.html on line 504: Charles Bukowski julkaisi ensimmäiset novellinsa 1940-luvulla ja varhaisimman runokirjansa vuonna 1959. Bukowskin tunnetuin romaani on vuonna 1971 julkaistu Postitoimisto. Hänen tuotantonsa on pitkälti omaelämänkerrallista, ja kuvaa usein alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, rikollisia, prostituoituja ja muita yhteiskunnan syrjäytyneitä. Bukowskista tuli jo 1960-luvulla kaikkien ulkopuolisten sankari, jota useat kirjallisten piirien tunnetut hahmot, kuten Sartre ja Genet, ylistivät.
xxx/ellauri128.html on line 511: Bukowski piti yllä "renttukirjailijan" imagoa. Hänellä oli kuitenkin useita pitkäaikaisia työpaikkoja; hän työskenteli postissa yhteensä 11 vuotta. Hän työskenteli yövuorossa voidakseen käydä iltapäivisin laukkaradalla lyömässä vetoa hevosista. Noista vuosista hän kirjoitti menestysteoksensa Postitoimisto (1971). Bukowski käytti runsaasti alkoholia ja oli kuolla alkoholinkäyttönsä seurauksena jo alle 40-vuotiaana. Hänet vietiin sairaalaan hänen oksennettuaan runsaasti verta, ja hän tarvitsi lukuisia verensiirtoja. Hän kuunteli klassista musiikkia, kuten Mahleria ja Sibeliusta.
xxx/ellauri128.html on line 540: But then he fell in love! Emppu rakastui Geneven lomalla 16-vuotiaaseen koulutyttöön kuin Vladi Lolitaan. Janine matched a template that he had got from a book that influenced his erotic fantasies permanently. With her Slavic features and her cool, rather fey manner, Wanda "Janine" de Szymkiewicz (though Polish) made a perfect Russian queen. She called him Minou, he called her Ginou. Sini ja mini. Sometime in the early nineteen-twenties, Maurois began having affairs. Janine had them, too, or at least flirtations, aquarels of fucking, especially on their seaside vacations in Deauville. Maurois put a lot of his own personality into Shelley, and wrote of Harriet as a “child-wife” made bitter by unhappiness. Emil could be savage: “Even when she had the air of being interested in ideas, her indifference was proved by the blankness of her gaze. Worst of all, she was coquettish, frivolous, versed in the tricks and wiles of woman.” Fortunately, becoming pregnant again in late 1922, Janine developed septicemia, was operated on unsuccessfully, and died on February 26, 1923. Maurois was bereaved, and free. Jahuu! Vihelteliköhän sekin koko matkan hautajaisiin kuten Peppy? Rakkaus on hassuttelua yhdessä.
xxx/ellauri128.html on line 546: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri128.html on line 609: Felix Dahn (Ludwig Sophus Felix Dahn; * 9. Februar 1834 in Hamburg; † 3. Januar 1912 in Breslau) war ein deutscher Rechtswissenschaftler, Schriftsteller und Historiker. Sillä oli samanlainen 2-haarainen parta kuin Bunyip Bluegumin sedällä. Dahn kirjoitteli säännöllisesti Gartenlaubeen. Dahn published numerous poems, many with a nationalist bent. His Mette von Marienburg portrays bands of "Masures and Poles" hiding in the "Podolian forest". Kaiken kaikkiaan aika mitätön.
xxx/ellauri128.html on line 611: Adrian Henri (10 April 1932 – 20 December 2000) was a British poet and painter best remembered as the founder of poetry-rock group the Liverpool Scene and as one of three poets in the best-selling anthology The Mersey Sound, along with Brian Patten and Roger McGough. The trio of Liverpool poets came to prominence in that city´s Merseybeat zeitgeist of the 1960s and 1970s. He was described by Edward Lucie-Smith in British Poetry since 1945 as the "theoretician" of the three. His characterisation of popular culture in verse helped to widen the audience for poetry among 1960s British youth. He was influenced by the French Symbolist school of poetry and surrealist art. Aika nolla.
xxx/ellauri129.html on line 234: Korhosen teos Emme enää usko paraan valittiin vuoden 2016 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Pokaalin vei Jukka Viikilä voimattomalla Engel-akvarellilla.
xxx/ellauri129.html on line 269: Eero esitteli mönkijää, se oli Polaris Sportsman XP 550, parin vuoden takainen malli, neliveto, sähköinen ohjaustehostin, alamäkijarru ja niin edelleen. Eero kertoi kokeilleensa sitä Piikkiön pelialueella, ajotuntuma oli täydellinen, äkkijyrkät nousut se otti kevyesti ja anti-kickback tasasi ohjaustankoon osuvat iskut. Tällainen oli Larille tuttua. Eero sai pakkoajatuksia tavaroista. Jos hänen piti ostaa vaikka makuupussi, hankintaa edelsi viikkojen tutkimustyö. Hän luki verkosta testejä ja käyttäjäkokemuksia, soitteli myyjille ja maahantuojille, perehtyi makuupussien teknologiaan, vertaili grammapainoja, kuorikankaita, tikkauksia, polyamidilaatujen vedenpitävyyttä ja täytemateriaalien kompressoituvuutta, kunnes osti kilpailukykyisimmän makuupussin, puhui siitä jokaiselle ja nukkui siinä ehkä kahdesti. Tieto täydellisestä varusteesta oli käyttöä tärkeämpää.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 390: Niinpä huolestuin ja tein ammatillisen psykopaattikokeen. Poimin psykopaatteja käsittelevästä kirjallisuudesta satunnaisia virkkeitä ja kokeilin, miten ne toimisivat kirjailijakuvauksiksi muokattuina.
xxx/ellauri129.html on line 443: Poco chiaro.. Molto grottesco. Like.
xxx/ellauri129.html on line 572: Pojassa haluaa äiti tulla miehexi.Christian MorgensternMFUCK!
xxx/ellauri129.html on line 640: Son mari, Albert Dardenne de la Grangerie, était fameux journaliste, rédacteur entres autres du Figaro et du Messager du Midi. Marguerite de la Grangerie fut avec son mari très liée au couple Gautier, Judith et Théophile. Elle était la petite-fille du duc de Persigny, propriétaire du chateau de Chamarande ou Théo séjourna en 1866. Ce dernier lui dédiera d’ailleurs deux sonnets dont « les poètes chinois… ». Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l’auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d’un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d’une grande fillette (Prix Lambert en 1890). Superbe exemplaire dans une reliure mosaïquée parfaitement établi par Louis Pouillet. Petites taches pâles sur le plat supérieur‎. Gerfaut puuttuu Vaakun hakemistosta.
xxx/ellauri129.html on line 642: Maurice Houber Remarques sur l'amour ... Muu kuin etukansi ei ole ylittänyt google-kynnystä. Mitä ihmiset sanovat - Kirjoita arvostelu. Yhtään arvostelua ei löytynyt. E. Sancotin liha ja leikkele & cie, 1913. 1 works in 7 publications in 1 language and 175 library holdings. Samassa googlauxessa nousi pintaan Albert Ernest Nicholas Simms: St Paul and the Women's Movement. C.L.W.S. Pamphlets, Numero 3 / Church League for Women's Suffrage pamphlets. Kustantaja Church League for Women's Suffrage, 1913, ja Marital Power Exemplified in Mrs. Packard's Trial, and Self-defence from the Charge of Insanity, Or, Three Years' Imprisonment for Religious Belief, by the Arbitrary Will of a Husband: With an Appeal to the Government to So Change the Laws as to Protect the Rights of Married Women. By Elizabeth Parsons Ware Packard. The Authoress, 1893. 0 Arvostelut.
xxx/ellauri129.html on line 666: Elizabeth realized how narrow her legal victory had been; while she had escaped confinement, it was largely a measure of luck. The underlying social principles which had led to her confinement still existed. She founded the Anti-Insane Asylum Society and published several books, including Marital Power Exemplified, or Three Years Imprisonment for Religious Belief (1864), Great Disclosure of Spiritual Wickedness in High Places (1865), The Mystic Key or the Asylum Secret Unlocked (1866), and The Prisoners' Hidden Life, Or Insane Asylums Unveiled (1868). In 1867, the State of Illinois passed a "Bill for the Protection of Personal Liberty" which guaranteed that all people accused of insanity, including wives, had the right to a public hearing. She also saw similar laws passed in three other states. Even so, she was strongly attacked by medical professionals and anonymous citizens, unlike others such as Dorothea Dix, with her former doctor from the Jacksonville Insane Asylum, Dr. McFarland, who privately called her "a sort of Joan D'Arc in the matter of stirring up the personal prejudices". As such, Elizabeth's work on this front was "broadly unappreciated" while she was alive. She only received broader recognition, starting in the 1930s, by a well-known historian of mental illness, Albert Deutsch, and again in the 1960s from those who were "attacking the medical model of insanity".
xxx/ellauri129.html on line 711: George Meredith (12. helmikuuta 1828 Portsmouth, Englanti – 18. toukokuuta 1909 Box Hill, Surrey, Englanti) OM, oli viktoriaanisen ajan englantilainen kirjailija ja runoilija. Meredith syntyi Portsmouthissa Englannissa laivastoupseerin poikana. Hänet lähetettiin 14-vuotiaana herrnhutilaiseen kouluun Saksaan Neuwiediin, jossa hän oli kaksi vuotta. Meredith opiskeli oikeustiedettä tavoitteenaan asianajajan ammatti. Hän jätti lukunsa kesken ja alkoi opiskella journalismia sekä kirjoittaa runoja. Vittu näitä juristi-dropouteja piisaa kirjailijapiireissä.
xxx/ellauri129.html on line 861:

Poe" title="Edgar Allan Poe">Edgar Allan Poe

xxx/ellauri129.html on line 862:

Pope" title="Alexander Pope">Alexander Pope

xxx/ellauri130.html on line 235: Hullut ryntäävät minne enkelit pelkäävät astua ilman sukkia.Alexander PopeMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 248: Vanhat ihmiset uhraavat J:lle sen, mitä pirulta on jäänyt yli.Pope&SwiftMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 249: Raamattu on kuin avonainen kaupunki, joka palvelee kaikkien puolueiden tarpeita.Pope&SwiftMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 511: Tarkkaan ottaen perin harvat apinat elävät juuri tätä hetkeä.Pope&SwiftMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 512: On tyhmää toivoa olevansa nuorempi.Pope&SwiftMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 513: Viisas mies käyttää elämänsä loppuajan korjataxeen tyhmyydet, ennakkoluulot ja väärät mielipiteet, joita hän elämänsä aikana on omaxunut.Pope-Swift: Thoughts on various subjectsMKILL!7 Elämä on laina eikä näytelahja.Publius SyrusMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
xxx/ellauri130.html on line 564: Delphin-Antoine-Edmond Thiaudière, né le 17 mars 1837 à Gençay, où il est mort le 9 novembre 1930, est un homme de lettres français, à la fois poète, romancier, philosophe et « maximiste ». Issu d’une famille de médecins depuis quatre générations, Edmond Thiaudière, opte pour une carrière d’homme de lettres après s’être détourné de ses études de droit brillamment menées à Poitiers. Il s’essaie au roman, aux nouvelles, à la poésie, au théâtre, écrit des essais politiques et autres pamphlets, mais il se distingue surtout par son œuvre philosophique, parsemant sur quarante années une douzaine de recueils aux titres sibyllins, avec le sous-titre générique Notes d’un Pessimiste. Son premier recueil de pensées, La Proie du Néant, qu’il publie en 1886, contient en préambule une longue dédicace adressée à Léa et Mosès, ses deux chiens fidèles.
xxx/ellauri130.html on line 569: Pope & Swift: Koomikko Vilpitön Nahkuri ja rikoskirjailija Dionyysijä Miina ovat aloittaneet viimeisen matkansa Taivastaiteiden suurten kirjailijoiden jalanjäljissä, tutkien satiirien Alexis Paavin ja Jonathan Vikkelän elämää ja teoksia, Brittiläinen komediaopas voi paljastaa yksinomaan.
xxx/ellauri130.html on line 572: Viime vuoden toisella puoliskolla kuvattu ja tiistaina 14. maaliskuuta alkava dokumentti seuraa Nahkurin ja Punamäen kirjailijan Miinan samanlaisia ​​ohjelmia kanavalle, kriitikot James Potkukelkka ja Boris Kloorikana vuonna 2020 sekä järvipoeetat Ville Sananhintainen ja Samu Räätäli Hiiliharja seuraavana vuonna.
xxx/ellauri130.html on line 633: The Scriblerus Club was an informal association of authors, based in London, that came together in the early 18th century. They were prominent figures in the Augustan Age of English letters. The nucleus of the club included the satirists Jonathan Swift and Alexander Pope. Other members were John Gay, John Arbuthnot, Henry St. John and Thomas Parnell.
xxx/ellauri130.html on line 735: Poissa on ystävä Callerin, niin varjoisat v:t.Kari RydmanMKILL!
xxx/ellauri134.html on line 198: Saying: Power isn’t everything, it’s the only thing.
xxx/ellauri134.html on line 416: Kauris on kardinaalimaamerkki. Se on Poppamiehen arkkiteini, se joka ottaa omaan käyttöön kaiken johon ylettää, kehittää vision ja mission ja sitten elää meidän rahoilla.
xxx/ellauri136.html on line 113: Sophia thinks the Harry Potter series fanbase tends to be more liberal, i.e. left-wing in her book. (Funny, just the same arguments make Europeans think that H.K. Rowling is right-wing.)
xxx/ellauri136.html on line 114: I laughed at the person who claimed that liberals were literate and educated. That’s good, if the definition of “literate” and “educated” is “they read what they want to see” and “learn nonsense.” Say what you will, the Harry Potter universe is fundamentally flawed, and I can see why liberals like it so much:
xxx/ellauri136.html on line 145: Taoh of Pooh
xxx/ellauri136.html on line 166: Andy on liikuttava. Ei näille saa nauraa, sehän on kuin olis Harry Potter joka nauraa kuraverisille. Eikä Emre Değirmenüstülle:
xxx/ellauri136.html on line 497:

Polut ja kuvat

xxx/ellauri136.html on line 565: Keskityn meditatiivisiin harjoitteisiin eli yin-joogaan, koska siitä on itselleni enemmän iloa. Nautin t-housuissa lattialle ruikauttamisesta. Olen kyllä vanhasta tottumuksesta jatkanut myös pöntöllä ähkimistä, vaikka siitä on tullut pakkopullaa. T-housut ovat ajoittain todella rikki. Ponnistuxen jättäminen kesken ei silti ole vaihtoehto. Silloin pettäisin paizi fanit, myös itseni”,
xxx/ellauri136.html on line 569: Yhdessä kaksoisveljensä Jere Tiihosen kanssa Jare kuului BWC:hen, joka oli vuosituhannen vaihteessa Lahden ensimmäisiä hiphop-jengejä. Porukan jätöxiä löytyi joka toisesta kaupungin alikulkutunnelista.
xxx/ellauri136.html on line 706: Polisen gav Elokapinas demonstranter drygt trekvart framför Riksdagshuset.
xxx/ellauri137.html on line 53: Omaa taustaansa koskeviin kysymyksiin hän vastaa niukasti. Evoluutiopsykologiasta innostunut tietokirjailija Osmo Tammisalo ja Helsingin yliopiston perinnöllisyys-tieteen professori Petter Portin otti nokkapokkaa takavuosina. Eräässä paljon metakkaa herättäneessä Tammisalon artikkelissa toinen kirjoittaja oli nuori tutkijahyönteinen Markus J. Rantala.
xxx/ellauri137.html on line 55: Portin kirjoitti vuonna 2003, että jostakin syystä Tammisalo pitää edelleen Dawkinsin geenikäsitystä tieteen viimeisenä sanana, vaikka genetiikka on kehittynyt siitä paljon. Hän myös huomautti, että sosiobiologiassa ja ja evoluutiopsykologiassa on taipumus sivuuttaa ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen ja rajuimmillaan vetää suora yhteys geenien ja vaikkapa köyhyyden välille. Rantala ja Tammisalo vastasivat hänelle:
xxx/ellauri137.html on line 57: Tapa, jolla Portin jankuttaa täydellisiä itsestäänselvyyksiä siitä, että luonnossa kaikki ei ole tarkoituksenmukaista, on kuin kehotus nuorelle biologille: ”Luovu toivostasi ymmärtää biologista maailmaa, painu kotiisi ja opiskele postmodernia filosofiaa ja vapaita taiteita!” Hyi helvetti! Pthui!
xxx/ellauri137.html on line 182: A: Kommunism är slutstadiet i socialism. I kommunism finns ingen stat, ingen egendom, ingen valuta och inga gränser. Detta tillstånd har naturligtvis aldrig existerat. Problemet med kommunismen är att den också kräver en ny apa, som inte heller existerar. Lenin och senare Stalin, Mao och Pol Pot försökte lösa detta problem genom att utrota alla icke önskvärda apor i det socialistiska samhället; bönder, borgare, intellektuella, vetenskapsmän, homosexuella och gamla apor med glasögon bland annat.
xxx/ellauri137.html on line 450: — Roy Campbell, Poems of Baudelaire
xxx/ellauri137.html on line 583: Playwriting Shakespeare Tourism Literary Poetry Literature Creative Writing Teaching History Courses Fiction Books Art Theatre American Literature English Literature Academic Writing Teaching English as a Second Language Higher Education Short Stories Freelance Writing Teaching Writing Music College Teaching Literary Criticism Grammar Novels Composition.
xxx/ellauri137.html on line 584: Playwriting, Poetry, Short Stories, Novels, Acting/Reading performance, Travel
xxx/ellauri137.html on line 614: Moonbeam in My Pocket
xxx/ellauri137.html on line 637: Edward Eriksson writes novels, plays, and travel essays. This is his third novel, his others being "Moonbeam in My Pocket, a Mystery of the Negro League" and "Flamingo Desires," a crime story set on Long Island.
xxx/ellauri137.html on line 665: